Taas se lähestyy... Tuo yksinäisten painajainen nimittäin neljän päivän vapaa eli pääsiäinen
Odotan joka vuosi kauhulla pääsiäistä sillä se tarkoittaa neljän päivän vapaata. Yksin. Viikonloput menee juuri ja juuri, tosin silloinkin lääitsen itseäni unilääkkeillä jotta nukkuisin suurimman osan viikonlopuista sillä en kestä tylsyyttä ja yksinäisyyttä. Nyt se on taas edessä. Ei mitään tekemistä neljään päivään. Kavereita ei ole. Ulkomaille ei ole varaa lähteä eli makaan taas sängyssä neljä päivää. Muuta tekemistä ei ole paitsi katsoa tv:tä ja nukkua. Ihan kamalaa :( Miten muut yksinäiset selviätte? Toinen painajainen on juhannus ja se kolmen päivän vapaa. Huoh.
Kommentit (182)
Vapaaehtoisia tarvitaan pääsiäisenäkin. Mutta jos on niin että olet epäsosiaalinen, et menesty vapaaehtoisena jossa pitää olla ihmisten kanssa tekemisissä. Entäs eläimet? Eläinsuojelutaloissa voisi olla tehtävää pääsiäisenäkin. Mutta ehkä et haluaa käyttää aikaasi siivoamalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin asut?
Lahdessa. Ap
Tykkäätkö kissoista? Etkä ole allerginen? Mua auttoi ihan älyttömästi, kun sain kissan.
On ihana tulla kotiin, kun siellä on joku odottamassa ja on niin vilpittömän onnellinen mun tulosta.
Kissa on helppohoitoinenkin koiraan verrattuna.
Voisitko harkita tuota?Pelkään kissoja. Ap
Musta tuntuu, että pelkäät elämää.
Mutta sun pitää varmaan kohta lähteä töihin, joten heippa.....
Ok. Tämmöistä analyysia en olekkaan ennen kuullut. Pelkään kissoja = pelkään elämää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on itsetutkiskelun paikka, jos ainoa elämänsisältö tulee työstä! Mitä järkeä tuollaisessa elämässä on? Itse rakastan yksinoloa. Luen, ulkoilen ja lenkkeilen, teen käsitöitä, käyn näyttelyissä, katson elokuvia jne.
Joo en kyllä nuorena koskaan uskonut olevani sellainen ihminen jonka ainoa elämä on töissä käynti. Sillon kun vielä oli kavereita ja kavereiden kanssa tuli paineltua pitkin kyliä. Nyt vaan tilanne on tämä. Tinderistä näen silloin tällöin miehiä mutta tuotakaan ei ole tapahtunut nyt pitkään aikaan. Olisi kiva saada vaikka jotkut treffit sovittua pääsiäiselle, noh katsellaan josko tulis joku kiva matchi :) Ap
Miksi ihmeessä treffit? Opettele nyt hyvä ihminen olemaan hetki oman itsesi kanssa, ei kaikki tekeminen vaadi muita ihmisiä. Oletko pinnallinen?
Mitä hemmetin tekemistä pinnallisuudella ja seuran kaipuulla on? Ei mitään, pölvästi. Ihminen on sosiaalinen eläin, osa vain on sillä lailla luonnosta irtaantuneita, että eivät kaipaa seuraa.
Ap ei ole tuossa kertonut, miten pitkään yksinäisyyttä on kestänyt, kenties se "hetki" on ollut jo vuosia.
Ja vaikka ei olisi ollutkaan, niin ei sinulla ole mitäön oikeutta alkaa toista sen takia mollata. Jos on seurallinen ihminen ja tottunut olemaan kaverien ym. parissa, niin voi se yksinäinen pääsiäinen silloinkin kammottaa ihan riippumatta pinnallisuuden asteesta.
Muut ihmiset on pinnallisille tyypeille usein pelkkää viihdykettä. Mitä ap:n kaltaisilla mahtaisi niille ystävilleen olla annettavaa? Ihminen, joka ei osaa hetkeäkään olla yksin omien ajatustensa kanssa, on harvoin hyvää keskusteluseuraa. Joku syyhän sille on, ettei ap:n seura kiinnosta, eikä ystävyyssuhteita ole syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei sitten taida olla ystäviä, jos vietät kaikki vapaat yksin. Johtuu varmaan tuosta mainitsemastasi pinnallisuudesta.
Kyllä ainoa idiootti, joka on pinnallisuudesta yksinäisyyden yhteydessä jankuttanut olet sinä itse.
Hah! Ap myöntää itse olevansa pinnallinen ihminen. En minä ainakaan sellaisia ystävikseni halua.
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoisia tarvitaan pääsiäisenäkin. Mutta jos on niin että olet epäsosiaalinen, et menesty vapaaehtoisena jossa pitää olla ihmisten kanssa tekemisissä. Entäs eläimet? Eläinsuojelutaloissa voisi olla tehtävää pääsiäisenäkin. Mutta ehkä et haluaa käyttää aikaasi siivoamalla?
Mä en voi uskoa tätä ketjua ja kommentoijien pahansuopuutta.
Joku kirjoittaa ja valittaa yksinäisyyttä. Sen sijaan että osoittaisitte empatiaa, mitä te teette?
Yksi keksii, että ap on PINNALLINEN, koska kärsii yksinäisyydestä.
Sinä keksit, että ap onkin EPÄSOSIAALINEN.
MIstä helv..istä te noita keksitte? Miksi ylipäätään yritätte analysoida ap:n persoonaa häntä täysin tuntematta?
Ei hän ole persoona-analyysia pyytänyt, eikä kenenkään yksinäisyydestä semmoista edes pysty tekemään. Hyvin monenlaiset ihmiset kärsivät yksinäisyydestä.
Entä, jos minä teen nyt samaa kuin te. Tosin sillä erolla, että teidän kommenteistanne PYSTYY hyvin päättelemään asian, toisin kuin ap:n kommenteista epäsosiaalisuutta tms.
Olette kusipäitä.
Näin. Miltäs tuntuu? Ei vissiin kivalta, että joku nostaa teidän naamanne eteen peilin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on itsetutkiskelun paikka, jos ainoa elämänsisältö tulee työstä! Mitä järkeä tuollaisessa elämässä on? Itse rakastan yksinoloa. Luen, ulkoilen ja lenkkeilen, teen käsitöitä, käyn näyttelyissä, katson elokuvia jne.
Joo en kyllä nuorena koskaan uskonut olevani sellainen ihminen jonka ainoa elämä on töissä käynti. Sillon kun vielä oli kavereita ja kavereiden kanssa tuli paineltua pitkin kyliä. Nyt vaan tilanne on tämä. Tinderistä näen silloin tällöin miehiä mutta tuotakaan ei ole tapahtunut nyt pitkään aikaan. Olisi kiva saada vaikka jotkut treffit sovittua pääsiäiselle, noh katsellaan josko tulis joku kiva matchi :) Ap
Miksi ihmeessä treffit? Opettele nyt hyvä ihminen olemaan hetki oman itsesi kanssa, ei kaikki tekeminen vaadi muita ihmisiä. Oletko pinnallinen?
Mitä hemmetin tekemistä pinnallisuudella ja seuran kaipuulla on? Ei mitään, pölvästi. Ihminen on sosiaalinen eläin, osa vain on sillä lailla luonnosta irtaantuneita, että eivät kaipaa seuraa.
Ap ei ole tuossa kertonut, miten pitkään yksinäisyyttä on kestänyt, kenties se "hetki" on ollut jo vuosia.
Ja vaikka ei olisi ollutkaan, niin ei sinulla ole mitäön oikeutta alkaa toista sen takia mollata. Jos on seurallinen ihminen ja tottunut olemaan kaverien ym. parissa, niin voi se yksinäinen pääsiäinen silloinkin kammottaa ihan riippumatta pinnallisuuden asteesta.
Muut ihmiset on pinnallisille tyypeille usein pelkkää viihdykettä. Mitä ap:n kaltaisilla mahtaisi niille ystävilleen olla annettavaa? Ihminen, joka ei osaa hetkeäkään olla yksin omien ajatustensa kanssa, on harvoin hyvää keskusteluseuraa. Joku syyhän sille on, ettei ap:n seura kiinnosta, eikä ystävyyssuhteita ole syntynyt.
En osaa olla yksin omien ajatusteni kanssa? Johan tässä on 11 vuotta menty yksin... Kyllä mä OSAAN olla yksin, se vaan on aika masentavaa. Ystäviä on ollut, hyviäkin, 10+ vuotta kestäneitäkin, eipä vaan ole enää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoisia tarvitaan pääsiäisenäkin. Mutta jos on niin että olet epäsosiaalinen, et menesty vapaaehtoisena jossa pitää olla ihmisten kanssa tekemisissä. Entäs eläimet? Eläinsuojelutaloissa voisi olla tehtävää pääsiäisenäkin. Mutta ehkä et haluaa käyttää aikaasi siivoamalla?
Mä en voi uskoa tätä ketjua ja kommentoijien pahansuopuutta.
Joku kirjoittaa ja valittaa yksinäisyyttä. Sen sijaan että osoittaisitte empatiaa, mitä te teette?
Yksi keksii, että ap on PINNALLINEN, koska kärsii yksinäisyydestä.
Sinä keksit, että ap onkin EPÄSOSIAALINEN.
MIstä helv..istä te noita keksitte? Miksi ylipäätään yritätte analysoida ap:n persoonaa häntä täysin tuntematta?
Ei hän ole persoona-analyysia pyytänyt, eikä kenenkään yksinäisyydestä semmoista edes pysty tekemään. Hyvin monenlaiset ihmiset kärsivät yksinäisyydestä.
Entä, jos minä teen nyt samaa kuin te. Tosin sillä erolla, että teidän kommenteistanne PYSTYY hyvin päättelemään asian, toisin kuin ap:n kommenteista epäsosiaalisuutta tms.
Olette kusipäitä.
Näin. Miltäs tuntuu? Ei vissiin kivalta, että joku nostaa teidän naamanne eteen peilin.
Lue ap:n omat kommentit, typerys. Hän sanoo ITSE olevansa pinnallinen. Jos ystäviä kaipaa, kannattaa opetella olemaan ystävyyden arvoinen. Jos ei sitä halua, kannattaa sitten opetella nauttimaan yksin tekemisestä. Täällä on ehdotettu monia asioita, kuten ulkoilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on itsetutkiskelun paikka, jos ainoa elämänsisältö tulee työstä! Mitä järkeä tuollaisessa elämässä on? Itse rakastan yksinoloa. Luen, ulkoilen ja lenkkeilen, teen käsitöitä, käyn näyttelyissä, katson elokuvia jne.
Joo en kyllä nuorena koskaan uskonut olevani sellainen ihminen jonka ainoa elämä on töissä käynti. Sillon kun vielä oli kavereita ja kavereiden kanssa tuli paineltua pitkin kyliä. Nyt vaan tilanne on tämä. Tinderistä näen silloin tällöin miehiä mutta tuotakaan ei ole tapahtunut nyt pitkään aikaan. Olisi kiva saada vaikka jotkut treffit sovittua pääsiäiselle, noh katsellaan josko tulis joku kiva matchi :) Ap
Miksi ihmeessä treffit? Opettele nyt hyvä ihminen olemaan hetki oman itsesi kanssa, ei kaikki tekeminen vaadi muita ihmisiä. Oletko pinnallinen?
Mitä hemmetin tekemistä pinnallisuudella ja seuran kaipuulla on? Ei mitään, pölvästi. Ihminen on sosiaalinen eläin, osa vain on sillä lailla luonnosta irtaantuneita, että eivät kaipaa seuraa.
Ap ei ole tuossa kertonut, miten pitkään yksinäisyyttä on kestänyt, kenties se "hetki" on ollut jo vuosia.
Ja vaikka ei olisi ollutkaan, niin ei sinulla ole mitäön oikeutta alkaa toista sen takia mollata. Jos on seurallinen ihminen ja tottunut olemaan kaverien ym. parissa, niin voi se yksinäinen pääsiäinen silloinkin kammottaa ihan riippumatta pinnallisuuden asteesta.
Muut ihmiset on pinnallisille tyypeille usein pelkkää viihdykettä. Mitä ap:n kaltaisilla mahtaisi niille ystävilleen olla annettavaa? Ihminen, joka ei osaa hetkeäkään olla yksin omien ajatustensa kanssa, on harvoin hyvää keskusteluseuraa. Joku syyhän sille on, ettei ap:n seura kiinnosta, eikä ystävyyssuhteita ole syntynyt.
Ja sinun asiasi on sitä ruveta arvuuttelemaan lainkaan ap:ta tuntematta?
Hän ei ole kertonut syitä yksinäisyyteensä. Et ole kysynyt. Hän ei ole myöskään kertonut, miten pitkään on ollut yksinäinen - minä sain ainakin vaikutelman että vuosia - mutta sinä heti "tiedät", että hetken vain.
Sinä suoraan sanoen heittelet persvaostasi löytämiäsi analyysejä pyytämättä. Tiedätkö, minkä se sinusta tekee? Joo, kusipään.
Miltä tuntuu olla kusipää? Kuinka SUN ystävät sietää sua? Ei sulla ole oikeita ystäviä.
Ap, lopeta tämän ketjun lukeminen NYT. Sulla tulee vaan paha mieli, palstan riidanhaluiset kusipäät tulee ruotimaan loputtomion sun keksittyjä luoteenpiirteitäsi, koska heidän pahansuopuutensa etsii nokittavaa.
Koeta keksiä itsellesi sellainen harrastus, jossa tapaat uusia ihmisiä. Ei siihen oikein muuta konstia ole, kotoahan kukaan ei osaa sinua etsiö kaveriksi, vaikka olisit kuinka kiva ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on itsetutkiskelun paikka, jos ainoa elämänsisältö tulee työstä! Mitä järkeä tuollaisessa elämässä on? Itse rakastan yksinoloa. Luen, ulkoilen ja lenkkeilen, teen käsitöitä, käyn näyttelyissä, katson elokuvia jne.
Joo en kyllä nuorena koskaan uskonut olevani sellainen ihminen jonka ainoa elämä on töissä käynti. Sillon kun vielä oli kavereita ja kavereiden kanssa tuli paineltua pitkin kyliä. Nyt vaan tilanne on tämä. Tinderistä näen silloin tällöin miehiä mutta tuotakaan ei ole tapahtunut nyt pitkään aikaan. Olisi kiva saada vaikka jotkut treffit sovittua pääsiäiselle, noh katsellaan josko tulis joku kiva matchi :) Ap
Miksi ihmeessä treffit? Opettele nyt hyvä ihminen olemaan hetki oman itsesi kanssa, ei kaikki tekeminen vaadi muita ihmisiä. Oletko pinnallinen?
Mitä hemmetin tekemistä pinnallisuudella ja seuran kaipuulla on? Ei mitään, pölvästi. Ihminen on sosiaalinen eläin, osa vain on sillä lailla luonnosta irtaantuneita, että eivät kaipaa seuraa.
Ap ei ole tuossa kertonut, miten pitkään yksinäisyyttä on kestänyt, kenties se "hetki" on ollut jo vuosia.
Ja vaikka ei olisi ollutkaan, niin ei sinulla ole mitäön oikeutta alkaa toista sen takia mollata. Jos on seurallinen ihminen ja tottunut olemaan kaverien ym. parissa, niin voi se yksinäinen pääsiäinen silloinkin kammottaa ihan riippumatta pinnallisuuden asteesta.
Muut ihmiset on pinnallisille tyypeille usein pelkkää viihdykettä. Mitä ap:n kaltaisilla mahtaisi niille ystävilleen olla annettavaa? Ihminen, joka ei osaa hetkeäkään olla yksin omien ajatustensa kanssa, on harvoin hyvää keskusteluseuraa. Joku syyhän sille on, ettei ap:n seura kiinnosta, eikä ystävyyssuhteita ole syntynyt.
Ja sinun asiasi on sitä ruveta arvuuttelemaan lainkaan ap:ta tuntematta?
Hän ei ole kertonut syitä yksinäisyyteensä. Et ole kysynyt. Hän ei ole myöskään kertonut, miten pitkään on ollut yksinäinen - minä sain ainakin vaikutelman että vuosia - mutta sinä heti "tiedät", että hetken vain.
Sinä suoraan sanoen heittelet persvaostasi löytämiäsi analyysejä pyytämättä. Tiedätkö, minkä se sinusta tekee? Joo, kusipään.
Miltä tuntuu olla kusipää? Kuinka SUN ystävät sietää sua? Ei sulla ole oikeita ystäviä.
Ap, lopeta tämän ketjun lukeminen NYT. Sulla tulee vaan paha mieli, palstan riidanhaluiset kusipäät tulee ruotimaan loputtomion sun keksittyjä luoteenpiirteitäsi, koska heidän pahansuopuutensa etsii nokittavaa.
Koeta keksiä itsellesi sellainen harrastus, jossa tapaat uusia ihmisiä. Ei siihen oikein muuta konstia ole, kotoahan kukaan ei osaa sinua etsiö kaveriksi, vaikka olisit kuinka kiva ihminen.
On mulla, paljon ja läheisiä. :) Sen lisäksi, että teen paljon kivoja juttuja heidän kanssaan, osaan tehdä monia asioita myös yksin ja nauttia niistä. Ap kertoo, ettei tee muuta kuin makaa ja katsoo telkkaria. Siihen riittää hänen mielikuvituksensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on itsetutkiskelun paikka, jos ainoa elämänsisältö tulee työstä! Mitä järkeä tuollaisessa elämässä on? Itse rakastan yksinoloa. Luen, ulkoilen ja lenkkeilen, teen käsitöitä, käyn näyttelyissä, katson elokuvia jne.
Joo en kyllä nuorena koskaan uskonut olevani sellainen ihminen jonka ainoa elämä on töissä käynti. Sillon kun vielä oli kavereita ja kavereiden kanssa tuli paineltua pitkin kyliä. Nyt vaan tilanne on tämä. Tinderistä näen silloin tällöin miehiä mutta tuotakaan ei ole tapahtunut nyt pitkään aikaan. Olisi kiva saada vaikka jotkut treffit sovittua pääsiäiselle, noh katsellaan josko tulis joku kiva matchi :) Ap
Miksi ihmeessä treffit? Opettele nyt hyvä ihminen olemaan hetki oman itsesi kanssa, ei kaikki tekeminen vaadi muita ihmisiä. Oletko pinnallinen?
Mitä hemmetin tekemistä pinnallisuudella ja seuran kaipuulla on? Ei mitään, pölvästi. Ihminen on sosiaalinen eläin, osa vain on sillä lailla luonnosta irtaantuneita, että eivät kaipaa seuraa.
Ap ei ole tuossa kertonut, miten pitkään yksinäisyyttä on kestänyt, kenties se "hetki" on ollut jo vuosia.
Ja vaikka ei olisi ollutkaan, niin ei sinulla ole mitäön oikeutta alkaa toista sen takia mollata. Jos on seurallinen ihminen ja tottunut olemaan kaverien ym. parissa, niin voi se yksinäinen pääsiäinen silloinkin kammottaa ihan riippumatta pinnallisuuden asteesta.
Muut ihmiset on pinnallisille tyypeille usein pelkkää viihdykettä. Mitä ap:n kaltaisilla mahtaisi niille ystävilleen olla annettavaa? Ihminen, joka ei osaa hetkeäkään olla yksin omien ajatustensa kanssa, on harvoin hyvää keskusteluseuraa. Joku syyhän sille on, ettei ap:n seura kiinnosta, eikä ystävyyssuhteita ole syntynyt.
Ja sinun asiasi on sitä ruveta arvuuttelemaan lainkaan ap:ta tuntematta?
Hän ei ole kertonut syitä yksinäisyyteensä. Et ole kysynyt. Hän ei ole myöskään kertonut, miten pitkään on ollut yksinäinen - minä sain ainakin vaikutelman että vuosia - mutta sinä heti "tiedät", että hetken vain.
Sinä suoraan sanoen heittelet persvaostasi löytämiäsi analyysejä pyytämättä. Tiedätkö, minkä se sinusta tekee? Joo, kusipään.
Miltä tuntuu olla kusipää? Kuinka SUN ystävät sietää sua? Ei sulla ole oikeita ystäviä.
Ap, lopeta tämän ketjun lukeminen NYT. Sulla tulee vaan paha mieli, palstan riidanhaluiset kusipäät tulee ruotimaan loputtomion sun keksittyjä luoteenpiirteitäsi, koska heidän pahansuopuutensa etsii nokittavaa.
Koeta keksiä itsellesi sellainen harrastus, jossa tapaat uusia ihmisiä. Ei siihen oikein muuta konstia ole, kotoahan kukaan ei osaa sinua etsiö kaveriksi, vaikka olisit kuinka kiva ihminen.
Tämä kirjoittaja luulee ilmeisesti olevansa empaattinen ja ymmärtäväinen, kun haukkuu täällä tiettyjä kirjoittajia kusipäiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoisia tarvitaan pääsiäisenäkin. Mutta jos on niin että olet epäsosiaalinen, et menesty vapaaehtoisena jossa pitää olla ihmisten kanssa tekemisissä. Entäs eläimet? Eläinsuojelutaloissa voisi olla tehtävää pääsiäisenäkin. Mutta ehkä et haluaa käyttää aikaasi siivoamalla?
Mä en voi uskoa tätä ketjua ja kommentoijien pahansuopuutta.
Joku kirjoittaa ja valittaa yksinäisyyttä. Sen sijaan että osoittaisitte empatiaa, mitä te teette?
Yksi keksii, että ap on PINNALLINEN, koska kärsii yksinäisyydestä.
Sinä keksit, että ap onkin EPÄSOSIAALINEN.
MIstä helv..istä te noita keksitte? Miksi ylipäätään yritätte analysoida ap:n persoonaa häntä täysin tuntematta?
Ei hän ole persoona-analyysia pyytänyt, eikä kenenkään yksinäisyydestä semmoista edes pysty tekemään. Hyvin monenlaiset ihmiset kärsivät yksinäisyydestä.
Entä, jos minä teen nyt samaa kuin te. Tosin sillä erolla, että teidän kommenteistanne PYSTYY hyvin päättelemään asian, toisin kuin ap:n kommenteista epäsosiaalisuutta tms.
Olette kusipäitä.
Näin. Miltäs tuntuu? Ei vissiin kivalta, että joku nostaa teidän naamanne eteen peilin.
Lue ap:n omat kommentit, typerys. Hän sanoo ITSE olevansa pinnallinen. Jos ystäviä kaipaa, kannattaa opetella olemaan ystävyyden arvoinen. Jos ei sitä halua, kannattaa sitten opetella nauttimaan yksin tekemisestä. Täällä on ehdotettu monia asioita, kuten ulkoilua.
Voi vi.un idiootti. Ei sano missään ap olevansa pinnallinen. Kommentoija 22 (sinä ilmeisesti) kysyy, onko hän pinnallinen, ja sinä otat sen todisteena, että JUU, ap sanoo niin!
Ap sanoo olevansa tapojensa orja, mikä ei todellakaan ole sama asia kuin pinnallinen. Sitten hän ihmettelee, miten pinnallisuudella edes olisi tekemistä yksinäisyyden kanssa.
Pinnallisuus tarkoittaa sitä, että on kiinnostunut pinnallisesti tuijottamaan sitä, miltä asiat muille näyttävät. Tuo, että joku käyttäisi muita hyväkseen on itsekkyyttä. Opettelisit suomea!
Mieluiten myös painu helvettiin av-palstalta. Tuollaisia kusipäitä ei tänne tarvita yhtään lisää.
Ap taitaa olla mallia perässävedettävä. Mikään ei käy ellei joku tule ja vie jonnekin. Ap tuskin on koskaan ystävilleenkään ehdottanut että hei mitäs jos mentäisiin paljuun/patikoimaan yms. Ap odottaa että muut keksii hänen elämäänsä sisältöä.
Kirjasto/kielikurssi/käsityöt/ulkoilu/kansalaisopiston kurssit/kuntosali/leipominen/luksusillallinen/kirpputorit/pyörän tai auton puhdistus/kasvohoito...
Ans ku arvaan - ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on itsetutkiskelun paikka, jos ainoa elämänsisältö tulee työstä! Mitä järkeä tuollaisessa elämässä on? Itse rakastan yksinoloa. Luen, ulkoilen ja lenkkeilen, teen käsitöitä, käyn näyttelyissä, katson elokuvia jne.
Joo en kyllä nuorena koskaan uskonut olevani sellainen ihminen jonka ainoa elämä on töissä käynti. Sillon kun vielä oli kavereita ja kavereiden kanssa tuli paineltua pitkin kyliä. Nyt vaan tilanne on tämä. Tinderistä näen silloin tällöin miehiä mutta tuotakaan ei ole tapahtunut nyt pitkään aikaan. Olisi kiva saada vaikka jotkut treffit sovittua pääsiäiselle, noh katsellaan josko tulis joku kiva matchi :) Ap
Miksi ihmeessä treffit? Opettele nyt hyvä ihminen olemaan hetki oman itsesi kanssa, ei kaikki tekeminen vaadi muita ihmisiä. Oletko pinnallinen?
Mitä hemmetin tekemistä pinnallisuudella ja seuran kaipuulla on? Ei mitään, pölvästi. Ihminen on sosiaalinen eläin, osa vain on sillä lailla luonnosta irtaantuneita, että eivät kaipaa seuraa.
Ap ei ole tuossa kertonut, miten pitkään yksinäisyyttä on kestänyt, kenties se "hetki" on ollut jo vuosia.
Ja vaikka ei olisi ollutkaan, niin ei sinulla ole mitäön oikeutta alkaa toista sen takia mollata. Jos on seurallinen ihminen ja tottunut olemaan kaverien ym. parissa, niin voi se yksinäinen pääsiäinen silloinkin kammottaa ihan riippumatta pinnallisuuden asteesta.
Muut ihmiset on pinnallisille tyypeille usein pelkkää viihdykettä. Mitä ap:n kaltaisilla mahtaisi niille ystävilleen olla annettavaa? Ihminen, joka ei osaa hetkeäkään olla yksin omien ajatustensa kanssa, on harvoin hyvää keskusteluseuraa. Joku syyhän sille on, ettei ap:n seura kiinnosta, eikä ystävyyssuhteita ole syntynyt.
Ja sinun asiasi on sitä ruveta arvuuttelemaan lainkaan ap:ta tuntematta?
Hän ei ole kertonut syitä yksinäisyyteensä. Et ole kysynyt. Hän ei ole myöskään kertonut, miten pitkään on ollut yksinäinen - minä sain ainakin vaikutelman että vuosia - mutta sinä heti "tiedät", että hetken vain.
Sinä suoraan sanoen heittelet persvaostasi löytämiäsi analyysejä pyytämättä. Tiedätkö, minkä se sinusta tekee? Joo, kusipään.
Miltä tuntuu olla kusipää? Kuinka SUN ystävät sietää sua? Ei sulla ole oikeita ystäviä.
Ap, lopeta tämän ketjun lukeminen NYT. Sulla tulee vaan paha mieli, palstan riidanhaluiset kusipäät tulee ruotimaan loputtomion sun keksittyjä luoteenpiirteitäsi, koska heidän pahansuopuutensa etsii nokittavaa.
Koeta keksiä itsellesi sellainen harrastus, jossa tapaat uusia ihmisiä. Ei siihen oikein muuta konstia ole, kotoahan kukaan ei osaa sinua etsiö kaveriksi, vaikka olisit kuinka kiva ihminen.
Tämä kirjoittaja luulee ilmeisesti olevansa empaattinen ja ymmärtäväinen, kun haukkuu täällä tiettyjä kirjoittajia kusipäiksi.
Entä mitä sinä ensin teit? Hmmm?
Hyvin käytetty elämä ap:lla. Onneksi se ei ole parisuhteessa. Pilaisi viattoman ihmisen elämän tylsyydellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkö on elämäsi koko sisältö? Ja matkaan et pysty koskaan säästämään, vaikka _taas_? Kuulostaa lähiltä naurettavalta, että aikuinen nainen ei keksi itselleen tekemistä muutamaksi päiväksi. Yksinäisyyttäsi en väheksy, mutta...
Valitettavasti näin on että elämäni koostuu töistä, nukkumisesta ja tv:n katsomisesta. Matkoja varattu myöhemmälle keväälle ja kesälle joten ei ole varaa lähteä pääsiäisenä. Joka vuosi "unohdan" tuon pääsiäisen tulemisen enkä varaa juuri sille ajalle matkaa :( Ehkä ensi pääsiäiseksi saisi lähdettyä pois. Ap
Oma valinta. Kukaan muu ei tuota voi muuttaa, kuin sinä itse. Valitset itse joka päivä uudestaan ja uudestaan sen, että elämäsi ei ole muuta kuin töitä, nukkumista ja tv:tä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on itsetutkiskelun paikka, jos ainoa elämänsisältö tulee työstä! Mitä järkeä tuollaisessa elämässä on? Itse rakastan yksinoloa. Luen, ulkoilen ja lenkkeilen, teen käsitöitä, käyn näyttelyissä, katson elokuvia jne.
Joo en kyllä nuorena koskaan uskonut olevani sellainen ihminen jonka ainoa elämä on töissä käynti. Sillon kun vielä oli kavereita ja kavereiden kanssa tuli paineltua pitkin kyliä. Nyt vaan tilanne on tämä. Tinderistä näen silloin tällöin miehiä mutta tuotakaan ei ole tapahtunut nyt pitkään aikaan. Olisi kiva saada vaikka jotkut treffit sovittua pääsiäiselle, noh katsellaan josko tulis joku kiva matchi :) Ap
Miksi ihmeessä treffit? Opettele nyt hyvä ihminen olemaan hetki oman itsesi kanssa, ei kaikki tekeminen vaadi muita ihmisiä. Oletko pinnallinen?
Mitä hemmetin tekemistä pinnallisuudella ja seuran kaipuulla on? Ei mitään, pölvästi. Ihminen on sosiaalinen eläin, osa vain on sillä lailla luonnosta irtaantuneita, että eivät kaipaa seuraa.
Ap ei ole tuossa kertonut, miten pitkään yksinäisyyttä on kestänyt, kenties se "hetki" on ollut jo vuosia.
Ja vaikka ei olisi ollutkaan, niin ei sinulla ole mitäön oikeutta alkaa toista sen takia mollata. Jos on seurallinen ihminen ja tottunut olemaan kaverien ym. parissa, niin voi se yksinäinen pääsiäinen silloinkin kammottaa ihan riippumatta pinnallisuuden asteesta.
Muut ihmiset on pinnallisille tyypeille usein pelkkää viihdykettä. Mitä ap:n kaltaisilla mahtaisi niille ystävilleen olla annettavaa? Ihminen, joka ei osaa hetkeäkään olla yksin omien ajatustensa kanssa, on harvoin hyvää keskusteluseuraa. Joku syyhän sille on, ettei ap:n seura kiinnosta, eikä ystävyyssuhteita ole syntynyt.
En osaa olla yksin omien ajatusteni kanssa? Johan tässä on 11 vuotta menty yksin... Kyllä mä OSAAN olla yksin, se vaan on aika masentavaa. Ystäviä on ollut, hyviäkin, 10+ vuotta kestäneitäkin, eipä vaan ole enää. Ap
Ystävien puute ei selitä sitä, mikset halua tehdä muuta kuin olla töissä, nukkua ja katsoa tv:tä. Yksinkin voi tehdä paljon erilaisia asioita. Varsinkin jos asuu kaupungissa, niin tekemistä kyllä riittää. Ala vähitellen monipuolistamaan viikkojasi. Katso vaikka joka viikko jokin kiva näyttely/tapahtuma, jonne poiketa töiden jälkeen tai viikonloppuna. Sitten mietit jonkin uuden harrastuksen, jossa käydä säännöllisesti. Siinä on jo kaksi poistumista kotoa ja virikkeellisempää toimintaa. Voit ottaa tavoitteeksi muutaman kerran vuodessa käydä teatterissa tai konsertissa rahatilanteen mukaan. Elämä on täynnä valintoja. Itsestähän se riippuu eikä muista ihmisistä, millaisen omasta elämästään tekee.
Kuule ap, sun pitää tulla ulos sieltä torpastasi pääsiäisenä. Lähteä aamulla kävelylle, käyt lauantaina vaikka uimassa ja kahvilla. Nukuttaakin ilman unilääkettä. Ei kaikki ole pääsiäisenä kiinni, leffojakin pyörii. Sun pitää keksiä itsellesi ohjelmaa.
Hanki hyvä immeinen harrastus, mene jumppaan ja vaikka tanssikurssille. Hanki vaikka koira, jos et ole allerginen, koirapuistossa tapaa ihmisiä. Ja koiran kanssa on pakko mennä ulos, saat happea ja liikuntaa.
Mä olin joskus 90-luvulla työtön sinkku ja yksinäinen, paras kaveri muutti lukion jälkeen Pohjanmaalle miehen perässä ja toinen lähti ulkomaille, siellä ovat ja facebookissa vaan kontaktia ja pari kertaa vuodessa puhelimella. Ilman sitä koiraa olisin tosiaan vaan maannut päivät pitkät, mutta koira pakotti ulos ja sain myös aloitettua uimisen ja piirustuskurssin. Olen aina tykännyt vanhemmista ihmisistä, ja sieltä kurssilta sain ystävän vanhasta rouvasta ja koirapuistosta yhdeltä eläkkeelle jäämässä olevalta vinkin työpaikastakin. Rouva kuoli joitain vuosia sitten. Nykyään harrastan edelleen koiria, piirtämistä ja puutarhahommia, ja sitä kautta olen saanut pari ystävää ja pari tuttua.
Mun mummuni oli kova kävelemään diabeteksensa takia, ja marssi aina samoja reittejä omakotitalo-aluiden halki. No kukkaihmisenä hän sitten joskus kysäisi, että mikähän tuo on....ja tutustui uusiin ihmisiin...
Mulla on vähän sama ahdistus. Olen tosin äiti, joten olen tietysti lapseni kanssa. Mutta ollaan aina kahdestaan, ellei mennä vaikka mummolaan. Perheelliset kaverit on perheidensä kanssa ja lapsettomilla on omat menonsa. Tämä tosin koskee ihan arkeakin eikä vain loma-aikoja.
Siksi työ on mulle henkireikä, siellä on mieluisaa tekemistä ja muita aikuisia. Tuntuu, että kotipäivät olisivat paljon mukavampia jos olisi se toinen aikuinen tässä. Me kyllä tehdään paljon juttuja mutta aika ankealta se tuntuu kaksin. Ja turha sanoa, että pyydä joku kaveri. Ei joka viikonloppu tai edes joka toinen voi olla joku kaveri seurana, ihmisillä on niin kauhea kiire aina. Olisi ihan eri asia puuhailla arkisia juttuja kumppanin kanssa.
Ei kukaan VOI olla noin yksinäinen.
Kyllä ainoa idiootti, joka on pinnallisuudesta yksinäisyyden yhteydessä jankuttanut olet sinä itse.