En yhrään tiedä mitä lähteä opiskelemaan!!! Auttakaa? Olen jo epätoivoinen....
Tiedän että päästäkseni maksullisesta suhteesta ja ahminnasya/oksentamista eroon pitöisi vaihtaa maisemaa ja saada opiskelupaikka suomesta. Mutta en tiedä mitä opiskella! Haluaisin yliopistoon. Jotain muotiin liittyvää tai oikeuspsykaa/kriminologiaa?? Myös rekritointi kiinnostaisi! Suomen tulevaisuuden työpaikoilla ei niin väliä sillä ulkomailla työskentely kiinnostaa.Onko ehdotuksia? En ole asiaan perehtynyt yhtään... Viime viikolla herösin vasta ajattelemaan asiaa. Lukion päättötodistus on keskinkertainen.. Minkälaisia pääsykokeet ovat? Kaikki mahdollinen tieto tervetullutta! En edes tiedä mistä lähteä selvittämään asiaa...
Kommentit (46)
No jos sulla on ollut 9-10 arvosanoja niin oot fiksu. Nyt vaan homma kasaan.
Ja ai niin, oikiksessa (ja varmaan yleisestikin yliopistossa monilla aloilla) liiat suorituspaineet tai muihin vertaaminen voi käydä raskaaksi. Jos olet luullut olevasi huippusuorittaja, täältä kyllä löytyy parempia ja tulet sen huomaanaan. Itse olen 5 ällän ylioppilas, lukiosta suoraan sisään eikä tehnyt edes tiukkaa, ja olen silti saanut rajusta lukemisesta huolimatta uusia tenttejä, joista toiset vetää vitosia heittämällä.
Ei liity keskustelun varsinaiseen aiheeseen, mutta huomattuani sinun palanneen palstalle, olen ruvennut miettimään: minkä ikäinen olitkaan? Ihan puhtaasta mielenkiinnosta, tosin voisihan tuo ikätieto auttaa ammatinvalinnassakin.
Vierailija kirjoitti:
Colette kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Colette kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene yliopistojen ja muiden koulujen nettisivuille tutkimaan mitä milläkin alalla opiskellaan.
Menin mutten löydä oikeastaan mitään!!! Mikä pääaine esimerkiksi pitää valita jos haluaa opuskella rikostiedettä?
Jos aiot päästä sisään ja pärjätä opinnoissa niin ennen pääsykoetta on esipääsykokeena se, että osaa selvittää nuo jutut.
Mutta kun ahdistun oikeasti edes ajatuksests. Viimeiset 2vuotta lukiota alisuoriuduin. Arvosanat menivöt 9-10stä 4-5 ja menin kirjoituksiinkon lukematta. Sain C jaM mutta olisin suoriutunut paremminkin!!!!! Tiedonhaun aloittaminen ja pääsykokeisiin lukemisen aloittaminen on vaikeaa koska epäonnistumisrn ja alisuorittamisen pelko on niin vahva!
Miten opiskelet jos ahdistus ajatuksesta? Opiskellessa on edessä paljon tiedonhakua ja muuta.
Ajayttelin alkaa käymään kirjastossa lukemassa kaiken vapaa-aikani mitä töiltä ehdin. Yritän etsiö samalla uutta kunnon osa-aika työtä myös! Tiedonhaku ei ole onglema. Rakastan esitelmien tekoa mutta niiden esittäminen on ahdistavaa. Jos ikinä vain onnistun pääsemään sisään niin käyn hakemassa apua yliopistossa selviämiseen ilman ahmimista.
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikeasti aina tiedä, onko sössö taitava rölli, vai onko se oikeasti sekaisin kuin seinäkello. Rikostiedettä, joo joo, Friiltä on kattonu sarjoja ja jännäreitä lukenut, minkä on oksentamiseltaan ja mittanauhan kanssa heilumiseltaan ehtinyt. Ristus.
En ole kumpaakaam!!!!! Täällä englannissa voi opiskella oikeuspsykaa mutta suomesta en ole vastaavaa löytänyt?!?! En katso tv:tä kun en sitä edes omista! Ja olen kiinnostunut siitä mitkä tapahtumat ja tekijöt AJAVAT RIKOLLISUUTEEN. En ole kiinnostunyt itse rikoksesta jota ohjelmissa esitellään ja suurennellaan
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin oikiksessa on muotioikeutta (valinnaisena satunnaisesti, lisäksi ns koulun ulkopuolella joskus luentoiltoja) ja kriminologiaan voi ihan erikoistua, mutta pakolliset kurssit on suureksi osin jotakin aivan muuta, eli ensin pitää lukea kolme vuotta myös laidasta laitaan erilaisia oikeudenaloja, ja jotkut niistä kursseista on tosi puuduttavia tai hankalia, koska kaikkea ei vaan voi hallita. Voin kuitenkin sanoa, että siinä pitää olla psyyke suht kunnossa, jos meinaa oikeasti hommata itselleen maisteritutkinnon tästä tiedekunnasta. Oletko varma, etteivät opiskelun tuoma stressi ja suorituspaineet lisää ongelmiasi vain entisestään?
Voitko kertos lisää muotioikeudesta?
Ei lisää, haluan kunnon tutkinnom ja työpaikan jotta voin elää kunnolla niin kuin muutkin!!
Vierailija kirjoitti:
Ei liity keskustelun varsinaiseen aiheeseen, mutta huomattuani sinun palanneen palstalle, olen ruvennut miettimään: minkä ikäinen olitkaan? Ihan puhtaasta mielenkiinnosta, tosin voisihan tuo ikätieto auttaa ammatinvalinnassakin.
Olen 20v
Colette kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei liity keskustelun varsinaiseen aiheeseen, mutta huomattuani sinun palanneen palstalle, olen ruvennut miettimään: minkä ikäinen olitkaan? Ihan puhtaasta mielenkiinnosta, tosin voisihan tuo ikätieto auttaa ammatinvalinnassakin.
Olen 20v
Ei millään pahalla mutta sinulla on ainakin 30-vuotiaan kädet kuvista päätellen. Vai aiheuttaako anoreksia ennenaikaista vanhenemista?
Rekritointi = rekrytointi? Amk:hon opiskelemaan HR-puoleen erikoistuneeksi tradenomiksi. Saat paperit käteen 3,5 vuodessa jos opiskelet ”taiteen sääntöjen mukaan”.
Ajattele nyt tulevaisuuttasi realistisesti ja unohda nuo haihatteluhaaveet jostain psykasta tai CSI-urasta. Paskat susta siihen enää on. Vauvapalstan friikki, joka ei ole eläissään kirjoittanut yhtään älykkyyttä vähänkään osoittavaa viestiä. Opiskelu vaikkapa röntgenhoitajaksi on sun mahdollisuuksien ylärajoilla, kunhan haet pk-seudun ulkopuolelle opiskelemaan. Metropoliaan et pääse millekään linjalle, yliopistosta ei kannata edes haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Colette kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei liity keskustelun varsinaiseen aiheeseen, mutta huomattuani sinun palanneen palstalle, olen ruvennut miettimään: minkä ikäinen olitkaan? Ihan puhtaasta mielenkiinnosta, tosin voisihan tuo ikätieto auttaa ammatinvalinnassakin.
Olen 20v
Ei millään pahalla mutta sinulla on ainakin 30-vuotiaan kädet kuvista päätellen. Vai aiheuttaako anoreksia ennenaikaista vanhenemista?
Eh?! En ole vanhentunut ennenaikaisesti!! Viimeksi kun ostin viiniä näytin myyjän mielestä 14vKäteni kuivuvat kyllä kylmässö ilmassa mutta rasvaan käsiäni joka päivä tämän takia!!
Vierailija kirjoitti:
Rekritointi = rekrytointi? Amk:hon opiskelemaan HR-puoleen erikoistuneeksi tradenomiksi. Saat paperit käteen 3,5 vuodessa jos opiskelet ”taiteen sääntöjen mukaan”.
Mutta kun haluan yliopistoon... Onko vastaavaa siellö?
Vierailija kirjoitti:
Ajattele nyt tulevaisuuttasi realistisesti ja unohda nuo haihatteluhaaveet jostain psykasta tai CSI-urasta. Paskat susta siihen enää on. Vauvapalstan friikki, joka ei ole eläissään kirjoittanut yhtään älykkyyttä vähänkään osoittavaa viestiä. Opiskelu vaikkapa röntgenhoitajaksi on sun mahdollisuuksien ylärajoilla, kunhan haet pk-seudun ulkopuolelle opiskelemaan. Metropoliaan et pääse millekään linjalle, yliopistosta ei kannata edes haaveilla.
Kiitos äiti nöistä rohkaisevista sanoista
Colette kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Colette kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei liity keskustelun varsinaiseen aiheeseen, mutta huomattuani sinun palanneen palstalle, olen ruvennut miettimään: minkä ikäinen olitkaan? Ihan puhtaasta mielenkiinnosta, tosin voisihan tuo ikätieto auttaa ammatinvalinnassakin.
Olen 20v
Ei millään pahalla mutta sinulla on ainakin 30-vuotiaan kädet kuvista päätellen. Vai aiheuttaako anoreksia ennenaikaista vanhenemista?
Eh?! En ole vanhentunut ennenaikaisesti!! Viimeksi kun ostin viiniä näytin myyjän mielestä 14vKäteni kuivuvat kyllä kylmässö ilmassa mutta rasvaan käsiäni joka päivä tämän takia!!
14 varmaan siksi, että anoreksian takia olet ruumiiltasi pikkupojan näköinen, tai tytön jolla ei vielä murrosikää. Kuten ne siellä Amerikassa kotiinsa lukitut lapset, joista suurin osa olikin aikuisia. Kätesi näyttävät kyllä tosi vanhalta ja luiselta.
Jos kannustusta kaipaat: Mene äkkiä sairaalaan ja hoida itsesi kuntoon ennen kuin alat miettiä opintoja. Lähde pois maksullisesta suhteesta. Miten edes siihen olet päätynyt? Myit itsesi englantiin vai?
Esimerkiksi kauppakorkeakoulu on hyvä, koska koulutus käy monille aloille. Siitä voi myöhemmin erikoistua useille aloille. Kun päätät jotakin, kannattaa hakea valmennuskurssille.
Kiitos piristävästä keskustelusta. Oon hakemassa oikikseen keväällä. Tajusin, että jos sinne oikeesti hakee sun kaltasia, jotka ei osaa edes ottaa selvää mitä missäkin opiskellaan. Ja haluaa opiskella vaan jotain muotioikeutta niin mullahan on varsin hyvät mahdollisuudet päästä sisään!
Höhlä. Rikollisuuden perisyyt on jo satoja vuosia sitten selvitetty.
Köyhyys
Lapsuuden kasvatus; rajat ja rakkaus
Geneettinen impulssiherkkyys
Luonnehäiriöt
Harhaiset yhteiskuntavisiot
Oikeudenmukaisuudentunne
Pääsisit poliisiasemalle enintään siivoojaksi.
Meillä ainakin oikiksessa on muotioikeutta (valinnaisena satunnaisesti, lisäksi ns koulun ulkopuolella joskus luentoiltoja) ja kriminologiaan voi ihan erikoistua, mutta pakolliset kurssit on suureksi osin jotakin aivan muuta, eli ensin pitää lukea kolme vuotta myös laidasta laitaan erilaisia oikeudenaloja, ja jotkut niistä kursseista on tosi puuduttavia tai hankalia, koska kaikkea ei vaan voi hallita. Voin kuitenkin sanoa, että siinä pitää olla psyyke suht kunnossa, jos meinaa oikeasti hommata itselleen maisteritutkinnon tästä tiedekunnasta. Oletko varma, etteivät opiskelun tuoma stressi ja suorituspaineet lisää ongelmiasi vain entisestään?