5v poika haluaisi olla vain isänsä luona, onko normaalia?
Ollaan siis erottu lapsen ollessa 1v. Mies oli suhteemme aikana todella narsistinen ja raskaus ja vauva-aikana lapsi ei kiinnostanut ollenkaan. Kun uskalsin erota niin sitten alkanut vaatia lasta luokseen ja onneksi nykyään haluaa olla lapsen kanssa.
Lapsi on siis joka toinen viikonloppu isänsä luona, ennen oli enemmän kunnes löysi uuden naisen ja ei suostunut ottamaan lasta useammin. Ja minä taas en enää halua muuttaa systeemiä, näin on hyvä. Tottakai haluan uskoa ja luottaa että viikonloput menee siellä hyvin. Lapsella ei tunnu olevan siellä sääntöjä, usein takaisin tullessa unirytmit sekaisin ja kotona uhmaa kaikesta. Nykyään aina kotiin tullessa sanoo että ei halua tulla kotiin ja tahtoo isän luokse, ja kyselee kokoajan montako yötä tarvitsee olla täällä. Olen koittanut olla ottamatta itseeni mutta tosi paha mieli tulee. Onko muilla tällaista?
Kommentit (23)
Onko normaalia? No johan oli kysymys.
Tottakai lapsi haluaa olla siellä missä sen on parempi ja turvallisempi olla, ei siinä tarvitse kovin nero olla tämän tajutakseen.
Vai onko tämä sukupuolikysymys? Että siinä on jotain väärää jos lapsi on mieluummin isänsä kanssa kuin äitinsä!
No tottakai ikävöi sitä vanhempaa jota paljon vähemmän näkee. Jos tilanne olisi se että asuisi isällään ja kävisi äidillään vain silloin tällöin, ikävöisi äitiä.
Meillä on vähän sama tilanne. Lapset kun ovat äidillään ilman juuri minkäänlaista kuria tai sääntöjä. Siellä lapsi päättää suunnilleen kaiken, kaikesta annetaan periksi ja paha mieli ja harmitus yritetään haihduttaa lahjomalla ja herkuilla. Aina kun lapset tulevat meille, menee hetki että tottuvat siihen että ovat tosiaan lapsia, eikä heidän tarvitse ja kuulu tehdä päätöksiä samalla tavalla kuin aikuisten. On oikeasti todella raskasta kun toisessa kodissa ei ole mitään kosketusta lapsiin eikä sääntöjä, ja vaikka sääntöjä olisikin, ei niitä noudateta. Hankaloittaa myös meidän elämää. Ja toki lapset aina muistavat mankua että "yhyy haluan äidille, siellä ei oo mitään tämmösiä tyhmiä sääntöjä".
Siellä se lapsi haluaa olla missä tuntee olonsa turvallisemmaksi.
Kuulostaa vahvasti siltä, että isä manipuloi lasta puolelleen. Ei tuo ole normaalia lapsen käytöstä, selkeästi isä ohjeistaa mitä kuuluu sanoa ja tehdä. Varmaan lahjoo lasta uusilla peleillä, peliajalla yms. Olepa tarkkana.
Ikävöinti on ihan normaalia.
Meillä on viikko-viikko-jako, lapsi ei oikein tykännyt mennä isän luo mutta on aikaa myöten alkanut ikävöidä isää myös äitiviikoilla, mistä minä olen peräti riemuissani: tarkoittaa siis sitä että se isän kanssa oleminen ei ole pelkkää äidin ikävöintiä.
Voi olla että jos lapsesi viettäisi pidempiä aikoja isänsä kanssa, myös isä ymmärtäisi miksi se viikonlopun huonosti nukkuminen ja pleikan peluu eivät ole hyviä tapoja kasvattaa lasta. (Ja voi kans olla että ei.) Ota kuitenkin lapsen tunteet todesta.
Vierailija kirjoitti:
Siellä se lapsi haluaa olla missä tuntee olonsa turvallisemmaksi.
Lapsen suora käytös ei välttämättä ole kovin loogista, joten sen perusteella ei kannata kaikkea johtopäätöstä tehdä.
Lapsi uhmaa voimakkaasti äidilleen, kun tulee isältään. Lapsi uhmaa vain jos tuntee olonsa turvalliseksi.
Eli lapsi voi tuntea isällään olon turvattomaksi, ja tarvitsee äidin luokse tullessaan turvallisuustankkauksen.
Mitä isä on sanonut kun olette asiasta keskustelleet?
Miltä sinusta tuntuu kun lapsi on isällään? Ehkä saat siitä hiukan kokemuspohjaa miltä lapsestasi tuntuu kun hän joutuu ikävöimään toista vanhempaansa. Lapsi on tunteva ihminen eikä ihan heti palaudu siitä ja se näkyy levottomuutena.
Eikä lapsi siitä rikki mene, jos muutaman päivän kuukaudessa on vähän rennommin. Ja tässä ei tosiaan ole kyse sinusta vaan lapsesta joka joutuu käsittelemään siitä eron järkyttävimmästä seurausta. Hän on menettänyt yhteisasumisen ja arjen jakamisen toisen vanhemman kanssa ja siihen sinun pitäisi vastata eikä osoitella syyttävällä sormella isää.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa vahvasti siltä, että isä manipuloi lasta puolelleen. Ei tuo ole normaalia lapsen käytöstä, selkeästi isä ohjeistaa mitä kuuluu sanoa ja tehdä. Varmaan lahjoo lasta uusilla peleillä, peliajalla yms. Olepa tarkkana.
Tuo on ihan normaalia erolapsen käytöstä jota voi kokeilla itsekin asumalla kahta kotia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä se lapsi haluaa olla missä tuntee olonsa turvallisemmaksi.
Lapsen suora käytös ei välttämättä ole kovin loogista, joten sen perusteella ei kannata kaikkea johtopäätöstä tehdä.
Lapsi uhmaa voimakkaasti äidilleen, kun tulee isältään. Lapsi uhmaa vain jos tuntee olonsa turvalliseksi.
Eli lapsi voi tuntea isällään olon turvattomaksi, ja tarvitsee äidin luokse tullessaan turvallisuustankkauksen.
Onko lapsen isä kertomassa miten lapsi käyttäytyy isällään? Lapsihan voi yhtäläisesti siellä uhmata ikäväänsä.
Niin tuttua. Pari päivää ennen isälle lähtöä ja pari päivää sen jälkeen oli melko levotonta vaikka molemmissa kodeissa on luotu suht samat raamit. Isällä toki rennonmat, kun sitä arkea ei ollut.
Isän luona on mukavaa. Entä jos itsekin voisit höllentää tiukkoja sääntöjä? Isän luona tehdään varmaan myös kivoja miesten juttuja yhdessä. Kyllä pieni poika tarttee enemmän isäänsä kuin äitiä, jota tarvitaan lähinnä ruuanlaittoon ja pyykinpesuun! Ero korostuu yhä, kun poika tulee mopoikään ja tekniset jutut alkavat kiinnostaa, tietokoneet ja elektroniikka jne.
isän ikävöinti on ihan normaalia 5 vuotiaalle pojalle, hän näkee häntä aika harvoin kuitenkin. varmasti hän ihailee isäänsä ja toivoo että "isona voi olla samanlainen kuin isi"
varmasti sinuakin rakastaa hyvin paljon. hienointa minusta on että hän on täysin rehellinen sinulle tunteistaan mikä kertoo siitä että teillä on hieno äiti-lapsi suhde.
älä huoli, pidä kiinni nykyisestä rytmistä kun se sopii sinulle, ja usko että kaikki järjestyy.
minulla ei ole omia lapsia, mutta olen kuullut että lapsen saamiseen liittyy myös kipeitä tunteita. olisiko tuo pojan tokaisu juuri sellainen? kaikkea hyvää ja ihanaa teille!
olet mahtava äiti!
Yhteys lastenvalvojaan, ettei lapsi vaan ala tuntemaan mitään toista vanhempaansa kohtaan ja tapaamiset valvotuiksi, ettei vaan lapsi parina päivänä elä kuritta. Henkilökohtainen loukkaushan se on äitiä kohtaan, että lapsi ikävöi isäänsä.
No, ainakin tytärpuoli haluaisi muuttaa isälleen, kun äidin luona ei ole sääntöjä taikka läheisyyttä. Ei se, että lapsi haluaa toiselle vanhemmalle enemmän tarkoita että häntä lellittäisiin siellä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että jos lapsesi viettäisi pidempiä aikoja isänsä kanssa, myös isä ymmärtäisi miksi se viikonlopun huonosti nukkuminen ja pleikan peluu eivät ole hyviä tapoja kasvattaa lasta. (Ja voi kans olla että ei.) Ota kuitenkin lapsen tunteet todesta.
Tai sitten koko kasvatus nähdään liian vaikeaksi ja todetaan, että lapsella on ongelma, kun ei maanantaiaamuisin on pää kipeä (liiasta valvomisesta) ja ruokahalu huono (koska huonoa ruokaa).
Meillä kävi näin. Mies ei suostunut näkemään omaa osuuttaan lasten huonovointisuuteen, joten kokeiltiin ihan sellaista, että iskäviikonloppu alkoi torstai-iltana ja päättyi sunnuntaiaamuun. Hopsan, jo alkoi maanantaitkin sujua.
Voin puhua ydinperheestä. Meillä nelivuotias on kiinni isässä ja vain hän kelpaa. Äiti kyllä kelpaa ruokaa tekemään ja muuta jotta voi olla isin kanssa. Siten kun isi ei ole paikalla niin äidinkin seura kelpaa, mutta isi on se jota odotetaan töistä ja kenen kainaloon mennään illalla.
Joten voi olla vain ikävaihe.
Vierailija kirjoitti:
Voin puhua ydinperheestä. Meillä nelivuotias on kiinni isässä ja vain hän kelpaa. Äiti kyllä kelpaa ruokaa tekemään ja muuta jotta voi olla isin kanssa. Siten kun isi ei ole paikalla niin äidinkin seura kelpaa, mutta isi on se jota odotetaan töistä ja kenen kainaloon mennään illalla.
Joten voi olla vain ikävaihe.
Tämä..
Meillä poika 5 vee kyselee aina millon isi tulee töistä ja isin pitää leikkiä ja menen isin kanssa yms.
Äiti kelpaa kun isi ei kotona ja illalla nukkumaanmennessä.
Totta kai lapsi hinkuu sinne, jos siellä ei ole sääntöjä ja todnäk isketään pleikkaohjain käteen ja suklaalevy toiseen käteen, jotta lapsi pysyy hiljaa ja "pois tieltä".
Lapsi vaan ei tajua, että se "kiva juttu" ei välttämättä ole lainkaan hyväksi hänelle.