Ylen uutisissa lääkäri joka ei tiedä mitä potilaalle tapahtuu, jos hän kieltää tältä teho-osastolle pääsyn

Lopputulos plkus miinus nolla ja sitä ei kaikki ymmärrä. Miksi elvyttää jotain joka kenties elää vaan 2 viikkoa jos sitäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Teholle ne elinluovuttajakandidaatitkin (= niin loukkaantuneita esim. onnettomuudessa ettei toivoa paranemisesta enää ole) viedään ja paikkoja järjestyy aina!

Ihmiset ei täällä selvästikään ymmärrä mistä puhuvat, ei se niin mene että yhtäkkiä päivystykseen paukkaa 50 tehohoitoa vaativaa potilasta vaan kyllä sitä tehoa tyhjennetään päivittäin parantuneiden päästä muille osastoille, siellä on valmiiksi mietittynä vaikka 10 ensimmäistä siirtyjää ja taas seuraavista 10 jne.

Sitten muilta osastoilta siirretään omassa marssijärjestyksessä potilaita terveyskeskuksiin, aluesairaaloihin, kuka minnekin; kotiin suurin osa.

Sama sykli pyörii joka päivä ja jos jonain päivänä sattuu jopa 10 tehohoitoa vaativan potilaan yllätys, on päällä suuronnettomuus ja ohjeistuskin sen mukainen (ei kuulu ulkopuolisille).

Suomen teho-osastot eivät ole kovin suuria eli keskussairaalassa jotain 8-10 paikkaa ja lisäksi voi olla kevyempi valvonta. Yliopistosairaaloissa on toki enemmän potilaspaikkoja mutta suuren osa paikoista vievät suunnitellut leikkauspotilaat kuten sepelvaltiomoiden ohitusleikatut. Sikainfluenssan aikaan kymmenisen vuotta sitten sovittuja leikkauksia siirrettiin kun ei ollut tarpeeksi tehopaikkoja.

Sitä paitsi jos potilaat ovat hengitysputken nokassa ja ventilaattorissa sekä kaikenlaisten hoitojen varassa niin ei sieltä joka päivä kaikki potilaat vaihdu ellei hoitoja yksinkertaisesti päädytä lopettamaan. Joka päivä tilannetta arvioidaan jotta ennusteetonta potilasta ei hoideta turhaan tehohoidon keinoin. Omaisten kanssa asiaa käydään läpi mutta lääkäri tekee päätöksen kuinka edetään. 

Kyllä meillä hoidetaan liikaakin toivottomia tapauksia, koska seitsemänkymppiset lapset poraa 90+ -ikäisen jo vuosia kasvina olleen äitinsä sängyn vieressä vaatien keuhkokuumeeseen tehohoitoa. Puolisot on yleensä sentään järjissään, pahempia on lapset. Puolisot näkee sen kunnon pitkällä aikavälillä ja ymmärtävät, mikä on elämää ja mikä ei, koska on aika mennä. Lapset taas takertuvat ja kiukuttelevat, kun sitä täysin raatoa vanhempaa ei hoideta kaikin keinoin väkisin, vaikka ihminen on alle 40kg, makuuhaavat vaivaa ja makaa silmiään avaamatta koppurassa.

Näkisitte joskus, kun vaikka sydämentahdistin pitää kuolevaa väkisin hengissä. Haluaisitteko itse maata syömis- ja juomiskyvyttömänä, kivuissanne, kun ainoastaan silloin palaa tajunta, kun tahdistin pakottaa sydäntä käymään. Sitä sätkyttelyä voi kestää päiviä.... Tai joku hysteerinen lapsi vaatii elvyttämään lähes satavuotiasta ja luut paukkuu rikki, kun vanhuksen kylkiluut hajoaa elvytyksessä. Ettei tule hoitovirhesyytettä ja on varmaan hoidettu vanhaa ihmistä. On tosi kivaa, voi morfiimilla sitten elellä kipujensa kanssa. Siis kipujen, jotka tulee hajonneista luista, jotka ei enää parane.