Lue keskustelun säännöt.
Olen sairaanhoitaja ja täysin loppu työhöni...
16.03.2018 |
Valmistuin n. 1,5v sitten ja aloitin työt heti valmistumisen jälkeen. Ongelmana on vaan se että olen täysin uupunut enkä tiedä miten voisin jaksaa tätä tahtia vuosikaudet. Töissä on 95% uskomaton kiire, tilanteet muuttuvat nopeasti, revitään joka suuntaan, paine kova, heikkokuntoisia potilaita ja kun sanotaan että töissä on niin kiire että pitää juosta niin ihan todella välillä juoksen kiireen takia. Tauothan meillekin kuuluu mutta en ole saanut koko 1,5v aikana pidettyä "oikeaa taukoa" kuin ehkä viisi kertaa, ei ole aikaa. Työ on kolmivuoroa mikä ei minulle ole ongelma mutta päivät ovat vaan niin raskaita että en meinaa jaksaa. Tälläkin viikolla olen tehnyt neljä vuoroa 07.00-20.45 joka todellisuudessa on n. 06.45-21.15 koska yli menee aina. En haluaisi edes valittaa kun työttömiäkin on niin paljon mutta en vaan tiedä miten enää tähän pystyn. Olen siis kiireisellä vuodeosastolla töissä. Sosiaalista elämää ei ole koska kun on vapaata haluan levätä ja sitten tietenkin siivota täytyy ja laittaa ruokia valmiiksi sitä varten kun ei työpäivien jälkeen ehdi tai jaksa. Tietenkin aamuvuorojen jälkeen eri juttu joskus.
Haluaisin opiskelemaan uutta alaa kun ikääkin on "vasta" 28 mutta ongelma on sisäänpääsyn erittäin huono mahdollisuus kun on ensikertalaiskiintiöt käytössä. Eli hyvin heikko todennäköisyys on päästä sisälle mihinkään ja tämän työn ohella pääsykokeisiin lukeminenkin on hankalaa.
Mitkä sairaanhoitajan työpaikat voisivat edes teoriassa olla vähän rennompia? En työtä pelkää ja kestän paineita mutta liika on liikaa. Enkä halua vaikuttaa kiittämättömältä mutta en vain jaksa uskoa että kestäisin tätä menoa kun ikää olisi 50. Olen luopunut lähes kaikesta mistä ennen tykkäsin ja mikä oli minulle tärkeää, juhlapyhät töissä kun muu perhe ja suku viettää joulua ja juhannusta (itselleni oli ennen tärkeimmät ja olisi vieläkin), viikonloput töissä kun muut vapaalla, ei matkustelua, ei juhlimista ja sitten vielä ystävien ärsyyntyminen siitä kun en ikinä lähde mihinkään mukaan. Mielessä kummittelee myös edelleen se etten päässyt edes oman mummoni hautajaisiin...minun ilmeisesti olisi pitänyt tietää milloin mummo kuolee ja pyytää vapaapäivä arvioidulle hautauspäivälle. En saanut vuoroa pois ja onnistuin suututtamaan monet tästä ja itsekin tietysti olin vihainen ja turhautunut.
Haluaisin keksiä jonkun vaihtoehdon ennen kuin ikää 30.
Kommentit (78)
Tunnen/tiedän useita sairaanhoitajia. Suurin osa saanut kouluaikaisista harkkapaikoista vakituisen työpaikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noihin epätyypillisiin sairaanhoitajan paikkoihin on kovasti menijöitä. Esim. Kelaan, siistit sisätyöt yms epätyypillisemmät sairaanhoitajan paikat. Niihin hakee heti kymmeniä ihmisiä. Ei niihinkään helppo ole sitten päästä jos on 30-50 ihmistä samoilla aikeilla. Tiedän monta ihmistä ( minä itse ja kolme työkaveria), joka on hakenut Kelaan ja kukaan ei ole päässyt edes haastatteluun. Aika erikoista. Ja monella meistä on myös muuta koulutusta sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi ja työkokemusta 10-30 vuotta. Että en sitten tiedä mimmoinen ihminen pitäisi olla että pääsisi. Vaikka kova pula tuntuu olevan.
Opiskelin aikoinaan sairaanhoitajaksi, mutta keskeytin opinnot liiallisen verikammoni takia (:D). Ja noh, vaikutti siihen vähän silloinen elämäntilannekin.
Kuitenkin muistan vieläkin, miten hyvän neuvon eräs opettajamme antoi. Hän vain sanoi, että ihan aina yksi potilas kerrallaan.. siis potilas kerrallaan. Vaikka taustalla olisi mikä hullunmylly ja kaaos, niin sinä vain keskityt 100% siihen yhteen potilaaseen sillä hetkellä. Seuraavaksi siirryt toisen potilaan luokse, ja taas sama homma. Eli oli sitten kuinka kiire tahansa, niin ei voi mitään. Sinä hoidat ihan kaikessa rauhassa asiallisesti sen yhden potilaan kanssa asiat ja vasta sitten jatkat eteenpäin. Potilas kerrallaan. Ainoastaan elvytyshälytys on ainoa asia, mikä voi keskeyttää sinut potilaan kanssa ollessa, mutta muuten ei. Olet vaan siinä ja ehkä seinät kaatuu päälle, kaatukoot! :D
Vierailija kirjoitti:
Noihin epätyypillisiin sairaanhoitajan paikkoihin on kovasti menijöitä. Esim. Kelaan, siistit sisätyöt yms epätyypillisemmät sairaanhoitajan paikat. Niihin hakee heti kymmeniä ihmisiä. Ei niihinkään helppo ole sitten päästä jos on 30-50 ihmistä samoilla aikeilla. Tiedän monta ihmistä ( minä itse ja kolme työkaveria), joka on hakenut Kelaan ja kukaan ei ole päässyt edes haastatteluun. Aika erikoista. Ja monella meistä on myös muuta koulutusta sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi ja työkokemusta 10-30 vuotta. Että en sitten tiedä mimmoinen ihminen pitäisi olla että pääsisi. Vaikka kova pula tuntuu olevan.
Kouluaikana käydään harjoitteluissa todella mieluisissa ja mukavissa paikoissa. Siellä kannattaa ehdottomasti luoda suhteita. Moni on saanut koulun harkkapaikan kautta unelmiensa työpaikan lopulta. Työpaikkoja hankitaan paljon suhteilla. Todellakaan kaikki työpaikat eivät ole missään mol:issa.
Ei minua kiire häirinnyt eikä raskas työ. Tykkään tehdä töitä ja siitä että on koko ajan tekemistä ja vähän kiirekkin.
Mutta kyllästyin nariseviin potilaisiin ja varsinkin omaisiin. Mitä pienempi vaiva tai ongelma, niin sitä suurepi kitinä ja päänaukominen.
Kävin toisen lähialan tukinnon ja nyt saan touhuta yksikseni laboratoriossa tutkimustyössä. Ei kaduta. Vaihtamalla paranee.
ex-hoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noihin epätyypillisiin sairaanhoitajan paikkoihin on kovasti menijöitä. Esim. Kelaan, siistit sisätyöt yms epätyypillisemmät sairaanhoitajan paikat. Niihin hakee heti kymmeniä ihmisiä. Ei niihinkään helppo ole sitten päästä jos on 30-50 ihmistä samoilla aikeilla. Tiedän monta ihmistä ( minä itse ja kolme työkaveria), joka on hakenut Kelaan ja kukaan ei ole päässyt edes haastatteluun. Aika erikoista. Ja monella meistä on myös muuta koulutusta sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi ja työkokemusta 10-30 vuotta. Että en sitten tiedä mimmoinen ihminen pitäisi olla että pääsisi. Vaikka kova pula tuntuu olevan.
Mistä tulee tämä mielikuva, että sairaanhoitajat kilpailevat päivätöistä? Eivät kilpaile. Moni sairaanhoitaja nimenomaan haluaa vuorotyöhön ja erikoissairaanhoidon puolelle. Palkkakin on aika huimasti parempi, ja se houkuttelee todella monia vuorotyöhön. Eli itse taas väitän, että päivätyöt eivät tosiaankaan ole sairaanhoitajilla se 1. kohde. Kyllähän kaikki sairaanhoitajat opiskelee sillä ajatuksella, että vuorotöihin mennään. Ainakin melkein kaikki. Nämä päivätyöhön haluajat ovat niitä röntgenhoitajia, terveydenhoitajia, bioanalyytikkoja yms. mitä on jo mainittukin. Sairaanhoitajaopiskelijoista moni haluaa ihan itse vuorotyöhön, jotkut haluavat jopa tehdä pelkkää yötä.
Vierailija kirjoitti:
Ja Kelaan ei muka kannata yrittää, koska niin paljon muita hakijoita? Ei hitto mikä asenne jollain on! AINA kannattaa yrittää! Ihan aina. Joku sen paikan aina saa, ja se voit olla sinä. Jos et edes hae, niin se ei todellakaan voi olla sinä. Nyt vähän parempaa asennetta hei!!
Tottakai kannattaa hakea, mutta realisti kannattaa olla. Jos siellä on kokeneempia hakijoita, joilla on lisäksi esim. tradenomin tutkinto tai jopa toinen korkeakoulututkinto, niin on aika epätodennäköistä, että sairaanhoitaja jolla on vuoden työkokemus, otettaisiin sinne. Niin se vain on. Itse ainakin aluksi innokkaana hain kun luulin, että takuulla pääsee helposti haastatteluun tällä kokemuksella ja koulutuksilla, mutta ei se sitten niin mennytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelen lääkiksessä ja mitä nyt klinikassa on jo jonkin verran nähnyt sairaanhoitajien työtä, niin onhan se työmäärä ja -tahti aivan järkyttävä tietyissä paikoissa. Ja palkka kuitenkin niin pieni.
Kauhean surullista, että tuollaisella kutsumusta vaativalla alalla, työntekijät vedetään niin tiukille, että alkaa se halu ja into työhön mennä. Kuulostan varmaan jeesustelijalta, mutta minusta lääkärin peruspalkasta voisi pari satkua vähentää ja samalla nostaa sairaanhoitajien palkkoja. Tämä kun ei varmaan ole just nyt toteutumassa, niin vaihda, AP, työpaikkaa.
Onneksi hoitajat, ilmeisesti aika helposti, voivat vaihtaa työtään, työpaikkaansa. Tämä ei noin vain kaikille onnistu. Eli he eivät ole aivan toivottamassa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sinne päivätöihin aika moni haluaa sitten kun olet sen 20 vuotta tai 30 vuotta painanut vuorotyössä. Kaikki eivät ole alle kolmekymppisiä ja kaikilla ei ole se tilanne, että rahan takia pitäisi enää olla vuorotyössä.
Vierailija kirjoitti:
Noihin epätyypillisiin sairaanhoitajan paikkoihin on kovasti menijöitä. Esim. Kelaan, siistit sisätyöt yms epätyypillisemmät sairaanhoitajan paikat. Niihin hakee heti kymmeniä ihmisiä. Ei niihinkään helppo ole sitten päästä jos on 30-50 ihmistä samoilla aikeilla. Tiedän monta ihmistä ( minä itse ja kolme työkaveria), joka on hakenut Kelaan ja kukaan ei ole päässyt edes haastatteluun. Aika erikoista. Ja monella meistä on myös muuta koulutusta sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi ja työkokemusta 10-30 vuotta. Että en sitten tiedä mimmoinen ihminen pitäisi olla että pääsisi. Vaikka kova pula tuntuu olevan.
Ei ne ole mitään epätyypillisiä paikkoja vaan ihan normaaleja sairaanhoitajan työpaikkoja. Siis kela on ehkä vähän "epänormaali", mutta kaikki terveyskeskukset, poliklinikat yms. on ihan tavallisia sairaanhoitajan työpaikkoja, ei mitään EPÄTYYPILLISIÄ paikkoja, kuten väitit. Vai kuvittelitko, että sairaanhoitajia on vain sairaalassa? :'D Ajatteletko myös, että lääkäreitä on vain sairaalassa? Sairaanhoitajia on ihan ympäriinsä sosiaali- ja terveysalalla ja se käsittää aika paljon muutakin kuin sairaalat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuodeosastot on pahimpia. Teho-osastoilla on usein vain yksi potilas per hoitaja, tosin sekin on välillä kiireistä, mutta tauot saat pitää, joku tulee päästämään.
Ajanvarausyksiköissä voi olla löysempää, mutta yleensä päivätyö. Leikkurissa sat olla yhdessä salissa kerrallaan, mutta seisomatyötä. Joku allergiasairaala tai silmäklinikka on varmaan leppoisempia.
Kuulostele vähän ja käy haastatteluissa, voit ihan valita työpaikkasi. Yökön hommat ovat myös leppoisia ja palkka hyvä.
Ihan heti ensalkuun voisit alkaa kieltäytymään listan ulkopuolisista töistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun täällä puhuttiin että päivätyön paikoista tapellaan, niin oman käsitykseni mukaan yökön paikoista tapellaan. Yövuorot on todella mukavia ja palkka erittäin hyvä kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei minua kiire häirinnyt eikä raskas työ. Tykkään tehdä töitä ja siitä että on koko ajan tekemistä ja vähän kiirekkin.
Mutta kyllästyin nariseviin potilaisiin ja varsinkin omaisiin. Mitä pienempi vaiva tai ongelma, niin sitä suurepi kitinä ja päänaukominen.
Kävin toisen lähialan tukinnon ja nyt saan touhuta yksikseni laboratoriossa tutkimustyössä. Ei kaduta. Vaihtamalla paranee.
ex-hoitaja
Sinä olit ihan väärällä alalla, jos viihdyt yksiksesi työskennellen paremmin.
Minusta parasta sh työssä on juuri puhua känisevä omainen tai potilas ymmärtämään miksi näin toimitaan tai miksi ei tai että kaikki on tehty. Se on myös haaste kaiken maailman hoitotemput on yksinkertaisia kun ne on oppinut, mutta ihmiset tuovat sen haasteen, tehdä heidät tyytyväisiksi.
No jotakin nyt luulen tietäväni sairaanhoitajan työnkuvasta kun 25 vuotta olen eri paikoissa tehnyt. Ja sen tiedän, että Kelaan todellakaan ei helposti pääse ja niitä paikkoja, samoin kuin monia valtion paikkoja, ei saa minkään suhteiden kautta saa. Nyt puhutaan siis epätyypillisistä sairaanhoitajan työpaikoista, joihin käy esim. muukin tutkinto kuin sairaanhoitaja. Esim Kela tai rikosseuraamuslaitos jne.
Olen sairaanhoitaja ja lähdin sairaala-it-puolelle suurehkoon yritykseen. Päivätyö ja hyvä palkka. Voit lähteä myymään hengityskoneita tai valvontamonitoreja tai tutkimushoitajaksi lääkefirmaan. Millään alalla ei ole niin paljon suuntautumisvaihtoehtoja kuin sairaanhoitajalla.
Vierailija kirjoitti:
joskus sitä tajuaa kuinka sairas toi sun harjoittama ala on. otan osaak un sinusta ei ollut siihen. voisit miettiä jotain kukkaterapeutin tapausta. ihan oikeasti hyödänny sun pohjakoulutus. Älä mene sairaalaan.
Perus mt-tyypin laukoma viisaus...
Kiireettömämpiä työpaikkojat ovat myös vanhusten palveluasumispaikat, ryhmäkodit tms.
Vaihda työpaikkaa, ei joka paikassa ole tuollaista.
Ps. sairaanhoitaja ei juokse kuin hätäsektioon. Kiire voi olla, mutta sitä ei ulkopuolisille näytetä, juoksemalla, kertomalla, että on kiire, tuiskimalla, hätäilemällä potilaan vieressä, ripeä voi olla siirtymissä.
Potilaat pitää pitää rauhallisina, omalla rauhallisella olemuksella, kaikki hyvin vaikka seinät kaatuu päälle ja katto tippuu.