Lue keskustelun säännöt.
Voisko kirjastot olla vain kirjastoja?
12.03.2018 |
Nykyään niissä järjestetään niin paljon oheistoimintaa, että itse alkuperäinen puuha eli kirjojen/lehtien lukeminen rauhassa hiljaisuudessa alkaa olla mahdotonta. Viimeksi kun piipahdin lehtienlukusalissa, eläkeläiset kälättivät keskenään, yksi vastasi jopa puhelimeensa ja höpötteli kuin ei olisi kirjastossa ollenkaan! Ei mennyt kauaa niin seinän takana olevassa huoneessa alettiin soittamaan livenä jazzia. Sain tarpeekseni ja lähdin.
Nyt luin kirjaston sivuilta että heidän tiloissaan on alkanut ns. olohuonetoiminta, johon houkutellaan mukaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä (voitte itse päätellä, mitkä ryhmät kyseessä). Sehän vaan iloa lisääkin, kun aamupäivisin osa kirjastosta muuttuu äiti-lapsi-kerhoiksi ja iltapäivästä kahvitellaan useamman kulttuurin voimin! Mahtaa olla mukavaa niillä, jotka haluaisivat lukea esim. pääsykokeisiin rauhassa viereisessä hiljaisessa lukuhuoneessa...
Kommentit (103)
Eikö se perimmäinen tarkoitus ole ollut lainata niitä kirjoja ja lehtiä kotiin luettavaksi. Tätä voit edelleen tehdä ja lukea sitten kotona rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä niitä aikoja, kun kirjastossa ei kuulunut muuta kuin puulattioinen natina, yksittäiset yskät ja kirjastotäti tuli varoittamaan hiljaisuudesta teineille jotka hetkellisesti kikattivat jossain tietokoneen äärellä.
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju, jonka joku nosti mutta sanonpa kuitenkin: varmaan 90 prosenttia kirjastolaisista ei pidä tästä trendistä ja moni kaipaa perinteisempää kirjastoa. Meillä ainakin, kasvavan keskisuuren kunnan pääkirjastossa ei taida olla yhtäkään, joka oikeasti haluaisi mitään "olohuonetta". Meillä ei onneksi tällaista olekaan, ihan perinteinen kirjasto ainakin toistaiseksi.
Usein nämä hienot visiot ja suunnitelmat tulevat mukaan kun suunnitellaan uutta kirjastorakennusta, ja on niin edullista lykätä kaikki avoimeen tilaan keskenään. Sitten kun kaikenmaailman nistit ynnä muut valtaavat tilaa, niille ei välttämättä "saa" tehdä mitään koska kirjasto on avoin kaikille.
Uutta kallista rakennusta ei voi tehdä vain osalle kaupunkilaista vaan mahdollisimman monien tarpeisiin soveltuvaksi. Kirjasto tarjoaa mahdollisuuden nauttia monipuolisesti tervehenkisestä ja sivistävästä kulttuuritoiminnasta.
Kirjasto voi järjestää esim. nuorille pelikerhoja ja muuta nuorisoa kiinnostavaa sekä turvallista harrastamista.
Kirjaston toiminta on käyttäjille maksutonta. Siihenkin nähden monipuolisuus on sekä toiminnan edellytys että valttikortti.
HIljaista lukutilaakin löytyy. Kun itse luen/opiskelen kirjastossa, laitan yleensä korvatulpat myös siellä hiljaisessa tilassa, koska ne auttavat itseäni keskittymään paremmin. Eipä tarvitse kuulla naapurin huokailua tai tuskan hien tippumista näppäimistölle / kirjan sivulle :D
Mulla on ikävä vanhaa kirjastoa. Puinen iso talo, jossa tuoksui vanhat kirjat, lattia natisi ja isojen hyllyjen välissä sai puikkelehtia ja tutkailla kirjoja rauhassa. Oli rauhallisia lukunurkkia, niin ettei tarvinnut kenenkään vieressä istua.
Kulutin kirjastossa tunteja aina koulun jälkeen. Kärsin silloin pakko-oireisesta häiriöstä todella pahasti ja löysin psykologia-hyllyltä kirjoja luettavaksi ja tunsin helpotusta, kun sain lukea sairaudestani rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi siihen e-kirjojen lainaukseen tarvitaan kirjastoa?
E-kirjojen osuus on alle 5% myydyistä kirjoista. Monelle perinteisen kirjan käsitteleminen, sen kansikuva, paperin laatu, tekstin luettavuus, koko "käyttöliittymä" on ylivertainen. Eläköön kirjat!
Kirjoja lukee vain 5% suomalaisista.
Lähde?
Uskon kyllä, että sinun tuttavistasi ei noinkaan moni lue, kun eivät osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset lainaavat koko ajan vaan vähemmän kirjoja kirjastosta, joten kirjastojen täytyy kehittää myös muuta toimintaa, jotta niitä ei lakkautettaisi.
Ja mistähän tuo lainausten määrien vähentyminen voisi johtua? Kun reilut kymmenen vuotta sitten oma esikoinen oli taapero, kävimme pari kertaa viikossa pienessä lähikirjastossa lukemassa kirjoja ja lainaamassa kotiinkin luettavaa. Lapseni oli menevä poika, joka ei kotona meinannut malttaa asettua kuuntelemaan satuja kovinkaan pitkäksi aikaa. Kotona kaikki muut virikkeet (lelut) meinasivat aina kaapata hänen huomionsa, vaikka kuinka olin rakennellut olkkarin nurkkaa rauhallista "lukupesää" tyynyistä ym. Kirjastossa ei siihen aikaan (ainakaan tuossa lähikirjastossa) ollut mitään muuta kuin niitä kirjoja ja rauhallinen tunnelma. Siellä poikani jaksoi kuunnella vaikka kuinka monta kirjaa peräkkäin istuskellessamme sylikkäin lastenosaston nojatuolissa. Aina kun yksi kirja oli luettu, hän kiikutti tyytyväisenä minulle seuraavan. Nämä olivat sekä pojalle että minulle mieluisia hetkiä ja loivat pohjan lukuharrastukselle. Nykyään asumme toisaalla täällä pk-seudulla ja lähin kirjasto on ostoskeskuksen yhteydessä toimiva levoton ja rauhaton paikka, jonne astun ainoastaan pakon edessä ja silloinkin yritän asioida mahdollisimman nopeasti. Kirjasto on levoton ja meluisa, tunnelmaltaan todella luotaantyöntävä. Uskon, että nykytyyli on karkoittanut kirjastoista ihmiset, jotka arvostavat rauhaa ja hyvää kirjallisuutta, olivat he sitten lapsia tai aikuisia.
Samaa mieltä. Minä, armoton lukutoukka, en halua enää käydä kirjastossa, joka on nykyään kuin meluisa sirkus, aika ajoin jopa pelottava, jossa ei todellakaan voi uppoutua hyvään kirjaan. Kävin Oodissa kerran ja ei ole tarvetta mennä uudestaan.
Oodista kiven heiton etäisyydellä löytyy hiljaisuuden rakastajalle esim. Richardinkadun kirjasto tai Kaisa-kirjasto. - Kunhan koronarajoitukset hellittää.
Olen myös sitä mieltä, että kirjastojen on paras pysyä vain kirjastoina eikä pyrkiä olemaan jotain monitoimi- ja kulttuurikeskuksia.
Kirjasto on ihana rauhallinen paikka juuri siitä syystä, että ihmiset ovat keskittyneet kirjoihin eivätkä toisiinsa. Kirjastossa voi olla muiden ihmisten lähellä ilman, että "vaarana" on sosiaaliseen kanssakäymiseen joutuminen. Jos kirjasto liukuu lähemmäksi kulttuurikeskusta tms., raja hämärtyy ja se mielletään enemmän sosiaaliseksi kohtaamispaikaksi.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, mut ajatelkaa meitä, jotka valitsi ammatiksi kirjastonhoitajan 90-luvulla. Opiskelin informatiikkaa ja kirjallisuutta ja kunnallishallintoa maisteriksi. Nyt pitäis olla tapahtumantuottaja ja nuorisotyöntekijä sen lisäksi. Jatkuvasti lisätään tehtäviä, medialukutaidon opettamista, työpajojen vetämistä jne.
Ja minä kun halusin vain ohjata ihmisiä hyvän kirjallisuuden äärelle...
Kaipaan kans vanhoja kunnon kirjastoja, ei voi mitään.
Nimim. "Ja palkka ei ole noussut kuin yleiskorotukset viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen, 2500 egee iankaikkiseen"
Ymmärrän kyllä, mutta työelämä ja toimenkuvat ovat kautta linjan muuttuneet 30 vuodessa.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen: kaipaan entisajan ihania hiljaisia kirjastoja, joissa pääpaino oli kirjoissa ja lehdissä. Ne olivat ihana rauhan tyyssija, jonne saa vetäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se perimmäinen tarkoitus ole ollut lainata niitä kirjoja ja lehtiä kotiin luettavaksi. Tätä voit edelleen tehdä ja lukea sitten kotona rauhassa.
On näin. Perimmäinen tarkoitus on lainata kirjoja. Ja lukea lehtiä. Ei riehua ja olla mikään olohuone.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi siihen e-kirjojen lainaukseen tarvitaan kirjastoa?
E-kirjojen osuus on alle 5% myydyistä kirjoista. Monelle perinteisen kirjan käsitteleminen, sen kansikuva, paperin laatu, tekstin luettavuus, koko "käyttöliittymä" on ylivertainen. Eläköön kirjat!
Kirjoja lukee vain 5% suomalaisista.
Silti niitä myytiin viime vuonna 12 600 000 kpl. Ja tämä on pelkästään painettujen kirjojen osuus. Itselläni kirjoja on olohuoneen 4 metriä pitkä seinä täynnä, kaikki luettu, osa moneen kertaan.
Veikkaan sinun kuuluvan siihen laiskuuttaan syrjäytymässä olevaan miespuoliseen väestönosaan, jonka kyvyt juuri ja juuri riittävät somekommentin kirjoittamiseen, mutta ei sen lukemiseen saati luetun ymmärtämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se perimmäinen tarkoitus ole ollut lainata niitä kirjoja ja lehtiä kotiin luettavaksi. Tätä voit edelleen tehdä ja lukea sitten kotona rauhassa.
On näin. Perimmäinen tarkoitus on lainata kirjoja. Ja lukea lehtiä. Ei riehua ja olla mikään olohuone.
Sano nyt vielä, että lukutaidon ainut tarkoitus on osata tavata Raamattua ja Katekismusta ja että seksi on vain lastentekoa varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Löytyykö täältä fiksuja ihmisiä, jotka tietäisivät miten tämän huolen voisi mahdollisimman tehokkaasti tuoda esille? Olen tainnut kerran jonkun palautelapun asiasta kirjoittaa, mutta miten aiheen voisi tuoda julkiseen keskusteluun ja asioista päättävät tahot kuulisivat tämänkin näkemyksen. Itse en todellakaan ole hyvä kirjoittamaan, joten mitään mielipidetekstiä Hesariin en todellakaan saa aikaiseksi.
Se on kun päättäjien pitää miellyttää mahdollisimman monia.
Hiljaisuutta kaipaavat ovat vähemmistö. Monia vähemmistöjä puolustetaan, mutta tässä tapauksessa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se perimmäinen tarkoitus ole ollut lainata niitä kirjoja ja lehtiä kotiin luettavaksi. Tätä voit edelleen tehdä ja lukea sitten kotona rauhassa.
On näin. Perimmäinen tarkoitus on lainata kirjoja. Ja lukea lehtiä. Ei riehua ja olla mikään olohuone.
Sano nyt vielä, että lukutaidon ainut tarkoitus on osata tavata Raamattua ja Katekismusta ja että seksi on vain lastentekoa varten.
On sulla vilkas mielikuvitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se perimmäinen tarkoitus ole ollut lainata niitä kirjoja ja lehtiä kotiin luettavaksi. Tätä voit edelleen tehdä ja lukea sitten kotona rauhassa.
On näin. Perimmäinen tarkoitus on lainata kirjoja. Ja lukea lehtiä. Ei riehua ja olla mikään olohuone.
Sano nyt vielä, että lukutaidon ainut tarkoitus on osata tavata Raamattua ja Katekismusta ja että seksi on vain lastentekoa varten.
Minäkin olen samaa mieltä tuon edellisen kanssa ja olen sentään parikymppinen. Vanhat ajat ja käytöstavat kunniaan.
Mä mieluummin luen kirjani kotona. Oodi on mun kotikirjasto ja siellä käyn tankkaamassa kirjoja ja tapaamassa tuttuja. Hyvät espressot leivoksineen saa siitä yläkerran kahviosta.
Arvostan myös hiljaisia opiskelulooseja, ompelukoneita ja 3D-tulostusmahdollisuutta.
Miten te raukat asutte, jos teidän on pakko lukea kirjastossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se perimmäinen tarkoitus ole ollut lainata niitä kirjoja ja lehtiä kotiin luettavaksi. Tätä voit edelleen tehdä ja lukea sitten kotona rauhassa.
On näin. Perimmäinen tarkoitus on lainata kirjoja. Ja lukea lehtiä. Ei riehua ja olla mikään olohuone.
Sano nyt vielä, että lukutaidon ainut tarkoitus on osata tavata Raamattua ja Katekismusta ja että seksi on vain lastentekoa varten.
Minäkin olen samaa mieltä tuon edellisen kanssa ja olen sentään parikymppinen. Vanhat ajat ja käytöstavat kunniaan.
Niin mitkä tavat? Lukeminen oli silkkaa laiskottelua esimerkiksi 1949-1960, mutta hyvä käytös oli tuolloin sitä, että pennut ja akat on hiljaa kun miehet puhuvat, juovat ja tupakoivat.
Vastamelukuulokkeet on keksitty niille, jotka eivät muiden ihmisten olemassaoloa julkisissa tiloissa kestä.
Ja järjestäkää nyt ihmeessä edes kotiolonne sellaisiksi, että voitte siellä rauhassa lukea!
Maailma muuttuu eikä sinne 1930-luvun Fennada-filmiin pääse koskaan. Sitä aikaa ei ikinä ollutkaan, se oli illuusiota.
Vierailija kirjoitti:
Kirjasto vois tehdä verkkokaupat.
Varsinainen kirjojen lainaaminen "kirjastoverkkokauppalainaamoon" ja hakeminen postista tai kirjaston luukulta valmiiksi lainattuna tai dronella kotiintoimitettuna yms. Rahaa säästyis kokoelmatyöhön.
Itse rakennukset selvemmin tapahtumiin ja muuhun toimintaan.
Hiljaiset lukuhuoneet kaupungin laidalle metsään.
Nyt korona-aikanahan kirjastot ovat juuri "verkkokauppoina" toimineetkin. Lainata voi lähestulkoon ainoastaan verkossa varattuja kirjoja, jotka voi nopsasti hakea ja palauttaa itsepalveluautomaateilla. Muuten ei kirjastossa saa viettää aikaa ja ainakin omassa kirjastossani ylipäätään auki on vain alimman kerroksen tila ja sekin osittain. Kaikki tuolitkin on poistettu. Kyllä minä toki kaipaan sitä, että voi rauhassa haahuilla hyllyjen väleissä kirjoja valitsemassa. Mutta rauhallista kyllä on.
Entisenä kirjastoammattilaisena en voinut vaikuttaa siihen, millaisiksi kirjastot muuttuivat. Pidin kuulokkeita, jotta voisin keskittyä luetteloimaan kirjoja. Avonaisessa tilassa palelin hyytävässä ilmastoinnissa helteelläkin. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on paljon ihmisiä, jotka vaikuttavat kirjaston työntekijöiltä, mutta jotka oikeasti ovat kunnan sijoittamia työttömiä. Heiltä ei saa vastausta kysymyksiin, eivätkä kaikki edes osaa aakkostaa. Kirjojen hyllyttäminen voi olla niin pielessä, ettei kirjoja löydy enää muuta kuin sattumalta. Kaiken alasajon tuloksena on sohvilla tapahtuva pimeä bisnes.
Samaa mieltä. Minä, armoton lukutoukka, en halua enää käydä kirjastossa, joka on nykyään kuin meluisa sirkus, aika ajoin jopa pelottava, jossa ei todellakaan voi uppoutua hyvään kirjaan. Kävin Oodissa kerran ja ei ole tarvetta mennä uudestaan.