Lue keskustelun säännöt.
Lapsi virpomassa, kukaan ei avaa ovea
Kommentit (412)
Näky tuolla noitia kulkevan enemmänkin, naapuritaloyhtiössä kiersivät ainakin, mun oven takana ei ole yksikään käynyt ja hyvä niin, kun en ole enää varannut palkkoja noitia varten, kun monena vuonna on käynyt niin, ettei ole kukaan tullut virpomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kävin lapsena virpomassa vain sukulaisia ja vanhemmat oli mukana. Luonnollisesti sukulaisten kanssa oli tästä sovittu etukäteen.
Vitsoja tehtiin tasan sen verran kuin oli virvottavia ja tarkasti mietittiin että kenelle laitetaan minkäkinlaiset koristeet, että vitsa sopii saajalleen. Naapureita tai varsinkaan tuntemattomia ei virvottu.
Tämä 1990-luvulla Savossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on käynyt 6 virpojaa, kaikki ovat kysyneet ensin saako virpoa.
Jostain kumman syystä virpojat näyttävät nostavan osan verenpaineen pilviin. Ettekö ole itse aikoinaan virponeet? Onko äiti kieltänyt?
Mielestäni hauska perinne.No ei kyllä virvottu minun lapsuudessa ja en ollut koko tavasta kuullutkaan. Vasta 90-luvun alussa soi ovikello ja oli jotain noitia oven takana oksien kanssa. Minulla ei ollut harmainta aavistusta, mikä on homman nimi. Sitten meni joku vuosi taas, etten viepojia nähnyt.
Vasta kun omat lapset meni kouluun 2000-luvun alussa kuulin virpomisesta enemmän sitä kautta, kun lapset halusi virpomaan, kun kaveritkin. No kävin kysymässä naapureilta, saako virpoa heille. Kuulemma saa. No sitten noitavaatteet päälle ja käytiin virpomassa oman kadun asukkaat, joilta sai luvan.
Nyt on osattu siksi itsekin varautua. Kaksi lapsiryhmää on käynyt ja nameja ovat saaneet.
Joten ei ainakaan minun kotiseudullani koko virpomistapaa ollut lapsuudessa ja nuoruudessa
Itse olen asunut Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja jo 70-luvun alussa trullitettiin EP:lla ja nyt sielläkin virvotaan lankalauantaina, PP:lla virvotaan tänään.
No minä olen pohjoisesta ja kyllä olisi tainnut maaseudun äidit makeat naurut, jos joku olisi tullut ovelle karkkia pyytämään. Sen verran ylpeyttä oli 60-70 luvulla maaseudulla, ettei toisilta kyllä kerjätty mitään. Äitini oli jopa närkästynyt, kun joku vuosi sitten oli autolla tuotu lapsi pihaan virpomaan. No eipä reilusti päälle 80-vuotiaalla mummolla ollut suklaamunia. Lapsi oli sanonut, että rahakin kelpaa. Äitini oli kyllä vähän järkyttynyt tästä, koska pula-ajan eläneenä ei ollut tottunut kerjäämiseen.
Itse en siis edes tiennyt koko virpomisperinteestä, kunnes yksi sunnuntaiaamu 90-luvulla aukaisin oven. Ja eipä minulla mitään karkkia tosiaan ollut. Jotain kolikkoja taisin hädissäni nakata virpojien astiaan.
Meillä ostettiin lasten ollessa pieniä niitä suklaamunia kotiin ja piiloteltiin sitten niitä edellisenä yönä. Yleensä viimeiset löytyi kesällä, niitä suklaamunia oli niin paljon.
Pari vuotta sitten oven taakse tuli kaksi poikaa, joilla oli koivunoksista tehdyt vitsat, joihin oli teipillä rytätty sanomalehtipaperia. Kun tarjosin tikkareita niin sanoivat, että pitää antaa rahaa. Ei mitään virpomista, ainoastaan kiroilua, kun ei saaneet rahaa.
Tutuilla perheillä on myös tapana piilottaa suklaamunat. Poikkeus ovat vain isovanhemmat ja heillekin kerromme ajoissa ja viemme munat valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
elämä on ihanaa kirjoitti:
Suomihan on yksi lapsivihamielisimmistä maista maailmassa.Meillä on käynyt jo monia ja on kyllä ihana nähdä lapset jotka ovat nähneet vaivaa ja saavat palkkion,sen aidon ilon.Asumme toki omakotialueella missä muutenkin on ne täyspäiset ihmiset joilla on vielä jotain tapoja ja perinteitä.
Paitsi että tämä kerjäysvirpominen ei ole mikään todellinen perinne, se keksittiin 80-luvulla, kun suurten ikäluokkien ahneet lapset keksivät hyvän keinon saada karkkia halvalla.
Höpö höpö. Vanha suomalainen perinne on.
Johan ne tutkijat on moneen kertaan selittäneet, että ei ole mikään vanha suomalainen perinne. Vai monenko lapset on käyneet navetalla viemässä karjaonnea? ortodoksiperinteen mukaan palkan saa vasta pääsiäisenä, joten mikä ihme perinne edellyttää suklaamunien antamista jo tänään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on käynyt 6 virpojaa, kaikki ovat kysyneet ensin saako virpoa.
Jostain kumman syystä virpojat näyttävät nostavan osan verenpaineen pilviin. Ettekö ole itse aikoinaan virponeet? Onko äiti kieltänyt?
Mielestäni hauska perinne.No ei kyllä virvottu minun lapsuudessa ja en ollut koko tavasta kuullutkaan. Vasta 90-luvun alussa soi ovikello ja oli jotain noitia oven takana oksien kanssa. Minulla ei ollut harmainta aavistusta, mikä on homman nimi. Sitten meni joku vuosi taas, etten viepojia nähnyt.
Vasta kun omat lapset meni kouluun 2000-luvun alussa kuulin virpomisesta enemmän sitä kautta, kun lapset halusi virpomaan, kun kaveritkin. No kävin kysymässä naapureilta, saako virpoa heille. Kuulemma saa. No sitten noitavaatteet päälle ja käytiin virpomassa oman kadun asukkaat, joilta sai luvan.
Nyt on osattu siksi itsekin varautua. Kaksi lapsiryhmää on käynyt ja nameja ovat saaneet.
Joten ei ainakaan minun kotiseudullani koko virpomistapaa ollut lapsuudessa ja nuoruudessa
Itse olen asunut Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja jo 70-luvun alussa trullitettiin EP:lla ja nyt sielläkin virvotaan lankalauantaina, PP:lla virvotaan tänään.
No minä olen pohjoisesta ja kyllä olisi tainnut maaseudun äidit makeat naurut, jos joku olisi tullut ovelle karkkia pyytämään. Sen verran ylpeyttä oli 60-70 luvulla maaseudulla, ettei toisilta kyllä kerjätty mitään. Äitini oli jopa närkästynyt, kun joku vuosi sitten oli autolla tuotu lapsi pihaan virpomaan. No eipä reilusti päälle 80-vuotiaalla mummolla ollut suklaamunia. Lapsi oli sanonut, että rahakin kelpaa. Äitini oli kyllä vähän järkyttynyt tästä, koska pula-ajan eläneenä ei ollut tottunut kerjäämiseen.
Itse en siis edes tiennyt koko virpomisperinteestä, kunnes yksi sunnuntaiaamu 90-luvulla aukaisin oven. Ja eipä minulla mitään karkkia tosiaan ollut. Jotain kolikkoja taisin hädissäni nakata virpojien astiaan.
Kerjätty? Mitä ihmeen kerjäämistä virpominen on?
Kaikilla ei sukulaiset asu edes samassa kaupungissa ja muut tutut voivat asua toisella puolella kaupunkia. Suomalaiset ovat vain niin vieroittuneita aidosta ihmisten välisestä kanssakäymisestä, että oikein surettaa. Kännyköiden yleistymisen jälkeen ei enää uskalleta edes puhelimeen vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virpojatkin jo täällä teinejä mitä monessa asuinalueellakin tapahtuu vääjäämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ajat muuttuneet sitten -80-luvun ☹️
80-luvulla ei todellakaan menty soittelemaan tuntemattomien ovikelloja sunnuntaisin. en tiedä missä käpykylässä olet lapsuutesi viettänyt.
Kyllä mentiin! Ihan pääkaupunkiseudulla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on käynyt 6 virpojaa, kaikki ovat kysyneet ensin saako virpoa.
Jostain kumman syystä virpojat näyttävät nostavan osan verenpaineen pilviin. Ettekö ole itse aikoinaan virponeet? Onko äiti kieltänyt?
Mielestäni hauska perinne.No ei kyllä virvottu minun lapsuudessa ja en ollut koko tavasta kuullutkaan. Vasta 90-luvun alussa soi ovikello ja oli jotain noitia oven takana oksien kanssa. Minulla ei ollut harmainta aavistusta, mikä on homman nimi. Sitten meni joku vuosi taas, etten viepojia nähnyt.
Vasta kun omat lapset meni kouluun 2000-luvun alussa kuulin virpomisesta enemmän sitä kautta, kun lapset halusi virpomaan, kun kaveritkin. No kävin kysymässä naapureilta, saako virpoa heille. Kuulemma saa. No sitten noitavaatteet päälle ja käytiin virpomassa oman kadun asukkaat, joilta sai luvan.
Nyt on osattu siksi itsekin varautua. Kaksi lapsiryhmää on käynyt ja nameja ovat saaneet.
Joten ei ainakaan minun kotiseudullani koko virpomistapaa ollut lapsuudessa ja nuoruudessa
Itse olen asunut Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja jo 70-luvun alussa trullitettiin EP:lla ja nyt sielläkin virvotaan lankalauantaina, PP:lla virvotaan tänään.
No minä olen pohjoisesta ja kyllä olisi tainnut maaseudun äidit makeat naurut, jos joku olisi tullut ovelle karkkia pyytämään. Sen verran ylpeyttä oli 60-70 luvulla maaseudulla, ettei toisilta kyllä kerjätty mitään. Äitini oli jopa närkästynyt, kun joku vuosi sitten oli autolla tuotu lapsi pihaan virpomaan. No eipä reilusti päälle 80-vuotiaalla mummolla ollut suklaamunia. Lapsi oli sanonut, että rahakin kelpaa. Äitini oli kyllä vähän järkyttynyt tästä, koska pula-ajan eläneenä ei ollut tottunut kerjäämiseen.
Itse en siis edes tiennyt koko virpomisperinteestä, kunnes yksi sunnuntaiaamu 90-luvulla aukaisin oven. Ja eipä minulla mitään karkkia tosiaan ollut. Jotain kolikkoja taisin hädissäni nakata virpojien astiaan.
Kerjätty? Mitä ihmeen kerjäämistä virpominen on?
No ymmärrettävää se on, että päälle 80-vuotias vanhus kokee kerjäämiseksi, jos nassikka sanoo, että jos ei oo suklaamunia, niin rahakin kelpaa hyvin.
Kun on elänyt ajalla, milloin köyhäkin oli ylpeä ja vaikka evakkoaikana, kun joutui toisten nurkissa asumaan ja nälkää nähtiin, ei pyydetty rahaa keneltäkään, vaan lapset yritti tehdä mitä tahansa töitä, että saivat rahaa ja auttoivat perhettään saamaan ruokaa.
Minusta oli hyvin ymmärrettävää, että äiti ällistyi rahan "kerjäämisestä" ja siitä, että ihan autolla kuljetetaan vieraiden ihmisten luo pyytämään rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on käynyt 6 virpojaa, kaikki ovat kysyneet ensin saako virpoa.
Jostain kumman syystä virpojat näyttävät nostavan osan verenpaineen pilviin. Ettekö ole itse aikoinaan virponeet? Onko äiti kieltänyt?
Mielestäni hauska perinne.No ei kyllä virvottu minun lapsuudessa ja en ollut koko tavasta kuullutkaan. Vasta 90-luvun alussa soi ovikello ja oli jotain noitia oven takana oksien kanssa. Minulla ei ollut harmainta aavistusta, mikä on homman nimi. Sitten meni joku vuosi taas, etten viepojia nähnyt.
Vasta kun omat lapset meni kouluun 2000-luvun alussa kuulin virpomisesta enemmän sitä kautta, kun lapset halusi virpomaan, kun kaveritkin. No kävin kysymässä naapureilta, saako virpoa heille. Kuulemma saa. No sitten noitavaatteet päälle ja käytiin virpomassa oman kadun asukkaat, joilta sai luvan.
Nyt on osattu siksi itsekin varautua. Kaksi lapsiryhmää on käynyt ja nameja ovat saaneet.
Joten ei ainakaan minun kotiseudullani koko virpomistapaa ollut lapsuudessa ja nuoruudessa
Itse olen asunut Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja jo 70-luvun alussa trullitettiin EP:lla ja nyt sielläkin virvotaan lankalauantaina, PP:lla virvotaan tänään.
No minä olen pohjoisesta ja kyllä olisi tainnut maaseudun äidit makeat naurut, jos joku olisi tullut ovelle karkkia pyytämään. Sen verran ylpeyttä oli 60-70 luvulla maaseudulla, ettei toisilta kyllä kerjätty mitään. Äitini oli jopa närkästynyt, kun joku vuosi sitten oli autolla tuotu lapsi pihaan virpomaan. No eipä reilusti päälle 80-vuotiaalla mummolla ollut suklaamunia. Lapsi oli sanonut, että rahakin kelpaa. Äitini oli kyllä vähän järkyttynyt tästä, koska pula-ajan eläneenä ei ollut tottunut kerjäämiseen.
Itse en siis edes tiennyt koko virpomisperinteestä, kunnes yksi sunnuntaiaamu 90-luvulla aukaisin oven. Ja eipä minulla mitään karkkia tosiaan ollut. Jotain kolikkoja taisin hädissäni nakata virpojien astiaan.
Sama juttu meidän isoäidillä.Omat lapset tai me lapsenlapset emme koskaan virponeet, koska se ei ollut tapana. Pari vuotta sitten ensimmäisen kerran joku tuntematon toi lapsensa kavereineen mummin pihalle ja marssitti lapset kerjuulle. Mummi oli ihmeissään, että mikä tämä nyt oikein on ja aikuinen oli selittänyt, että mummi saa oksan ja lapsille pitää antaa suklaamunia tai rahaa. Mummi oli tuumannut, että ei hän tee mitään koristellulla oksalla eikä aio siitä maksaa. Porukka poistui vihaisena. Viime vuonna oli lisää kävijöitä ja tänä vuonna kun olemme täällä mummolassa käymässä, niin jo viisi autokuntaa on tullut virpomaan. Muutamassa autossa aikuiset eivät näytä ilahtuneilta, kun ovelle tuleekin nuori ihminen mummin sijaan, nähtävästi vanhusta pidetään jotenkin hövelimpänä maksajana. Olen kieltäytynyt omasta mielestäni kauniisti, mutta kaksi kävijää on sanonut, että he tulivat virpomaan "sitä vanhaa ihmistä, joka varmaan haluaa maksaa".
Kiva pääsiäisperinne ja kiva leikki. Oppii höynäyttämään vanhuksia. Onneksi mummi on teräväpäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ajat muuttuneet sitten -80-luvun ☹️
Nykyään virpomiset mennään tekemään sovitusti tutuille. Etkö tätä tiennyt?
- Ei turhia koputuksia oville, joita ei avata
- Ihmisten ei tarvitse ostaa kauheita määriä karkkia kaiken varalta, vaan vain varmoille tutuille virpojille
win-win
Vastustan! En tunne lapsiperheitä eikä meille sitten virpoisi kukaan. Rakastan kun lapset tulevat virpomaan. Saa teinitkin virpoa meille.
Minä olen varautunut karkeilla, mutta kukaan ei ole vielä käynyt. Kadulla näin 4 pojan porukan. He olivat pukeutuneet pääkallokuvioihin ja viitoihin ja yhdellä oli possuhattu päässä. Halloween-asu siis. Mukana ei ollut virpomisvitsoja, mutta oli optimistisesti iso muoviämpäri.
Meille virpojat ovat tervetulleita, mutta pelkät kerjäläiset eivät. Muutama vuosi sitten tytär kävi virpomassa tutuissa paiissa, niin yhden kaverin äiti vinkkasi naapuriaan, jolla ei käy virpojia, kun ei ole eläkeläisellä tuttuja lapsia, mutta tykkäisi virpojista. Täällä vanhalla asuinalueella virpojia ei ole rasitteeksi asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on korissa kaikenkokoisia pääsiäismunia suurimmista Kindereistä alkaen ja kun se virpominen on tehty, niin melkein ojennan korin lapsille, mutta sitten poiminkin sieltä jokaiselle sellaisen pienen ruohomunan ja kiitän kauniisti oksasta. Kieltämättä hauska seurata kullannuppujen ilmeitä, jostain syystä sellainen kuin kiitollisuus ei kovin hyvin heistä välity. Mutta hei, hauskaa leikkiähän tämä vain on, riemuitaa perinteestä niin virpojina kuin oksien saajana.
Jokaisella on omat huvinsa. Ikävä kertoa, että lasten iloa ei pidemmällä tähtäimellä tuollaisella konstilla vielä nujerreta. Ehkäpä löydät jonkun helpomman vittuilun kohteen?
Mutta tämähän on pelkkä leikki! Niinhän palstamammat vakuuttelevat. Miksi minä en saisi leikkiä omilla säännöilläni, ei tämä ole keneltäkään pois.
Jos et ymmärrä tahallisen loukkaamisen ja leikin eroa, en voi auttaa sinua. Psykopaattienkin omasta mielestä leikki on sitä, että repii jäseniä elävästä eläimestä. Ei se poista toiminnan moraalista vääryyttä.
Onhan se vähäm tyhmää mutta nykyään kovinkaan moni ei suosi nykyajan virpojia. Ennenhän virpojat eivät pukeutuneet miksikään noodaksi, ja hakivat palkkansa vasta pääsiäisenä. Pienelle lapselle tyly vastaus voi kyllä olla melkobikävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ajat muuttuneet sitten -80-luvun ☹️
Nykyään virpomiset mennään tekemään sovitusti tutuille. Etkö tätä tiennyt?
- Ei turhia koputuksia oville, joita ei avata
- Ihmisten ei tarvitse ostaa kauheita määriä karkkia kaiken varalta, vaan vain varmoille tutuille virpojille
win-win
Vastustan! En tunne lapsiperheitä eikä meille sitten virpoisi kukaan. Rakastan kun lapset tulevat virpomaan. Saa teinitkin virpoa meille.
Meidänkin tytöltä oli joku tullut kadulla pyytämään vitsaa (ja oli sitten palkaksi antanut rahaa) kun kukaan ei tule virpomaan :')
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sopia tuttavien/naapurien kanssa etukäteen, voiko lapsi tulla virpomaan.
Itse en avaa, koska en muistanut ostaa mitään karkkia palkkioksi, mielestäni parempi niin, kuin että avaan ja sanon että ei saa virpoa.
Eli ensin pitää kiertää se naapurusto kysymässä virpomislupaa (vai monellako teistä on naapureiden puhelinnumerot?) ja sitten mennä varsinaiset virpomiset? Verrattuna siihen et on se yksi päivä, jonka kaikki tietää, ne varautuu jotka varautuu, eikä mikään pakko ole kenenkään ovea avata tai loukkaantua mistään.
Miksi tästäkin tehdään hirveän vaikeaa? Onneksi me asutaan ihanalla kadulla, jossa ihmiset kohtelevat muita ystävällisesti...
No kerro toi ap:lle ja muille. Hänhän nyt loukkaantui kun ihmiset eivät ole kotona kykkimässä ja odottelemassa virpojia.
Meillä kävi vain yksi porukka. Olin varannut kasan suklaata ja muita herkkuja. Asutaan Helsingin keskustassa. Pohjanmaalla meillä kävi kymmenittäin pikkunoitia :-/
Minä kysyin itse kahdelta naapurilta itse jo viikolla että mitä mieltä jos lapsi tullee virpomaan sunnuntaina kaverinsa kanssa. Jutellaan siis muutenkin usein pihalla, varsinkin kesäisin. Olivat olleet oikein mielissään virpojista.
Näin kun toimii, niin tietää että lapselle avataan ovi ja taas toiselle ei tule ikänä yllätyksenä.
Minun 3 tyttöä lähtivät virpomaan heti aamulla.
Oksia oli koristeltu hyvin kauan, materiaalia kerätty koko vuosi.
Oksia oli yli 200 kpl.
Kaikki olivat pukeutuneet, kuparipannut kädessä.
Ekaan mentiin 10.30 ja kävin tuntu sitten hakemaan ekan satsin palkkiota ja vein 2 jätesäkillistä oksia, ekat ottivat aamulla mukaan.
Jokainen osallistuu virpomiseen, antavat jokainen oksan ja palkkaa tulee tai sitten ei.
Ja lopuksi toivotetaan hyvää pääsiäistä.