Olenko ainoa, joka ei ymmärrä miten ajan pitäisi riittää kaikkeen mitä pitää tehdä?
En siis kertakaikkiaan tajua.
Jos mietitään normaalia päivää, siihen kuuluu aina 8 tunnin työpäivä, työmatkat (yht. 1,5 tuntia), ruoanlaitto, syöminen, peseytyminen ym. hygieniasta huolehtiminen. Liikuntaa pitäisi ehtiä myös harrastaa ja tietysti mahdollisimman monipuolisesti. Tämän lisäksi joka päivälle tulee jotain ei-päivittäin tehtävää kuten siivoamista.
Sitten pitäisi olla sitä vapaa-aikaa. No on sitä pari minuuttia per päivä.
Kommentit (20)
No, olen kotona työttömönä ja silti aika ei riitä esim. liikuntaan. Mieluummin esim. siivoan. Siitä on sentään näkyvää hyötyä.
Pakko vain karsia. Minä en yksinkertaisesti ehdi harrastaa kaikkia liikuntalajeja, mitä haluaisin. Telkkaria katsoessa teen käsitöitä, mutta aika harvoin. Mutta yksi asia mistä melko moni ml minä voisi ottaa reilusti aikaa järkevämpään, on näillä palstoilla notkuminen....
9,5 h työt+työmatkat, 8h nukkumista. Jos vielä lisätään tunti aamutoimiin niin noista tulee yhteensä 18,5 h.
Joten sulle jää 5,5 tuntia päivässä käytettäväksi miten haluat, eli vapaa-aikaa. Sinä itse päätät mihin tuon aikasi käytät, käytätkö sen esim pakkoliikuntaan vai johonkin mielekkäämpään tekemiseen. Voit myös päättää kuinka paljon aikaa käytät esim ruuanlaittoon ja syömiseen.
Ja kun lisäät tuohon kuvioon mahdolliset lapset ja aikanaan niiden koulu- ja harrastusmenot, niin avot. Valehtelematta joka perjantai mietin miten voi olla jo perjantai ja joka sunnuntai-ilta yritän ymmärtää, miten se viikonloppu meni niin nopeasti. Ei tule tylsää hetkeä töissä tai kotona, ei ehdi tulla. :)
Tiedän tilanteen, mutta ensin pitää järjestää kaaos omassa päässä. On vain yksi avainsana, pilkkominen. Esim. Ruokaa pitää laittaa viikonloppuna, niin paljon, että viikolla tarvitsee kokata vain kerran. Varaa kellonaika harrastuksiin. Kondomarita kotisi. Minä tein perusteellisen kondomarituksen kotona. Sen jälkeen on ollut aina järjestys ja olen ehtinyt harrastaa ja hoitaa myös itseni. Kaaos on kadonnut ajatuksistani.
Älkää tehkö niin paljoa töitä. Älkää haaliko tarpeetonta vastuuta. Miettikää mikä on elämässä tärkeintä ja antakaa aikanne sille.
Vierailija kirjoitti:
9,5 h työt+työmatkat, 8h nukkumista. Jos vielä lisätään tunti aamutoimiin niin noista tulee yhteensä 18,5 h.
Joten sulle jää 5,5 tuntia päivässä käytettäväksi miten haluat, eli vapaa-aikaa. Sinä itse päätät mihin tuon aikasi käytät, käytätkö sen esim pakkoliikuntaan vai johonkin mielekkäämpään tekemiseen. Voit myös päättää kuinka paljon aikaa käytät esim ruuanlaittoon ja syömiseen.
Miksi alapeukku?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tilanteen, mutta ensin pitää järjestää kaaos omassa päässä. On vain yksi avainsana, pilkkominen. Esim. Ruokaa pitää laittaa viikonloppuna, niin paljon, että viikolla tarvitsee kokata vain kerran. Varaa kellonaika harrastuksiin. Kondomarita kotisi. Minä tein perusteellisen kondomarituksen kotona. Sen jälkeen on ollut aina järjestys ja olen ehtinyt harrastaa ja hoitaa myös itseni. Kaaos on kadonnut ajatuksistani.
Tarkoitatko että siisti ympäristö rauhoittaa mieltäsi vai onko muutos konkreettisempi niin että sinulla menee vähemmän aikaa tavaroiden järjestelyyn ja siivoamiseen?
Noh ei kaikkea tarvitse joka päivä tehä, siten se riittää.
Itse olen sen 8h päivässä töissä, työmatkat vie vajaan puoli tuntisen suuntaansa. Kauppaan ei ole joka päivä asiaa. Ruuan saa laitettua kerralla moneksi päiväksi eli senkään parissa ei tarvitse huhkia joka päivä. Koirien omistajana hoituu ulkoilu ja liikunta samalla kertaa kolme kertaa päivässä kävelylle mennen. Isompaa liikuntaa, jumppia tai vaikka hiihtoa teen pari kertaa viikossa. Siivoan periaatteella vähän joka päivä, niin sekään ei vie arkea kuin ehk vartin - varsinainen imurointi yms kunnon siivous sitten kerran viikossa erikseen. Joka päivä silti vähän siivottava vaikkei lapsia ole, koska on kaksi koiraa ja kissaa. Hygiania taas ei kauaa vie, tosin itse en harrasta tuntien meikkaussessioita tms mitä moni ikäiseni illmeisesti tekee.
Hyvin olen itse saanut ajan riittämään, tuntunut suorastaan helpolle nyt kun opinnot on lopuillaan. Viime vuonna oli haastavampaa, kun töitten jälkeen iltaisin tein verkkokursseja ja itsenäisiä kursseja ja muita opintojani varten. Siinä oli jo tekemistä kun ensin oli päivät töissä ja sitten koirien lenkin jälkeen illat väänsi tehtäviä toisensa jälkeen kotihommien ohessa. Nyt on leppoisaa ja aikaa hyvin nukkua päikkäritki kotiin päästyä jos huvittaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9,5 h työt+työmatkat, 8h nukkumista. Jos vielä lisätään tunti aamutoimiin niin noista tulee yhteensä 18,5 h.
Joten sulle jää 5,5 tuntia päivässä käytettäväksi miten haluat, eli vapaa-aikaa. Sinä itse päätät mihin tuon aikasi käytät, käytätkö sen esim pakkoliikuntaan vai johonkin mielekkäämpään tekemiseen. Voit myös päättää kuinka paljon aikaa käytät esim ruuanlaittoon ja syömiseen.
Miksi alapeukku?
Koska sinä et huomioi lainkaan normaalia arkea. Normaalien ihmisten on pakko tehdä ruokaa, pestä pyykkiä, siivota, syödä, ruokkia lapset, käydä kaupassa, kuljettaa lapsia harrastuksiin jne. Kaikkea ei tietenkään tarvitse tehdä joka päivä, mutta joka viikko väkisinkin. Ja mitä pidempään asioita siirtää, sitä suurempi määrä kertyy ja kerralla kuluu enemmän aikaa sen suorittamiseen.
Ei, vaikka miten teksisin kerralla isomman satsin ruokaa, kävisin vain kaksi kertaa viikossa kaupassa tai pesisin pyykkiä vain kerran viikossa, ei minulla silti millään matikalla riitä "vapaa-aikaa" joka päivälle 5,5h.
Sekin jo tekee tiukkaa, että 1-2kertaa viikossa ehtii salille (matkoineen vie 2h) ja muutaman kerran viikossa lenkille. En edes haaveile jostakin ruukunmaalauskursseista kun ei se aina riitä.
En ymmärrä otsikkoasi, käytät verbiä pitäisi aika oudosti. Et siis ymmärrä, että ajan edes periaatteessa PITÄISI riittää? No pitäisi toki, jos ei jatkuvasti halua jättää isoa osaa asioista tekemättä.
Vai et ymmärrä, miten aika voi mitenkään riittää? Kaksi eri asiaa.
Todellisuudessa aika riittää ihan hyvin, kun ei vatuloi. Asioita voi hyvin yhdistellä, esimerkiksi työmatkan voi johonkin suuntaan tehdä kävellen ja siten harrastaa samalla liikuntaa. Joka päivä ei tarvitse harrastaa muutenkaan erikseen liikuntaa, arkinen liikkuminen siivotessa tai kotimatkalla riittää.
Ja kukaan tervejärkinen perheellinen ei yritä yksin selvitä kotitöistä, vaan opetttaa muutkin perheenjäsenet osallistumaan niihin. Kun siippa tekee ruuan, minä voin pyykätä ja silittää.
Yksineläjällä taas ei synny kotihommia merkittäviä määriä per päivä, kun elää siististi ja panee tavarat saman tien paikoilleen.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä otsikkoasi, käytät verbiä pitäisi aika oudosti. Et siis ymmärrä, että ajan edes periaatteessa PITÄISI riittää? No pitäisi toki, jos ei jatkuvasti halua jättää isoa osaa asioista tekemättä.
Vai et ymmärrä, miten aika voi mitenkään riittää? Kaksi eri asiaa.
Todellisuudessa aika riittää ihan hyvin, kun ei vatuloi. Asioita voi hyvin yhdistellä, esimerkiksi työmatkan voi johonkin suuntaan tehdä kävellen ja siten harrastaa samalla liikuntaa. Joka päivä ei tarvitse harrastaa muutenkaan erikseen liikuntaa, arkinen liikkuminen siivotessa tai kotimatkalla riittää.
Ja kukaan tervejärkinen perheellinen ei yritä yksin selvitä kotitöistä, vaan opetttaa muutkin perheenjäsenet osallistumaan niihin. Kun siippa tekee ruuan, minä voin pyykätä ja silittää.
Yksineläjällä taas ei synny kotihommia merkittäviä määriä per päivä, kun elää siististi ja panee tavarat saman tien paikoilleen.
Voi elämä sun kanssa. Kyllä, ne muutkin perheessä tekee osansa. En minä ainakaan voi silti itse ryhtyä vapaa-matkustajaksi. Ja miten vaikeaa se on ymmärtää, että jollekin esimerkiksi se liikunta ei ole mitään pakkoliikuntaa vaan juuri sitä vapaa-ajan viettoa, johon toivoisi enemmän aikaa.
Asioita voi järjestää tai sitten ei. Työmatkat voi kävellä, tai sitten ei jos pitää samalla viedä pari lasta ja matka on yli 10km. Enkä tätä silti laskisi miksikään vapaa-ajansi mitenkään päin pyöritettynä.
Omassa elämässäno ne varsinaiset aikasyöpöt on sukulaiset. Lasten takia haluan olla tekemisissä, jotta tulisi hyvät suhteet. Todellisuudessa ilman lapsia en todellakaan joka viikko viettäisi aikaa anopin tai äidin tai kummien jne kanssa. Totta kai joku sivusta huutaa että ei ole pakko. No ei olekaan, mutta tässä asiassa ajattelen enemmän lasten parasta vaikka oikeasti olisin mieluummin vaikka uimassa.
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa aika riittää ihan hyvin, kun ei vatuloi.
Tämä! Minulla menee aikaa huomaamatta aloitteluun ja ihmettelyyn enkä tiedä miten siitä pääsee eroon. Vinkkejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa aika riittää ihan hyvin, kun ei vatuloi.
Tämä! Minulla menee aikaa huomaamatta aloitteluun ja ihmettelyyn enkä tiedä miten siitä pääsee eroon. Vinkkejä?
No lopeta ihmettelyt ja tee reippaasti heti? Kai aikuinen ihminen rutiinijutut tekee ilman aloittamismietintöjä?
Vai onko sulla esim add joka arkea hidastaa?
Vierailija kirjoitti:
Pakko vain karsia. Minä en yksinkertaisesti ehdi harrastaa kaikkia liikuntalajeja, mitä haluaisin. Telkkaria katsoessa teen käsitöitä, mutta aika harvoin. Mutta yksi asia mistä melko moni ml minä voisi ottaa reilusti aikaa järkevämpään, on näillä palstoilla notkuminen....
Hassu ajatus muuten että tällä palstalla joku viettäisi aikaa varta vasten tuntikausia. Kai niinkin sitten joku tekee? Itse roikun esim juodessani aamukahvia. Tai samalla kun teen ruokaa. Illalla siinä vaiheessa kun nukuttaa lasta, mutta lapsi ei ole vielä niin sikeässä unessa että voisi poistua huoneesta. Yleensä tosin ensin luen lehdet, mutta sen jälkeen siirryn joko somen tai av:n pariin. Kai senkin ajan sitten pitäisi käyttää paremmin. Kuten jättää kahvit juomatta, ruuat tekemättä ja lapsen nukuttamatta :)
Mä meen tukka putkella 8-22.00. Sitten kaadun sänkyyn ja nukun. Viikonloput ei anna yhtään armoa,mun työt ei häviä mihinkään.
Käyn kerran viikossa lenkillä alle 30 min ja siihen olen tyytyväinen. Silti kuuntelen työssäkäyvältä puolisolta natinaa sieltä sohvalta, miten voisi enemmänkin tehdä.
Ei kaikkea ehdikään, ei ainakaan perheellisenä. Eikä kai tarvitsekaan. Pitää vaan koittaa prioirisoida.
Aikuisuuteen kuuluu kyky sovitella ja sopeutua. Jos haluan viettää aikaa perheen ja suvun kanssa, on aika pois jostain muusta.
En voi samalla paahtaa uraa tai treenata täysillä.
Haluan, että lasten lapsuusmuistoissa olisin mielessä läsnäolevana enkä kireänä ja kiireisenä.
Eikö esim. liikunta, syöminen ja suihkussa käynti ole juuri sitä vapaa-aikaa? Vai mitä odotat vapaa-ajalta?