Lue keskustelun säännöt.
Maksullisilla valmennuskursseilla käyneillä 2.5% suurempi todennäköisyys päästä korkeaakouluun
27.03.2018 |
Kurssin hinnalla ja muodolla ei sen sijaan ole mitään merkitystä. Todennäköisemmin nuorelle kuitenkin ostetaan valmennus kurssi, jos vanhemmat ovat hyvätuloisoa ja molemmat ovat taustaltaan akateemisia. Valtioneuvoston mukaan maksulliset valmennuskurssit eriarvoistavat nuoria. Kevään 2017 yhteishaussa korkeakouluihin hakeneista vain vajaa kolmannes sai koulutuspaikan.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Monet oikeustieteen opiskelijat kertoivat Kuningaskuluttajan laajassa valmennuskurssikyselyssä, että valmennuskurssin käymisestä on tullut oppiaineessa normi. Kyselyn tulos vahvistaa opiskelijoiden viestin. Peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista oikeustieteen opiskelijoista kertoo käyneensä jonkin valmennuskurssin. Osuus on selvästi suurempi kuin esimerkiksi lääketieteen tai kauppatieteen opiskelijoiden keskuudessa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/02/tiedekunta-ja-ainejarjesto-rah…
Itse pääsin kauppikseen ilman mitään vamennuskursseja, turkin niitä nykyäänkään tarvitsee. Kuhan mainostavat, että saavat rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmennuskurssien ongelma on se, että kouluun ei niiden myötä pääse sisään se paras opiskelija-aines vaan se, jonka vanhemmilla on varaa kustantaa valmennuskurssit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oikeustieteen opiskelijat kertoivat Kuningaskuluttajan laajassa valmennuskurssikyselyssä, että valmennuskurssin käymisestä on tullut oppiaineessa normi. Kyselyn tulos vahvistaa opiskelijoiden viestin. Peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista oikeustieteen opiskelijoista kertoo käyneensä jonkin valmennuskurssin. Osuus on selvästi suurempi kuin esimerkiksi lääketieteen tai kauppatieteen opiskelijoiden keskuudessa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/02/tiedekunta-ja-ainejarjesto-rah…
Itse pääsin kauppikseen ilman mitään vamennuskursseja, turkin niitä nykyäänkään tarvitsee. Kuhan mainostavat, että saavat rahaa.
Kauppista ja oikista ei oikein voi verrata keskenään. Moni oikikseen hakija luovuttaa ja hakee kauppikseen koska sinne on helpompi päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oikeustieteen opiskelijat kertoivat Kuningaskuluttajan laajassa valmennuskurssikyselyssä, että valmennuskurssin käymisestä on tullut oppiaineessa normi. Kyselyn tulos vahvistaa opiskelijoiden viestin. Peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista oikeustieteen opiskelijoista kertoo käyneensä jonkin valmennuskurssin. Osuus on selvästi suurempi kuin esimerkiksi lääketieteen tai kauppatieteen opiskelijoiden keskuudessa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/02/tiedekunta-ja-ainejarjesto-rah…
Itse pääsin kauppikseen ilman mitään vamennuskursseja, turkin niitä nykyäänkään tarvitsee. Kuhan mainostavat, että saavat rahaa.
Kauppista ja oikista ei oikein voi verrata keskenään. Moni oikikseen hakija luovuttaa ja hakee kauppikseen koska sinne on helpompi päästä.
Helppopäästä? Ainakin kauppakorkeaan pääsee vain 11% kaikista hakijoista.
Valmennuskurssit kielletään eriarvoistavina.
Skenaario #1: niitä aletaan järjestämään Tallinnassa vähän kuin kielikursseja (jotka nekin pitäisi luonnollisesti kieltää).
Skenaario #2: lukiolaiset verkottuvat ja palkkaavat porukalle tutorin joka sparraa heitä asioissa joita pääsykokeissa tarvitaan.
Skenaario #3: edelleenkin motivoituneet opiskelijat joiden vanhemmat osaavat heitä tukea ja kannustaa uhriutumisen sijasta pärjäävät pääsykokeissa vaikka valmennuskursseja ei olekaan. Vanhemmat säästävät nämäkin rahat.
Skenaario #4: valintakokeet poistetaan ja valinnat tehdään yo-tulosten pohjalla. Allkaa loputon vinkuminen siitä kuinka yo-kokeet eriarvoistavat koska kaikilla ei ole rikkaita vanhempia, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssien ongelma on se, että kouluun ei niiden myötä pääse sisään se paras opiskelija-aines vaan se, jonka vanhemmilla on varaa kustantaa valmennuskurssit.
Mitä on "paraas opiskelija-aines" ja miten sitä mitataan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oikeustieteen opiskelijat kertoivat Kuningaskuluttajan laajassa valmennuskurssikyselyssä, että valmennuskurssin käymisestä on tullut oppiaineessa normi. Kyselyn tulos vahvistaa opiskelijoiden viestin. Peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista oikeustieteen opiskelijoista kertoo käyneensä jonkin valmennuskurssin. Osuus on selvästi suurempi kuin esimerkiksi lääketieteen tai kauppatieteen opiskelijoiden keskuudessa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/02/tiedekunta-ja-ainejarjesto-rah…
Itse pääsin kauppikseen ilman mitään vamennuskursseja, turkin niitä nykyäänkään tarvitsee. Kuhan mainostavat, että saavat rahaa.
Kauppista ja oikista ei oikein voi verrata keskenään. Moni oikikseen hakija luovuttaa ja hakee kauppikseen koska sinne on helpompi päästä.
Helppopäästä? Ainakin kauppakorkeaan pääsee vain 11% kaikista hakijoista.
Helpompi päästä kuin oikikseen. Sitä paitsi kauppiksia on joka kaupungissa ja niemennotkelmassa. Parhaat opiskelijat hakevat lääkikseen tai oikikseen, kauppis on sitten vaihtoehto jos noihin muihin ei riitä rahkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valintakoeuudistushan vähentää valintakokeita eli preppaus siirtyy sitten jo lukion puolelle, koska suurin osa valitaan korkeakouluopintoihun todistusarvosanojen perusteella.
Kyllä valmennuskurssit varmasti auttavat, mutta kyllä valintakoeperustaisessa sisäänotossa se oma panos ja pääsykoemateriaalin opettelu on tärkeintä, ja loppu on myös toki vähän tuuriakin.
Tubettaja Mmiisas avasi silmäni korkeakouluopinnoista. Tyyppi on opiskellut vasta pari vuotta. Tämänkin lukuvuoden aloitti lokakuussa ja luennot loppuivat maaliskuussa. Puolet vuodesta vapaalla ja tuo toinenkin puoli lähinnä itseopiskelua ja kirjoittamista.
En usko, että kovin kummoista kehittymistä tapahtuu tuommoisessa koulutuksessa ja akateemisten arvo suhteessa AMK:n käyneisiin on kääntynyt mielessäni ihan toisinpäin. Yliopistohan näyttää olevan omaehtoista opiskelua silloin kun viitsii tai jaksaa (lukuun ottamatta lääkäreitä tms. oikeisiin ammatteihin opiskelevia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssien ongelma on se, että kouluun ei niiden myötä pääse sisään se paras opiskelija-aines vaan se, jonka vanhemmilla on varaa kustantaa valmennuskurssit.
Millä logiikalla parhaat eivät menesty pääsykokeissa?
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssien ongelma on se, että kouluun ei niiden myötä pääse sisään se paras opiskelija-aines vaan se, jonka vanhemmilla on varaa kustantaa valmennuskurssit.
pitäisikö suoraan jakaa opiskelupaikat alykkyysosamäärän mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssit kielletään eriarvoistavina.
Skenaario #1: niitä aletaan järjestämään Tallinnassa vähän kuin kielikursseja (jotka nekin pitäisi luonnollisesti kieltää).
Skenaario #2: lukiolaiset verkottuvat ja palkkaavat porukalle tutorin joka sparraa heitä asioissa joita pääsykokeissa tarvitaan.
Skenaario #3: edelleenkin motivoituneet opiskelijat joiden vanhemmat osaavat heitä tukea ja kannustaa uhriutumisen sijasta pärjäävät pääsykokeissa vaikka valmennuskursseja ei olekaan. Vanhemmat säästävät nämäkin rahat.
Skenaario #4: valintakokeet poistetaan ja valinnat tehdään yo-tulosten pohjalla. Allkaa loputon vinkuminen siitä kuinka yo-kokeet eriarvoistavat koska kaikilla ei ole rikkaita vanhempia, jne.
Skenaario 4 olisi paras ratkaisu. Yo-kokeisiin voi lukea 3 vuoden ajan, mikä tasaa perheiden välisiä ongelmia tai etuja.
Vierailija kirjoitti:
Tubettaja Mmiisas avasi silmäni korkeakouluopinnoista. Tyyppi on opiskellut vasta pari vuotta. Tämänkin lukuvuoden aloitti lokakuussa ja luennot loppuivat maaliskuussa. Puolet vuodesta vapaalla ja tuo toinenkin puoli lähinnä itseopiskelua ja kirjoittamista.
En usko, että kovin kummoista kehittymistä tapahtuu tuommoisessa koulutuksessa ja akateemisten arvo suhteessa AMK:n käyneisiin on kääntynyt mielessäni ihan toisinpäin. Yliopistohan näyttää olevan omaehtoista opiskelua silloin kun viitsii tai jaksaa (lukuun ottamatta lääkäreitä tms. oikeisiin ammatteihin opiskelevia).
Yliopistossa aika harva on omaehtoinen opiskelija - kai tiedät, mitä sillä tarkoitetaan? Itsenäinen opiskelu sen sijaan opettaa vastuunkantoa, luennoilla ei kerrota kaikkea ja tentissä sitten osoitetaan, että on opittu. Lisäksi on ryhmätöitä, esseitä jne. eli yliopistossa opiskelu ja oppiminen tapahtuu pääosin muualla kuin professorin silmien alla.
En tiedä, mitä tuo tubettaja opiskelee, mutta pakollisten luentojen loppuminen ei tarkoita sitä, että muu opiskelu päättyisi samantien. Huhtikuussa on tenttejä, harjoitustöitä ja aika monella erilaisia valinnaisia luentoja.
AMK:ssa ei tarvitse edes käydä oppilaitoksessa, ison osan oppiaineista voi suorittaa vaihtoehtoisin tavoin eli vaikka työskentelemällä baarimikkona. Sillä voi korvata osan tradenomiopinnoista esim. asiakaspalvelun ja markkinoinnin osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssien ongelma on se, että kouluun ei niiden myötä pääse sisään se paras opiskelija-aines vaan se, jonka vanhemmilla on varaa kustantaa valmennuskurssit.
pitäisikö suoraan jakaa opiskelupaikat alykkyysosamäärän mukaan?
Varakkailla vanhemmilla vanhemmilla on usein älykkäämpiä lapsia koska geenit periytyvät. Varakkailla on usein parempi koulutus ja suurempi äö ja tämä periytyy heidän lapsilleen. Suomessa korkeakoulutettujen vanhempien lapset jatkavat korkeakouluun ja heikomman aineksen lapset syrjäytyvät tai käyvät ehkä amiksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssit kielletään eriarvoistavina.
Skenaario #1: niitä aletaan järjestämään Tallinnassa vähän kuin kielikursseja (jotka nekin pitäisi luonnollisesti kieltää).
Skenaario #2: lukiolaiset verkottuvat ja palkkaavat porukalle tutorin joka sparraa heitä asioissa joita pääsykokeissa tarvitaan.
Skenaario #3: edelleenkin motivoituneet opiskelijat joiden vanhemmat osaavat heitä tukea ja kannustaa uhriutumisen sijasta pärjäävät pääsykokeissa vaikka valmennuskursseja ei olekaan. Vanhemmat säästävät nämäkin rahat.
Skenaario #4: valintakokeet poistetaan ja valinnat tehdään yo-tulosten pohjalla. Allkaa loputon vinkuminen siitä kuinka yo-kokeet eriarvoistavat koska kaikilla ei ole rikkaita vanhempia, jne.
Skenaario 4 olisi paras ratkaisu. Yo-kokeisiin voi lukea 3 vuoden ajan, mikä tasaa perheiden välisiä ongelmia tai etuja.
siirtää vain valmennusta kolme vuotta aikaisemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssit kielletään eriarvoistavina.
Skenaario #1: niitä aletaan järjestämään Tallinnassa vähän kuin kielikursseja (jotka nekin pitäisi luonnollisesti kieltää).
Skenaario #2: lukiolaiset verkottuvat ja palkkaavat porukalle tutorin joka sparraa heitä asioissa joita pääsykokeissa tarvitaan.
Skenaario #3: edelleenkin motivoituneet opiskelijat joiden vanhemmat osaavat heitä tukea ja kannustaa uhriutumisen sijasta pärjäävät pääsykokeissa vaikka valmennuskursseja ei olekaan. Vanhemmat säästävät nämäkin rahat.
Skenaario #4: valintakokeet poistetaan ja valinnat tehdään yo-tulosten pohjalla. Allkaa loputon vinkuminen siitä kuinka yo-kokeet eriarvoistavat koska kaikilla ei ole rikkaita vanhempia, jne.
Skenaario 4 olisi paras ratkaisu. Yo-kokeisiin voi lukea 3 vuoden ajan, mikä tasaa perheiden välisiä ongelmia tai etuja.
Olen samaa mieltä.Vaihtoehto 4 on ehdottomasti paras, koska se toisi mukanaan eteläkorealaisen systeemin, jossa päiväopintoja jatketaan maksullisilla iltakursseilla, jotka ovat periaatteessa avoinna kaikille, eivät siis varsinaisia valmenuskursseja. Niiden ansiosta varakkaiden perheiden lapset menestyisivät koulussa ja pääsisivät yliopistoon, jolloin muutaman kuukauden valmennuskurssin sijaan lisäopetusta saisi 2-3 vuotta. Samaan aikaan varattomampien perheiden lapset tekisivät lisätöitä saadakseen lukiokirjat maksettua ja olisi jo alusta alkaen selkeää, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta päästä yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssien ongelma on se, että kouluun ei niiden myötä pääse sisään se paras opiskelija-aines vaan se, jonka vanhemmilla on varaa kustantaa valmennuskurssit.
Paras opiskelija-aines ovat yleensä ne, jotka jaksavat tehdä töitä opintojensa eteen ja ovat edes keskivertofiksuja. Etenkin aloilla, missä pänttääminen on olennaista, kuten juurikin oikis. Luonnontieteissä taas älykkyys on olennaisempaa, mutta niitä onkin helpompaa päästä lukemaan.
Enkä oikeasti usko, että joku erittäin älykäs mutta köyhä jää vaille opiskelupaikkaa, koska ei pääse valmennuskurssille.
Pääsykoe on huomattavasti tasa-arvoisempi tapa karsia kuin ylppäreiden tulokset. Mieluiten vielä niin, että pääsykoemateriaali on jotain muuta kuin lukion oppimäärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssien ongelma on se, että kouluun ei niiden myötä pääse sisään se paras opiskelija-aines vaan se, jonka vanhemmilla on varaa kustantaa valmennuskurssit.
pitäisikö suoraan jakaa opiskelupaikat alykkyysosamäärän mukaan?
Älykkyys on vain yksi osatekijä soveltuvuudesta.
Juridiikkaa ei opeteta peruskoulussa tai lukiossa ja useimmat oikikseen päässeistä ovat käyneet valmennuskurssin.