50-vuotias nainen matkii ja kadehtii
Minulla on ystäväpiirissäni tälläinen 50v, kouluttamaton sinkkunainen. Hän on tullut porukkaan tapailtuaan hyvin lyhyesti erästä tuttavapiirin miestä. Ongelma on, että nainen on hyvin intensiivinen ja näennäisen avoin, ja selvästi haluaa ystävyydeltämme enemmän kuin minä. En osaa oikein luottaa häneen, mielestäni käytöksessä on jotain todella erikoista. Porukkamme koostuu pääosin 20-40 vuotiaista naisista, ja hän on avoimesti ollut mustasukkainen heistä kaikista, ja myös kertonut sen näille naisille. Juovuksissa hän aina hokee ulkonäköään, seksikkyyttään, kelpaavuuttaan, jne, ja hänen ympärilleen kerääntyy piiri nuorempia naisia lohduttamaan, jotta ilta ei menisi pilalle. Alkoholia hän ei osaa käyttää ollenkaan muutenkaan vaan vetää aina hirveät pleksit. Olen seurannut miten hän on riitaantunut muutamien henkilöiden kanssa, ja minusta vaikuttaa siltä että hän ei kestä kritiikkiä, eikä sitä että hän jää valokeilan ulkopuolelle. Hän on myös näitä ihmisiä mustamaalannut monille ihmisille, jopa heidän puolisoilleen. Hänen olemuksessaan on jotain vaivaannuttavaa, mikä liittyy muiden ihmisten maneereiden matkimiseen. Hän on esimerkiksi alkanut käyttää nuorisokieltä. Hän tuntuu tarvitsevan loputtomasti huomiota, ja tuntuu että hän jo hallinnoi someanikin. Ei ole yhtään ystävieni statusta tai keskustelua johon hänellä ei olisi jotain tyhjänpäiväistä kommenttia. Oma status päivittyy kymmenenkin kertaa päivässä. Omituisia nyansseja on vaikka kuinka paljon, mutta mitään todella raskauttavaa ei tietysti ole.
Mikä minun ongelmani sitten on? En haluaisi viettää aikaa hänen kanssaan, enkä päästää lähelleni, sillä "gut feeling" sanoo ettei kaikki ole kunnossa. Hän on kuitenkin päättänyt tehdä itsestään näkyvän ja kuuluvan osan sosiaalista verkostoani, (välillä ihmettelen missä hänen "omat" ystävänsä ovat?) ja useimmat ihmiset näyttävät tulevan hänen kanssaan toimeen joko vilpittömästi tai kohteliaisuudesta. Luulen että itsekin osaisin suhtautua paremmin ja ymmärtäväisemmin jos minulla olisi hänen käytökselleen vaikka joku nimike. Tulee mieleen huomionhakuinen persoonallisuushäiriö, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan teorioita.
Kommentit (3)
Kuulostaa joltain semisti syrjäytyneelta wt-mammalta, joka on jäänyt elämässään yksin ja yrittää nyt epätoivoisesti luoda itselleen uutta kaveripiiriä. Varmaan hirveän kova tarve tulla hyväksytyksi, ja sitten tulee noita ylilyöntejä. Piirtyy kuva vähän reppanasta ihmisestä, jolla sosiaaliset taidot hukassa. Tyhjät tynnyrit kolisee eniten.
Otan osaa! On varmaan raskasta. Aina ei voi omaa seuraansa valita, esim. työkuvioissa. Ei voi muuta kuin minimoida kontaktipinta.
🇺🇦🇮🇱
kyllä tuo kuulostaa ihan huomiohakuiselta persoonallisuushäiriöltä. koittaisin vaan vältellä ja nähdä lähimpiä ystäviä kaksin
Ahdistaa jo nyt viikonlopun juhlat, joissa hän varmasti on, kuten loppukuun työtapahtumat (vaikka ei itse ole edes samalla alalla), ja joudun viettämään aikaa hänen kainalossaan nyökkäillen ja ha hymyillen, kun voisin olla puhumassa ihmisten kanssa joista oikeasti pidän. Isommissa seurueissa hän aina kääntää keskustelun itseensä (vaikka puhe olisi niistä töistä joista hän ei mitään tiedä) vaikka vain aloittamalla vuolaat kehut siitä miten ihana tyyppi joku seurueesta on. Torjuminen ei draamaattisen luonteen ja huonon viinapään takia tule kyseeseen.
Melkein tekisi mieli jättää menemättä,mutta nämä ovat kuitenkin minun kollegoitani ja tilaisuuksiani. Puuuh...
Ap