5v poika haluaisi olla vain isänsä luona, onko normaalia?
Ollaan siis erottu lapsen ollessa 1v. Mies oli suhteemme aikana todella narsistinen ja raskaus ja vauva-aikana lapsi ei kiinnostanut ollenkaan. Kun uskalsin erota niin sitten alkanut vaatia lasta luokseen ja onneksi nykyään haluaa olla lapsen kanssa.
Lapsi on siis joka toinen viikonloppu isänsä luona, ennen oli enemmän kunnes löysi uuden naisen ja ei suostunut ottamaan lasta useammin. Ja minä taas en enää halua muuttaa systeemiä, näin on hyvä. Tottakai haluan uskoa ja luottaa että viikonloput menee siellä hyvin. Lapsella ei tunnu olevan siellä sääntöjä, usein takaisin tullessa unirytmit sekaisin ja kotona uhmaa kaikesta. Nykyään aina kotiin tullessa sanoo että ei halua tulla kotiin ja tahtoo isän luokse, ja kyselee kokoajan montako yötä tarvitsee olla täällä. Olen koittanut olla ottamatta itseeni mutta tosi paha mieli tulee. Onko muilla tällaista?
Kommentit (23)
Hei kaikille ja kiitos vastauksista. Siis en tietenkään näe asiaa pahana että lapsi viihtyy isän kanssa ja kaipaa tätä. Siis minua askarruttaa tuo että lapsi ei halua tulla kotiin takaisin, kun isin luona on kuulemma kivempaa. Onko se yleistäkin ja siitä ei tarvitse huolestua? Tokihan se tuntuu pahalle kun lapsi niin sanoo ja miettii eikö hänen ole hyvä luonani.
Joku ehdotti että höllentää sääntöjä. No ei luonani ole mielestäni mitenkään tiukka kuri, ihan perus millainen ollut omassa lapsuudessa. Eli omat jäljet pitää siivota, oma huone (eli tuon ikäisellä kerää lelut lattioilta paikoilleen), säännölliset ajat milloin tehdään iltapuuhat ja mennään nukkumaan. Ja tällaiset ruokailu asiat eli syödään sitä ruokaa mitä on tehty eikä eletä pelkällä leivällä yms. Kyllä pojan kanssa vietämme paljonkin päiviä jolloin otetaan rennosti esim käymällä uimassa, katselemalla kivoja lasten leffoja ja ollaan vaan yhdessä. Joten en nyt omasta mielestä ole liian tiukka äiti, perus käytöstapoja yms vaadin ja tietyistä asioista kiinni pidän. :)
Lapsi on aina ollut hieman sellainen ettei viihdy yksin, toki kun yhdessä leikimme ja jotain teemme, keskityn täysillä. Olen koittanut myös kannustaa lasta keksimään itse tekemistä siksi aikaa kun teen kotitöitä tai haluan vaan itse levähtää hetken. Isä kuulemma leikkii välillä kokoajan ja kerran soittikin minulle voinko hakea lapsen päivää aikasemmin kun hän ei voi lähettää koneella yhtä tiedostoa johonkin kun lapsen kanssa leikittävä kokoajan.
Ja siis en väitä, että exäni olisi narsisti. Mutta hyvin narsistinen persoona. Mahdoton selvittää millaista siellä on, koska hän ei koskaan mielestään mitään väärin tee tai myönnä. Esim. Etsi suhteemme ajan seuraa netistä, kun erosimme minä olin pettäjä vaikka koskaan ollut muihin koskenut. Minä hoidin vauvan ja kodin yksin, ex nukkui olkkarissa ja tuli joskus öisin rähisemään jos en saanut itkevää vauvaa rauhoittumaan. Käytti alkoa ja henkistä väkivaltaa oli paljon. Silti eromme jälkeen yritti mustamaalata minua lastenvalvojalla ja väitti minullekin enkö muka muista miten hän joutui hoitamaan vauvaa yöt kun minä vain nukuin. Myös elarit yms rästissä viimeiset 2v...
Halusin tuoda nämä asiat ja esimerkit esille, jotta olisi varmaan helpompi ymmärtää että oikeasti hänen kanssa ei voi keskustella. Kaikille antaa kuvan täydellisestä ja hyvästä isästä ja tottakai haluan uskoa että nykyisin sellainen olisi. Mutta luulen että lapsen kommentit tuntuvat siksi niin pahalta kun mietin suhdetta millainen oli ja kun miestä ei oikeasti raskausaikana ja vauva-aikana pahemmin lapsi kiinnostanut ollenkaan.
Lapsi on joskus sanonut että isä sanonut häntä tyhmäksi ja toisella rumalla sanalla, kun kysynyt isältä asiaa kieltää kaiken. Ja mies on opettanut lapselle ns tyhmiä käytöstapoja mitä itsekin meidän aikana teki minulle jatkuvasti, muttei myönnä tätäkään. Tämä uusi nainen joka kylläkin nykyään exä oli sanonut ystävälläni ettei exälläni ole hajua miten toimia lasten kanssa. Muuta en tiedä valitettavasti. Kuitenkin poika tuntuu siellä viihtyvän niin hyvin, niin Eikai siellä asiat voi huonosti olla..
Tulipas pitkä teksti, pahoittelen t. Ap
Ja tosiaan nuista nukkuma asioista, ei se nyt ole maailmanloppu jos lapsi ei ole unessa 9 jälkeen, mutta usein kun kotiin tulee lapsi nukahtaa 23-24 välillä, parhaimpina iltoina valvonut peräti 1-2 yöllä ja silloin ei kyllä enää naurata. -ap
No kuulostaa ihan normaalilta käytökseltä. Toisaalta isän luona on kivempaa, kuten usein helposti käy etävanhemman kohdalla. Ikävää ettette pysty luomaan yhteisiä sääntöjä, mutta näillä on mentävä, jos isä ei muuten käyttöydy haitallisesti lasta kohtaan. Muita juttuja mitkä vaikuttavat asiaan:
-pojat samaistuvat isään, ja hän on heille merkittävä identiteetin lähde, tässä mielessä nimenomaan pojan kaipuu isän luo on normaalia ja ymmärrettävää. Ikävää että isä näkee nyt harvemmin, mutta toisaalta sinä koet tämän paremmaksi, jotem parempi varmaan näin.
-etävanhempaa ikävöi varmasti enemmän automaattisesti
-lähivanhempana sinä olet luonnollisempi turvallisuuden lähde, ja sinulle osoitetaan kiukku. Vrt lapsi kiukkuaa, ettei halua lähteä päivähoidosta kotiin
-mahdolliset isän ja pojan vuorovaikutusongelmat tai sinun ja isän vuorovaikutusongelmat (erolapsillekin on tärkeää tunne siitä, että vanhemmat kunnioittavat toisiaan). Mutta ihan toden totta jo nuo em. asiat riittävät että lspsi käyttäytyy noin, en olisi omalla kohdalla huolissani, mutta koska syytät isää narsistiksi, pitää sinun tietysti miettiä tätäkin vaihtoehtoa. Punnitsethan myös realistisesti sitäkin vaihtoehtoa, ettet laita huonoa mennyttä parisuhdetta vain miehen luonteen syyksi. En halua syyttää tai väittää kokemuksiasi palturiksi, mutta ei ihmisen inhottavuus suhteessa välttämättä tarkoita persoonallisuushäiriötä.