Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En pidä myöhästelijöistä

Vierailija
24.03.2018 |

Olen törmännyt viime aikoina uuteen myöhästelijätyyppiin. Sellaisiin ihmisiin, jotka laittavat viestiä myöhästymisestään vasta juuri sillä hetkellä, kun on sovittu että pitäisi nähdä jossain.

Viestin sisältö on se, että ovat myöhässä ja menee hetki. Lisätietoja kysyessä saattaa selvitä se, että ihminen ei välttämättä ole edes lähtenyt kotoa. Tai on keksinyt itselleen jotain sellaista puuhaa, jonka kestoa ei osaa arvioida, esimerkiksi on lähtenyt vaatekauppaan pyörimään.

Mikä tällaisia ihmisiä oikein vaivaa? Eivätkö he tajua antavansa toiselle totaalisen evvk-viestin toiminnallaan. Haluavatko tällaiset tyypit ihan tietoisesti antaa sen kuvan muille, että heitä ei toisten tai sinun seurasi kiinnosta vähääkään? Vai onko heillä jotenkin poikkeava ajatuksenjuoksu?

En koe tarvetta pitää tällaisen jälkeen yhteyttä. Sovituista aikatauluista pitäisi normaalijärkisen ihmisen pääosin kyetä pitämään kiinni eikä keksiä tapaamisen ajaksi itselleen yllättäen uutta puuhaa.

Harmillisesta ja yllättävästä myöhästymisestään monet osaavat yleensä ilmoittaa jo siinä vaiheessa, kun tietävät etteivät aikataulussa ole. Silloin he kertovat toiselle jonkun uuden aika-arvion tapaamiselle, eivätkä vain jätä toista turhaan itsekseen odottelemaan.

Kaikki eivät silti näköjään tällaista vaivaudu tekemään tai edes pahoittelemaan heistä johtuvia muutoksia yhdessä sovittuihin aikatauluihin. Typerien ihmisten typerä käytös harmittaa!

Kommentit (206)

Vierailija
141/206 |
24.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi et kommentoi mulle mitään? Mun käsitykseni yhdestä tuttavastani on muuttunut nyt radikaalisti tämän ketjun myötä, sillä oletan, että olet hän. Nyt tiedän, miten halveksivasti hän todellisuudessa ajattelee musta, joten en enää aio pitää yhteyttä häneen.

Se on varmasti kaverisi etu.

Vierailija
142/206 |
24.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun entinen bestis oli krooninen myöhästelijä ja valehtelija. Sit mä en jaksanut enää sitä sen kanssa ja tutustuin yhteen toiseen tyyppiin. Mulla tuli jotenkin tästä uudesta kaveristani sellaset "fibat", että se muistuttaa jotenkin luonteeltaan mun entistä kaveria.

No eipä kauaa ehditty oleen kavereita kun en jaksanut enää uutta myöhästelijää paskanpuhujaa.

Tämä kaveri teki ihan helvetin vaikeeksi esim. palauttaa häneltä lainattuja tavaroita. Tiesi, että tulen vielä toisesta kaupungista ja en pääse ihan helposti järjestämään aikatauluja lapseni kanssa sillain, että voisin tuoda tavarat extempore.

Ei olla enää kavereita.

Nämä myöhästelijät eivät ole kiinnostuneita viettämään aikaa kanssasi ja kuvittelevat, että kaikki pyörii heidän napansa ympärillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/206 |
24.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi et kommentoi mulle mitään? Mun käsitykseni yhdestä tuttavastani on muuttunut nyt radikaalisti tämän ketjun myötä, sillä oletan, että olet hän. Nyt tiedän, miten halveksivasti hän todellisuudessa ajattelee musta, joten en enää aio pitää yhteyttä häneen.

Se on varmasti kaverisi etu.

Kerro mulle, mikä minussa on vikana? Se auttaisi paljon. Mielestäni nämä kommentit alkavat muistuttaa vähän nettikiusaamista. Haluaisitko, että päättäisin päiväni, jos siis en ansaitsisi kavereita, ystäviä tai perhettä? Kerro rehellisesti.

Vierailija
144/206 |
24.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanhempani ovat todella täsmällisiä ja painottivat tätä koko lapsuuteni ajan. Olivat silmin nähden hermostuneita, jos ei oltu ajallaan. Itse olin hälläväliä-asenteella silloin ja ihmettelin, mitä väliä muutamalla minuutilla on.

Olenkin oivaltanut myöhästelyn koko ihanuuden vasta aikuisena ja työelämään siirryttyä. Tosi hienoa pitää esimerkiksi palaveria kaupungin keskustassa monesta instituutiosta olevan henkilön kanssa tilanteessa, jolloin pitäisi mennä iltapäiväksi autolla toiseen paikkaan kaupungin laidalle. Jos paikalla on ajoissa 4/5 henkilöstä, jotka kaikki tarvitaan päätöksentekoon, nämä neljä siellä istuvat ja pyörittävät peukaloitaan kiusaantuneesti toisiaan katsellen kunnes numero 5 saapuu.

...selityksen kera. Ohhoh, miten olikin vaikea löytää parkkipaikka täältä kaupungin ydinkeskustasta. Jouduitko kauas jättämään? Joo, niin mekin kaikki. Ja parkkimittari oli korvattu jollain uudella parkkisovelluksella? Ja olikin vaikea löytää mistä tähän isoon rakennuskompleksiin mennään sisälle. Ja sitten aulapalvelussa olikin jonoa, ja sitten sinut ohjattiinkin eri sisäänkäynnille? Ja sitten huomasitkin, että olikin pissahätä koska kotoa lähdöstä oli jo 2 tuntia ja vessa oli eri kerroksessa? Ja sitten et muistanut missä huoneessa kokous on? No voi voi. Nämä ovat kaikki niitä syitä, joiden takia ei voi ajatella: "Ajoaika kaupungin keskustaan täältä kotiovelta on navigaattorin mukaan 25 min. Klo 9 alkavaan kokoukseen voin siis lähteä kotoa klo 8.35."

Kaiken tämän päälle tekee aivan mahtavan vaikutuksen jos vielä siinä sitten pöydällä avaa ensi kertaa kokouksen dokumentit ja kysyy että mistäs meidän pitikään tänään puhua. Kun muut siinä päässään hiljaa jo miettivät, ehtisikö vetää kioskilta voileivän kun tällä aikataululla lounas on jäämässä väliin.

Myöhästelijöille suosittelen tällaista leikkiä: kuvitelkaa, että tilaisuus alkaa 30 min aikaisemmin. Tähdätkää kiven kovaan olemaan paikalla silloin. Tulette hämmästymään siitä, miten ette joudukaan oikeastaan koskaan odottelemaan h-hetkeä, vaan ehtiminen saattaa silti olla täpärällä. Tuo aika nimittäin menee helposti pieneen liikenneruuhkaan ja väärään reittivalintaan.

Vierailija
145/206 |
24.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi et kommentoi mulle mitään? Mun käsitykseni yhdestä tuttavastani on muuttunut nyt radikaalisti tämän ketjun myötä, sillä oletan, että olet hän. Nyt tiedän, miten halveksivasti hän todellisuudessa ajattelee musta, joten en enää aio pitää yhteyttä häneen.

Se on varmasti kaverisi etu.

Kerro mulle, mikä minussa on vikana? Se auttaisi paljon. Mielestäni nämä kommentit alkavat muistuttaa vähän nettikiusaamista. Haluaisitko, että päättäisin päiväni, jos siis en ansaitsisi kavereita, ystäviä tai perhettä? Kerro rehellisesti.

Älkää ruokkiko trollia.

Ap

Vierailija
146/206 |
24.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi et kommentoi mulle mitään? Mun käsitykseni yhdestä tuttavastani on muuttunut nyt radikaalisti tämän ketjun myötä, sillä oletan, että olet hän. Nyt tiedän, miten halveksivasti hän todellisuudessa ajattelee musta, joten en enää aio pitää yhteyttä häneen.

Se on varmasti kaverisi etu.

Kerro mulle, mikä minussa on vikana? Se auttaisi paljon. Mielestäni nämä kommentit alkavat muistuttaa vähän nettikiusaamista. Haluaisitko, että päättäisin päiväni, jos siis en ansaitsisi kavereita, ystäviä tai perhettä? Kerro rehellisesti.

En halua että kukaan päättää päivänsä, sanotaan se alkuun. Mutta jos olet ihminen, joka keksii myöhästelyilleen tekosyitä koska ei vaan yksinkertaisesti ole tarpeeksi kiinnostunut olemaan ajoissa niin onhan se sille toiselle osapuolelle ikävää. Eli yksinkertaisesti muutat tapojasi ja opettelet olemaan ajoissa. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa? Ja en ole siis ap.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/206 |
24.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi et kommentoi mulle mitään? Mun käsitykseni yhdestä tuttavastani on muuttunut nyt radikaalisti tämän ketjun myötä, sillä oletan, että olet hän. Nyt tiedän, miten halveksivasti hän todellisuudessa ajattelee musta, joten en enää aio pitää yhteyttä häneen.

Se on varmasti kaverisi etu.

Kerro mulle, mikä minussa on vikana? Se auttaisi paljon. Mielestäni nämä kommentit alkavat muistuttaa vähän nettikiusaamista. Haluaisitko, että päättäisin päiväni, jos siis en ansaitsisi kavereita, ystäviä tai perhettä? Kerro rehellisesti.

Älkää ruokkiko trollia.

Ap

En ole trolli. Olen aidosti pahoillani. Kerroin juuri kaverilleni chatissa (!) kommenttisi ja kysyin, olitko oikeassa ja että mitä mun pitäisi tehdä.

Vierailija
148/206 |
24.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani ovat todella täsmällisiä ja painottivat tätä koko lapsuuteni ajan. Olivat silmin nähden hermostuneita, jos ei oltu ajallaan. Itse olin hälläväliä-asenteella silloin ja ihmettelin, mitä väliä muutamalla minuutilla on.

Olenkin oivaltanut myöhästelyn koko ihanuuden vasta aikuisena ja työelämään siirryttyä. Tosi hienoa pitää esimerkiksi palaveria kaupungin keskustassa monesta instituutiosta olevan henkilön kanssa tilanteessa, jolloin pitäisi mennä iltapäiväksi autolla toiseen paikkaan kaupungin laidalle. Jos paikalla on ajoissa 4/5 henkilöstä, jotka kaikki tarvitaan päätöksentekoon, nämä neljä siellä istuvat ja pyörittävät peukaloitaan kiusaantuneesti toisiaan katsellen kunnes numero 5 saapuu.

...selityksen kera. Ohhoh, miten olikin vaikea löytää parkkipaikka täältä kaupungin ydinkeskustasta. Jouduitko kauas jättämään? Joo, niin mekin kaikki. Ja parkkimittari oli korvattu jollain uudella parkkisovelluksella? Ja olikin vaikea löytää mistä tähän isoon rakennuskompleksiin mennään sisälle. Ja sitten aulapalvelussa olikin jonoa, ja sitten sinut ohjattiinkin eri sisäänkäynnille? Ja sitten huomasitkin, että olikin pissahätä koska kotoa lähdöstä oli jo 2 tuntia ja vessa oli eri kerroksessa? Ja sitten et muistanut missä huoneessa kokous on? No voi voi. Nämä ovat kaikki niitä syitä, joiden takia ei voi ajatella: "Ajoaika kaupungin keskustaan täältä kotiovelta on navigaattorin mukaan 25 min. Klo 9 alkavaan kokoukseen voin siis lähteä kotoa klo 8.35."

Kaiken tämän päälle tekee aivan mahtavan vaikutuksen jos vielä siinä sitten pöydällä avaa ensi kertaa kokouksen dokumentit ja kysyy että mistäs meidän pitikään tänään puhua. Kun muut siinä päässään hiljaa jo miettivät, ehtisikö vetää kioskilta voileivän kun tällä aikataululla lounas on jäämässä väliin.

Myöhästelijöille suosittelen tällaista leikkiä: kuvitelkaa, että tilaisuus alkaa 30 min aikaisemmin. Tähdätkää kiven kovaan olemaan paikalla silloin. Tulette hämmästymään siitä, miten ette joudukaan oikeastaan koskaan odottelemaan h-hetkeä, vaan ehtiminen saattaa silti olla täpärällä. Tuo aika nimittäin menee helposti pieneen liikenneruuhkaan ja väärään reittivalintaan.

Tämä oli hyvä teksti. Ehkä olisi hyvä jos joku joskus ääneen toteaisi sen, että selittelijän syyt ovat pääosin tekosyitä ja todellinen syy toistuvaan myöhästelyyn on pelkästään henkilön kusipäisissä ja egoistisissa asenteissa. Ehkä se saisi miettimään asiaa. Kynnys vain totuuden torvena toimimiseen on aika korkea.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/206 |
24.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yhtä ärsyttävä ihmistyyppi kuin krooninen myöhästelijä on myös se, joka peruuttaa tapaamisia hetken mielijohteesta. Olette esimerkiksi sopineet tapaavanne tiettynä päivänä ja silloin hän vähän tapaamista peruuttaa tapaamisen, koska onkin päättänyt käydä salilla. Tällöin jää aivan haavi auki viestiä lukiessaan eikä oikein tiedä miten tällaiseen tuuliviirin pyörähtelyyn pitäisi reagoida. Viikkoja myöhemmin yhteyttä ottaessaan hän on kuin kaikki olisi kunnossa, vaikka sinä et olisi vastannut hänelle yhtään mitään.

Vierailija
150/206 |
24.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi et kommentoi mulle mitään? Mun käsitykseni yhdestä tuttavastani on muuttunut nyt radikaalisti tämän ketjun myötä, sillä oletan, että olet hän. Nyt tiedän, miten halveksivasti hän todellisuudessa ajattelee musta, joten en enää aio pitää yhteyttä häneen.

Se on varmasti kaverisi etu.

Kerro mulle, mikä minussa on vikana? Se auttaisi paljon. Mielestäni nämä kommentit alkavat muistuttaa vähän nettikiusaamista. Haluaisitko, että päättäisin päiväni, jos siis en ansaitsisi kavereita, ystäviä tai perhettä? Kerro rehellisesti.

Rauhoitu. Olet nyt provosoinut itse itsesi lähes hysteeriseksi. Älä jankkaa.

Ei ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/206 |
24.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen aina paikallajuuri sovittuna hetkenä. Usein minuutilleen. Olen itsestäni siinä suhteessa ylpeä. Minun mielestäni myöhästelevät ihmiset eivät arvosta tapaamansa ihmisen aikaa, "ihan sama odotatko sinä siellä kun minä en osaa suunnitella lähtöäni".

...

Miksi otat itseesi jos joku toinen myöhästyy? Minä olen onneton ehtimään mihinkään ajoissa, mutta kyse ei tosiaan ole siitä että en arvosta toisen aikaa. Olen myöhästynyt junista ja lentokoneista, kaikista näistä on ollut haittaa  vain itselleni, rahallisestikin, mutta silti vain en onnistu aina pääsemään paikalle ajoissa. Yleensä myöhästyminen on 5 - 10 minuuttia, mutta junahan ei odota. Miksi kavereiden kanssa pitää sopia joku shoppailu minuutin tarkkuudella.

Te jotka vedätte herneen nenään jo minuutin myöhästymisestä, on turha haaveilla muuttamisesta minnekään eteläeurooppaan, jossa asiat tapahtuvat "mañana".

Mitä väliä on sillä miten tyylini joissain muualla toimisi? Asun nyt Suomessa.

Ap

Mitä voitat sillä sekunnintarkalla täsmällisyydelläsi? Kun siis esimerkiksi viisi minuuttia myöhässä alkanut palaveri voi olla hyvinkin antoisa ja hedelmällinen ja minuutintarkkaan alkanut voi olla täysin hyödytön. Vaikuttaa siltä, että itse kiukkuat maailman epätäydellisyyttä vastaan ja kuka siitä kärsii eniten? Sinä itse.

No myöhästely ei haittaa työjutuissa silloin, jos minulle odottelusta maksetaan. Voin ihan hyvin odotellessani miettiä hetken omia ajatuksiani palkan juostessa.

Vapaa-ajallani sen sijaan kukaan ei maksa ajastani mitään, joten en halua haaskata sitä turhanpäiväiseen odotteluun.

Ap

Jännän kylmää ajattelua. Itseäni harmittaa palaverin myöhästyminen siksi, jos jää jotain olennaista käsittelemättä tai palaverin anti jää vähäiseksi. Voin miettiä omia asioitani muullakin ajalla ja tosiaan aidosti harmittaa palaverin/firman ym. puolesta. En edes ajattele noin itsekkäästi työkuvioissa.

Itsekkäästi? Tuottaako tuo murehtimisesi työnantajallesi jollain tavalla enemmän tulosta kuin se, että itse suhtaudun myöhästelijöiden odotteluun menevään aikaan ylimääräisenä taukona työpäivässä?

Ap

Asenteesi on erittäin kylmä. Itse olen valmis venymään myös työajan jälkeen. Hanskani eivät tipahda, kun kello on neljä jne. Tärkeintä on myös se saavutettu tulos sekä kokonaisuus.

Mistä päättelet etten myös minä toimisi näin? Nyt oli puhe vain myöhästelijöiden odotteluun menevästä työajasta.

Ap

Yleensä ne minuutintarkat ihmiset haluavat myös lopettaa palaverit/työpäivät jne. yhtä minuutintarkasti. Heitä harmittaa se, jos aikataulut romuttuvat ja jos he eivät pääsekään viettämään kallisarvoista vapaa-aikaansa ajallaan. Eivätkä he monesti halua tehdä työtä enää silloin, kun palkka ei juokse.

No ilman palkkaa ei kukaan järkevä ihminen tee palkkatyötään. Satunnainen venyminen töissä onnistuu kyllä, jos se korvataan työnantajan taholta jotenkin.

Ap

Minä teen. Kummankin ääripään olisi hyvä lähentyä toisiaan. Teen töitä niin että lopetan miten sattuu, jolloin saan tehtyä työt tehokkaammin, kun ei tarvitse keskittyä kellon kyttäämisen minuutin välein, vaan kyttään kelloa pikemminkin puolen tunnin välein. Toisaalta en ole vielä myöhästynyt lentokoneesta tai laivasta, vaikka välillä olen ollut viime tingassa lentokentällä/satamassa. Niin suurpiirteinen en ole.

Tunnollinen vastapuoli puolestaan voisi kokeilla sitä, että ei ahdistu siitä että aikaa menee minuutti hukkaan. Aikaa menee hukkaan, jos toinen myöhästyy minuutin, aivan totta, mutta on väistämättä kuormittavaa katsoa jatkuvasti kelloa ja arvioida aikaa joka kuluu eri toimenpiteisiin, jotta on minuutin tarkkuudella aikataulussa.

Vierailija
152/206 |
25.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun ystäväpiiriin taas ei sovi ollenkaan ap:n kaltaiset ihmiset. Inhoan kontrollifriikkejä, hermostuneita, nipottavia ihmisiä, jotka kulkee sekuntikelloa kytäten. Heidän kanssaan muuttuu itsekin hermostuneeksi.  En myöskään pidä ihmisistä, jotka kuvittelee itse olevansa muita parempia ihmisiä, joita muiden pitää suurinpiirtein kumarrella. Vartti sinne tai tänne, aivan sama, kunhan ei tuntia myöhästy. Tykkään rennoista, mukautuvista, joustavista ja optimistista ihmisistä, joilla ei ole pinna liian kireällä. Ja mulle ei ole muuten käynyt ikinä noin että joku olisi keksinyt mun tapaamisen ajaksi uutta puuhaa. Siinähän ei ole edes kyse mistään myöhästymisestä, vaan siitä ettei halua nähdä. Kannattaisko ap ehkä miettiä että miksi joku haluaa mielummin keksiä jotain muuta tekemistä kuin nähdä sinut. Mikähän saattais olla se syy. Voisko sun täydellisessä personassa esimerkiksi olla sittenkin jotain jollain tavalla luotaantyöntävää. Mitähän se vois olla, mietipä sitä…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/206 |
25.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen aina paikallajuuri sovittuna hetkenä. Usein minuutilleen. Olen itsestäni siinä suhteessa ylpeä. Minun mielestäni myöhästelevät ihmiset eivät arvosta tapaamansa ihmisen aikaa, "ihan sama odotatko sinä siellä kun minä en osaa suunnitella lähtöäni".

...

Miksi otat itseesi jos joku toinen myöhästyy? Minä olen onneton ehtimään mihinkään ajoissa, mutta kyse ei tosiaan ole siitä että en arvosta toisen aikaa. Olen myöhästynyt junista ja lentokoneista, kaikista näistä on ollut haittaa  vain itselleni, rahallisestikin, mutta silti vain en onnistu aina pääsemään paikalle ajoissa. Yleensä myöhästyminen on 5 - 10 minuuttia, mutta junahan ei odota. Miksi kavereiden kanssa pitää sopia joku shoppailu minuutin tarkkuudella.

Te jotka vedätte herneen nenään jo minuutin myöhästymisestä, on turha haaveilla muuttamisesta minnekään eteläeurooppaan, jossa asiat tapahtuvat "mañana".

Mitä väliä on sillä miten tyylini joissain muualla toimisi? Asun nyt Suomessa.

Ap

Mitä voitat sillä sekunnintarkalla täsmällisyydelläsi? Kun siis esimerkiksi viisi minuuttia myöhässä alkanut palaveri voi olla hyvinkin antoisa ja hedelmällinen ja minuutintarkkaan alkanut voi olla täysin hyödytön. Vaikuttaa siltä, että itse kiukkuat maailman epätäydellisyyttä vastaan ja kuka siitä kärsii eniten? Sinä itse.

No myöhästely ei haittaa työjutuissa silloin, jos minulle odottelusta maksetaan. Voin ihan hyvin odotellessani miettiä hetken omia ajatuksiani palkan juostessa.

Vapaa-ajallani sen sijaan kukaan ei maksa ajastani mitään, joten en halua haaskata sitä turhanpäiväiseen odotteluun.

Ap

Jännän kylmää ajattelua. Itseäni harmittaa palaverin myöhästyminen siksi, jos jää jotain olennaista käsittelemättä tai palaverin anti jää vähäiseksi. Voin miettiä omia asioitani muullakin ajalla ja tosiaan aidosti harmittaa palaverin/firman ym. puolesta. En edes ajattele noin itsekkäästi työkuvioissa.

Itsekkäästi? Tuottaako tuo murehtimisesi työnantajallesi jollain tavalla enemmän tulosta kuin se, että itse suhtaudun myöhästelijöiden odotteluun menevään aikaan ylimääräisenä taukona työpäivässä?

Ap

Asenteesi on erittäin kylmä. Itse olen valmis venymään myös työajan jälkeen. Hanskani eivät tipahda, kun kello on neljä jne. Tärkeintä on myös se saavutettu tulos sekä kokonaisuus.

Mistä päättelet etten myös minä toimisi näin? Nyt oli puhe vain myöhästelijöiden odotteluun menevästä työajasta.

Ap

Yleensä ne minuutintarkat ihmiset haluavat myös lopettaa palaverit/työpäivät jne. yhtä minuutintarkasti. Heitä harmittaa se, jos aikataulut romuttuvat ja jos he eivät pääsekään viettämään kallisarvoista vapaa-aikaansa ajallaan. Eivätkä he monesti halua tehdä työtä enää silloin, kun palkka ei juokse.

No ilman palkkaa ei kukaan järkevä ihminen tee palkkatyötään. Satunnainen venyminen töissä onnistuu kyllä, jos se korvataan työnantajan taholta jotenkin.

Ap

Minä teen. Kummankin ääripään olisi hyvä lähentyä toisiaan. Teen töitä niin että lopetan miten sattuu, jolloin saan tehtyä työt tehokkaammin, kun ei tarvitse keskittyä kellon kyttäämisen minuutin välein, vaan kyttään kelloa pikemminkin puolen tunnin välein. Toisaalta en ole vielä myöhästynyt lentokoneesta tai laivasta, vaikka välillä olen ollut viime tingassa lentokentällä/satamassa. Niin suurpiirteinen en ole.

Tunnollinen vastapuoli puolestaan voisi kokeilla sitä, että ei ahdistu siitä että aikaa menee minuutti hukkaan. Aikaa menee hukkaan, jos toinen myöhästyy minuutin, aivan totta, mutta on väistämättä kuormittavaa katsoa jatkuvasti kelloa ja arvioida aikaa joka kuluu eri toimenpiteisiin, jotta on minuutin tarkkuudella aikataulussa.

Tässä olikin puhe siitä, ettei JÄRKEVÄ ihminen tee palkkatyötä ilman palkkaa. Yrittäjän kuviot ovat erilaiset työn riskien ja hyötyjen osalta, joten en rupea pohtimaan niitä. Vedät oman alasi palkkatasoa alas tekemällä työtä ilmaiseksi ja teet myös työkavereillesi karhunpalveluksen nostamalla työpaikan vaatimustason pilviin ilmaisilla ekstratöilläsi. Et ole järkevä ihminen.

Ap

Vierailija
154/206 |
25.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu yllätti. Osa ihmisistä toimii toisia kohtaan kurjasti ja siihen voi olla monia syitä. Ihmisten käytöksen motiiveja voi pyrkiä ymmärtämään. Ei silti ole mielestäni oikein järkevää aina laittaa ensimmäisenä selitystä vaikkapa jonkun hermostollisen sairauden piikkiin. Monihan sellaisendiagnoosin saanutkin ponnistelee kovasti pystyäkseen pitämän yllä hyviä ja toimivia ihmissuhteita, joten on ihan leimata isoa joukkoa ihmisiä jonkun yksittäisen henkilön huonon käytöksen takia.

Ap

Neurologiset häiriöt näyttäytyy yksilöillä aina hieman eri tavalla. Kaikilla ei ole niin suurena haasteena ajan hallitseminen, joillekin se on jopa todella helppoa ja ovat automaattisesti ajoissa. Joillakin ajan hallinta on todellakin ison työn ja tuskan takana ja melkein mahdotonta. Ihan sama minkä tahansa sairauden tai häiriön kanssa, et löydä kahta täsmälleen samalla tavalla oireilevaa ihmistä, koska ihmisen koko kokonaisuus (persoona, temperamentti, taustat, kulttuuri, muut sairaudet) vaikuttaa siihen sairauteenkin/häiriöön. Joten ei kannata heitellä mitään ”kerta jokin pystyy vieläpä ihan hyvin niin ei tämä voi olla niin vaikeaa muillekaan”- juttuja, koska et todellisuudessa tiedä niistä kaikista muista. Tiedät vain siitä ihmisestä, jolle jokin tietty asia on hallittavampi.

T. Neurologisista häiriöistä kärsivien ihmisten kanssa työskentelevä työntekijä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/206 |
25.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun ystäväpiiriin taas ei sovi ollenkaan ap:n kaltaiset ihmiset. Inhoan kontrollifriikkejä, hermostuneita, nipottavia ihmisiä, jotka kulkee sekuntikelloa kytäten. Heidän kanssaan muuttuu itsekin hermostuneeksi.  En myöskään pidä ihmisistä, jotka kuvittelee itse olevansa muita parempia ihmisiä, joita muiden pitää suurinpiirtein kumarrella. Vartti sinne tai tänne, aivan sama, kunhan ei tuntia myöhästy. Tykkään rennoista, mukautuvista, joustavista ja optimistista ihmisistä, joilla ei ole pinna liian kireällä. Ja mulle ei ole muuten käynyt ikinä noin että joku olisi keksinyt mun tapaamisen ajaksi uutta puuhaa. Siinähän ei ole edes kyse mistään myöhästymisestä, vaan siitä ettei halua nähdä. Kannattaisko ap ehkä miettiä että miksi joku haluaa mielummin keksiä jotain muuta tekemistä kuin nähdä sinut. Mikähän saattais olla se syy. Voisko sun täydellisessä personassa esimerkiksi olla sittenkin jotain jollain tavalla luotaantyöntävää. Mitähän se vois olla, mietipä sitä…

Jotenkin sinua harmittaa selvästi koko tämä aloitus, joten keksit sitten purkaa harmituksen tähän yritykseen loukata minua?

Ap

Vierailija
156/206 |
25.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu yllätti. Osa ihmisistä toimii toisia kohtaan kurjasti ja siihen voi olla monia syitä. Ihmisten käytöksen motiiveja voi pyrkiä ymmärtämään. Ei silti ole mielestäni oikein järkevää aina laittaa ensimmäisenä selitystä vaikkapa jonkun hermostollisen sairauden piikkiin. Monihan sellaisendiagnoosin saanutkin ponnistelee kovasti pystyäkseen pitämän yllä hyviä ja toimivia ihmissuhteita, joten on ihan leimata isoa joukkoa ihmisiä jonkun yksittäisen henkilön huonon käytöksen takia.

Ap

Neurologiset häiriöt näyttäytyy yksilöillä aina hieman eri tavalla. Kaikilla ei ole niin suurena haasteena ajan hallitseminen, joillekin se on jopa todella helppoa ja ovat automaattisesti ajoissa. Joillakin ajan hallinta on todellakin ison työn ja tuskan takana ja melkein mahdotonta. Ihan sama minkä tahansa sairauden tai häiriön kanssa, et löydä kahta täsmälleen samalla tavalla oireilevaa ihmistä, koska ihmisen koko kokonaisuus (persoona, temperamentti, taustat, kulttuuri, muut sairaudet) vaikuttaa siihen sairauteenkin/häiriöön. Joten ei kannata heitellä mitään ”kerta jokin pystyy vieläpä ihan hyvin niin ei tämä voi olla niin vaikeaa muillekaan”- juttuja, koska et todellisuudessa tiedä niistä kaikista muista. Tiedät vain siitä ihmisestä, jolle jokin tietty asia on hallittavampi.

T. Neurologisista häiriöistä kärsivien ihmisten kanssa työskentelevä työntekijä

Aivan niin! Tarkoitin sitä, että ihmisten ikävältä tuntuvaa käytöstä ei mielestäni hyvin vähäisin tiedoin kannata selittää hermostollisten sairauksien diagnooseilla silloin, ellei ihminen itse tällaista selitystä käytökseensä anna. Ensisijaisesti yritän suhtautua toisiin ihmisiin vastuullisina ja järkevinä ihmisinä enkä diagnosoida heitä tautiluokituksilla vaikkei käytös aina minua miellyttäisikään.

Ap

Vierailija
157/206 |
25.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu yllätti. Osa ihmisistä toimii toisia kohtaan kurjasti ja siihen voi olla monia syitä. Ihmisten käytöksen motiiveja voi pyrkiä ymmärtämään. Ei silti ole mielestäni oikein järkevää aina laittaa ensimmäisenä selitystä vaikkapa jonkun hermostollisen sairauden piikkiin. Monihan sellaisendiagnoosin saanutkin ponnistelee kovasti pystyäkseen pitämän yllä hyviä ja toimivia ihmissuhteita, joten on ihan leimata isoa joukkoa ihmisiä jonkun yksittäisen henkilön huonon käytöksen takia.

Ap

Neurologiset häiriöt näyttäytyy yksilöillä aina hieman eri tavalla. Kaikilla ei ole niin suurena haasteena ajan hallitseminen, joillekin se on jopa todella helppoa ja ovat automaattisesti ajoissa. Joillakin ajan hallinta on todellakin ison työn ja tuskan takana ja melkein mahdotonta. Ihan sama minkä tahansa sairauden tai häiriön kanssa, et löydä kahta täsmälleen samalla tavalla oireilevaa ihmistä, koska ihmisen koko kokonaisuus (persoona, temperamentti, taustat, kulttuuri, muut sairaudet) vaikuttaa siihen sairauteenkin/häiriöön. Joten ei kannata heitellä mitään ”kerta jokin pystyy vieläpä ihan hyvin niin ei tämä voi olla niin vaikeaa muillekaan”- juttuja, koska et todellisuudessa tiedä niistä kaikista muista. Tiedät vain siitä ihmisestä, jolle jokin tietty asia on hallittavampi.

T. Neurologisista häiriöistä kärsivien ihmisten kanssa työskentelevä työntekijä

Aivan niin! Tarkoitin sitä, että ihmisten ikävältä tuntuvaa käytöstä ei mielestäni hyvin vähäisin tiedoin kannata selittää hermostollisten sairauksien diagnooseilla silloin, ellei ihminen itse tällaista selitystä käytökseensä anna. Ensisijaisesti yritän suhtautua toisiin ihmisiin vastuullisina ja järkevinä ihmisinä enkä diagnosoida heitä tautiluokituksilla vaikkei käytös aina minua miellyttäisikään.

Ap

Ymmärrän. Mutta kannattaa muistaa, että vastuullisuus ja ajanhallinta eivät nekään ole ihan yksi yhteen meneviä asioita. Ihminen voi olla vastuullinen, vaikka hänellä olisi vaikeuksia hallita aikaa. Et minusta vaikuta mitenkään liian nipolta, vaan ihan järkevältä ihmiseltä :).

Vierailija
158/206 |
25.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen aina paikallajuuri sovittuna hetkenä. Usein minuutilleen. Olen itsestäni siinä suhteessa ylpeä. Minun mielestäni myöhästelevät ihmiset eivät arvosta tapaamansa ihmisen aikaa, "ihan sama odotatko sinä siellä kun minä en osaa suunnitella lähtöäni".

...

Miksi otat itseesi jos joku toinen myöhästyy? Minä olen onneton ehtimään mihinkään ajoissa, mutta kyse ei tosiaan ole siitä että en arvosta toisen aikaa. Olen myöhästynyt junista ja lentokoneista, kaikista näistä on ollut haittaa  vain itselleni, rahallisestikin, mutta silti vain en onnistu aina pääsemään paikalle ajoissa. Yleensä myöhästyminen on 5 - 10 minuuttia, mutta junahan ei odota. Miksi kavereiden kanssa pitää sopia joku shoppailu minuutin tarkkuudella.

Te jotka vedätte herneen nenään jo minuutin myöhästymisestä, on turha haaveilla muuttamisesta minnekään eteläeurooppaan, jossa asiat tapahtuvat "mañana".

Mitä väliä on sillä miten tyylini joissain muualla toimisi? Asun nyt Suomessa.

Ap

Mitä voitat sillä sekunnintarkalla täsmällisyydelläsi? Kun siis esimerkiksi viisi minuuttia myöhässä alkanut palaveri voi olla hyvinkin antoisa ja hedelmällinen ja minuutintarkkaan alkanut voi olla täysin hyödytön. Vaikuttaa siltä, että itse kiukkuat maailman epätäydellisyyttä vastaan ja kuka siitä kärsii eniten? Sinä itse.

No myöhästely ei haittaa työjutuissa silloin, jos minulle odottelusta maksetaan. Voin ihan hyvin odotellessani miettiä hetken omia ajatuksiani palkan juostessa.

Vapaa-ajallani sen sijaan kukaan ei maksa ajastani mitään, joten en halua haaskata sitä turhanpäiväiseen odotteluun.

Ap

Jännän kylmää ajattelua. Itseäni harmittaa palaverin myöhästyminen siksi, jos jää jotain olennaista käsittelemättä tai palaverin anti jää vähäiseksi. Voin miettiä omia asioitani muullakin ajalla ja tosiaan aidosti harmittaa palaverin/firman ym. puolesta. En edes ajattele noin itsekkäästi työkuvioissa.

Itsekkäästi? Tuottaako tuo murehtimisesi työnantajallesi jollain tavalla enemmän tulosta kuin se, että itse suhtaudun myöhästelijöiden odotteluun menevään aikaan ylimääräisenä taukona työpäivässä?

Ap

Asenteesi on erittäin kylmä. Itse olen valmis venymään myös työajan jälkeen. Hanskani eivät tipahda, kun kello on neljä jne. Tärkeintä on myös se saavutettu tulos sekä kokonaisuus.

Mistä päättelet etten myös minä toimisi näin? Nyt oli puhe vain myöhästelijöiden odotteluun menevästä työajasta.

Ap

Yleensä ne minuutintarkat ihmiset haluavat myös lopettaa palaverit/työpäivät jne. yhtä minuutintarkasti. Heitä harmittaa se, jos aikataulut romuttuvat ja jos he eivät pääsekään viettämään kallisarvoista vapaa-aikaansa ajallaan. Eivätkä he monesti halua tehdä työtä enää silloin, kun palkka ei juokse.

Jälkimmäinen lause. Sano että et ole hoitoalalla pliispliis. Tuota nimittäin näkee ihan koko ajan, työnantaja paskoo hunajaa kun ei tarvitse palkata lisää väkeä kun ihmiset tekee vapaaehtoisesti ilmaista työtä. Kuka idiootti toimii noin? Eli sen lisäksi että myöhästelet, olet myös muutenkin tyhmä ja teet hallaa kaikkien työkavereidesi olosuhteille. Hienoa, kuulostat melkoiselta minäminä-ihmiseltä, joka kuvittelee olevansa muita parempi nuoleskellessaan työnantajaa ilmaisella työllä.

Vierailija
159/206 |
25.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen aina paikallajuuri sovittuna hetkenä. Usein minuutilleen. Olen itsestäni siinä suhteessa ylpeä. Minun mielestäni myöhästelevät ihmiset eivät arvosta tapaamansa ihmisen aikaa, "ihan sama odotatko sinä siellä kun minä en osaa suunnitella lähtöäni".

...

Miksi otat itseesi jos joku toinen myöhästyy? Minä olen onneton ehtimään mihinkään ajoissa, mutta kyse ei tosiaan ole siitä että en arvosta toisen aikaa. Olen myöhästynyt junista ja lentokoneista, kaikista näistä on ollut haittaa  vain itselleni, rahallisestikin, mutta silti vain en onnistu aina pääsemään paikalle ajoissa. Yleensä myöhästyminen on 5 - 10 minuuttia, mutta junahan ei odota. Miksi kavereiden kanssa pitää sopia joku shoppailu minuutin tarkkuudella.

Te jotka vedätte herneen nenään jo minuutin myöhästymisestä, on turha haaveilla muuttamisesta minnekään eteläeurooppaan, jossa asiat tapahtuvat "mañana".

Mitä väliä on sillä miten tyylini joissain muualla toimisi? Asun nyt Suomessa.

Ap

Mitä voitat sillä sekunnintarkalla täsmällisyydelläsi? Kun siis esimerkiksi viisi minuuttia myöhässä alkanut palaveri voi olla hyvinkin antoisa ja hedelmällinen ja minuutintarkkaan alkanut voi olla täysin hyödytön. Vaikuttaa siltä, että itse kiukkuat maailman epätäydellisyyttä vastaan ja kuka siitä kärsii eniten? Sinä itse.

No myöhästely ei haittaa työjutuissa silloin, jos minulle odottelusta maksetaan. Voin ihan hyvin odotellessani miettiä hetken omia ajatuksiani palkan juostessa.

Vapaa-ajallani sen sijaan kukaan ei maksa ajastani mitään, joten en halua haaskata sitä turhanpäiväiseen odotteluun.

Ap

Jännän kylmää ajattelua. Itseäni harmittaa palaverin myöhästyminen siksi, jos jää jotain olennaista käsittelemättä tai palaverin anti jää vähäiseksi. Voin miettiä omia asioitani muullakin ajalla ja tosiaan aidosti harmittaa palaverin/firman ym. puolesta. En edes ajattele noin itsekkäästi työkuvioissa.

Itsekkäästi? Tuottaako tuo murehtimisesi työnantajallesi jollain tavalla enemmän tulosta kuin se, että itse suhtaudun myöhästelijöiden odotteluun menevään aikaan ylimääräisenä taukona työpäivässä?

Ap

Asenteesi on erittäin kylmä. Itse olen valmis venymään myös työajan jälkeen. Hanskani eivät tipahda, kun kello on neljä jne. Tärkeintä on myös se saavutettu tulos sekä kokonaisuus.

Mistä päättelet etten myös minä toimisi näin? Nyt oli puhe vain myöhästelijöiden odotteluun menevästä työajasta.

Ap

Yleensä ne minuutintarkat ihmiset haluavat myös lopettaa palaverit/työpäivät jne. yhtä minuutintarkasti. Heitä harmittaa se, jos aikataulut romuttuvat ja jos he eivät pääsekään viettämään kallisarvoista vapaa-aikaansa ajallaan. Eivätkä he monesti halua tehdä työtä enää silloin, kun palkka ei juokse.

Jälkimmäinen lause. Sano että et ole hoitoalalla pliispliis. Tuota nimittäin näkee ihan koko ajan, työnantaja paskoo hunajaa kun ei tarvitse palkata lisää väkeä kun ihmiset tekee vapaaehtoisesti ilmaista työtä. Kuka idiootti toimii noin? Eli sen lisäksi että myöhästelet, olet myös muutenkin tyhmä ja teet hallaa kaikkien työkavereidesi olosuhteille. Hienoa, kuulostat melkoiselta minäminä-ihmiseltä, joka kuvittelee olevansa muita parempi nuoleskellessaan työnantajaa ilmaisella työllä.

Olipa taas ilkeää tekstiä. Itse taidat olla hoitoalalla? En todellakaan ole hoitoalalla, vaan erittäin miesvaltaisella alalla asiantuntijatyössä. Enkä käytä noin rumia ilmaisuja asioista.

Vierailija
160/206 |
25.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ystäväpiiriin taas ei sovi ollenkaan ap:n kaltaiset ihmiset. Inhoan kontrollifriikkejä, hermostuneita, nipottavia ihmisiä, jotka kulkee sekuntikelloa kytäten. Heidän kanssaan muuttuu itsekin hermostuneeksi.  En myöskään pidä ihmisistä, jotka kuvittelee itse olevansa muita parempia ihmisiä, joita muiden pitää suurinpiirtein kumarrella. Vartti sinne tai tänne, aivan sama, kunhan ei tuntia myöhästy. Tykkään rennoista, mukautuvista, joustavista ja optimistista ihmisistä, joilla ei ole pinna liian kireällä. Ja mulle ei ole muuten käynyt ikinä noin että joku olisi keksinyt mun tapaamisen ajaksi uutta puuhaa. Siinähän ei ole edes kyse mistään myöhästymisestä, vaan siitä ettei halua nähdä. Kannattaisko ap ehkä miettiä että miksi joku haluaa mielummin keksiä jotain muuta tekemistä kuin nähdä sinut. Mikähän saattais olla se syy. Voisko sun täydellisessä personassa esimerkiksi olla sittenkin jotain jollain tavalla luotaantyöntävää. Mitähän se vois olla, mietipä sitä…

Jotenkin sinua harmittaa selvästi koko tämä aloitus, joten keksit sitten purkaa harmituksen tähän yritykseen loukata minua?

Ap

Tässä ketjussa keskustelevat muutkin kuin se nettikiusaamisesi ja pilkkasi kohde eli minä. En ole ainoa, joka huomaa jotain todella ikävää sanojesi takana.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan yhdeksän