Miten estää liiallinen itkeminen hautajaisissa?

Join 4 lonkeroa ennen äitini hautajaisia. Ei ollut mikään bilefiilis, mutta sain oltua. Olin täysin kivikasvo. En halua itkeä muiden nähden, vaikka sillä hetkellä olisikin ollut ymmärrettävää. Jälkeenpäin mietin, että otin maljan mutsille joka kuoli alkoholismiin...

Minä liikutun ja itken hautajaisissa, vaikka vainaja ei olisi edes erityisen läheinen. Omaisten suru koskettaa, myötäelän sitä. Omatkin menetykset tulevat mieleen. Jotenkin se itku puhdistaa sisintä. Tässä olen enkä muuta voi. Uskalla itkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on puolisostani. Ap.

Syvä osanottoni :(

Sukulaiseni puoliso hautajaiset olivat viime keväänä. Suren vieläkin, hän oli minulle tärkeä ja rakas ihminen. Hänen miehensä sanoi arkulla "Kiitos suuresta rakkaudesta" ja murtui kyyneliin.  Se oli hyvin inhimillistä kaikki. Jokainen ymmärtää. Nytkin tulevat kyyneleet. 

<3

Pelkään hajoavani. Jalat pettävät alla, itken, huudan, sekoan. Pelottaa. :( ap

Onko sinulla ketään läheistä, joka voisi tukea vaikka ihan kirjaimellisesti? Ymmärrän että haluat tavallaan surra yksin, mutta tositilanteessa se yksi tukija voi olla tarpeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on puolisostani. Ap.

Syvä osanottoni :(

Sukulaiseni puoliso hautajaiset olivat viime keväänä. Suren vieläkin, hän oli minulle tärkeä ja rakas ihminen. Hänen miehensä sanoi arkulla "Kiitos suuresta rakkaudesta" ja murtui kyyneliin.  Se oli hyvin inhimillistä kaikki. Jokainen ymmärtää. Nytkin tulevat kyyneleet. 

<3

Pelkään hajoavani. Jalat pettävät alla, itken, huudan, sekoan. Pelottaa. :( ap

Käy lääkärissä, saat ehkä lääkettä päiväksi, vaikka vain varalta, se tietokin voi riittää, että apu on lähellä. Tavallaan. Ja jos päädyt lääkkeeseen, muista testata vaikutus etukäteen. Tai pääset juttelemaan ammattilaisen kanssa? Voisi todella olla apua ja tarpeeseen. Elämäsi on mullistunut ja suuri suru kohdannut. Et voi mitenkään tietää etukäteen miten käyttäydyt siellä, toiset toimivat ensin ja murtuvat sitten, toiset voivat murtua täysin, kukaan ei voi tietää etukäteen. Voimia ja osanottoni!

Veljeni hautajaisissa otin rauhoittavan, itkin kyllä mutta pysyin kasassa.

Vanhemmat hautasin ilman lääkkeitä, itkin kyllä,mutta pysyin kasassa.

Osanottoni , ja suosittelen käymään lääkärissä ennen hautajaisia,mieto rauhoittava voisi auttaa kestämään tuon päivän

Naispuolinen leski voi nykyaikanakin käyttää suruharsoa, sen taakse pääsee vähän kuin piiloon.

Ei sitä tarvi mitenkään estää. Jos itkettää, niin itke niin paljon kuin itkettää.

Vierailija kirjoitti:

Join 4 lonkeroa ennen äitini hautajaisia. Ei ollut mikään bilefiilis, mutta sain oltua. Olin täysin kivikasvo. En halua itkeä muiden nähden, vaikka sillä hetkellä olisikin ollut ymmärrettävää. Jälkeenpäin mietin, että otin maljan mutsille joka kuoli alkoholismiin...

osanottoni, olet varmasti nähnyt paljon.

Minun ongelmani oli päinvastainen: en pystynyt itkemään puolisoni hautajaisissa. Olen joka suhteessa hyvin yksityinen ihminen, niinpä itkin surunikin yksin. Sitä paitsi suuren osan surutyöstä olin tehnyt jo etukäteen, puolisoni sairasti pitkään tautia, joka muutti hänen persoonallisuutensa täysin, eli menetin rakastamani ihmisen jo hänen eläessään. Hautajaisissa minua vähän suorastaan hävetti, kun muut sukulaiset itkivät avoimesti, ja minä vain istuin kuivin silmin.

Osanottoni menetykseesi 💔 Mun mielestä rauhoittavien käyttössä ei ole mitään moitittavaa. Samalla sun aivot saa vähän lepoa siitä jatkuvasta surun ja menetyksen tunteesta, ajattelet hieman jo selkeämmin tulevaisuutta yms. Kokemusta on omasta takaa, isäni kuoli yllättäen viime syksynä ja muutaman kerran olen lääkettä käyttänyt pahimman tuskan helpottamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Minun ongelmani oli päinvastainen: en pystynyt itkemään puolisoni hautajaisissa. Olen joka suhteessa hyvin yksityinen ihminen, niinpä itkin surunikin yksin. Sitä paitsi suuren osan surutyöstä olin tehnyt jo etukäteen, puolisoni sairasti pitkään tautia, joka muutti hänen persoonallisuutensa täysin, eli menetin rakastamani ihmisen jo hänen eläessään. Hautajaisissa minua vähän suorastaan hävetti, kun muut sukulaiset itkivät avoimesti, ja minä vain istuin kuivin silmin.

Tämä viesti lohduttaa minua, koska olen ollut kroonisesti sairaan omainen kymmeniä vuosia ja surrut pitkään ja hartaasti, äitiäni. olen pelännyt että kun suru on näin voimallista, en kestä sitten hautajaisia. mutta ehkä se on totta, ettei kellekään anneta enempää kuin jaksaa kantaa, ja hautajaiset tulen kestämään, ehkä käyttäydyn kuten sinä teit. jokaisella on lupa surra tavallaan, emme kukaan tiedä mitä toinen oikeasti on joutunut kestämään. :(

täällä vaan vollotan tälle ketjulle  :/ siinä ei ole mitään pahaa, " kun on tunteet "

Jos ei ole kokemusta lääkkeistä, niin on tosiaan hyvä idea kokeilla niitä etukäteen välttääkseen ikävät yllätykset. Sekavana ja mömmöissä on vielä hirveämpää ja hautajaisista jää epämääräiset ja ikävät muistot.

Olisiko sinulla ketään läheistä johon voisit tukeutua ihan kirjaimellisesti hautajaisten ajan? Anna itsellesi lupa itkeä ja näyttää tunteet! Ja voithan aina sulkeutua hautajaistenkin aikana hetkeksi omiin oloihini keräämään itsesi. Voimia!

Ihan voit vaan itkeä, se on luonnollista ja sinulla on siihen oikeus.

Itseäni alkoi itkettää viimeisissä hautajaisissa papin ahdistuneen surullinen ilme kun hän tuli sakastista ja katsoi arkkua. Se riitti ja itkin melkein koko ajan.

Itkussa ei ole mitään hävettävää. Nuorena yritin olla kuin suvun miehet (olen nainen), enkä itkenyt, pidättelin niin että se sattui. Nyt en enää välitä.

Minua itkettää jo pelkkä adagion kuuleminen😭

Voimia aivan hirveästi sinulle ap. Vaikea päivä mutta selviät siitä. ❤

Pyydä jotain rauhoittavia lääkäriltä

Sehän on ilon päivä. Hänellä on nyt kaikki hyvin. Ei huolta kipua. Saa nähdä kaikki rakkaat

Tulossa hautajaiset. Olen uupunut kun olen yksin ne järjestänyt. Pienimuotoiset mutta silti. Itken koko ajan nyt. En niinkään suruakaan vaan montaa muutakin tunnetta. Vihaa, katkeruutta jne. Sitä mitä menetin kun omaista hallitsi alkoholi jne. Pelkään että hautajaisissa tukehdun itkuuni.

Mulla ei auta mikään. Kun kuulen urutkin niin itkuhanat aukeaa

Herkkis