Kouluruokailu on nykyään rahantuhlausta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viittaat varmaan hesarin juttuun? Siihen oli tarkoituksella valittu haastateltaviksi lapsia, joille ei ruoka maistu. Tämä ei kerro enemmistöstä mitään. Peruskoululaiset eivät käy missään mäkissä syömässä, yleensä koulualueelta ei edes saa poistua kouluaikana. Keittiössä osataan kyllä arvioida, kuinka paljon mitäkin ruokaa menee eikä suurta hävikkiä ja siten rahanmenoa synny.

Aina on valitettu kouluruoasta. Se nyt on vain sellainen typerä maan tapa. Jos Suomessa siirryttäisiin malliin, jossa äidit pakkaisivat eväät lapsille tai ruokalassa tarjottaisiin (maksua vastaan) pelkkiä kinkku-juustosämpylöitä, kuten Espanjassa, tai jotain nugetteja ja ranskalaisia, kuten Iso-Britanniassa, puhumattakaan sipsi-, limsa- ja suklaapatukka-automaateista, äkkiä tulisi ikävä entistä vaihtoehtoa.

Lisäisin vielä edelliseen, olen siis tämän kommentin kirjoittaja, että jutussa ärsytti omia eväitä syövien opettajien syyllistäminen. Kouluhan voi tehdä opettajasta esimerkkiruokailijan, tällöin lounasaika on työaikaa eikä lounaasta tarvitse maksaa. Valvontavuorot kiertävät. Jos koulu taas ei ole tähän halukas, on kohtuutonta vaatia, että opettajat käyttäisivät lakisääteisen taukonsa valvontaan ja vielä maksaisivat 5-6 euroa ruoasta, joka on valmistettu alle eurolla. Useimmilla kouluruokamuistot ovat varmaan aika kauheita, niin opettajillakin, ja silti pitäisi samaa ruokaa syödä päivittäin eläkeikään asti. Kouluruoka sopii koululaiselle, joka ei itse pysty vielä tekemään järkeviä valintoja syömistensä suhteen ja joka ei itse tienaa lounasrahojaan, mutta opettajat aikuisina ihmisinä päättäkööt itse lounaistaan.

Liian kallis ruoka opettajille. On se kumma kun sitä ei voida ilmaiseksi antaa.

Kohtuullinen summa olisi 2 euroa ja valvonta päälle.

Olen ollut koulun keittiössä töissä Helsingissä.

Nykyisin moneen paikkaan ruuat tulevat Pakkalan tehtaalta valmiita ne vain lämmitetään koulun uunissa ja laitetaan linjastoon.

Salaatit tehdään itse paikan päällä.

Usein meni paljon ruokaa biojätteeseen.

Mutta sitä ei saanut ottaa mukaan ilman että olisi joutunut maksamaan.

Sillä olisi ruokkinut monen ihmisen joka seisoo joka viikko Hurstin ruokajonossa.

Annetaan näiden äitien ja isien " kullannuppujen" ostaa ruokansa mistä haluavat ja KAIKKI KOULURUUAT LOPETETAAN!

Koko yhteiskunta säästää ja nirppanokat ovat taasen tyytyväisiä!

Hurraa!

Kouluruuan taso on huonontunut huomattavasti aikaisempiin vuoriin ...

Hernekeitto on litkua lihapullat löllöjä keitoissa hiuksia lautaset likaisia ja maito on jotain kauramaitoa ..hohhoijaa tätä päivää..🐱🐱🧑🤝🧑🧑🤝🧑💅💅🤪🤪🎂🎂🎊🎊😂😂🦪🦪🍹🍹🗽🗽🧫🧫🚷🚷

Me ainakin lukiossa ruokatunnilla käytiin ostamassa karkkia loppupäiväksi. Kunhan ruokatunnilta palasi ajoissa, niin ei kukaan sanonut mitään. Oli kivaa tämä "perinne", ainoastaan sitten iski armoton sokereiden lasku loppupäivänä. Onneksi nykyään työelämässä ei ole herkkuja pakko ahtaa iltapäivällä, vaikka väsy välillä iskeekin iltapäivisin. 

Lukiomme oli aika elitistinen ja tiukka, mietin miksi oikeastaan. Onhan se käytäntö ja työelämä ihan erilaisia. Huolellisuus ja vastuunkanto ovat hyviä piirteitä oppia nuorena, mutta lukiossakin pikkasen liikaa fokusoidaan opiskelijoiden huomio kirjoituksiin. Kursseilla painotetaan "kirjoituksissa varmasti painotetaan tätä ja kysytään tätä..". Yhtä tärkeää on, mihin opiskelija hakee opiskelemaan jatkossa ja löytää paikkansa yhteiskunnassa. 

Kaikille ei ole selvää mihin haluaa lukion jälkeen tai mikä olisi se oma koulutus. Ammattikorkea vai yliopisto? Lukiossa pitää tahkota kurssit, kartoittaa yleissivistys aine-paletista. Sitten pitäisi vielä oivaltaa alaikäisenä "Kah, minä haluan insinööriksi!" tai "Haen lääkäriksi!", "Haen juristiksi!".. halleluujaa. 

Miten nuori voi tämän tietää, näkemättä itse työelämää ilman, että jompi kumpi vanhempi vaikka toimii tällaisissa tehtävissä? Aika ja eri vaihtoehtojen punnitseminen auttaa, kuten esimerkiksi korkeakoulujen yhteistyö alaspäin, lukioihin saakka: jossa kerrotaan eri opintosuuntauksista ja mitä oppilaitoksilla on tarjota opiskelijoille.

Itse kääntämällä kivet ja kannot tuossa iässä löysin polkuni. Yleissivistävät opinnot ovat olleet hyvä asia, mutta työelämässä tasoittuu erot, on eri ikäisiä ja eri koulutuksella toimivia kollegoja. Esimerkiksi tällä hetkellä itse (HTM) työskentelen diplomi-insinöörien ympäröimänä. Näin se urapolku kuljettaa mutkien kautta Cv:n karttuessa eri tehtäviin! 

Tärkeintä on osaamisen ja valmiuden lisäksi millainen työkaveri olet, kuinka paljon joustat ja miten ostaat kommunikoida. 

Ei oo mun lapset ( 3kpl) kouluruoasta valittaneet koskaan. Aina on ruoka maistunut, toki kaikki  ei aina ole hyvää, mutta silti ovat syöneet.

Vierailija kirjoitti:

Kouluruoka on paljon parempaa kuin 1980-luvulla mutta ei se tarkoita sitä etteikö se voisi parempaakin olla. 

Käsittämätön väite, tai sitten erot olivat koulu- ja kuntakohtaisesti nykyistä suurempia.

Olen katsellut lapseni kouluruokia (ottanut kännykällä kuvan ruuista parin viikon ajan) ja itselläni oli paaaaljon parempaa ruokaa 1980-luvulla. Koulun oma keittiö valmisti, siis kokkasi ruuat - ei vain lämmittänyt.

80-luvulla omassa koulussani oli broileria, porsaan pihvejä, KALAkeittoa (siis keittoa, jossa oli kalaa ihan kunnolla, ei vain kahta pientä nokaretta), makaronilaatikkoa jne. Lisäkkeenä raastepöytä ja lvm (ruisleipää ja näkkäriä, yksittäispakattu voinappi, maito/piimä/vesi). Jälkiruuaksi kiisseliä, lättyjä, jäätelöä.

Muistan miten kouluruuan taso romahti alle kahdessa vuodessa (1990 -> 1992) aivan pohjamutiin. Ja siellä se on sitten pysynytkin kun katselen lapseni ottamia kuvia tämän viikon ruuista. :-(