Myers-Briggsin IN-alkuiset tyypit - mitä teette työksenne?
Te jotka saatte Myers-Briggsin tyyppi-indikaattorissa tulokseksi INFP, INTP, INFJ tai INTJ - mitä teette työksenne? Viihdyttekö työssänne? Kiinnostaisi etenkin teidän kohdalla, joilla introversio ja intuitiivisuus on testin tuloksen mukaan vahva.
Testiin kohdistuvalle kritiikille voitte perustaa vaikka oman ketjun, sillä se ei nyt ole tämän ketjun aiheena.
Kommentit (126)
Olen INFJ ja HR-tehtävissä. Luen helposti ihmisiä rivien välistä ja aistin tunnetilat. Koen olevani oikeassa paikassa infj-ominaisuuksieni kanssa. Joskus työhön kuuluvat ja usein haastavat vuorovaikutustilanteet "kuluttavat".
Ihmiset sitten rakastavat itsensä ja muiden luokittelua. Aivomme ovat niin rajoittuneet, että tuntuu helpommalta hahmottaa maailmaa sitä kautta kuin kohdata se todellisuus, että temperamentti ja persoonallisuus ovat fluideja ja ihminen sopeutuu ja muuntuu ties mihin rooleihin tarpeen mukaan. Emme ole staattisia vaikka se onkin helpompaa hahmottaa.
Onko psykopaatti ekstrovertti vai introvertti?
INTJ, olen koulutukseltani ekonomisti ja teen koulutusta vastaavaa toimistotyötä. En todellakaan avokonttorissa, eikä tehtäviini kuulu asiakaspalvelua. Tänään kampesin itseni pitkästä aikaa kahvioon kahvitauolle, mutta menin yksin istumaan omaan pöytään, enkä jaksanut puhua kellekään mitään. Kaikki minut tuntevat ei minulta enempää odotakaan 😛
Amk- ope. Luokassa joudun pusertamaan ulos kaiken ekstroverttiyteni. Paljon teen etätöitä vastapainoksi.
Tykkään kaikesta muusta paitsi itse opettamisesta.
INFP, opettaja. Oli huono päätös, en sovi alalle. Mietin vaihtoehtoja. Harmittaa väärä ala, mutta onneksi olen vielä nuori ja aikaa on.
Puhelinmyyjä. INFP. Itsemurha pyörii mielessä silloin tällöin.
Sitä vain että minä olen introvertti, mutta silti pidän huomion keskipisteenä olemisesta ja esiintymisestä. En siis tosiaankaan lue itseäni ambivertiksi kuitenkaan. Eihän introvertti ole synonyymi erakolle tai sille että pitää olla todella pitkiä aikoja yksin eikä nauti muista ihmisistä. Minä pidän ihmisistä paljonkin - mutta rajoitetusti ja sovittuina aikoina. Ja lähipiiriin pääsee vain harva.
Vierailija kirjoitti:
Sitä vain että minä olen introvertti, mutta silti pidän huomion keskipisteenä olemisesta ja esiintymisestä. En siis tosiaankaan lue itseäni ambivertiksi kuitenkaan. Eihän introvertti ole synonyymi erakolle tai sille että pitää olla todella pitkiä aikoja yksin eikä nauti muista ihmisistä. Minä pidän ihmisistä paljonkin - mutta rajoitetusti ja sovittuina aikoina. Ja lähipiiriin pääsee vain harva.
Mielenkiinnosta kysyn, että jos tiedostat sinulla olevan selkeästi molempia - sekä ekstroverttejä että introverttejä - piirteitä, miten määrittelet olevasi juuri introvertti? Eikö se, että on molempia piirteitä, tee automaattisesti ambivertiksi? En tiedä, voiko näitä aivan verrata keskenään, mutta sanomasi kuulostaa vähän samalta, kuin että sanoisi olevansa hetero, joka kuitenkin joissain tilanteissa tuntee vetoa oman sukupuolensa edustajia kohtaan mutta ei halua määritellä itseään biseksuaaliksi.
Tuo testihän kuvaa sitä kumpaan henkilö painottuu enemmän. Introvertti ei ole ihmisiä pakoileva erakko, vaan mahdollisesti nauttii yksinäisyydestä enemmän kuin seurallisuudesta. Voi silti pitää myös seurallisuudesta.
Intuitiivisuus-tosiasiallisuus kuvaa kumpaan tiedonhaku painottuuu enemmän. Intuitiiviselle on luonnollisempaa kiinnittää ensin huomiota mahdollisiin kokonaisuuksiin ja asiayhteyksiin, kun taas tosiasiallinen kiinnittää ensisijaisesti huomiota konkreettisiin, silmin nähtäviin tosiasioihin. Molemmat käyttävät silti kumpaakin tiedonhakumenetelmää, erilaisilla painotuksilla vain.
Onpas täällä paljon INxx-tyyppejä! Sellaiset taitavatkin pyöriä enemmän keskustelufoorumeilla kuin tuolla ulkona ihmisiin tutustumassa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä vain että minä olen introvertti, mutta silti pidän huomion keskipisteenä olemisesta ja esiintymisestä. En siis tosiaankaan lue itseäni ambivertiksi kuitenkaan. Eihän introvertti ole synonyymi erakolle tai sille että pitää olla todella pitkiä aikoja yksin eikä nauti muista ihmisistä. Minä pidän ihmisistä paljonkin - mutta rajoitetusti ja sovittuina aikoina. Ja lähipiiriin pääsee vain harva.
Mielenkiinnosta kysyn, että jos tiedostat sinulla olevan selkeästi molempia - sekä ekstroverttejä että introverttejä - piirteitä, miten määrittelet olevasi juuri introvertti? Eikö se, että on molempia piirteitä, tee automaattisesti ambivertiksi? En tiedä, voiko näitä aivan verrata keskenään, mutta sanomasi kuulostaa vähän samalta, kuin että sanoisi olevansa hetero, joka kuitenkin joissain tilanteissa tuntee vetoa oman sukupuolensa edustajia kohtaan mutta ei halua määritellä itseään biseksuaaliksi.
Introvertti saa energiaa yksinolosta ja niin minäkin. Kulutan tuota energiaa olemalla ihmisten kanssa ja nautin ihmisten kanssa olemisesta. Kuvittele vaikka taitoluistelija areenalla. Hän ei puhu kenellekään, on ehkä omassa transsissaan esiintyessään, mutta silti hän nauttii aplodeista ja huomiosta jotka saa esityksen jälkeen. Sitten hän vetäytyy omiin oloihinsa pois estradilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä vain että minä olen introvertti, mutta silti pidän huomion keskipisteenä olemisesta ja esiintymisestä. En siis tosiaankaan lue itseäni ambivertiksi kuitenkaan. Eihän introvertti ole synonyymi erakolle tai sille että pitää olla todella pitkiä aikoja yksin eikä nauti muista ihmisistä. Minä pidän ihmisistä paljonkin - mutta rajoitetusti ja sovittuina aikoina. Ja lähipiiriin pääsee vain harva.
Mielenkiinnosta kysyn, että jos tiedostat sinulla olevan selkeästi molempia - sekä ekstroverttejä että introverttejä - piirteitä, miten määrittelet olevasi juuri introvertti? Eikö se, että on molempia piirteitä, tee automaattisesti ambivertiksi? En tiedä, voiko näitä aivan verrata keskenään, mutta sanomasi kuulostaa vähän samalta, kuin että sanoisi olevansa hetero, joka kuitenkin joissain tilanteissa tuntee vetoa oman sukupuolensa edustajia kohtaan mutta ei halua määritellä itseään biseksuaaliksi.
Introvertti saa energiaa yksinolosta ja niin minäkin. Kulutan tuota energiaa olemalla ihmisten kanssa ja nautin ihmisten kanssa olemisesta. Kuvittele vaikka taitoluistelija areenalla. Hän ei puhu kenellekään, on ehkä omassa transsissaan esiintyessään, mutta silti hän nauttii aplodeista ja huomiosta jotka saa esityksen jälkeen. Sitten hän vetäytyy omiin oloihinsa pois estradilta.
Eli jos saa energiaa yksinolosta, on automaattisesti introvertti, vaikka muuten olisi voimakkaasti ekstroverttejä piirteitä, sanotaan vaikka tosiaan esiintymisestä nauttiminen? Ja toisin päin, jos saa energiaa sosiaalisesta kanssakäymisestä, on ekstrovertti, vaikka esimerkiksi inhoaisi kaikenlaista ryhmätyöskentelyä? Miten tämä eroaa siitä, että on ambivertti? Anteeksi, että jankkaan aiheesta, mutta en ole juuri perehtynyt ilmiöön ja yritän kysellä ymmärtääkseni sitä paremmin.
INTJ. Kääntäjä. Teen työt kotona, yhteydet hoituvat sähköpostilla. Sopii minulle täydellisesti.
INTP-T, juristi, mutta tykkään enemmän oikeusfilosofiasta kuin perinteisestä juristintyöstä. En koe juristin työtä sosiaalisesti mitenkään erityisen kuormittavana, vaikka introvertti olenkin; se sosiaalinen työsuoritus on kuitenkin kaukana small talkista ja tyhjänpäiväisestä höpötyspuheesta ja sitä paitsi tosi pieni osuus paperityön täyteisessä toimenkuvassa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo testihän kuvaa sitä kumpaan henkilö painottuu enemmän. Introvertti ei ole ihmisiä pakoileva erakko, vaan mahdollisesti nauttii yksinäisyydestä enemmän kuin seurallisuudesta. Voi silti pitää myös seurallisuudesta.
Intuitiivisuus-tosiasiallisuus kuvaa kumpaan tiedonhaku painottuuu enemmän. Intuitiiviselle on luonnollisempaa kiinnittää ensin huomiota mahdollisiin kokonaisuuksiin ja asiayhteyksiin, kun taas tosiasiallinen kiinnittää ensisijaisesti huomiota konkreettisiin, silmin nähtäviin tosiasioihin. Molemmat käyttävät silti kumpaakin tiedonhakumenetelmää, erilaisilla painotuksilla vain.
Tässäkin viitataan jatkumoon: pitääkö enemmän yksinäisyydestä vai seurallisuudesta. Entä jos pitää yhtä paljon kummastakin niin, että tunne on voimakas mutta eri piirteet ilmenevät eri tilanteissa? Haluaa vaikka ehdottomasti työskennellä yksin, jos vain voi valita, mutta vapaa-ajalla onkin yhdistysaktiivi? Tai toisin päin, tekee mieluiten tiimityötä mutta viettää vapaa-ajat erakkona mökillään? Onko kyse vain siitä, miten ihminen itse mieltää itsensä?
Itse olen INFJ.
Nautin tanssilattialla huomion keskipisteenä olemisesta. Nautin myös pöydillä tanssimisesta. Saan tästä energiaa. Energiaa saan myös yksin olosta.
Energia kuluu tyhjänpäiväisien asioiden höpöttäjiin. Mielenkiintoinen keskustelu tuo energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo testihän kuvaa sitä kumpaan henkilö painottuu enemmän. Introvertti ei ole ihmisiä pakoileva erakko, vaan mahdollisesti nauttii yksinäisyydestä enemmän kuin seurallisuudesta. Voi silti pitää myös seurallisuudesta.
Intuitiivisuus-tosiasiallisuus kuvaa kumpaan tiedonhaku painottuuu enemmän. Intuitiiviselle on luonnollisempaa kiinnittää ensin huomiota mahdollisiin kokonaisuuksiin ja asiayhteyksiin, kun taas tosiasiallinen kiinnittää ensisijaisesti huomiota konkreettisiin, silmin nähtäviin tosiasioihin. Molemmat käyttävät silti kumpaakin tiedonhakumenetelmää, erilaisilla painotuksilla vain.
Tässäkin viitataan jatkumoon: pitääkö enemmän yksinäisyydestä vai seurallisuudesta. Entä jos pitää yhtä paljon kummastakin niin, että tunne on voimakas mutta eri piirteet ilmenevät eri tilanteissa? Haluaa vaikka ehdottomasti työskennellä yksin, jos vain voi valita, mutta vapaa-ajalla onkin yhdistysaktiivi? Tai toisin päin, tekee mieluiten tiimityötä mutta viettää vapaa-ajat erakkona mökillään? Onko kyse vain siitä, miten ihminen itse mieltää itsensä?
Sitten saat tästä testistä varmaan 50%-50% I-E-osalta. Itse saan 92% introvertti, ja tunnistan itseni täysin seuraavasta, vaikka voin toimia myös siten kuten seuraavassa kuvataan ekstroverttiä:
Introvertit (I) yksilöt toimivat mielellään yksin, ajattelevat ennen puhumista ja väsyvät sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Ekstrovertit (E) yksilöt suosivat toimimista ryhmässä, ajattelevat puhuessaan ja saavat energiaa sosiaalisesta kanssakäymisestä.
INTJ-a. Yläkoulun lehtori.
Työssä viihtymisen ratkaisee kokonaisuus. Palkkatyön perimmäinen tarkoitus on ansaita leipänsä ja tässä duunissa on hyvät ja huonot puolensa, kuten muissakin. Vaaka kallistuu luonnollisesti hyviin puoliin, sillä muuten en näitä hommia tekisikään.
Hiton stressaavaa tämä on, mutta vastapainona omaa aikaa on kohtuullisen hyvin. Voisin saada enemmän palkkas jossain muussa hommassa, mutta toisaalta nyt jää aikaa omiin projekteihin, joista hyvän mielen lisäksi saa toisinaan myös aineellista hyötyä.