Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mamma, kuinka teit elostasi vähemmän tylsää?
10.03.2018 |
Tilanteeni tiivistettynä:
Asiat ovat melko vakiintuneet, on perhettä ja kotia, vähän jotain harrastuksentapaistakin, työtä (ja tulevaa työnhakua), arkea ja joskus jotain visiittejä sinne tänne. Kaikki on akselilla normaalin rajoissa tai jopa hyvin. Ei tosin loisteliasta, onnistumisen hetket ovat lyhyitä. Parisuhdeasiat niin ja näin, aika (p)onnetonta ollu viime vuodet. Reippautta ja tarmoa sais olla enemmän kaikilla elämän osa-alueilla. Koko ajan on tunne siitä, että nyt pitää tehdä jotain, tarvitsen muutosta.
Oletteko olleet vastaavanlaisessa tilanteessa ja sitten tehneet jotain, joka on ollut jotenkin "ratkaisevaa"? Käänteentekevää? Elämänlaatua parantavaa? Mukavaa? Isoa tai pientä? Konkreettisia esimerkkejä, kiitos? Tai joku totaalinen asennemuutos, kantava ajatus?
Kommentit (3)
- Aloin käydä noin kerran parissa kuukaudessa päiväretkillä uusissa paikoissa, pikkukylissä, kaupungeissa, joissa en ennen ollut käynyt. Yksin. Mies saa hoitaa sillä välin velvollisuudet. (Miehellä jotain vastaavaa omalla ajallaan.)
- Tein kodista helpommin järjestettävän paikan. Kiinnitin muutenkin huomiota viihtyisyyteen.
- Hakeudun metsäkävelyille aina kun mahdollista.
- Illalla järjestän ajatukseni päiväkirjaan, ja listaan monenlaisia asioita, jotta tuntisin hommien olevan paremmin hallinnassa.
Olen ihminen, jonka mielenrauhaa edistää järjestys ja kauneus. Myös hiljaisuus ja rauha. Näin ollen lapsiperheellisenä elän monilta osin "epämukavuusalueellani", vaikka lapset ovatkin ihania. On ollut vaikea hyväksyä, että oma mies on täysin aloitekyvytön huushollinpidossa, mutta yritän keksiä keinon päästä siitä yli. Paras (joskaan ei omaperäinen) oivallus on ollut se, että siivoaminen jne. on hyvää hyötyliikuntaa, vaikka ärsyttääkin tehdä kaikki aina yksin. Keski-iän lähestyessä olen tuntenut aivan uudenlaista pakokauhua, jonkinlaista unelmien hajoamista, tyhjyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa olen itsekin miettinyt.
Ennen tylsyyttä poisti känniseikkailu. Nyt ei sellainen tule kuuloonkaan.
Kaverit jäi sinne känniseikkailulle. Uusia kavereita ei järin paljon ole.
Jotain uudenlaista sisältöä kaipaan elämääni, en mitään aineellista, vaan "tunteellista".
Alue: Aihe vapaa
Univajeen poistaminen paransi elämää. Nukkumaan klo 22, eikä keskiyöllä tai sen jälkeen.