Jos sisaruksenne olisi käyttänyt vanhempienne rahat
Niin miten suhtautuisitte asiaan ja sisarukseenne? Jos hän olisi tuhlannut muistisairaan vanhemman omaisuuden, yli satatuhatta euroa riippuvuuksiinsa muutaman vuoden aikana. Muiden sisarusten ollessa täysin tietämättömiä koko asiasta.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän on rikos. Tekisin rikosilmoituksen.
Asia on viety eteenpäin mutta mitään ei persaukiselta ihmiseltä tule koskaan saamaan. Velkoja on muuallekin, pelihimo on pohjaton.
Hän saa kuitenkin tuomion ja rikosrekisterin.
En alkaisi itse selvittää vaan tekisin rikosilmoituksen. Siwltä sitten seuraus.
Pelihimo on kyllä niin saatanallinen asia, se saa paljon pahaa aikaan. Itsellä velkaa niin paljon "pelivuosiltani", etten saa niitä koskaan maksettua palkastani kokonaan. En tiedä vanheneeko loput sitten aikanaan. Hyväksyn sen, että näin kävi. Olen tyytyväinen etten ole pelannut 2 vuoteen euroakaan. Ja siitä etten ole koskaan vetänyt perhettäni tai ketään muutakaan tähän mukaan. Tsemppiä aloittajalle, vaikea tilanne. Mitä haluan sanoa, sisaruksesi ei todellakaan pidä päästä tuosta tilanteesta ilman rangaistusta. Nyt hänellä on oiva kohta elämässään tajuta tilanteensa ja hakea apua. Ja alkaa hyvittämään rahojaan takaisin, oli se sitten vaikka 20€, 50€, 100€ /kk tai enemmän riippuen palkan/tukien määrästä. Minulla sen hoitaa ulosotto automaattisesti, teidän tilanteessa pitää keksiä jokin toinen ratkaisu, jos ette hae oikeuslaitoksen kautta ratkaisua.
Ehdottomasti pitää saada rangaistus kyseisestä teosta. Muistakaa kuitenkin että peliiriippuvuus on sairaus. Ohjaisin hänet myös avun piiriin.
Perinnönjaossa voitte vaatia hyvitystä, kun on saanut ennakkoperintönä tavanomaista lahjaa suuremman summan. Pitää olla mustaa valkoisella ja faktoja, kuka on antanut kenelle ja miten paljon.
Meidän perheessä myös vähän samankaltainen tilanne, onneksi huomattiin ajoissa ja summat ei siten ollut isoja. Kyllä siinä kovat keskustelut käytiin.
Vierailija kirjoitti:
Pelihimo on kyllä niin saatanallinen asia, se saa paljon pahaa aikaan. Itsellä velkaa niin paljon "pelivuosiltani", etten saa niitä koskaan maksettua palkastani kokonaan. En tiedä vanheneeko loput sitten aikanaan. Hyväksyn sen, että näin kävi. Olen tyytyväinen etten ole pelannut 2 vuoteen euroakaan. Ja siitä etten ole koskaan vetänyt perhettäni tai ketään muutakaan tähän mukaan. Tsemppiä aloittajalle, vaikea tilanne. Mitä haluan sanoa, sisaruksesi ei todellakaan pidä päästä tuosta tilanteesta ilman rangaistusta. Nyt hänellä on oiva kohta elämässään tajuta tilanteensa ja hakea apua. Ja alkaa hyvittämään rahojaan takaisin, oli se sitten vaikka 20€, 50€, 100€ /kk tai enemmän riippuen palkan/tukien määrästä. Minulla sen hoitaa ulosotto automaattisesti, teidän tilanteessa pitää keksiä jokin toinen ratkaisu, jos ette hae oikeuslaitoksen kautta ratkaisua.
Pakko kysyä että miten pääsit eroon peleistä ja mikä oli sun taitekohta jolloin kaikelle tuli stoppi...?
Miksi muistisairaalle ei ole hankittu edunvalvojaa, jos hänellä on ollut merkittävä määrä omaisuutta?
Muistisairaalla on suuri riski joutua taloudellisen hyväksikäytön uhriksi, jos hänellä ei ole edunvalvojaa. Kannattaa ehdottomasti miettiä sellaisen hakemista, jos vanhuksella on vähänkin enemmän omaisuutta. Edunvalvojan ei tarvitse olla yleinen edunvalvoja, vaan sellaisena voi toimia esim.nsukulainen.
samassa veneessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelihimo on kyllä niin saatanallinen asia, se saa paljon pahaa aikaan. Itsellä velkaa niin paljon "pelivuosiltani", etten saa niitä koskaan maksettua palkastani kokonaan. En tiedä vanheneeko loput sitten aikanaan. Hyväksyn sen, että näin kävi. Olen tyytyväinen etten ole pelannut 2 vuoteen euroakaan. Ja siitä etten ole koskaan vetänyt perhettäni tai ketään muutakaan tähän mukaan. Tsemppiä aloittajalle, vaikea tilanne. Mitä haluan sanoa, sisaruksesi ei todellakaan pidä päästä tuosta tilanteesta ilman rangaistusta. Nyt hänellä on oiva kohta elämässään tajuta tilanteensa ja hakea apua. Ja alkaa hyvittämään rahojaan takaisin, oli se sitten vaikka 20€, 50€, 100€ /kk tai enemmän riippuen palkan/tukien määrästä. Minulla sen hoitaa ulosotto automaattisesti, teidän tilanteessa pitää keksiä jokin toinen ratkaisu, jos ette hae oikeuslaitoksen kautta ratkaisua.
Pakko kysyä että miten pääsit eroon peleistä ja mikä oli sun taitekohta jolloin kaikelle tuli stoppi...?
Oma stoppi tuli siinä, kun en saanut enään mistään lainaa. Eli luottotiedot meni. Sitten vain sitä tajusi, että se on loppu nyt. Se oli henkisesti kovaa aikaa, perintäkirjeet peitti koko ovimaton ja muutenkin ymmärrys siitä mitä on mennyt on tekemään. Tulevaisuuden näkymät oli aika sumeat, mutta aloitin terapian ja söin hetken mielialaa tasoittavia lääkkeitä. Ajan myötä sitä on pystynyt pikkuhiljaa antamaan itselle anteeksi. Tottakai sitä miettii välillä miten moni asia voisi olla toisin, mutta menneisyyttä ei vaan voi muuttaa. Sen kanssa on opittava elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä katsosin peiliin ja kysyisin, että miksi minä en tiedä vanhempani elämästä tai sisareni elämästä enempää, miksi minua ei ole kiinnostanut, miten muistisairas vanhempani pärjää taloudellisesti ja miten sisarellani menee. Miksi en ole kantanut vastuutani silloin kun jotain olisi voinut tehdä, miksi kiinnostun vasta kun oma perintö näyttää sulaneen?
Tapasin vanhempaani viikottain ja soitin päivittäin, autoin paljon. Laskut menivät suoraveloitukseen eikä ollut mitään syytä alkaa raha-asioita penkomaan. Vanhempi pärjäsi oikein hyvin, kun rahaa silloin tosiaan oli. Ei ollut aavistustakaan tästä sisaruksen harjoittamasta rahannostosta. Tässä asiassa en voi itseäni syyttää. T. Ap
Sulla on muistisairaas vanhempi, jolle et ole jörjestänyt edunvalvontaa ja jonka luisua et edes huomaa, ennen kuin pankista soitetaan, mutta et voi syyttää itseäsi mistään? Ihan tosi?
Mä tiedän vähän vastaavan tapauksen. Leskirouvan edunvalvojana oli oma tytär. Kerran kun rouvn poika oli käyttämässä äitiään kaupassa, ei kortilla ollutkaan katetta muutaman kympin ostoksiin. Mies kävi varmuuden vuoksi vielä automaatilla, jonka antaman kuitin mukaan tilillä oli vaan muutama euro.
Rouvan tytär oli käyttänyt äitinsä rahoja oman asuntonsa remppaan, ostanut pojallee mopoauton ja itselleen vähän kalliimpaa laukkua ja vaatetta.
Yleensä kun oli veljen vuoro käyttää rouvaa kaupassa, tytär oli katsonut että tilillä on se muutaman kympin ostoksiin riittävä summa. Nyt oli unohtanut vai oliko veli käynytkin vääränä päivänä tms.
Oikeudessa perusteli että äiti oli antanut luvan lainata rahaa. Ihan ok, mutta mitään lainakirjoja ei tietenkään ollut, ja rouva oli dementoitunut.
Nainen sai sakkoja, ehdollista ja jotain korvauksia, summia en muista.
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän vähän vastaavan tapauksen. Leskirouvan edunvalvojana oli oma tytär. Kerran kun rouvn poika oli käyttämässä äitiään kaupassa, ei kortilla ollutkaan katetta muutaman kympin ostoksiin. Mies kävi varmuuden vuoksi vielä automaatilla, jonka antaman kuitin mukaan tilillä oli vaan muutama euro.
Rouvan tytär oli käyttänyt äitinsä rahoja oman asuntonsa remppaan, ostanut pojallee mopoauton ja itselleen vähän kalliimpaa laukkua ja vaatetta.
.
Edunvalvojana ihmettelen, kuin tuo oikein onnistuin. Vai eikö kysymys ollutkaan maistraatin määräämästä edunvalvojasta vaan siitä, että tytär hoiti äitinsä raha-asioita tämän valtakirjalla ilman, että häntä oli virallisesti määrätty edunvalvojaksi?
Toimin itse sukulaiseni edunvalvojana, ja joudun kerran vuodessa tekemään maistraatille selvityksen sukulaiseni raha-asioista. Jotkut vaatekuitit voisivat vielä mennä, koska eihän niistä näe, kenelle vaate on ostettu. Mutta kyllä maistraatti taatusti pyytäisi selvitystä, jos väittäisin ostaneeni muistisairaalle vanhukselle hänen rahoillaan mopoauton. Remonttikulujenkin kanssa tulisi helposti hankaluuksia, kun kuiteista aika usein näkee, missä remonttia on tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän vähän vastaavan tapauksen. Leskirouvan edunvalvojana oli oma tytär. Kerran kun rouvn poika oli käyttämässä äitiään kaupassa, ei kortilla ollutkaan katetta muutaman kympin ostoksiin. Mies kävi varmuuden vuoksi vielä automaatilla, jonka antaman kuitin mukaan tilillä oli vaan muutama euro.
Rouvan tytär oli käyttänyt äitinsä rahoja oman asuntonsa remppaan, ostanut pojallee mopoauton ja itselleen vähän kalliimpaa laukkua ja vaatetta.
.Edunvalvojana ihmettelen, kuin tuo oikein onnistuin. Vai eikö kysymys ollutkaan maistraatin määräämästä edunvalvojasta vaan siitä, että tytär hoiti äitinsä raha-asioita tämän valtakirjalla ilman, että häntä oli virallisesti määrätty edunvalvojaksi?
Toimin itse sukulaiseni edunvalvojana, ja joudun kerran vuodessa tekemään maistraatille selvityksen sukulaiseni raha-asioista. Jotkut vaatekuitit voisivat vielä mennä, koska eihän niistä näe, kenelle vaate on ostettu. Mutta kyllä maistraatti taatusti pyytäisi selvitystä, jos väittäisin ostaneeni muistisairaalle vanhukselle hänen rahoillaan mopoauton. Remonttikulujenkin kanssa tulisi helposti hankaluuksia, kun kuiteista aika usein näkee, missä remonttia on tehty.
Aa juu, varmaan käytin edunvalvoja-termiä väärin. Tämän tapauksen jälkeen rouvalle maistraatti määräsi ulkopuolisen edunvalvojan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko muistisairas jäänyt jotain tarpeellista vaille? Jos ei, niin sittenhän mitään kamalaa ei ole tapahtunut.
Lain mukaan ei voi lahjoittaa kuin 5000e 3 vuoden aikana. Muut sisaruksethan ovat tuossa aivan epäoikeudenmukaisessa asemassa, joten rikollisesti on toiminut.
Voihan, vaikka tsiljoonan. Mutta verollisena.
Aivan kamalaa! Pankilta kyllä hyvä veto, että sieltä otettiin yhteyttä. Mikä valveutunut pankki mahtoi olla kysymyksessä?