Lue keskustelun säännöt.
Jussi gaala Aku Louhimiehen puhe
23.03.2018 |
Minusta asiallinen puhe mitä mietteitä herätti teissä muissa palstalaisissa? Mielenkiinnosta aloitan keskustelun kun on ollut niin paljon pinnalla Louhimiehen teot.
Kommentit (221)
Julius123456 kirjoitti:
Tämä Metoo on mennyt jo liian pitkälle. Häirintä ja toisen alistaminen ovat väärin, mutta myös tälläisen kampanjan varjolla jonkun julkinen nyöryyttäminenkin on halpamaista, vaikka henkilön toiminta ei kestäisikään päivänvaloa.
En pidä koko kampanjasta. On kääntynyt itseään vastaan ja toimii jo julkisena kostokampanjana väärin toimineita vastaan. Ja varsinkin kun kaivellaan niin vanhoja asioita.
Niin. Kyllä alistajat, nöyrryyttäjät ja häiriköt pitäisi pyrkiä saamaan isoveljen nuhdeltavaksi salaa, muiden katseilta piilossa, kuten hekin ovat muita nöyryyttäneet ja alistaneet. Korkeintaan oma työyhteisö, ammatilliset kontaktit ja sidosryhmät saisivat olla todistamassa, kuten heidän uhreillaankin. Poissa päivänvalosta, eivät tällaiset päivänvaloa kestä.
Kampanjassa kostetaan julkisesti pahantekijöille ja väärin toimineille, mikä on kamalan väärin ja nöyryttävää. Ei väärinkäytöksiä saisi tuoda julkisuuteen vaan ne pitäisi vaieta kuoliaaksi. Varsinkin kun kaivellaan vielä vanhoja asioita. Mitä sitä vanhoja kaivelemaan, tikulla silmään moisia. Antaa menneiden menna ja vanhojen asioiden olla ja poissa silmistä, poissa mielestä ja painakaa vain pahkaanne, suut kiinni nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin oman elämänsä narsistitutkat. Akuhan oli ihan maassa, vaikka pönöttikin tom cruise -korkkareillaan.
Niin, hetkellisesti oli ilmat pihalla. Ei siks että olisi tajunnut tehneensä väärin, ehei. Vaan siksi että suri ja surkutteli itseään. Itsesääli on mahtava voima.
Hyvin todennäköisesti kuvitteli myös edelleen, että esim todellakin voittaa ohjauksen ja parhaan elokuvan jussit.
Todellakin oletti voittavansa useita palkintoja ja nimenomaan siksi tuli väkisin paikalle. Pitää itseään täysin ylivertaisena, ei voi tajuta, miksi niin selvästi hänelle kuuluvat palkinnot jäivät saamatta. Ne ilmeet, kun voittajan nimi oli jonkun muun, eivät olleet pettyneitä kakkoseksi jääneen ilmeitä vaan täysin yllättyneitä ja hämmentyneitä, ei kerta kaikkiaan voinut tajuta ja uskoa mitä juuri tapahtui.
Korkealla on hän ollut norsunluutornissaan ja omassa erinomaisuudessaan. Onneksi nyt pikkuhiljaa näyttää muiden silmät alkavan aueta ja herätään näkemään karmea totuus.
Varmasti puhe oli valmisteltu ja harjoiteltu. Itse en tiedä, miten hän edes kykeni menemään paikalle. Ehkä oli ottanut rauhoittavia. Itse en olisi varmasti mennyt kivitettäväksi. Suoraselkäistä oli mennä paikan päälle, rohkeatakin. Saattoipa jopa ärsyttää vastapuolella olijoita.
Itse en edelleenkään ymmärrä, miten Suomen kansalaisille kuuluu yksityiset asiat. Missä firmassa hoidetaan asiat julkiteurastamisella? Esim. tuotantoyhtiölle/-yhtiöille ei vai voinut mennä porukalla avautumaan? Naiset ovat myös taktikoineet tarkasti ajankohdan sekä varmasti tienneet, missä määrin tästä kaikesta koituu haittaa Louhimiehelle. En olisi ihan varma, että naisten menetelmä olisi juurikaan kunniallisempi kuin Louhimiehen. Tai no, jos nyt pyrkii romuttamaan miehen koko uran ja pitää sitä ihan kohtuullisena sanktiona asioista, joissa ei ole itsekään osattu toimia oikein, niin ei kai siinä.
Kyllähän tähän alaan selvästi kuuluu yleinen ahneus, julmuus ja vinous. Harvemmin tuota työtönkään menee kadulle myymään persettä, koska rahaa on saatava. Mutta elokuva-alalla näköjään on jokin "mun oli pakko" -juttu. Vai kiinnostiko sittenkin rahat ja uran edistäminen eikä se, että sanoo vain, että ei käy, maksoi mitä maksoi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin oman elämänsä narsistitutkat. Akuhan oli ihan maassa, vaikka pönöttikin tom cruise -korkkareillaan.
Niin, hetkellisesti oli ilmat pihalla. Ei siks että olisi tajunnut tehneensä väärin, ehei. Vaan siksi että suri ja surkutteli itseään. Itsesääli on mahtava voima.
Hyvin todennäköisesti kuvitteli myös edelleen, että esim todellakin voittaa ohjauksen ja parhaan elokuvan jussit.
Todellakin oletti voittavansa useita palkintoja ja nimenomaan siksi tuli väkisin paikalle. Pitää itseään täysin ylivertaisena, ei voi tajuta, miksi niin selvästi hänelle kuuluvat palkinnot jäivät saamatta. Ne ilmeet, kun voittajan nimi oli jonkun muun, eivät olleet pettyneitä kakkoseksi jääneen ilmeitä vaan täysin yllättyneitä ja hämmentyneitä, ei kerta kaikkiaan voinut tajuta ja uskoa mitä juuri tapahtui.
Korkealla on hän ollut norsunluutornissaan ja omassa erinomaisuudessaan. Onneksi nyt pikkuhiljaa näyttää muiden silmät alkavan aueta ja herätään näkemään karmea totuus.
Tämähän on sinun mielipiteesi. Itse tulkitsin tilanteen aivan toisin. Tuli varmasti väkipakolla paikan päälle, mutta eiköhän hän ollut aika hemmetin onnellinen, ettei tarvoinnut kavuta lavalle kuin kerran.
Tuotantoyhtiöille avautuminen merkitsee duunien menetystä kun on hankala. Kaikkien naisten tulee olla hankalia ja perseilyä sietämättömiä, ei tää muuten lopu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkealta tippuminen sattuu kovasti
Vierailija kirjoitti:
Tuotantoyhtiöille avautuminen merkitsee duunien menetystä kun on hankala. Kaikkien naisten tulee olla hankalia ja perseilyä sietämättömiä, ei tää muuten lopu.
Voi olla. Mutta mikä ihmeen pyhä elokuva-ala tämä on? Näinhän siivooja, kaupankassakin tekee, jos voi pahoin. Lähtee vetään, jää työttömäksi, hakee uuden työpaikan. Eihän kenellekään työt ole yleensä tärkeämpiä kuin mielenterveys. Sitäpä tässä kovasti ihmettelenkin, että mikä kumma saa ihmisen olemaan alalla, jolla hän voi pahoin. Tai miksi ei välttele tiettyä ohjaajaa. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotantoyhtiöille avautuminen merkitsee duunien menetystä kun on hankala. Kaikkien naisten tulee olla hankalia ja perseilyä sietämättömiä, ei tää muuten lopu.
Voi olla. Mutta mikä ihmeen pyhä elokuva-ala tämä on? Näinhän siivooja, kaupankassakin tekee, jos voi pahoin. Lähtee vetään, jää työttömäksi, hakee uuden työpaikan. Eihän kenellekään työt ole yleensä tärkeämpiä kuin mielenterveys. Sitäpä tässä kovasti ihmettelenkin, että mikä kumma saa ihmisen olemaan alalla, jolla hän voi pahoin. Tai miksi ei välttele tiettyä ohjaajaa. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Siivoojille ja kaupankassoille vaan on niitä työpaikkoja vähän enemmän tarjolla kuin ne muutamat leffatuotannot per kaksi vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotantoyhtiöille avautuminen merkitsee duunien menetystä kun on hankala. Kaikkien naisten tulee olla hankalia ja perseilyä sietämättömiä, ei tää muuten lopu.
Voi olla. Mutta mikä ihmeen pyhä elokuva-ala tämä on? Näinhän siivooja, kaupankassakin tekee, jos voi pahoin. Lähtee vetään, jää työttömäksi, hakee uuden työpaikan. Eihän kenellekään työt ole yleensä tärkeämpiä kuin mielenterveys. Sitäpä tässä kovasti ihmettelenkin, että mikä kumma saa ihmisen olemaan alalla, jolla hän voi pahoin. Tai miksi ei välttele tiettyä ohjaajaa. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Siivoojille ja kaupankassoille vaan on niitä työpaikkoja vähän enemmän tarjolla kuin ne muutamat leffatuotannot per kaksi vuotta.
Varmasti. Mutta silti, ei kai mikään, MIKÄÄN voi olla mielenterveyden väärtiä? Ei varsinkaan silloin, kun kyseessä on jo vanhemmat tädit eikä 20-vuotiaat tytöt. Pakko priorisoida asioita elämässä tuollakin alalla.
Kyllä tässä siis jotain hämärää on lähtökohtaisesti koko casessa. Yleensä alainen kantelee johtoportaalle - ja yleensä niitä johtoportaita on aika monia, jos lähin sellainen ei tuota tulosta. Nyt on jäänyt käsitys, että Louhimiehelle on joku kommentoinut jotakin, joku on ollut hiljaa, pienissä piireissä on mutistu jotakin, puskaradio on toiminut jonkin verran. Kunnes sitten homma on räjähtänyt siihen pisteeseen, että avaudutaan toimittajille porukalla 10-20 vuoden takaisista asioista. Ei, kyllä tässä nyt joku juttu meni mönkään. Ei tuo voi olla ihan normaali protokolla tuollakaan alalla. Tai sitten ala on todella pimeä, ja alan rakenteita pitää pikimmiten uudistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotantoyhtiöille avautuminen merkitsee duunien menetystä kun on hankala. Kaikkien naisten tulee olla hankalia ja perseilyä sietämättömiä, ei tää muuten lopu.
Voi olla. Mutta mikä ihmeen pyhä elokuva-ala tämä on? Näinhän siivooja, kaupankassakin tekee, jos voi pahoin. Lähtee vetään, jää työttömäksi, hakee uuden työpaikan. Eihän kenellekään työt ole yleensä tärkeämpiä kuin mielenterveys. Sitäpä tässä kovasti ihmettelenkin, että mikä kumma saa ihmisen olemaan alalla, jolla hän voi pahoin. Tai miksi ei välttele tiettyä ohjaajaa. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Siivoojille ja kaupankassoille vaan on niitä työpaikkoja vähän enemmän tarjolla kuin ne muutamat leffatuotannot per kaksi vuotta.
Varmasti. Mutta silti, ei kai mikään, MIKÄÄN voi olla mielenterveyden väärtiä? Ei varsinkaan silloin, kun kyseessä on jo vanhemmat tädit eikä 20-vuotiaat tytöt. Pakko priorisoida asioita elämässä tuollakin alalla.
Kyllä tässä siis jotain hämärää on lähtökohtaisesti koko casessa. Yleensä alainen kantelee johtoportaalle - ja yleensä niitä johtoportaita on aika monia, jos lähin sellainen ei tuota tulosta. Nyt on jäänyt käsitys, että Louhimiehelle on joku kommentoinut jotakin, joku on ollut hiljaa, pienissä piireissä on mutistu jotakin, puskaradio on toiminut jonkin verran. Kunnes sitten homma on räjähtänyt siihen pisteeseen, että avaudutaan toimittajille porukalla 10-20 vuoden takaisista asioista. Ei, kyllä tässä nyt joku juttu meni mönkään. Ei tuo voi olla ihan normaali protokolla tuollakaan alalla. Tai sitten ala on todella pimeä, ja alan rakenteita pitää pikimmiten uudistaa.
Niin. Jos olet korkeakoulutettu perheellinen, kyllähän sinä aika paljon siltä työpaikaltasi siedät. Sinnittelet kuvaukset jos vaihtoehtona on vuoden pesti erossa perheestä jossain Lapin teatterissa. Tai työttömyys.
Täähän alkoi avautua, kun naiset alkoi vaihtaa kokemuksia. Paljastuikin systeemi. Ei enää omia yksittäisiä paskakokemuksia, joista on ehkä syytellyt itseään ja joita on hävennyt. Paljastui että se paska onkin systemaattista.
Ei näyttelijällä ole mitään johtoporrasta minne kannella. Ei ole edes luottamusmiestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotantoyhtiöille avautuminen merkitsee duunien menetystä kun on hankala. Kaikkien naisten tulee olla hankalia ja perseilyä sietämättömiä, ei tää muuten lopu.
Voi olla. Mutta mikä ihmeen pyhä elokuva-ala tämä on? Näinhän siivooja, kaupankassakin tekee, jos voi pahoin. Lähtee vetään, jää työttömäksi, hakee uuden työpaikan. Eihän kenellekään työt ole yleensä tärkeämpiä kuin mielenterveys. Sitäpä tässä kovasti ihmettelenkin, että mikä kumma saa ihmisen olemaan alalla, jolla hän voi pahoin. Tai miksi ei välttele tiettyä ohjaajaa. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Siivoojille ja kaupankassoille vaan on niitä työpaikkoja vähän enemmän tarjolla kuin ne muutamat leffatuotannot per kaksi vuotta.
Varmasti. Mutta silti, ei kai mikään, MIKÄÄN voi olla mielenterveyden väärtiä? Ei varsinkaan silloin, kun kyseessä on jo vanhemmat tädit eikä 20-vuotiaat tytöt. Pakko priorisoida asioita elämässä tuollakin alalla.
Kyllä tässä siis jotain hämärää on lähtökohtaisesti koko casessa. Yleensä alainen kantelee johtoportaalle - ja yleensä niitä johtoportaita on aika monia, jos lähin sellainen ei tuota tulosta. Nyt on jäänyt käsitys, että Louhimiehelle on joku kommentoinut jotakin, joku on ollut hiljaa, pienissä piireissä on mutistu jotakin, puskaradio on toiminut jonkin verran. Kunnes sitten homma on räjähtänyt siihen pisteeseen, että avaudutaan toimittajille porukalla 10-20 vuoden takaisista asioista. Ei, kyllä tässä nyt joku juttu meni mönkään. Ei tuo voi olla ihan normaali protokolla tuollakaan alalla. Tai sitten ala on todella pimeä, ja alan rakenteita pitää pikimmiten uudistaa.
Niin. Jos olet korkeakoulutettu perheellinen, kyllähän sinä aika paljon siltä työpaikaltasi siedät. Sinnittelet kuvaukset jos vaihtoehtona on vuoden pesti erossa perheestä jossain Lapin teatterissa. Tai työttömyys.
Täähän alkoi avautua, kun naiset alkoi vaihtaa kokemuksia. Paljastuikin systeemi. Ei enää omia yksittäisiä paskakokemuksia, joista on ehkä syytellyt itseään ja joita on hävennyt. Paljastui että se paska onkin systemaattista.
Mä en oikeasti usko, että kovinkaan moni sietää työelämässä mitään järkyttävää perseilyä mielenterveyden kustannuksella. Jotta saisi rahaa. Jos näin tekee, valinnasta pitää kantaa myös vastuuta eikä nostella vain käsiä pystyyn, että mut kun mun oli pakko. Ei ollut.
Ei se työttömyys tai töiden karsiminen ole yhtään huono vaihtoehto siinä tilanteessa. Aika moni akateeminen joutuu pohtimaan aika ajoin, onks tää mun juttu vai ei, oli tuolla alalla tai ei. Joskus sitä sitten jää työttömäksi, kun toteaa, että ei ole.
Niin siis kyllähän noi Louhimiehen menetelmät on kohdistuneet myös miehiin, ja myös he ovat niitä kommentoineet. Et sikäli en oikein tiedä, onko toi nyt mitään systemaattista naisvihaa vai ei. Ehkä systemaattista, fanaattista realistisuuden tavoittelua. Louhimiehellä on aina rankkoja aiheita eikä ole tainnut osata ottaa elokuvia elokuvina, koska kun aiheet ovat tosielämää niin lähellä, niin se on tainnut viedä mukanaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei näyttelijällä ole mitään johtoporrasta minne kannella. Ei ole edes luottamusmiestä.
Enbuske kirjoitti just pitkän kolumnin tuotantoyhtiöiden vastuusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotantoyhtiöille avautuminen merkitsee duunien menetystä kun on hankala. Kaikkien naisten tulee olla hankalia ja perseilyä sietämättömiä, ei tää muuten lopu.
Voi olla. Mutta mikä ihmeen pyhä elokuva-ala tämä on? Näinhän siivooja, kaupankassakin tekee, jos voi pahoin. Lähtee vetään, jää työttömäksi, hakee uuden työpaikan. Eihän kenellekään työt ole yleensä tärkeämpiä kuin mielenterveys. Sitäpä tässä kovasti ihmettelenkin, että mikä kumma saa ihmisen olemaan alalla, jolla hän voi pahoin. Tai miksi ei välttele tiettyä ohjaajaa. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Siivoojille ja kaupankassoille vaan on niitä työpaikkoja vähän enemmän tarjolla kuin ne muutamat leffatuotannot per kaksi vuotta.
Varmasti. Mutta silti, ei kai mikään, MIKÄÄN voi olla mielenterveyden väärtiä? Ei varsinkaan silloin, kun kyseessä on jo vanhemmat tädit eikä 20-vuotiaat tytöt. Pakko priorisoida asioita elämässä tuollakin alalla.
Kyllä tässä siis jotain hämärää on lähtökohtaisesti koko casessa. Yleensä alainen kantelee johtoportaalle - ja yleensä niitä johtoportaita on aika monia, jos lähin sellainen ei tuota tulosta. Nyt on jäänyt käsitys, että Louhimiehelle on joku kommentoinut jotakin, joku on ollut hiljaa, pienissä piireissä on mutistu jotakin, puskaradio on toiminut jonkin verran. Kunnes sitten homma on räjähtänyt siihen pisteeseen, että avaudutaan toimittajille porukalla 10-20 vuoden takaisista asioista. Ei, kyllä tässä nyt joku juttu meni mönkään. Ei tuo voi olla ihan normaali protokolla tuollakaan alalla. Tai sitten ala on todella pimeä, ja alan rakenteita pitää pikimmiten uudistaa.
Niin. Jos olet korkeakoulutettu perheellinen, kyllähän sinä aika paljon siltä työpaikaltasi siedät. Sinnittelet kuvaukset jos vaihtoehtona on vuoden pesti erossa perheestä jossain Lapin teatterissa. Tai työttömyys.
Täähän alkoi avautua, kun naiset alkoi vaihtaa kokemuksia. Paljastuikin systeemi. Ei enää omia yksittäisiä paskakokemuksia, joista on ehkä syytellyt itseään ja joita on hävennyt. Paljastui että se paska onkin systemaattista.
Mä en oikeasti usko, että kovinkaan moni sietää työelämässä mitään järkyttävää perseilyä mielenterveyden kustannuksella. Jotta saisi rahaa. Jos näin tekee, valinnasta pitää kantaa myös vastuuta eikä nostella vain käsiä pystyyn, että mut kun mun oli pakko. Ei ollut.
Ei se työttömyys tai töiden karsiminen ole yhtään huono vaihtoehto siinä tilanteessa. Aika moni akateeminen joutuu pohtimaan aika ajoin, onks tää mun juttu vai ei, oli tuolla alalla tai ei. Joskus sitä sitten jää työttömäksi, kun toteaa, että ei ole.
Niin siis kyllähän noi Louhimiehen menetelmät on kohdistuneet myös miehiin, ja myös he ovat niitä kommentoineet. Et sikäli en oikein tiedä, onko toi nyt mitään systemaattista naisvihaa vai ei. Ehkä systemaattista, fanaattista realistisuuden tavoittelua. Louhimiehellä on aina rankkoja aiheita eikä ole tainnut osata ottaa elokuvia elokuvina, koska kun aiheet ovat tosielämää niin lähellä, niin se on tainnut viedä mukanaan.
Voi kuule. Mitä esim terveydenhuoltoalalla siedetään?
Itse olin media-alalla ja oliko yli puolet kokenut seksuaalista häirintää...
Media-alalla iso osa on freelancereita ja tietäsitpä mitä paskaa ja kyykytystä ja simputusta ja tölvintää ja pelottelua he joutuvatkaan sietämään. Ja nimenomaan naiset.
T. Tervetuloa todellisuuteen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei näyttelijällä ole mitään johtoporrasta minne kannella. Ei ole edes luottamusmiestä.
Enbuske kirjoitti just pitkän kolumnin tuotantoyhtiöiden vastuusta.
Josta Selin totesi että he on joskus sammuttaneet Akulta valot. Siinä se.
Amanda Pilke on toiminut oikein. Ikävä kyllä lehdet mässäilee hänenkin juttuaan siten, että kaikki oli Louhimiehen syytä, mutta hän on kyllä itse sanonut niin, että syytä romahdukseen oli sekä Vuosaaressa että Puhdistuksessa, sillä hänhän oli Puhdistuksessa Vuosaaren jälkeen. Molemmissa oli rankka rooli, sillä Puhdistuksessa hän oli seksiorja.
Pilke on toiminut vielä siinäkin kohdin oikein, että hänhän ei halunnut tähän naisrevohkaan, koska hänestä toimintatapa ei ollut ihan oikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotantoyhtiöille avautuminen merkitsee duunien menetystä kun on hankala. Kaikkien naisten tulee olla hankalia ja perseilyä sietämättömiä, ei tää muuten lopu.
Voi olla. Mutta mikä ihmeen pyhä elokuva-ala tämä on? Näinhän siivooja, kaupankassakin tekee, jos voi pahoin. Lähtee vetään, jää työttömäksi, hakee uuden työpaikan. Eihän kenellekään työt ole yleensä tärkeämpiä kuin mielenterveys. Sitäpä tässä kovasti ihmettelenkin, että mikä kumma saa ihmisen olemaan alalla, jolla hän voi pahoin. Tai miksi ei välttele tiettyä ohjaajaa. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Siivoojille ja kaupankassoille vaan on niitä työpaikkoja vähän enemmän tarjolla kuin ne muutamat leffatuotannot per kaksi vuotta.
Varmasti. Mutta silti, ei kai mikään, MIKÄÄN voi olla mielenterveyden väärtiä? Ei varsinkaan silloin, kun kyseessä on jo vanhemmat tädit eikä 20-vuotiaat tytöt. Pakko priorisoida asioita elämässä tuollakin alalla.
Kyllä tässä siis jotain hämärää on lähtökohtaisesti koko casessa. Yleensä alainen kantelee johtoportaalle - ja yleensä niitä johtoportaita on aika monia, jos lähin sellainen ei tuota tulosta. Nyt on jäänyt käsitys, että Louhimiehelle on joku kommentoinut jotakin, joku on ollut hiljaa, pienissä piireissä on mutistu jotakin, puskaradio on toiminut jonkin verran. Kunnes sitten homma on räjähtänyt siihen pisteeseen, että avaudutaan toimittajille porukalla 10-20 vuoden takaisista asioista. Ei, kyllä tässä nyt joku juttu meni mönkään. Ei tuo voi olla ihan normaali protokolla tuollakaan alalla. Tai sitten ala on todella pimeä, ja alan rakenteita pitää pikimmiten uudistaa.
Niin. Jos olet korkeakoulutettu perheellinen, kyllähän sinä aika paljon siltä työpaikaltasi siedät. Sinnittelet kuvaukset jos vaihtoehtona on vuoden pesti erossa perheestä jossain Lapin teatterissa. Tai työttömyys.
Täähän alkoi avautua, kun naiset alkoi vaihtaa kokemuksia. Paljastuikin systeemi. Ei enää omia yksittäisiä paskakokemuksia, joista on ehkä syytellyt itseään ja joita on hävennyt. Paljastui että se paska onkin systemaattista.
Mä en oikeasti usko, että kovinkaan moni sietää työelämässä mitään järkyttävää perseilyä mielenterveyden kustannuksella. Jotta saisi rahaa. Jos näin tekee, valinnasta pitää kantaa myös vastuuta eikä nostella vain käsiä pystyyn, että mut kun mun oli pakko. Ei ollut.
Ei se työttömyys tai töiden karsiminen ole yhtään huono vaihtoehto siinä tilanteessa. Aika moni akateeminen joutuu pohtimaan aika ajoin, onks tää mun juttu vai ei, oli tuolla alalla tai ei. Joskus sitä sitten jää työttömäksi, kun toteaa, että ei ole.
Niin siis kyllähän noi Louhimiehen menetelmät on kohdistuneet myös miehiin, ja myös he ovat niitä kommentoineet. Et sikäli en oikein tiedä, onko toi nyt mitään systemaattista naisvihaa vai ei. Ehkä systemaattista, fanaattista realistisuuden tavoittelua. Louhimiehellä on aina rankkoja aiheita eikä ole tainnut osata ottaa elokuvia elokuvina, koska kun aiheet ovat tosielämää niin lähellä, niin se on tainnut viedä mukanaan.
Voi kuule. Mitä esim terveydenhuoltoalalla siedetään?
Itse olin media-alalla ja oliko yli puolet kokenut seksuaalista häirintää...
Media-alalla iso osa on freelancereita ja tietäsitpä mitä paskaa ja kyykytystä ja simputusta ja tölvintää ja pelottelua he joutuvatkaan sietämään. Ja nimenomaan naiset.
T. Tervetuloa todellisuuteen
Elän hyvinkin vahvasti todellisuudessa, olen akateeminen ja minulla on media-alan koulutus. Mitä sitten sillä tarkemmin tarkoitetaankaan, sillä meidän alalla taas harvemmin tuollaista tapahtuu, koska lähinnä istuskellaan koneen ääressä tai jututetaan ihmisiä.
Mitä tuo terveydenhuoltoala tarkoitti? Mitä terveydenhuoltoalalla siedetään? No toivottavasti ei mitään pahoja juttuja ja jos siedetään, niin edelleen omaakin vastuuta peräänkuulutan. Jos lääkäriä ei kiinnosta valittaa ylilääkärin kopeloinnista, koska pelko perseen alla, niin ei kai sille sitten mitään voi.
Vierailija kirjoitti:
Amanda Pilke on toiminut oikein. Ikävä kyllä lehdet mässäilee hänenkin juttuaan siten, että kaikki oli Louhimiehen syytä, mutta hän on kyllä itse sanonut niin, että syytä romahdukseen oli sekä Vuosaaressa että Puhdistuksessa, sillä hänhän oli Puhdistuksessa Vuosaaren jälkeen. Molemmissa oli rankka rooli, sillä Puhdistuksessa hän oli seksiorja.
Pilke on toiminut vielä siinäkin kohdin oikein, että hänhän ei halunnut tähän naisrevohkaan, koska hänestä toimintatapa ei ollut ihan oikea.
Toteaa että Louhmiehen ohjaus tuntui pahalta ja jäi painamaan. Sen sijaan Jokisen ohjauksessa ei ollut mitään moitittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotantoyhtiöille avautuminen merkitsee duunien menetystä kun on hankala. Kaikkien naisten tulee olla hankalia ja perseilyä sietämättömiä, ei tää muuten lopu.
Voi olla. Mutta mikä ihmeen pyhä elokuva-ala tämä on? Näinhän siivooja, kaupankassakin tekee, jos voi pahoin. Lähtee vetään, jää työttömäksi, hakee uuden työpaikan. Eihän kenellekään työt ole yleensä tärkeämpiä kuin mielenterveys. Sitäpä tässä kovasti ihmettelenkin, että mikä kumma saa ihmisen olemaan alalla, jolla hän voi pahoin. Tai miksi ei välttele tiettyä ohjaajaa. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Siivoojille ja kaupankassoille vaan on niitä työpaikkoja vähän enemmän tarjolla kuin ne muutamat leffatuotannot per kaksi vuotta.
Varmasti. Mutta silti, ei kai mikään, MIKÄÄN voi olla mielenterveyden väärtiä? Ei varsinkaan silloin, kun kyseessä on jo vanhemmat tädit eikä 20-vuotiaat tytöt. Pakko priorisoida asioita elämässä tuollakin alalla.
Kyllä tässä siis jotain hämärää on lähtökohtaisesti koko casessa. Yleensä alainen kantelee johtoportaalle - ja yleensä niitä johtoportaita on aika monia, jos lähin sellainen ei tuota tulosta. Nyt on jäänyt käsitys, että Louhimiehelle on joku kommentoinut jotakin, joku on ollut hiljaa, pienissä piireissä on mutistu jotakin, puskaradio on toiminut jonkin verran. Kunnes sitten homma on räjähtänyt siihen pisteeseen, että avaudutaan toimittajille porukalla 10-20 vuoden takaisista asioista. Ei, kyllä tässä nyt joku juttu meni mönkään. Ei tuo voi olla ihan normaali protokolla tuollakaan alalla. Tai sitten ala on todella pimeä, ja alan rakenteita pitää pikimmiten uudistaa.
Niin. Jos olet korkeakoulutettu perheellinen, kyllähän sinä aika paljon siltä työpaikaltasi siedät. Sinnittelet kuvaukset jos vaihtoehtona on vuoden pesti erossa perheestä jossain Lapin teatterissa. Tai työttömyys.
Täähän alkoi avautua, kun naiset alkoi vaihtaa kokemuksia. Paljastuikin systeemi. Ei enää omia yksittäisiä paskakokemuksia, joista on ehkä syytellyt itseään ja joita on hävennyt. Paljastui että se paska onkin systemaattista.
Mä en oikeasti usko, että kovinkaan moni sietää työelämässä mitään järkyttävää perseilyä mielenterveyden kustannuksella. Jotta saisi rahaa. Jos näin tekee, valinnasta pitää kantaa myös vastuuta eikä nostella vain käsiä pystyyn, että mut kun mun oli pakko. Ei ollut.
Ei se työttömyys tai töiden karsiminen ole yhtään huono vaihtoehto siinä tilanteessa. Aika moni akateeminen joutuu pohtimaan aika ajoin, onks tää mun juttu vai ei, oli tuolla alalla tai ei. Joskus sitä sitten jää työttömäksi, kun toteaa, että ei ole.
Niin siis kyllähän noi Louhimiehen menetelmät on kohdistuneet myös miehiin, ja myös he ovat niitä kommentoineet. Et sikäli en oikein tiedä, onko toi nyt mitään systemaattista naisvihaa vai ei. Ehkä systemaattista, fanaattista realistisuuden tavoittelua. Louhimiehellä on aina rankkoja aiheita eikä ole tainnut osata ottaa elokuvia elokuvina, koska kun aiheet ovat tosielämää niin lähellä, niin se on tainnut viedä mukanaan.
Voi kuule. Mitä esim terveydenhuoltoalalla siedetään?
Itse olin media-alalla ja oliko yli puolet kokenut seksuaalista häirintää...
Media-alalla iso osa on freelancereita ja tietäsitpä mitä paskaa ja kyykytystä ja simputusta ja tölvintää ja pelottelua he joutuvatkaan sietämään. Ja nimenomaan naiset.
T. Tervetuloa todellisuuteen
Elän hyvinkin vahvasti todellisuudessa, olen akateeminen ja minulla on media-alan koulutus. Mitä sitten sillä tarkemmin tarkoitetaankaan, sillä meidän alalla taas harvemmin tuollaista tapahtuu, koska lähinnä istuskellaan koneen ääressä tai jututetaan ihmisiä.
Mitä tuo terveydenhuoltoala tarkoitti? Mitä terveydenhuoltoalalla siedetään? No toivottavasti ei mitään pahoja juttuja ja jos siedetään, niin edelleen omaakin vastuuta peräänkuulutan. Jos lääkäriä ei kiinnosta valittaa ylilääkärin kopeloinnista, koska pelko perseen alla, niin ei kai sille sitten mitään voi.
Tuoreiden tutkimusten mukaan esim erikoistuvat lääkärit joutuu nielemään epäasiallista kohtelua monin tavoin.
Ja hoitajat ei esim uskalla puolustaa potilaita tai puuttua lääkäreiden antamaan huonoon hoitoon, koska se kosrettaisiin.
Hoitajia myös kyykytetään erilaisissa laittoman pitkissä määräaikaisuusketjuissa jne.
Nyt pitäisi keskustella siitä, onko oikein käyttää elokuvissa melkein pelkästään nuoria naisia, aikuiset naiset ovat marginaalissa. Ja myös siitä saako näitä nuoria naisia kohdella kuin kimpaletta elotonta lihaa. Heitä voi nöyryyttää raiskaamalla, hakkaamalla, tappamalla kameran edessä ja kameran takana työpaikkakiusaamalla. Miksi hyväksymme tällaisen?