Ihmeellinen ”äitipuoliviha”

Ja siitäkin voi johtua, että aika moni "äitipuoli" on se perheenrikkoja yhdessä isän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks muuten isäpuolista ei riehuta samalla tavalla?

On täällä ollut vastaavia juttuja miehistäkin, mutta hyvin paljon vähemmän. Miehet ehkä paremmin ymmärtää että jos on lapsia niiden kanssa yleensä eletään ja ollaan. Naiset ajattelee että mies voi jotenkin dumpata edellisen liiton lapset vaan jonnekkin. (Ja toki voikin, mutta moni ei varmasti haluaisi).

Miehiltä ei odoteta isäouolena niin paljon kuin äitipuolilta. Usein naiset kantaa päävastuun perheestä ja näin ollen oletetaan, että nainen hoitaa paljon myös kumppanin lasten asioita esim. ruuat pöytään, siivoamiset, pyykit jne. Ja jos et haluaisi jotain hoitaa tai jos haluat vastapainoksi vaatia lapsilta vaikka roskapussin vientiä, niin olet heti kamala äitipuoli, joka ei hyväksy kumppanin lapsia. Isäpuolien rooli on usein pienempi ja riittää että olet hyvä tyyppi lapsille. Äiti harvemmin hoidattaa niin paljon lastensa asioita isäpuolilla, kun taas äitipuolen oletetaan hoitavan miehen lapsia kuin omiaan, huolimatta siitä, että ei välttämättä lainkaan saa lapsilta mitään vastakaikua.

Ihmissuhteita ei voi luoda yksin eli suhde toisen ihmisen lapsiin ei ole pelkästään äitipuolen vastuulla, vaan myös kemia ja lasten luonne ja asenne vaikuttaa. Äitipuoli ei voi yksin rakentaa hyvää suhdetta lapseen, vaan myös lapsen pitää olla vastaanottavainen äitipuolelle. Jos idillistä suhdetta ei synny, niin riittää että kaikkia perheenjäseniä kohdellaan hyvin, mutta rakkautta ei voi pakottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks muuten isäpuolista ei riehuta samalla tavalla?

On täällä ollut vastaavia juttuja miehistäkin, mutta hyvin paljon vähemmän. Miehet ehkä paremmin ymmärtää että jos on lapsia niiden kanssa yleensä eletään ja ollaan. Naiset ajattelee että mies voi jotenkin dumpata edellisen liiton lapset vaan jonnekkin. (Ja toki voikin, mutta moni ei varmasti haluaisi).

Miehiltä ei odoteta isäouolena niin paljon kuin äitipuolilta. Usein naiset kantaa päävastuun perheestä ja näin ollen oletetaan, että nainen hoitaa paljon myös kumppanin lasten asioita esim. ruuat pöytään, siivoamiset, pyykit jne. Ja jos et haluaisi jotain hoitaa tai jos haluat vastapainoksi vaatia lapsilta vaikka roskapussin vientiä, niin olet heti kamala äitipuoli, joka ei hyväksy kumppanin lapsia. Isäpuolien rooli on usein pienempi ja riittää että olet hyvä tyyppi lapsille. Äiti harvemmin hoidattaa niin paljon lastensa asioita isäpuolilla, kun taas äitipuolen oletetaan hoitavan miehen lapsia kuin omiaan, huolimatta siitä, että ei välttämättä lainkaan saa lapsilta mitään vastakaikua.

Ihmissuhteita ei voi luoda yksin eli suhde toisen ihmisen lapsiin ei ole pelkästään äitipuolen vastuulla, vaan myös kemia ja lasten luonne ja asenne vaikuttaa. Äitipuoli ei voi yksin rakentaa hyvää suhdetta lapseen, vaan myös lapsen pitää olla vastaanottavainen äitipuolelle. Jos idillistä suhdetta ei synny, niin riittää että kaikkia perheenjäseniä kohdellaan hyvin, mutta rakkautta ei voi pakottaa.

Jos parisuhteessa on ongelmia kotitöiden jakautumisen kanssa, niin eiköhän oikea osoite asian korjaamiseen ole se puoliso. Lapsilta voi kasvatuksen nimissä vaatia osallistumista omien kykyjensä mukaan, mutta aikuisten vastuulla ne nyt pääsääntöisesti ovat. Tuollainen perhe jossa äiti tekee katkerana kaikki kotityöt on ihan vinksallaan joka tapauksessa.

Koska äidit ajattelevat lapsiaan helposti oman itsensä jatkeena, ja siksi katsovat asiakseen ja oikeudekseen terrorisoida lasten isän elämää uuden kumppanin kanssa. Mikäs siihen olisi kätevämpi lyömäase kuin omat lapset. Aina voi syyttää äitipuolta kaikesta. Jos lapsella on paha mieli - ja myös jos lapsella on hyvä mieli! Se herättää äideissä usein mustasukkaisuutta ja tarpeen haukkua äitipuolta lapselle. 

Ja voi luoja sitä hyppyytyksen määrää. Toiset tuntemani eroisät suhtautuvat paremmin, toiset antavat hyppyyttää. Huvittavaa on, ei voi muuta sanoa. Exäni aikuinen lapsi teki itsemurhan (tapasin kyseisen aikuisen lapsen kolme kertaa) ja lapsen äiti syytti itsemurhasta tietysti minua. Tietysti! Olenhan olemassa. 

Kannattaa ottaa mies, joka on eronnut monesti ja lapsia useamman kanssa. Näin minulla. En pidä miehen lapsista ja yritän luovia elämää niin, että sietäisin edes jotenkuten. Ei ole tullut ongelmia miehen viimeisimmän exän eli heidän äitinsä kanssa, joka oli aikoinaan miehen vanhempien lasten äitipuoli. Miehen mukaan hän oli Inhonnut sitä yhtälailla kuin minäkin. Nykyään hän on uuden miehen lasten äitipuoli. Eli ymmärrämme kaikki toisimme :)

Ymmärrettävää yämä paha-äitipuoli luonnon näkökulmasta. Luolamiesaikoina ihmiset olivat yhteisöissä, joissa panivat ristiin rastiin. Vain nainen saattoi olla varma siitä, mikä lapsi oli hänen ja mikä toisen naisen lapsi. Miehet eivät, aika moni lapsi saattoi.olla heidän jälkeläisensä. Siksi vieraan naisen lapsi kilpailee resursseista selkeästi oman lapsen kanssa. Miehen taas kannattaa olla neutraalin suopea kakkille lapsille varmuuden vuoksi. Perusbiologiaa sekä miehillä että naisilla, sisäänrakennettu vahva vietti ja käytös, jonka tarkoitus on varmistaa omien geenien säilyminen jatkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todetaan alkuun, että itse en ole äiti enkä äitipuoli, joten ei ole oma lehmä tai mikään muukaan ojassa. Mutta siis tätä palstaa lukiessa törmää vähän väliä siihen, että äitipuolia likimain demonisoidaan. Miksi ihmeessä? Eivät kai he ole sen kummempia ihmisiä kuin muutkaan. Niin ja kumpi muuten on ”pahempi”: äitipuoli, jolla on biologisia lapsia vai äitipuoli, jolla ei ole biologisia lapsia?

No siis moni nainen kohtelee miehensä lapsia tosi paskasti. Uhriudutaan ja ripustaudutaan sen miehen kaulaan eripuratilanteissa, vaikka vastassa on lapsi.

Mutta myös moni lähiäiti kohtelee OMIA lapsiaan paskasti. Enemmän olen tähän törmännyt irl. Käytetään koston välineenä jne. Vaikka eroon ei olisi edes liittynyt mitään kolmansia osapuolia. Ja tilanne usein pahenee, kun etäisälle tulee uusi kumppani kuvioon. Joskus riittää se, että lapset tykkäävät tästä kumppanista, äiti kokee saaneensa kilpailijan. Eli pienempi synti, jos ei välitä toisen lapsista kuin ettei välitä omistaan, vaikka inhottavia tyyppejä varmasti löytyy molemmista.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrettävää yämä paha-äitipuoli luonnon näkökulmasta. Luolamiesaikoina ihmiset olivat yhteisöissä, joissa panivat ristiin rastiin. Vain nainen saattoi olla varma siitä, mikä lapsi oli hänen ja mikä toisen naisen lapsi. Miehet eivät, aika moni lapsi saattoi.olla heidän jälkeläisensä. Siksi vieraan naisen lapsi kilpailee resursseista selkeästi oman lapsen kanssa. Miehen taas kannattaa olla neutraalin suopea kakkille lapsille varmuuden vuoksi. Perusbiologiaa sekä miehillä että naisilla, sisäänrakennettu vahva vietti ja käytös, jonka tarkoitus on varmistaa omien geenien säilyminen jatkoon.

Ei ole ajat luolamiesajoista paljon muuttuneet.

Moni nainen on niin sokea rakkaudessaan, kun on saanut pyydystettyä hyvän saaliin verkkoihinsa, ettei siinä paljon arkea ja tulevaisuutta mietitä. Kun se sitten lämähtää vasten kasvoja, niin sitten tullaan ruikuttamaan, kun miehen lapset ovat niin v-mäisiä, omat tietysti oikeita herranenkeleitä. Miksi on niin helkutin kova kiire muodostamaan uusperhettä? Tutustumiseen on varattava niin kauan aikaa, että vieraskoreus ehtii puolin ja toisin karsita ja todellisuus paistaa karuna. Jos silloin huomaa, että ne toisen mukulat ovat vastenmielisiä, niin silloin pitäisi ymmärtää vetää johtopäätös, että siitä suhteesta ei tule hyvää ja lopettaa se siihen. Jos taas suhde / liitto kaikesta huolimatta solmitaan, on pidettävä mielessä, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla eli samat säännöt koskevat niin minun kuin sinunkin lapsiasi eikä kumpikaan vanhemmista lelli omiaan.