Onko pakko imettää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

fact kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on huono päätös olla imettämättä, mikäli siihen kykenisi. Eri asia, jos äidillä joku vaarallinen lääkitys tai hän juo/polttaa (mikä ei ainakaan kuulu hyvään äitiyteen). Tai jos maitoa ei vain tule, eihän sitä silloin voi imettää! Se on kuitenkin harvinaista.

Itse mietin tätä myös paljon terveyden näkökulmasta. Teollisesti hyvin prosessoitu, steriili korvike on kaukana oikeasti hyvästä ja terveellisestä ravinnosta. Pulloruokituilla tutkimusten mukaan enemmän terveydellisiä ongelmia ja myös älykkyys voi jäädä hieman matalammaksi.

Höpöhöpö. Korvikkeella syötetyt vauvat eivät ole sen sairaampia tai tyhmempiä kuin rintaruokitut. Tämä myytti on kumottu jo aikoja sitten. 

https://www.express.co.uk/news/science/607477/breast-fed-babies-no-more…

Te imetysnatsit olette vain näreissänne siitä kun jotkut kehtaavat valita helpomman ja hermoja säästävämmän tien lapsen ruokinnassa, eikä kukaan ole vielä antanut teille mitalia näkemästänne vaivasta. :)

Mielenkiintoista luettavaa. Pulloruokinta olisi tosiaankin myös helpompaa. En missään nimessä haluaisi imettää julkisesti, joten matkoilla yms olisi helppo kaivaa pullo esiin ja ruokkia siten.

-Ap

Pulloruokinta ei ole helpompaa. Joudut raahaamaan korviketta kaupasta ja pesemään ja desinfioimaan pulloja ja kantamaan niitä sekä korviketta mukanasi. Miettimään, miten lämmität maidon. Sekä kuuntelemaan superimettäjien vittuilua.

On tietty myös äitejä, jotka eivät juuri pese pulloja tai lämmitä maitoa, mutta he tekevät hallaa meidän hyvien "korvikeäitien" maineelle.

Ei minua haittaa pullojen roudaaminen mukana, niitten peseminen ja sellainen :) Ja hyi.. onko oikeasti äitejä jotka eivät pese maitopulloja??

-Ap

Kun on kertakäyttötuttipullo käytössä, ei tarvi pulloja pestä. Pullopussi vain vaihdetaan, pullotutit luonnollisesti täytyy pestä. Maidon lämmitin ainoastaan pari ensimmäistä kuukautta, sen jälkeen annoin huoneenlämpöistä. 

Entä rintamaidon tarjoaminen pullon kautta?

Ymmärrän täysin ihmisiä jotka eivät halua imettää. Minulla on kaksi lasta, ja molempia täysimetin ensimmäiset puoli vuotta, mutta lähinnä siksi, että ihmiset tuomitsevat pullosta ruokkivat. Halusin siis ehdottomasti rintamaitoa lapsilleni, mutta jälkeen päin kaduttaa se, etten alusta asti tarjonnut sitä pullosta. Myöhemmin kun se pullo ei kelvannut.

Jos joskus vielä lapsia saan, niin ruokin alusta alkaen pullosta. Omalla maidolla jos sitä siunaantuu, tottakai.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyyköhän tuossa tutkimuksessa piikkinä esimerkiksi päideongelmaiset tai pitkäaikaissairaat äidit, jotka eivät voi lääkityksen takia imettää.. Tällä ryhmällä luultavasti on huomattavasti alempi koulutustaso.

En ymmärrä pointtiasi? Hehän juuri kuuluvat usein tuohon matalasti koulutetumpien ryhmään. Eikä se kuitenkaan vähennä koulutetumpien korkeampaa imetyshalukkuutta ja siinä onnistumista.

Ja päihdeongelmaisia pitkäaikaissairaita on kuitenkin onneksi kaikista äideistä vain pieni osa.

Joka tapauksessa Suomessa imetetään surullisen vähän, lyhyiten kaikista pohjoismaista, vaikka äidit ovat kai keskimäärin pisimpään kotona? Suomessa imetyksen vastainen propaganda purrut hyvin kansaan, näkeehän se jo näillä nettipalstoillakin asenteesta imetystä kohtaan.

Miksi surullista? Eiköhän jokainen valitse sen omalle perheelle parhaimman vaihtoehdon. Tämä ei ole surullista, päinvastoin.

No on se minun mielestäni surullista, jos vauva ei saa itselleen parhaiten sopivinta ravintoa. Kyllä minua surettaa esim. isommatkin lapset, jotka syövät epäterveellisesti, vaikka parempaa olisi mahdollisuus saada. Saa siitä surullinen olla, vaikka jokainen valitseekin omalle perheelleen parhaimman, helpoimman tai ainoan mahdollisen vaihtoehdon.

Asialla on myös kansanterveydellinen vaikutus pitkälle tulevaisuuteen.

Millä lailla kansanterveydellinen vaikutus? Suomessa on esim maailman eniten 1. tyypin diabetesta, kuitenkin Suomessa imetetään moneen muuhun maahan (Ranska, USA...) verrattuna kauan.

Suomessa maito käsitellään eri tavalla ja karjan lajilla on myös merkitystä maidon terveellisyyteen. Suomessa on tutkittu tyypin 1 diabetesta ja pulloruokintaa ja yhteys on löydetty. Steriili prosessoitu korvikebei myöskään sisällä hyviä suolistobakteereja vaan päinvastoin, ja suoliston terveys on suuressa osassa kokonaisterveyttå. Suolistpsairaudet ovat räjähtäneet kasvuun Suomessa.

Mitähän selität?

"The percentage of babies who start out breastfeeding increased from 73% among babies born in 2004 to 83% among babies born in 2014. Babies are also breastfeeding for longer; 55% of U.S. babies born in 2014 were being breastfed at 6 months, up from 42% in 2004. Despite these overall increases, racial disparities between black and white infants persist."

https://www.cdc.gov/breastfeeding/resources/us-breastfeeding-rates.html

Usassahan imetetään hyvin! Huolimatta siitä, että äitiyslomakin on usein lyhyempi (poislukien kotiäidit). Työssäkäyvät naiset usein esim. pumppaavat pitkään. Sosioekonomiset erot tosin näkyvät sielläkin, eli alempi sosiaaliluokka imettää lyhemmän aikaa tai ei ollenkaan. Tuliko yllätyksenä?

Ranskaa en jaksanut googlata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyyköhän tuossa tutkimuksessa piikkinä esimerkiksi päideongelmaiset tai pitkäaikaissairaat äidit, jotka eivät voi lääkityksen takia imettää.. Tällä ryhmällä luultavasti on huomattavasti alempi koulutustaso.

En ymmärrä pointtiasi? Hehän juuri kuuluvat usein tuohon matalasti koulutetumpien ryhmään. Eikä se kuitenkaan vähennä koulutetumpien korkeampaa imetyshalukkuutta ja siinä onnistumista.

Ja päihdeongelmaisia pitkäaikaissairaita on kuitenkin onneksi kaikista äideistä vain pieni osa.

Joka tapauksessa Suomessa imetetään surullisen vähän, lyhyiten kaikista pohjoismaista, vaikka äidit ovat kai keskimäärin pisimpään kotona? Suomessa imetyksen vastainen propaganda purrut hyvin kansaan, näkeehän se jo näillä nettipalstoillakin asenteesta imetystä kohtaan.

Miksi surullista? Eiköhän jokainen valitse sen omalle perheelle parhaimman vaihtoehdon. Tämä ei ole surullista, päinvastoin.

No on se minun mielestäni surullista, jos vauva ei saa itselleen parhaiten sopivinta ravintoa. Kyllä minua surettaa esim. isommatkin lapset, jotka syövät epäterveellisesti, vaikka parempaa olisi mahdollisuus saada. Saa siitä surullinen olla, vaikka jokainen valitseekin omalle perheelleen parhaimman, helpoimman tai ainoan mahdollisen vaihtoehdon.

Asialla on myös kansanterveydellinen vaikutus pitkälle tulevaisuuteen.

Millä lailla kansanterveydellinen vaikutus? Suomessa on esim maailman eniten 1. tyypin diabetesta, kuitenkin Suomessa imetetään moneen muuhun maahan (Ranska, USA...) verrattuna kauan.

Suomessa maito käsitellään eri tavalla ja karjan lajilla on myös merkitystä maidon terveellisyyteen. Suomessa on tutkittu tyypin 1 diabetesta ja pulloruokintaa ja yhteys on löydetty. Steriili prosessoitu korvikebei myöskään sisällä hyviä suolistobakteereja vaan päinvastoin, ja suoliston terveys on suuressa osassa kokonaisterveyttå. Suolistpsairaudet ovat räjähtäneet kasvuun Suomessa.

Mitähän selität?

"The percentage of babies who start out breastfeeding increased from 73% among babies born in 2004 to 83% among babies born in 2014. Babies are also breastfeeding for longer; 55% of U.S. babies born in 2014 were being breastfed at 6 months, up from 42% in 2004. Despite these overall increases, racial disparities between black and white infants persist."

https://www.cdc.gov/breastfeeding/resources/us-breastfeeding-rates.html

Usassahan imetetään hyvin! Huolimatta siitä, että äitiyslomakin on usein lyhyempi (poislukien kotiäidit). Työssäkäyvät naiset usein esim. pumppaavat pitkään. Sosioekonomiset erot tosin näkyvät sielläkin, eli alempi sosiaaliluokka imettää lyhemmän aikaa tai ei ollenkaan. Tuliko yllätyksenä?

Ranskaa en jaksanut googlata.

Olet väärässä. Yllä olevat luvut sisältävät myös vauvat, jotka ovat saaneet korviketta rintamaidon lisäksi. Mainitsemasi tutkimuksen mukaan pienikin määrä korviketta vaikuttaisi diabetesriskiin. Niinpä. Jokin ei nyt täsmää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyyköhän tuossa tutkimuksessa piikkinä esimerkiksi päideongelmaiset tai pitkäaikaissairaat äidit, jotka eivät voi lääkityksen takia imettää.. Tällä ryhmällä luultavasti on huomattavasti alempi koulutustaso.

En ymmärrä pointtiasi? Hehän juuri kuuluvat usein tuohon matalasti koulutetumpien ryhmään. Eikä se kuitenkaan vähennä koulutetumpien korkeampaa imetyshalukkuutta ja siinä onnistumista.

Ja päihdeongelmaisia pitkäaikaissairaita on kuitenkin onneksi kaikista äideistä vain pieni osa.

Joka tapauksessa Suomessa imetetään surullisen vähän, lyhyiten kaikista pohjoismaista, vaikka äidit ovat kai keskimäärin pisimpään kotona? Suomessa imetyksen vastainen propaganda purrut hyvin kansaan, näkeehän se jo näillä nettipalstoillakin asenteesta imetystä kohtaan.

Miksi surullista? Eiköhän jokainen valitse sen omalle perheelle parhaimman vaihtoehdon. Tämä ei ole surullista, päinvastoin.

No on se minun mielestäni surullista, jos vauva ei saa itselleen parhaiten sopivinta ravintoa. Kyllä minua surettaa esim. isommatkin lapset, jotka syövät epäterveellisesti, vaikka parempaa olisi mahdollisuus saada. Saa siitä surullinen olla, vaikka jokainen valitseekin omalle perheelleen parhaimman, helpoimman tai ainoan mahdollisen vaihtoehdon.

Asialla on myös kansanterveydellinen vaikutus pitkälle tulevaisuuteen.

Millä lailla kansanterveydellinen vaikutus? Suomessa on esim maailman eniten 1. tyypin diabetesta, kuitenkin Suomessa imetetään moneen muuhun maahan (Ranska, USA...) verrattuna kauan.

Suomessa maito käsitellään eri tavalla ja karjan lajilla on myös merkitystä maidon terveellisyyteen. Suomessa on tutkittu tyypin 1 diabetesta ja pulloruokintaa ja yhteys on löydetty. Steriili prosessoitu korvikebei myöskään sisällä hyviä suolistobakteereja vaan päinvastoin, ja suoliston terveys on suuressa osassa kokonaisterveyttå. Suolistpsairaudet ovat räjähtäneet kasvuun Suomessa.

Mitähän selität?

"The percentage of babies who start out breastfeeding increased from 73% among babies born in 2004 to 83% among babies born in 2014. Babies are also breastfeeding for longer; 55% of U.S. babies born in 2014 were being breastfed at 6 months, up from 42% in 2004. Despite these overall increases, racial disparities between black and white infants persist."

https://www.cdc.gov/breastfeeding/resources/us-breastfeeding-rates.html

Usassahan imetetään hyvin! Huolimatta siitä, että äitiyslomakin on usein lyhyempi (poislukien kotiäidit). Työssäkäyvät naiset usein esim. pumppaavat pitkään. Sosioekonomiset erot tosin näkyvät sielläkin, eli alempi sosiaaliluokka imettää lyhemmän aikaa tai ei ollenkaan. Tuliko yllätyksenä?

Ranskaa en jaksanut googlata.

Olet väärässä. Yllä olevat luvut sisältävät myös vauvat, jotka ovat saaneet korviketta rintamaidon lisäksi. Mainitsemasi tutkimuksen mukaan pienikin määrä korviketta vaikuttaisi diabetesriskiin. Niinpä. Jokin ei nyt täsmää.

Niin Suomenkin vastaavat luvut sisältävät myös korviketta saaneet. Vain 1 % vauvoista täysimetetään Suomessa puolivuotiaaksi. Yllättävän vähän eroa siis imetykseen suhteen Usaan.

Tottakai pienikin määrä korviketta voi vaikuttaa, yksikin annos muuttaa pysyvästi suolistobakteerikantaa, joten sehän täsmää täydellisesti. Tästä syystä täysimetystä olisi hyvä jatkaa mahdollisimman pitkään.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002917196.html

"Suolistobakteerit ovat syy lihavuuteen, diabetekseen ja lisääntyviin vatsavaivoihin – lääketieteen hittiala valottuu yhä uusien tutkimusten ansiosta"

Ei ole tietenkään mikään pakko imettää, mutta kyllä itse inettäisim ehdottomasti nykytiedon valossa, koska haluaisin lapselleni mahdollisimman hyvän terveyden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyyköhän tuossa tutkimuksessa piikkinä esimerkiksi päideongelmaiset tai pitkäaikaissairaat äidit, jotka eivät voi lääkityksen takia imettää.. Tällä ryhmällä luultavasti on huomattavasti alempi koulutustaso.

En ymmärrä pointtiasi? Hehän juuri kuuluvat usein tuohon matalasti koulutetumpien ryhmään. Eikä se kuitenkaan vähennä koulutetumpien korkeampaa imetyshalukkuutta ja siinä onnistumista.

Ja päihdeongelmaisia pitkäaikaissairaita on kuitenkin onneksi kaikista äideistä vain pieni osa.

Joka tapauksessa Suomessa imetetään surullisen vähän, lyhyiten kaikista pohjoismaista, vaikka äidit ovat kai keskimäärin pisimpään kotona? Suomessa imetyksen vastainen propaganda purrut hyvin kansaan, näkeehän se jo näillä nettipalstoillakin asenteesta imetystä kohtaan.

Miksi surullista? Eiköhän jokainen valitse sen omalle perheelle parhaimman vaihtoehdon. Tämä ei ole surullista, päinvastoin.

No on se minun mielestäni surullista, jos vauva ei saa itselleen parhaiten sopivinta ravintoa. Kyllä minua surettaa esim. isommatkin lapset, jotka syövät epäterveellisesti, vaikka parempaa olisi mahdollisuus saada. Saa siitä surullinen olla, vaikka jokainen valitseekin omalle perheelleen parhaimman, helpoimman tai ainoan mahdollisen vaihtoehdon.

Asialla on myös kansanterveydellinen vaikutus pitkälle tulevaisuuteen.

Millä lailla kansanterveydellinen vaikutus? Suomessa on esim maailman eniten 1. tyypin diabetesta, kuitenkin Suomessa imetetään moneen muuhun maahan (Ranska, USA...) verrattuna kauan.

Suomessa maito käsitellään eri tavalla ja karjan lajilla on myös merkitystä maidon terveellisyyteen. Suomessa on tutkittu tyypin 1 diabetesta ja pulloruokintaa ja yhteys on löydetty. Steriili prosessoitu korvikebei myöskään sisällä hyviä suolistobakteereja vaan päinvastoin, ja suoliston terveys on suuressa osassa kokonaisterveyttå. Suolistpsairaudet ovat räjähtäneet kasvuun Suomessa.

Mitähän selität?

"The percentage of babies who start out breastfeeding increased from 73% among babies born in 2004 to 83% among babies born in 2014. Babies are also breastfeeding for longer; 55% of U.S. babies born in 2014 were being breastfed at 6 months, up from 42% in 2004. Despite these overall increases, racial disparities between black and white infants persist."

https://www.cdc.gov/breastfeeding/resources/us-breastfeeding-rates.html

Usassahan imetetään hyvin! Huolimatta siitä, että äitiyslomakin on usein lyhyempi (poislukien kotiäidit). Työssäkäyvät naiset usein esim. pumppaavat pitkään. Sosioekonomiset erot tosin näkyvät sielläkin, eli alempi sosiaaliluokka imettää lyhemmän aikaa tai ei ollenkaan. Tuliko yllätyksenä?

Ranskaa en jaksanut googlata.

Olet väärässä. Yllä olevat luvut sisältävät myös vauvat, jotka ovat saaneet korviketta rintamaidon lisäksi. Mainitsemasi tutkimuksen mukaan pienikin määrä korviketta vaikuttaisi diabetesriskiin. Niinpä. Jokin ei nyt täsmää.

Niin Suomenkin vastaavat luvut sisältävät myös korviketta saaneet. Vain 1 % vauvoista täysimetetään Suomessa puolivuotiaaksi. Yllättävän vähän eroa siis imetykseen suhteen Usaan.

Tottakai pienikin määrä korviketta voi vaikuttaa, yksikin annos muuttaa pysyvästi suolistobakteerikantaa, joten sehän täsmää täydellisesti. Tästä syystä täysimetystä olisi hyvä jatkaa mahdollisimman pitkään.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002917196.html

"Suolistobakteerit ovat syy lihavuuteen, diabetekseen ja lisääntyviin vatsavaivoihin – lääketieteen hittiala valottuu yhä uusien tutkimusten ansiosta"

Ei ole tietenkään mikään pakko imettää, mutta kyllä itse inettäisim ehdottomasti nykytiedon valossa, koska haluaisin lapselleni mahdollisimman hyvän terveyden.

Hei haloo, et usko tuota itsekään. Suolistobakteerit eivät tietenkään ole yksin syynä yhtään mihinkään :D lue ihan mikä tahansa tieteellinen julkaisu aiheesta. nyt järki käteen. Lisäksi luvuista ei käy ilmi paljonko vauvat olivat saaneet korviketta. 10% vai 90%. Ilman tätä tietoa ei tuloksista voi päätellä mitään relevanttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyyköhän tuossa tutkimuksessa piikkinä esimerkiksi päideongelmaiset tai pitkäaikaissairaat äidit, jotka eivät voi lääkityksen takia imettää.. Tällä ryhmällä luultavasti on huomattavasti alempi koulutustaso.

En ymmärrä pointtiasi? Hehän juuri kuuluvat usein tuohon matalasti koulutetumpien ryhmään. Eikä se kuitenkaan vähennä koulutetumpien korkeampaa imetyshalukkuutta ja siinä onnistumista.

Ja päihdeongelmaisia pitkäaikaissairaita on kuitenkin onneksi kaikista äideistä vain pieni osa.

Joka tapauksessa Suomessa imetetään surullisen vähän, lyhyiten kaikista pohjoismaista, vaikka äidit ovat kai keskimäärin pisimpään kotona? Suomessa imetyksen vastainen propaganda purrut hyvin kansaan, näkeehän se jo näillä nettipalstoillakin asenteesta imetystä kohtaan.

Miksi surullista? Eiköhän jokainen valitse sen omalle perheelle parhaimman vaihtoehdon. Tämä ei ole surullista, päinvastoin.

No on se minun mielestäni surullista, jos vauva ei saa itselleen parhaiten sopivinta ravintoa. Kyllä minua surettaa esim. isommatkin lapset, jotka syövät epäterveellisesti, vaikka parempaa olisi mahdollisuus saada. Saa siitä surullinen olla, vaikka jokainen valitseekin omalle perheelleen parhaimman, helpoimman tai ainoan mahdollisen vaihtoehdon.

Asialla on myös kansanterveydellinen vaikutus pitkälle tulevaisuuteen.

Millä lailla kansanterveydellinen vaikutus? Suomessa on esim maailman eniten 1. tyypin diabetesta, kuitenkin Suomessa imetetään moneen muuhun maahan (Ranska, USA...) verrattuna kauan.

Suomessa maito käsitellään eri tavalla ja karjan lajilla on myös merkitystä maidon terveellisyyteen. Suomessa on tutkittu tyypin 1 diabetesta ja pulloruokintaa ja yhteys on löydetty. Steriili prosessoitu korvikebei myöskään sisällä hyviä suolistobakteereja vaan päinvastoin, ja suoliston terveys on suuressa osassa kokonaisterveyttå. Suolistpsairaudet ovat räjähtäneet kasvuun Suomessa.

Mitähän selität?

"The percentage of babies who start out breastfeeding increased from 73% among babies born in 2004 to 83% among babies born in 2014. Babies are also breastfeeding for longer; 55% of U.S. babies born in 2014 were being breastfed at 6 months, up from 42% in 2004. Despite these overall increases, racial disparities between black and white infants persist."

https://www.cdc.gov/breastfeeding/resources/us-breastfeeding-rates.html

Usassahan imetetään hyvin! Huolimatta siitä, että äitiyslomakin on usein lyhyempi (poislukien kotiäidit). Työssäkäyvät naiset usein esim. pumppaavat pitkään. Sosioekonomiset erot tosin näkyvät sielläkin, eli alempi sosiaaliluokka imettää lyhemmän aikaa tai ei ollenkaan. Tuliko yllätyksenä?

Ranskaa en jaksanut googlata.

Olet väärässä. Yllä olevat luvut sisältävät myös vauvat, jotka ovat saaneet korviketta rintamaidon lisäksi. Mainitsemasi tutkimuksen mukaan pienikin määrä korviketta vaikuttaisi diabetesriskiin. Niinpä. Jokin ei nyt täsmää.

Niin Suomenkin vastaavat luvut sisältävät myös korviketta saaneet. Vain 1 % vauvoista täysimetetään Suomessa puolivuotiaaksi. Yllättävän vähän eroa siis imetykseen suhteen Usaan.

Tottakai pienikin määrä korviketta voi vaikuttaa, yksikin annos muuttaa pysyvästi suolistobakteerikantaa, joten sehän täsmää täydellisesti. Tästä syystä täysimetystä olisi hyvä jatkaa mahdollisimman pitkään.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002917196.html

"Suolistobakteerit ovat syy lihavuuteen, diabetekseen ja lisääntyviin vatsavaivoihin – lääketieteen hittiala valottuu yhä uusien tutkimusten ansiosta"

Ei ole tietenkään mikään pakko imettää, mutta kyllä itse inettäisim ehdottomasti nykytiedon valossa, koska haluaisin lapselleni mahdollisimman hyvän terveyden.

Hei haloo, et usko tuota itsekään. Suolistobakteerit eivät tietenkään ole yksin syynä yhtään mihinkään :D lue ihan mikä tahansa tieteellinen julkaisu aiheesta. nyt järki käteen. Lisäksi luvuista ei käy ilmi paljonko vauvat olivat saaneet korviketta. 10% vai 90%. Ilman tätä tietoa ei tuloksista voi päätellä mitään relevanttia.

Kyllä uskon ja niin uskoo moni asiantuntijakin. Tottakai myös geeneillä on merkitystä, mutta suolistobakteerit ovat suuressa osassa. Ensimmäisten kuukausien bakteerialtistuksella on suuri merkitys tulevalle terveydelle ja immuunipuolustuksen kehittymiselle. Tässä hyvä artikkeli ja perustietoa:

https://www.hs.fi/elama/art-2000002803326.html

"Ihmisen kannattaa elämänsä ensimmäisinä kuukausina altistua laajalle valikoimalle bakteereja. Äidinmaito kehittää vauvan suolistobakteerikantaa."

Ja hyvä ohjelma:

https://areena.yle.fi/1-3187354

Tässä on vertailtu tuota rintamaidon/korvikkeen suhdetta:

https://kellymom.com/fun/trivia/bf-rates-2004/

Tosin kannattaa muistaa, että Suomessa imetetään pohjoismaista ylivoimaisesti vähiten, joten Suomea ei voi verrata Norjaan tai Ruotsiin. Suomella ja usalla ei siis ole kauheasti eroa, mikä on todella yllättävää! Usan koulutettu ja valkoinen väestö imettää varmaan enemmän kuin suomalaiset, mustien (plus muiden sis.ekonomisesti alempien ryhmien) lyhyt imetys/imettämättömyys laskee nimittäin aika tehokkaasti tilastojen lukuja.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyyköhän tuossa tutkimuksessa piikkinä esimerkiksi päideongelmaiset tai pitkäaikaissairaat äidit, jotka eivät voi lääkityksen takia imettää.. Tällä ryhmällä luultavasti on huomattavasti alempi koulutustaso.

En ymmärrä pointtiasi? Hehän juuri kuuluvat usein tuohon matalasti koulutetumpien ryhmään. Eikä se kuitenkaan vähennä koulutetumpien korkeampaa imetyshalukkuutta ja siinä onnistumista.

Ja päihdeongelmaisia pitkäaikaissairaita on kuitenkin onneksi kaikista äideistä vain pieni osa.

Joka tapauksessa Suomessa imetetään surullisen vähän, lyhyiten kaikista pohjoismaista, vaikka äidit ovat kai keskimäärin pisimpään kotona? Suomessa imetyksen vastainen propaganda purrut hyvin kansaan, näkeehän se jo näillä nettipalstoillakin asenteesta imetystä kohtaan.

Miksi surullista? Eiköhän jokainen valitse sen omalle perheelle parhaimman vaihtoehdon. Tämä ei ole surullista, päinvastoin.

No on se minun mielestäni surullista, jos vauva ei saa itselleen parhaiten sopivinta ravintoa. Kyllä minua surettaa esim. isommatkin lapset, jotka syövät epäterveellisesti, vaikka parempaa olisi mahdollisuus saada. Saa siitä surullinen olla, vaikka jokainen valitseekin omalle perheelleen parhaimman, helpoimman tai ainoan mahdollisen vaihtoehdon.

Asialla on myös kansanterveydellinen vaikutus pitkälle tulevaisuuteen.

Millä lailla kansanterveydellinen vaikutus? Suomessa on esim maailman eniten 1. tyypin diabetesta, kuitenkin Suomessa imetetään moneen muuhun maahan (Ranska, USA...) verrattuna kauan.

Suomessa maito käsitellään eri tavalla ja karjan lajilla on myös merkitystä maidon terveellisyyteen. Suomessa on tutkittu tyypin 1 diabetesta ja pulloruokintaa ja yhteys on löydetty. Steriili prosessoitu korvikebei myöskään sisällä hyviä suolistobakteereja vaan päinvastoin, ja suoliston terveys on suuressa osassa kokonaisterveyttå. Suolistpsairaudet ovat räjähtäneet kasvuun Suomessa.

Mitähän selität?

"The percentage of babies who start out breastfeeding increased from 73% among babies born in 2004 to 83% among babies born in 2014. Babies are also breastfeeding for longer; 55% of U.S. babies born in 2014 were being breastfed at 6 months, up from 42% in 2004. Despite these overall increases, racial disparities between black and white infants persist."

https://www.cdc.gov/breastfeeding/resources/us-breastfeeding-rates.html

Usassahan imetetään hyvin! Huolimatta siitä, että äitiyslomakin on usein lyhyempi (poislukien kotiäidit). Työssäkäyvät naiset usein esim. pumppaavat pitkään. Sosioekonomiset erot tosin näkyvät sielläkin, eli alempi sosiaaliluokka imettää lyhemmän aikaa tai ei ollenkaan. Tuliko yllätyksenä?

Ranskaa en jaksanut googlata.

Olet väärässä. Yllä olevat luvut sisältävät myös vauvat, jotka ovat saaneet korviketta rintamaidon lisäksi. Mainitsemasi tutkimuksen mukaan pienikin määrä korviketta vaikuttaisi diabetesriskiin. Niinpä. Jokin ei nyt täsmää.

Niin Suomenkin vastaavat luvut sisältävät myös korviketta saaneet. Vain 1 % vauvoista täysimetetään Suomessa puolivuotiaaksi. Yllättävän vähän eroa siis imetykseen suhteen Usaan.

Tottakai pienikin määrä korviketta voi vaikuttaa, yksikin annos muuttaa pysyvästi suolistobakteerikantaa, joten sehän täsmää täydellisesti. Tästä syystä täysimetystä olisi hyvä jatkaa mahdollisimman pitkään.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002917196.html

"Suolistobakteerit ovat syy lihavuuteen, diabetekseen ja lisääntyviin vatsavaivoihin – lääketieteen hittiala valottuu yhä uusien tutkimusten ansiosta"

Ei ole tietenkään mikään pakko imettää, mutta kyllä itse inettäisim ehdottomasti nykytiedon valossa, koska haluaisin lapselleni mahdollisimman hyvän terveyden.

Hei haloo, et usko tuota itsekään. Suolistobakteerit eivät tietenkään ole yksin syynä yhtään mihinkään :D lue ihan mikä tahansa tieteellinen julkaisu aiheesta. nyt järki käteen. Lisäksi luvuista ei käy ilmi paljonko vauvat olivat saaneet korviketta. 10% vai 90%. Ilman tätä tietoa ei tuloksista voi päätellä mitään relevanttia.

Kyllä uskon ja niin uskoo moni asiantuntijakin. Tottakai myös geeneillä on merkitystä, mutta suolistobakteerit ovat suuressa osassa. Ensimmäisten kuukausien bakteerialtistuksella on suuri merkitys tulevalle terveydelle ja immuunipuolustuksen kehittymiselle. Tässä hyvä artikkeli ja perustietoa:

https://www.hs.fi/elama/art-2000002803326.html

"Ihmisen kannattaa elämänsä ensimmäisinä kuukausina altistua laajalle valikoimalle bakteereja. Äidinmaito kehittää vauvan suolistobakteerikantaa."

Ja hyvä ohjelma:

https://areena.yle.fi/1-3187354

Tässä on vertailtu tuota rintamaidon/korvikkeen suhdetta:

https://kellymom.com/fun/trivia/bf-rates-2004/

Tosin kannattaa muistaa, että Suomessa imetetään pohjoismaista ylivoimaisesti vähiten, joten Suomea ei voi verrata Norjaan tai Ruotsiin. Suomella ja usalla ei siis ole kauheasti eroa, mikä on todella yllättävää! Usan koulutettu ja valkoinen väestö imettää varmaan enemmän kuin suomalaiset, mustien (plus muiden sis.ekonomisesti alempien ryhmien) lyhyt imetys/imettämättömyys laskee nimittäin aika tehokkaasti tilastojen lukuja.

Niin, suolistobakteereilla on jonkinlainen rooli terveydellisissä asioissa. Ne eivät sitä yksin määritä, kuten ensin kirjoitit. Hyvä, että korjasit tämän. Paljon suuremmassa roolissa ovat geenit, elämäntavat jne.

Lisäksi jos väitetään, että pienikin määrä (lehmänmaitopohjaista) korviketta lisää diabeteksen riskiä, olisi erittäin oleellista tietää käsittelevätkö tilastojen luvut täys- vai osittaisimetystä. Ilman tätä tietoa tilastoista ei voi päätellä juuri mitään tähän diabetesteemaan liittyvää. Voi esimerkiksi olla, että 90% USAn imetetyistä vauvoista saakin 90%sesti korviketta ja imetystä tapahtuu ehkä vain kerran päivässä.

Kunhan keskustelet asiasta neuvolassa/lääkärin kanssa ja saat opetusta siihen niin en näe mitän ongelmaa. Kunhan et lähde ominpäin tällaista tekemään, uutisissa ollut monesti kun korvikkeena käytetty ties mitä ja liian vähän, jolloin vauva on selvästi aliravittu ja huonokuntoinen.