Lue keskustelun säännöt.
Minun ja miehen "salaisuus" ahdistaa niin paljon etten tiedä mitä pitäisi tehdä - neuvoja?
17.03.2018 |
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 7v. Ollaan molemmat opiskelijoita. Emme käy kumpikaan nyt töissä, joten tulot on melko pienet.
Asumme vuokralla ja elämme perus vaatimatonta opiskelijaelämää. Laskut saadaan maksettua ja ruokaa ostettua kun katsotaan ostetaanko 1,5e vai 3e leipäpussi ja niin edelleen. Kaikki mitä tulee niin menee ja aika paljon joudutaan tinkimään, mutta pärjätään. Suhde on ollut kokoajan hyvä, vakaa.
Olen 26v ja mies 30v. Lapsia meillä ei ole.
Otimme useampi kuukausi sitten pikavipin, ensimmäistä ja viimeistä kertaa molempien elämässä. Otimme vipin pientä lomareissua varten. Emme kuitenkaan saaneet vippiä maksettua joka alkoi kasvaa järkyttäviä summia korkoa (olemme klassinen tarina typeristä vipinottajista siis). Lopulta vippisumma nousi 500euroon korkoineen. Tässäkohtaa mainittakoon, että olemme jo läksymme oppineet, olimme typeriä emmekä aio enää koskaan ottaa yhtäkään vippiä mistään.
Onneksemme kyseessä oli "vain" 500euroa, eikä esimerkiksi 5000e. Mutta näilläkin tuloilla 500e on paljon, suorastaan mahdottoman paljon.
Emme olleet kertoneet kenellekään vipistä. Mieheni lopulta suosutteli että kerromme vipistä hänen kummisedälleen ja pyytäisimme apua. Mieheni kummisetä on siis suht. varakas eläkeläinen.
Näin tapahtui, kummisetä oli ensin hiukan kiukkuinen ja pettynyt tottakai meihin mutta sanoi, että koska olimme rehellisiä ja kerroimme rehellisesti vipistä ja siitä miksi sen otimme, hän on päättänyt auttaa meitä, kaivoi lompakostaan 500euroa ja sanoi että maksakaa se vippi sitten heti pois ja koskaan ette enää uutta vippiä ota muistakaa se.
Häpeä oli kova ja oli hankala ottaa raha vastaan, ensin kieltäydyimmekin mutta sitten otimme rahan vastaan ja kiitimme. Maksoimme vipin oitis pois ja asia on nyt kunnossa.
Miehen sedän kanssa soveimme että asia jää meidän väliseksemme ja setä sanoi itsekin että hän tietää jos miehen vanhemmat saavat asiasta kuulla miten meille siitä suututaan.
Siittä asti kuitenkin minua on ahdistanut ihan kauheasti. En pysty keskittymään mihinkään ja ajatukset karkailevat kokoajan tuohon tapahtuneeseen. Tulee todella syyllinen olo. Ikäänkuin olisimme jotain rikollisia.
Tuntuu väärältä, että pitäisi maksaa äkkiä tuo vippi takaisin kummisedälle (vaikka hän itse antoi ymmärtää että summaa ei tarvitse maksaa takaisin ja auttaa meitä omasta halustaan kun lupasimme maksaa takaisin).
Asiassa kuitenkin painaa vielä enemmän se seikka, että kukaan ei tiedä tosta vipistä ja siitä että miehen kummisetä antoi sen maksuun rahan. Tarkoitan, että emme ole kertoneet miehen vanhemmille koko asiasta.
Jos he saisivat tietää tottakai olisivat hekin meihin pettyneitä ylipäänsä, mutta he suuttuisivat kuitenkin eniten siitä että pyysimme miehen kummisedältä apua ja hän antoi meille 500e vipin maksuun jonka otimme vastaan ja vipin maksoimme.
En haluaisi että miehen vanhemmat saavat tietää koskaan koko asiasta. Mietin vain kuinka pitäisi toimia - pitäisikö maksaa tuo 500e sille sedälle takaisin tavalla tai toisella vai mitä pitäisi tehdä. Toisaalta, jos setä kertoo tapahtuneesta eteenpäin hän kertoo sen siitä huolimatta olemmeko maksaneet 500e takaisin vai emme.
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 7v. Ollaan molemmat opiskelijoita. Emme käy kumpikaan nyt töissä, joten tulot on melko pienet.
Asumme vuokralla ja elämme perus vaatimatonta opiskelijaelämää. Laskut saadaan maksettua ja ruokaa ostettua kun katsotaan ostetaanko 1,5e vai 3e leipäpussi ja niin edelleen. Kaikki mitä tulee niin menee ja aika paljon joudutaan tinkimään, mutta pärjätään. Suhde on ollut kokoajan hyvä, vakaa.
Olen 26v ja mies 30v. Lapsia meillä ei ole.Otimme useampi kuukausi sitten pikavipin, ensimmäistä ja viimeistä kertaa molempien elämässä. Otimme vipin pientä lomareissua varten. Emme kuitenkaan saaneet vippiä maksettua joka alkoi kasvaa järkyttäviä summia korkoa (olemme klassinen tarina typeristä vipinottajista siis). Lopulta vippisumma nousi 500euroon korkoineen. Tässäkohtaa mainittakoon, että olemme jo läksymme oppineet, olimme typeriä emmekä aio enää koskaan ottaa yhtäkään vippiä mistään.
Onneksemme kyseessä oli "vain" 500euroa, eikä esimerkiksi 5000e. Mutta näilläkin tuloilla 500e on paljon, suorastaan mahdottoman paljon.Emme olleet kertoneet kenellekään vipistä. Mieheni lopulta suosutteli että kerromme vipistä hänen kummisedälleen ja pyytäisimme apua. Mieheni kummisetä on siis suht. varakas eläkeläinen.
Näin tapahtui, kummisetä oli ensin hiukan kiukkuinen ja pettynyt tottakai meihin mutta sanoi, että koska olimme rehellisiä ja kerroimme rehellisesti vipistä ja siitä miksi sen otimme, hän on päättänyt auttaa meitä, kaivoi lompakostaan 500euroa ja sanoi että maksakaa se vippi sitten heti pois ja koskaan ette enää uutta vippiä ota muistakaa se.
Häpeä oli kova ja oli hankala ottaa raha vastaan, ensin kieltäydyimmekin mutta sitten otimme rahan vastaan ja kiitimme. Maksoimme vipin oitis pois ja asia on nyt kunnossa.
Miehen sedän kanssa soveimme että asia jää meidän väliseksemme ja setä sanoi itsekin että hän tietää jos miehen vanhemmat saavat asiasta kuulla miten meille siitä suututaan.Siittä asti kuitenkin minua on ahdistanut ihan kauheasti. En pysty keskittymään mihinkään ja ajatukset karkailevat kokoajan tuohon tapahtuneeseen. Tulee todella syyllinen olo. Ikäänkuin olisimme jotain rikollisia.
Tuntuu väärältä, että pitäisi maksaa äkkiä tuo vippi takaisin kummisedälle (vaikka hän itse antoi ymmärtää että summaa ei tarvitse maksaa takaisin ja auttaa meitä omasta halustaan kun lupasimme maksaa takaisin).Asiassa kuitenkin painaa vielä enemmän se seikka, että kukaan ei tiedä tosta vipistä ja siitä että miehen kummisetä antoi sen maksuun rahan. Tarkoitan, että emme ole kertoneet miehen vanhemmille koko asiasta.
Jos he saisivat tietää tottakai olisivat hekin meihin pettyneitä ylipäänsä, mutta he suuttuisivat kuitenkin eniten siitä että pyysimme miehen kummisedältä apua ja hän antoi meille 500e vipin maksuun jonka otimme vastaan ja vipin maksoimme.
En haluaisi että miehen vanhemmat saavat tietää koskaan koko asiasta. Mietin vain kuinka pitäisi toimia - pitäisikö maksaa tuo 500e sille sedälle takaisin tavalla tai toisella vai mitä pitäisi tehdä. Toisaalta, jos setä kertoo tapahtuneesta eteenpäin hän kertoo sen siitä huolimatta olemmeko maksaneet 500e takaisin vai emme.
Ei pidä suomia itseään virheistä loputtomasti, asia on nyt hoidossa ja oppi otettu. Ainoa asia mitä jäin hämmästelemään, miten olette vielä noin aikuisessa iässä niin kiinni vanhemmissanne ja heidän mielipiteissään? Olette aikuisia, ei heidän tarvitse enää "suuttua" ja kouluttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryhtykääpä ihan aikuisiksi ja hoitakaa raha-asianne. Täysi-ikäisten laina ei kuulu vanhemmille pätkääkään, elleivät ole takaajia.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siis siinä että miehen vanhemmat suuttuisivat kamalasti meille tapahtuneesta.
Tuota kummisetää on joskus hyväksikäytetty rahallisesti ja miehen vanhemmat on tietoisia asiasta ja meille aina painottaneet miten sedältä ei rahaa lainaan pyydetä eikä oteta mitään lahjuksia vastaan.
Joskus setä oli antamassa meille 50e rahaa kun olimme kuskailleet häntä niin miehen äiti suuttui MEILLE siitä ja sanoi että me palautamme rahan heti sedälle.
Te olette aikuisia, joten vanhemmille ei kannata kertoa yhtään mitään.
Maksatte kummisedälle.
Case closed.
Ehdottaisin terapiaa.
Jos se tuntuu turhalta, myy pimppiä seuraavan kerran kin tulee rahan tarvetta, helppoa ja nopeaa.
Mitä mä just luin... 😂😂 mitä hiton väliä sillä on kuka teihin pettyy. Elämä on. Joillakin ihmisillä on ihan oikeita ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei Ap. Et ole vastannut kysymykseen, mikä oli sedän ammatti. Ja miksi 26 v ja 30 v eivät vielä ole valmistuneet. Mitä opiskelette?
Miksi 26v ja 30v eivät ole valmistuneet? No jospa vaikka aloittivat opiskelut 23- ja 27-vuotiaina?Esimerkiksi. Vai mistä lähtien Suomessa on ollut joku virallinen valmistumisikä?
Mieheni aloitti opinnot yliopistossa 26-vuotiaana, valmistui 3,5 vuodessa (avoimen opintoja valmiina) 30-vuotiaana.
Koska olette oppineet läksynne ettekä enää ota pikavippiä, niin ei ole ongelmaa. Ette ole velvollisia selostamaan kaikkia kommelluksianne sukulaisillenne, ettekä todellakaan ole tehneet mitään vääryyttä sedälle!
Toki ymmärrän että ehkä haluaisit kertoa. Neuvottele siitä sitten miehesi ja kummisedän kanssa. Ehkä tänne nettiin anonyymisti avautuminen jo kevensi sydäntäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maksakaa esim 25€ kk takaisin. Pitäkää itse kirjaa, minkä verran olette maksaneet. Tsemppiä!
Elämässä on kaikki hyvin kun tajuaa mitä tuli tehtyä ja osaa lopettaa.
Ole iloinen että tajusitte että mitä ei pidä tehdä.
Tuo setä tuskin rahoja tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salaisuus? Ei tuo ole mikään salaisuus. On ihan normaalia, ettei ihmiset huutele raha-asioistaan perheen ulkopuolisille. Olet kehitellyt itsellesi olemattomasta asiasta ongelman. Raha-asianne eivät kuulu millään tavalla miehen vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä maaseudullakin asuva normaali aikuinen on tietokoneen omistanut jo viimeiset 20 vuotta.
Elät kuplassa.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla on todella pienet murheet.
Elämän realiteeteissa on isompia ja pienempiä murhetita. Joskus näette, että tämä kuuluu sarjaan pienempiin. Arkaluontoisin seikka tässä tarinassa lienee kummisedän pelottava äiti, ei itse lainaa. Jos näette että teillä on sauma laittaa säännöllisesti pieni summa sivuun ja pystyytte maksaa lainan pois kohtuullisessa ajassa ei syytä murheen. Jos asia paljastuu ikävällä tavalla lykkäätte puhtaalla omatunnolla keräämänne summa kouraan että tässä on, loput tulee kun on saatu kerättyä loput. Luulen kuitenkin, että murhe on mielessä kasvanut isommaksi kuin mitä se oikeasti on. Toinen tapa on tarttua härkää sarvista ja kertoa avoimesti äidilleen emnen kuin mahd. muuta kautta saa tietää. Rehellisyydestä ei voi panna tuomioon vaikka suuttiusikin. Tsemppiä kyllä asia hoituu parhain päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:lle.
Kummisedät ovat juuri sitä, varten, että he avittavat rehellisiä, virheensä myöntäneitä ja opiksi ottaneita kummilapsiaan. Uskon, että miehesi kummisetä on tyytyväinen, että luotitte häneen, sai auttaa ja havaisti että olette oppineet. Noin itse ajattelisin.
Unohda koko juttu. Sitten kun teillä on parempi taloudellinen tilanne, maksatte summan takaisin.
Kauheaa, mitä kaikkea elämä voi tuodakaan ihmisen eteen?
Maksakaa se vippi takas sille kummisedälle miin voit yösi rauhassa nukkua. Ja mitä väliä mitä muut ajattelee, olet aikuinen iältäsi muttet mieleltäsi. Ei muiden nipotusia tartte kuunnella.
Ensinnäkin oli hölmöä lähteä vipillä lomalle. Toiseksi jos ei ole rahaa niin miksi pitää esittää rikkaanpaa mitä on. Kolmanneksi maksatte pois velan vaikka pienissä erissä. Ei kukaan elä toisten rahoilla.
Te olette sikuisia ihmisiä. Mitä sitten jos jonkun vanhemmat suuttuu teille?
Voi mahdotonta mikä elämää kokemattoman lapsukaisen kirjoitus.
Kyllä sinäkin vielä ehdit surra elämässäsi oikeita ongelmia. Ihan varmasti.
Sairauksia, kuolemaa, työpaikkakiusaamista, läheisen päihdeongelmia, lapsettomuutta, asunnottomuutta tai muita oikeita ongelmia. Jotain vakavaa tulee jokaisen kohdalle.
Silloin toivot, että olisipa unettomuutesi ja ahdistuksesi syy yksi jo maksettu muutaman satasen pikavippi.
En yhtään ihmettele että tässä maassa asiat on päin persettä jos tuollaisia tyyppejä on paljonkin.