Liian kovat kriteerit?
On selvää että jokainen saa haluta mieleisensä kumppanin. Monen ongelmaksi kuitenkin koituu se, että juuri ”oikeaa” ei löydykään. Rehellisesti: arvotatko itsesi liian korkealle? Kelpaako samantasoisesti koulutettu, samaa ikäluokkaa oleva ja myös ulkoisesti itsesi tasoinen pari?
Kommentit (109)
Moni hakee itseään tasokkaampaa. Se on jo ihmisen biologiassa. Varsinkin naisilla. On luonnollista pyrkiä parempaa kohti. Eri asia onko se yhtään realistista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On selvää että jokainen saa haluta mieleisensä kumppanin. Monen ongelmaksi kuitenkin koituu se, että juuri ”oikeaa” ei löydykään. Rehellisesti: arvotatko itsesi liian korkealle? Kelpaako samantasoisesti koulutettu, samaa ikäluokkaa oleva ja myös ulkoisesti itsesi tasoinen pari?
Ikä ja koulutus ovat helppoja sanoa samantasoisiksi, mutta ulkonäkö ei todellakaan ole. Monet, ja tässä kyllä etenkin naiset, arvottavat itsensä turhan korkealle, koska miehet ryhmänä, panee reilusti alaspäin, mutta eivät välttämättä pariudu alaspäin. Joten nainen helposti ajattelee, että hänen tasoisensa, ovat ne kenet hän saa petikaveriksi.
Ei, me naiset emme arvota itseämme millekään tasolle. Miten vaikea se on ymmärtää? Mies joko kiinnostaa tai sitten ei, tasoilla ei ole mitään merkitystä. Koko tämä tasoteoria-huuhaa on marginaalissa olevien miesten projektiota, jota edes terveet, normaalit miehet eivät tunnista.
Jos tuo olisi totta, naiset olisivat yksinkertaisesti tyhmiä, sokeita todellisuudelle. En itse ainakaan usko siihen. Eihän kyseessä ole edes mikään mystinen "teoria", vaan kaikille päivänselvä yksinkertainen totuus: toiset ovat suosituimpia kuin toiset.
Jos ulkonäöltään keskinkertaista rikasta miestä lähestyy kaunotar, mies on (tahallaan) tyhmä, jos ei ymmärrä miksi. Lopettakkaa teeskentely.
Tottakai toiset ovat suositumpia kuin toiset, ihmisen tasosta se ei silti kerro yhtään mitään. Minä (ja uskon muiden naisten ajattelevan samoin) en mieti hetkeäkään tasoa silloin, kun jostain ihmisestä kiinnostun tai en kiinnostu. En ole ikinä ajatellut esim. nettideiteillä, että "tämä ihminen on omaa tasoani, yritän kiinnostua hänestä". Ei, jos ihminen ei kiinnosta niin hän ei kiinnosta, sille on aivan sama mikä numero hän jollain mystisella tasolaskurilla olisi.
Se, että en edes yrittäisi jotain justinbieberiä (sellaistakin joku teini kuvitteli aikuisten naisten eilen täällä haluavan) tai alusvaatemalli ei puolestaan ole tasokysymys vaan arvokysymys. Minä halusin miehen, jolla on suunnilleen samanlainen tausta, elämäntapa ja arvomaailma kuin itselläni. Justinbieberillä tai alusvaatemallilla ei olisi. Meni vuosia ennen kuin sellaisen kohtasin, mutta kannatti odottaa. Pelkkä seksi olisi kelvannut justinbiebereiltäkin - tai no, ei, liian nuori - mutta miesystävältä odotin paljon enemmän. Jos hänelle pitäisi antaa tasonumero niin hän olisi täysi kymppi. Mutta toisaalta niin olen itsekin.
Tasoteoreetikkojen tasoineen ja kriteerilistoineen on mahdotonta käsittää tätä , että voi olla lauma miehiä, jotka täyttävät kaikki mahdolliset kriteerit ja vaatimukset mitä kuvitella voi ja silti voi käydä niin, ettei yksikään heistä herätä naisen kiinnostusta suhteeseen asti. Nainen voi viehtyä jostain syystä jostakin paljon vaillinaisemmasta tapauksesta ja ulkopuolisen on jokseenkin mahdotonta ymmärtää miksi näin tapahtui.-eri
Vierailija kirjoitti:
Moni hakee itseään tasokkaampaa. Se on jo ihmisen biologiassa. Varsinkin naisilla. On luonnollista pyrkiä parempaa kohti. Eri asia onko se yhtään realistista.
Laitoitko sormet korviin ja lällätit, jotta ei tarvitsisi "kuulla" edellisiä kommentteja? Vai oletko omasta mielestäsi nokkela trolli kun käyttäydyt ikään kuin mitään ei olisi tässä välissä kommentoitu? Tai ehkä oletkin vain pakkomielteinen autisti (anteeksi kaikille niille autisteille, jotka tiedostavat nepsy-vammansa ja opettelevat elämään sen kanssa), joka ei osaa muuta kuin jankuttaa taso-sanaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt muutaman sellaisen miehen jonka kanssa haluaisin suhteeseen, mä vaan en ole kelvannut heille. Olen mielummin yksin kuin tyydyn sellaiseen mieheen jota en oikeasti halua. Onneksi osaan olla yksin eikä se ole mulle mikään ongelma. En ymmärrä ihmisiä jotka tyytyvät johonkin mitä eivät oikeasti edes halua.
Oliko teillä eroavaisuuksia ulkonäön, koulutuksen tai iän suhteen - ja olio näistä jokin kelpaamattomuuden peruste?
Sanoisin että ulkonäkö. Miehet ovat ulkonäöltään täydellisiä 10 (peli)miehiä jotka sanovat etteivät halua/osaa sitoutua. Totuus on vain se, että mä en 6:n tason naisena kelpaa heille. Pitäisi olla itsekin 10 niin kropalta kuin naamaltaankin ja mä en sitä valitettavasti ole.
Vierailija kirjoitti:
Moni hakee itseään tasokkaampaa. Se on jo ihmisen biologiassa. Varsinkin naisilla. On luonnollista pyrkiä parempaa kohti. Eri asia onko se yhtään realistista.
Jos hyväksytään väitteesi, että näin on, niin mitä sitten. Naiset ovat valmiit hyväksymään seuraukset. Eli elävät mieluummin yksin kissoineen ja koirineen kuin ottavat kumppanin, joka ei paranna naisen elämän laatua. Kaikki eivät edes halua lähtökohtaisesti kumppania, suhdetta ja lapsia ja ovat täysin tyytyväisiä elämäänsä.
Naisen kriteeri miehellä voi olla kova, mutta miehen kriteeri naiselle on tiukka.
Saisin kenet vain haluaisin. Olen vaan varattu, joten ei ole tarvetta.
Nimim. Akateeminen, menestyvä, liikunnallinen, pitkähkö ja hyvin käyttäytyvä mies.
Huomasiko kukaan että aloituksessa puhuttiin kumppanuudesta - ei ihastumisesta. Kyllä itseään tasokkaampaa seuraa vaa - pidempiaikaistakin, mutta harvemmiin pariudutaan täysin eritasoisen yksilön kanssa. Ihan vaan, koska se on hankalaa. Etenkin koulutustason suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt muutaman sellaisen miehen jonka kanssa haluaisin suhteeseen, mä vaan en ole kelvannut heille. Olen mielummin yksin kuin tyydyn sellaiseen mieheen jota en oikeasti halua. Onneksi osaan olla yksin eikä se ole mulle mikään ongelma. En ymmärrä ihmisiä jotka tyytyvät johonkin mitä eivät oikeasti edes halua.
Oliko teillä eroavaisuuksia ulkonäön, koulutuksen tai iän suhteen - ja olio näistä jokin kelpaamattomuuden peruste?
Sanoisin että ulkonäkö. Miehet ovat ulkonäöltään täydellisiä 10 (peli)miehiä jotka sanovat etteivät halua/osaa sitoutua. Totuus on vain se, että mä en 6:n tason naisena kelpaa heille. Pitäisi olla itsekin 10 niin kropalta kuin naamaltaankin ja mä en sitä valitettavasti ole.
Tässäkin nyt pitäisi muistaa, että monia naisia suorastaan ällöttää tuollaiset "kympin" pelimiehet. Esimerkiksi minä en ikinä kiinnostuisi tällaisista miehistä, ja minulle kympin mies om aivan jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt muutaman sellaisen miehen jonka kanssa haluaisin suhteeseen, mä vaan en ole kelvannut heille. Olen mielummin yksin kuin tyydyn sellaiseen mieheen jota en oikeasti halua. Onneksi osaan olla yksin eikä se ole mulle mikään ongelma. En ymmärrä ihmisiä jotka tyytyvät johonkin mitä eivät oikeasti edes halua.
Oliko teillä eroavaisuuksia ulkonäön, koulutuksen tai iän suhteen - ja olio näistä jokin kelpaamattomuuden peruste?
Sanoisin että ulkonäkö. Miehet ovat ulkonäöltään täydellisiä 10 (peli)miehiä jotka sanovat etteivät halua/osaa sitoutua. Totuus on vain se, että mä en 6:n tason naisena kelpaa heille. Pitäisi olla itsekin 10 niin kropalta kuin naamaltaankin ja mä en sitä valitettavasti ole.
Tässäkin nyt pitäisi muistaa, että monia naisia suorastaan ällöttää tuollaiset "kympin" pelimiehet. Esimerkiksi minä en ikinä kiinnostuisi tällaisista miehistä, ja minulle kympin mies om aivan jotain muuta.
Sinua ”ällöttää” - tai alotajuisesti tiedät etteivät mahdollisuutesi riitä heihin. Etkä lähde silloin pelaamaankaan, etkä ”pidä” heistä (defenssi). Mutta näin se todella toimii!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt muutaman sellaisen miehen jonka kanssa haluaisin suhteeseen, mä vaan en ole kelvannut heille. Olen mielummin yksin kuin tyydyn sellaiseen mieheen jota en oikeasti halua. Onneksi osaan olla yksin eikä se ole mulle mikään ongelma. En ymmärrä ihmisiä jotka tyytyvät johonkin mitä eivät oikeasti edes halua.
Oliko teillä eroavaisuuksia ulkonäön, koulutuksen tai iän suhteen - ja olio näistä jokin kelpaamattomuuden peruste?
Sanoisin että ulkonäkö. Miehet ovat ulkonäöltään täydellisiä 10 (peli)miehiä jotka sanovat etteivät halua/osaa sitoutua. Totuus on vain se, että mä en 6:n tason naisena kelpaa heille. Pitäisi olla itsekin 10 niin kropalta kuin naamaltaankin ja mä en sitä valitettavasti ole.
Tässäkin nyt pitäisi muistaa, että monia naisia suorastaan ällöttää tuollaiset "kympin" pelimiehet. Esimerkiksi minä en ikinä kiinnostuisi tällaisista miehistä, ja minulle kympin mies om aivan jotain muuta.
Sinua ”ällöttää” - tai alotajuisesti tiedät etteivät mahdollisuutesi riitä heihin. Etkä lähde silloin pelaamaankaan, etkä ”pidä” heistä (defenssi). Mutta näin se todella toimii!
Kerrotko sitten mikä niissä pelimiehissä on niin hienoa? Kun minä em tosiaankaan sitä ymmärrä. Miksi kukaan kiinnostuisi ihmisestä joka vain pelaa naisilla? Ja vielä useilla naisilla. Olette kyllä pahasti sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt muutaman sellaisen miehen jonka kanssa haluaisin suhteeseen, mä vaan en ole kelvannut heille. Olen mielummin yksin kuin tyydyn sellaiseen mieheen jota en oikeasti halua. Onneksi osaan olla yksin eikä se ole mulle mikään ongelma. En ymmärrä ihmisiä jotka tyytyvät johonkin mitä eivät oikeasti edes halua.
Oliko teillä eroavaisuuksia ulkonäön, koulutuksen tai iän suhteen - ja olio näistä jokin kelpaamattomuuden peruste?
Sanoisin että ulkonäkö. Miehet ovat ulkonäöltään täydellisiä 10 (peli)miehiä jotka sanovat etteivät halua/osaa sitoutua. Totuus on vain se, että mä en 6:n tason naisena kelpaa heille. Pitäisi olla itsekin 10 niin kropalta kuin naamaltaankin ja mä en sitä valitettavasti ole.
Tässäkin nyt pitäisi muistaa, että monia naisia suorastaan ällöttää tuollaiset "kympin" pelimiehet. Esimerkiksi minä en ikinä kiinnostuisi tällaisista miehistä, ja minulle kympin mies om aivan jotain muuta.
Sinua ”ällöttää” - tai alotajuisesti tiedät etteivät mahdollisuutesi riitä heihin. Etkä lähde silloin pelaamaankaan, etkä ”pidä” heistä (defenssi). Mutta näin se todella toimii!
Kerrotko sitten mikä niissä pelimiehissä on niin hienoa? Kun minä em tosiaankaan sitä ymmärrä. Miksi kukaan kiinnostuisi ihmisestä joka vain pelaa naisilla? Ja vielä useilla naisilla. Olette kyllä pahasti sekaisin.
Mä ihastun niiden täydelliseen ulkomuotoon ja siihen itsevarmuuteen. Saavat naisen kuin naisen.
Vierailija kirjoitti:
Haluan luotettavan kumppanin ja pitää olla todellinen henkinen yhteys. Muuten olen mieluummin yksin.
Naisen toiveet kiteytettynä. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Saisin kenet vain haluaisin. Olen vaan varattu, joten ei ole tarvetta.
Nimim. Akateeminen, menestyvä, liikunnallinen, pitkähkö ja hyvin käyttäytyvä mies.
Minulla on täysin sama kokemus vastaavana naisena. Tosin olen myös avoin, jopa puhelias, iloinen, määrätietoinen ja itsenäinen sekä luonnollisesti sitoutunut nykyiseen parisuhteeseeni. Sinänsä olisi mielenkiintoista nähdä miten nämä ihmiset, jotka eivät kelpaa, käyttäytyvät sosiaalisissa tilanteissa. Itse olen luonteeltani introvertti, mutta pystyn kääntämään sen sosiaalisuuden päälle tarpeen vaatiessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt muutaman sellaisen miehen jonka kanssa haluaisin suhteeseen, mä vaan en ole kelvannut heille. Olen mielummin yksin kuin tyydyn sellaiseen mieheen jota en oikeasti halua. Onneksi osaan olla yksin eikä se ole mulle mikään ongelma. En ymmärrä ihmisiä jotka tyytyvät johonkin mitä eivät oikeasti edes halua.
Oliko teillä eroavaisuuksia ulkonäön, koulutuksen tai iän suhteen - ja olio näistä jokin kelpaamattomuuden peruste?
Sanoisin että ulkonäkö. Miehet ovat ulkonäöltään täydellisiä 10 (peli)miehiä jotka sanovat etteivät halua/osaa sitoutua. Totuus on vain se, että mä en 6:n tason naisena kelpaa heille. Pitäisi olla itsekin 10 niin kropalta kuin naamaltaankin ja mä en sitä valitettavasti ole.
Tässäkin nyt pitäisi muistaa, että monia naisia suorastaan ällöttää tuollaiset "kympin" pelimiehet. Esimerkiksi minä en ikinä kiinnostuisi tällaisista miehistä, ja minulle kympin mies om aivan jotain muuta.
Sinua ”ällöttää” - tai alotajuisesti tiedät etteivät mahdollisuutesi riitä heihin. Etkä lähde silloin pelaamaankaan, etkä ”pidä” heistä (defenssi). Mutta näin se todella toimii!
Kerrotko sitten mikä niissä pelimiehissä on niin hienoa? Kun minä em tosiaankaan sitä ymmärrä. Miksi kukaan kiinnostuisi ihmisestä joka vain pelaa naisilla? Ja vielä useilla naisilla. Olette kyllä pahasti sekaisin.
Mä ihastun niiden täydelliseen ulkomuotoon ja siihen itsevarmuuteen. Saavat naisen kuin naisen.
Miksi ihastut vaikka mies on käytännössä täysi mulkku (=pelimies)? Miten sellaiseen voi ihastua?
Vierailija kirjoitti:
On selvää että jokainen saa haluta mieleisensä kumppanin. Monen ongelmaksi kuitenkin koituu se, että juuri ”oikeaa” ei löydykään. Rehellisesti: arvotatko itsesi liian korkealle? Kelpaako samantasoisesti koulutettu, samaa ikäluokkaa oleva ja myös ulkoisesti itsesi tasoinen pari?
Todellakin kelpaa, mutta ainakin tämän palstan mukaan se on ihan liian korkea vaatimus. Ja minulle kelpaa kyllä amk:nkin käynyt mies, vaikka itselläni on yliopistokoulutus. Mutta ei, amiksiin olisi tyydyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt muutaman sellaisen miehen jonka kanssa haluaisin suhteeseen, mä vaan en ole kelvannut heille. Olen mielummin yksin kuin tyydyn sellaiseen mieheen jota en oikeasti halua. Onneksi osaan olla yksin eikä se ole mulle mikään ongelma. En ymmärrä ihmisiä jotka tyytyvät johonkin mitä eivät oikeasti edes halua.
Oliko teillä eroavaisuuksia ulkonäön, koulutuksen tai iän suhteen - ja olio näistä jokin kelpaamattomuuden peruste?
Sanoisin että ulkonäkö. Miehet ovat ulkonäöltään täydellisiä 10 (peli)miehiä jotka sanovat etteivät halua/osaa sitoutua. Totuus on vain se, että mä en 6:n tason naisena kelpaa heille. Pitäisi olla itsekin 10 niin kropalta kuin naamaltaankin ja mä en sitä valitettavasti ole.
Tässäkin nyt pitäisi muistaa, että monia naisia suorastaan ällöttää tuollaiset "kympin" pelimiehet. Esimerkiksi minä en ikinä kiinnostuisi tällaisista miehistä, ja minulle kympin mies om aivan jotain muuta.
Sinua ”ällöttää” - tai alotajuisesti tiedät etteivät mahdollisuutesi riitä heihin. Etkä lähde silloin pelaamaankaan, etkä ”pidä” heistä (defenssi). Mutta näin se todella toimii!
Kerrotko sitten mikä niissä pelimiehissä on niin hienoa? Kun minä em tosiaankaan sitä ymmärrä. Miksi kukaan kiinnostuisi ihmisestä joka vain pelaa naisilla? Ja vielä useilla naisilla. Olette kyllä pahasti sekaisin.
”Pelimiehiyttä” tuskin on olemassa, mutta on otettu tällainen sana käyttöön kuvaamaan itsevarmoja, ulkoisesti ja koulutuksellisesti korkeatasoisia tksilöitä, jotka omaavat vahvat narsistiset piirteet, lähes täydellisen empatiakyvyttömyyden ja ennen kaikkea tarpeen pelleillä ja hyväksikäyttää ihmisiä. Tätä tosin on vaikea tunnistaa - siksihän naiset lankeavat. Siksi he ovat ”pelimiehiä”. Heille tärkeää on saavuttaa piste, jossa toinen ihminen antautuu heidän ylivoimaisen ihanuutensa edessä - ja sen jälkeen heitä ei kiinnosta. Yhtään. Paitsi ehkä silloin jos jostakusta voi vielä jälkikäteenkin vähän hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt muutaman sellaisen miehen jonka kanssa haluaisin suhteeseen, mä vaan en ole kelvannut heille. Olen mielummin yksin kuin tyydyn sellaiseen mieheen jota en oikeasti halua. Onneksi osaan olla yksin eikä se ole mulle mikään ongelma. En ymmärrä ihmisiä jotka tyytyvät johonkin mitä eivät oikeasti edes halua.
Oliko teillä eroavaisuuksia ulkonäön, koulutuksen tai iän suhteen - ja olio näistä jokin kelpaamattomuuden peruste?
Sanoisin että ulkonäkö. Miehet ovat ulkonäöltään täydellisiä 10 (peli)miehiä jotka sanovat etteivät halua/osaa sitoutua. Totuus on vain se, että mä en 6:n tason naisena kelpaa heille. Pitäisi olla itsekin 10 niin kropalta kuin naamaltaankin ja mä en sitä valitettavasti ole.
Tässäkin nyt pitäisi muistaa, että monia naisia suorastaan ällöttää tuollaiset "kympin" pelimiehet. Esimerkiksi minä en ikinä kiinnostuisi tällaisista miehistä, ja minulle kympin mies om aivan jotain muuta.
Sinua ”ällöttää” - tai alotajuisesti tiedät etteivät mahdollisuutesi riitä heihin. Etkä lähde silloin pelaamaankaan, etkä ”pidä” heistä (defenssi). Mutta näin se todella toimii!
Siis hetkinen. Eikös täällä miehet aina jankuta että nämä pelimiehet ovat hirveitä ja miksi naiset eivät kiinnostu kunnollisista ja kilteistä miehistä. Ja nyt sitten kun joku nainen ei pidä näistä pelimiehistä niin sekään ei uleille kelpaa kun se on vaan "defenssi". Oletteko tosissanne??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt muutaman sellaisen miehen jonka kanssa haluaisin suhteeseen, mä vaan en ole kelvannut heille. Olen mielummin yksin kuin tyydyn sellaiseen mieheen jota en oikeasti halua. Onneksi osaan olla yksin eikä se ole mulle mikään ongelma. En ymmärrä ihmisiä jotka tyytyvät johonkin mitä eivät oikeasti edes halua.
Oliko teillä eroavaisuuksia ulkonäön, koulutuksen tai iän suhteen - ja olio näistä jokin kelpaamattomuuden peruste?
Sanoisin että ulkonäkö. Miehet ovat ulkonäöltään täydellisiä 10 (peli)miehiä jotka sanovat etteivät halua/osaa sitoutua. Totuus on vain se, että mä en 6:n tason naisena kelpaa heille. Pitäisi olla itsekin 10 niin kropalta kuin naamaltaankin ja mä en sitä valitettavasti ole.
Tässäkin nyt pitäisi muistaa, että monia naisia suorastaan ällöttää tuollaiset "kympin" pelimiehet. Esimerkiksi minä en ikinä kiinnostuisi tällaisista miehistä, ja minulle kympin mies om aivan jotain muuta.
Sinua ”ällöttää” - tai alotajuisesti tiedät etteivät mahdollisuutesi riitä heihin. Etkä lähde silloin pelaamaankaan, etkä ”pidä” heistä (defenssi). Mutta näin se todella toimii!
Kerrotko sitten mikä niissä pelimiehissä on niin hienoa? Kun minä em tosiaankaan sitä ymmärrä. Miksi kukaan kiinnostuisi ihmisestä joka vain pelaa naisilla? Ja vielä useilla naisilla. Olette kyllä pahasti sekaisin.
”Pelimiehiyttä” tuskin on olemassa, mutta on otettu tällainen sana käyttöön kuvaamaan itsevarmoja, ulkoisesti ja koulutuksellisesti korkeatasoisia tksilöitä, jotka omaavat vahvat narsistiset piirteet, lähes täydellisen empatiakyvyttömyyden ja ennen kaikkea tarpeen pelleillä ja hyväksikäyttää ihmisiä. Tätä tosin on vaikea tunnistaa - siksihän naiset lankeavat. Siksi he ovat ”pelimiehiä”. Heille tärkeää on saavuttaa piste, jossa toinen ihminen antautuu heidän ylivoimaisen ihanuutensa edessä - ja sen jälkeen heitä ei kiinnosta. Yhtään. Paitsi ehkä silloin jos jostakusta voi vielä jälkikäteenkin vähän hyötyä.
Nämä alfa- ja pelimies-hömpötyksetkin vaihtelevat palstalla aina tilanteen mukaan. Nyt pelimiehet ovat narsisteja ja empatiakyvyttömiä, joskus toisella kertaa pelimiehyys liittyy nimenomaan ulkonäköön, yhteistä on että aina pelimiehet ovat alfoja. Joskus sitten käy ilmi, että jo se, että on suosittu, "supliikki"-tyyppi naisten keskuudessa, tekee miehestä alfan/pelimiehen, vaikka hän olisi ihan tavallinen yhteen naiseen sitoutunut mies. Tärkeintä on aina päästä selittämään jonkun naismenestys nimeämällä hänet alfaksi/pelimieheksi, koska sitten voi sanoa, että naiset eivät huoli muita kuin alfoja/pelimiehiä.
Niin, olisi kyllä kiinnostavaa tietää milloin nämä pelkästään tasoja miettivät ovat olleet viimeksi kunnolla korviaan myöten ihastuneita?