Lue keskustelun säännöt.
Alan olla jo täysin loppu tän masennuksen kanssa
08.03.2018 |
Ja tuntuu, että olo huononee huononee vaan. Turvaton olo, tuntuu, että joku moittii erityisesti silloin, kun teen läksyjä. Arjen hoidan väkisin. En saa mistään mielihyvää. Nukun 10-12 tunnin yöunia, mutta kellon soidessa en meinaa millään saada silmiä auki.
Käyn puhumassa tästä viikon - kahden välein, mutta tekee mieli lopettaa siellä käyminen, kun hoitaja ja lääkäri vaan asettaa lisää vaatimuksia enkä jaksa. En jaksa muuttaa mitään asioita. Ne ei ymmärrä, kun sanon etten jaksa. Mä en ole tarpeeksi.
Haluaisin vaan kuolla pois. Itsemurha on koko ajan vaan enemmän mielessä ja se tuntuu täydelliseltä ratkaisulta ihan kaikkeen.
Kommentit (50)
Voit luopua masennuksesta ja alkaa suorittaa elämää kuten 9 miljardia muuta ihmistä tekee. Välillä on ilon pilkahduksia mutta enimmäkseen harmaata. Ota täysin uusia suuntia, pois vanhasta ja mukavuusalueelta, ylitä isoja kynnyksiä. Ja tee enimmäkseen asioita muiden kanssa, ihmisten joita et vielä tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sua tutkittu? Ettei taustalla ole jotain muutakin, joka aiheuttaa tuota masennusta. Entä onko lääkitystä?
Puhu noista itsarijutuista. Sulle voisi osastojaksokin tehdä hyvää.
Mutta itsemurhaa älä tee. Ei se paremmaksi siitä muutu, loppuu vaan. Kaikki loppuu. Suru jää läheisille. Jos et jaksa tehdä jotain juttuja, älä tee, ota lomaa kaikesta. Mikä vaan on parempi kuin itsemurha.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vaatimuksia lääkäri ja hoitaja asettavat?
Ei nyt edes mitään suuria vaatimuksia, mutta ainakin tässä tilanteessa ne tuntuvat mahdottomilta toteuttaa.
Tulevaisuutta ja menneisyyttä saan murehtia vaan vartin verran päivässä tiettyyn aikaan. Hyvä neuvo joo, mutta en jaksa kontrolloida ajatuksiani. Pitäisi syödä säännöllisesti. Totta, mutta en jaksa syödä mitään muuta kuin hedelmiä. En jaksa lämmittää ruokaa mikrossa eikä se kylmänäkään maistu. Viime kerralla suunniteltiin, että millainen elokuva musta tehtäisiin, jos itse ohjaisin sen. Nyt pitäisi keksiä nimi sille. En saa aikaiseksi miettiä sitä, mutta silti koko ajan takaraivossa on ajatus, että pitäisi keksiä se...
Vierailija kirjoitti:
Onko sua tutkittu? Ettei taustalla ole jotain muutakin, joka aiheuttaa tuota masennusta. Entä onko lääkitystä?
Puhu noista itsarijutuista. Sulle voisi osastojaksokin tehdä hyvää.Mutta itsemurhaa älä tee. Ei se paremmaksi siitä muutu, loppuu vaan. Kaikki loppuu. Suru jää läheisille. Jos et jaksa tehdä jotain juttuja, älä tee, ota lomaa kaikesta. Mikä vaan on parempi kuin itsemurha.
Verikokeita on otettu. On lääkitys. N. 3 eri masennuslääkettä on kokeiltu, eikä mikään ole auttanut. Itsariajatuksista olen puhunut, mutta tuntuu etteivät oikein enää ota tosissaan kun niitä on ollut jo ehkä vuoden verran, mutta vieläkin olen elossa...
Mielelläni ottaisinkin kaikesta lomaa, mutta sitten tulee huono omatunto. Asioilla on liikaa merkityksiä näin elossa ollessa, mutta kuollessa koko elämä on ollut täysin turha. Enää ei edes kiinnosta läheisten suru kuolemani jälkeen, koska kuoleman jälkeen jokaisen elämä on ollut täysin turha.
Kiitos kuitenkin viestistäsi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voit luopua masennuksesta ja alkaa suorittaa elämää kuten 9 miljardia muuta ihmistä tekee. Välillä on ilon pilkahduksia mutta enimmäkseen harmaata. Ota täysin uusia suuntia, pois vanhasta ja mukavuusalueelta, ylitä isoja kynnyksiä. Ja tee enimmäkseen asioita muiden kanssa, ihmisten joita et vielä tunne.
En jaksa. :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota sitä lomaa huonon onatunnon uhallakin... Huono omatunto on varmaan terapiassa otettu puheeksi?
Vierailija kirjoitti:
Ota sitä lomaa huonon onatunnon uhallakin... Huono omatunto on varmaan terapiassa otettu puheeksi?
Joo. On puhuttu siitäkin, että pitäisi olla itselleen armollisempi. En jaksa olla, en jaksa tehdä mitään muutoksia ajattelutavoissani. Mun on pakko käydä nyt koulussa, koska mun täytyy kirjoittaa matikka jo syksyllä ja vielä on kursseja käymättä... Jos elän, on pakko saada lukio suoritettua kunnialla. Mieluiten kyllä kuolisin. Ei helvetti tätä!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä valita, muista positiivinen asenne!!
Sun ei ole mikään pakko. Tämä yritä sisäistää ihan ensiksi. Kuulostaa että olet burnoutin kynsissä.
Oletko nuori? Onko hyvät välit vanhempiin? Jos olisit mun lapsi, ostaisin meille matkat johonkin lämpimään, hetkeksi pois kaikesta. Illalla hotellilla voitaisiin käydä läpi asioita, kaukana niistä kuitenkin fyysisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun ei ole mikään pakko. Tämä yritä sisäistää ihan ensiksi. Kuulostaa että olet burnoutin kynsissä.
Oletko nuori? Onko hyvät välit vanhempiin? Jos olisit mun lapsi, ostaisin meille matkat johonkin lämpimään, hetkeksi pois kaikesta. Illalla hotellilla voitaisiin käydä läpi asioita, kaukana niistä kuitenkin fyysisesti.
Olen 19. Välit isään ovat aika etäiset, äitiin läheisemmät. Kuitenkaan en oikein pysty äidillekään tästä olosta puhumaan. Paitsi eilen jostain syystä avauduin sille ja sanoin miten loppu olen ja että haluan tappaa itseni... Kaduttaa.
Ap
Taidat tarvita sairaalahoitoa... Jos avopuolen palvelut ei aiheuta muuta kuin stressiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, osastolle. Se kuulostaa rajulta, mutta kannattaa se kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep, osastolle. Se kuulostaa rajulta, mutta kannattaa se kokeilla.
Oikeasti? :o Otetaankohan minua edes sairaalaan, kun en ole psykoosissa eikä mulla ole mitään harhoja? Olen luullut että osastolle on nykyään vaikea päästä kun paikkoja on vähennetty.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voit luopua masennuksesta ja alkaa suorittaa elämää kuten 9 miljardia muuta ihmistä tekee. Välillä on ilon pilkahduksia mutta enimmäkseen harmaata. Ota täysin uusia suuntia, pois vanhasta ja mukavuusalueelta, ylitä isoja kynnyksiä. Ja tee enimmäkseen asioita muiden kanssa, ihmisten joita et vielä tunne.
Maailmassa on 7,6 miljardia ihmistä.
Mistä pe..r...s.eeestä revit ajatuksen, että kaikki muut suorittavat elämäänsä ja aloittaja on ainoa masentunut`?
Mistä he...v..stä sait päähäsi että masennuksesta voi tuosta vaan luopua?
Mistä sa..nan v..tusta sait päähäsi että sinulla on oikeasti oikeus edes sanoa itsetuhoiselle ihmiselle noin vähättelevästi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, osastolle. Se kuulostaa rajulta, mutta kannattaa se kokeilla.
Oikeasti? :o Otetaankohan minua edes sairaalaan, kun en ole psykoosissa eikä mulla ole mitään harhoja? Olen luullut että osastolle on nykyään vaikea päästä kun paikkoja on vähennetty.
Ap
Luultavasti ei, mutta itsemurhasta ja tarkoista itsemurhasuunnitelmista puhumisella voit parantaa todennäköisyyksiäsi
eri
Siis onko sinulla läksyjä tehdessäsi joku sisäinen kriitikko päässäsi, vai moittiiko joku oikeasti.
Jos päässäsi kuuluu koko ajan vähättelevää, mitätöivää ja inhottavaa länkytystä, niin pyydä asiallisia perusteluja siltä "länkyttäjältä". Voit ihan sanoakin sille että turpas kiinni.
Mitä vaatimuksia lääkäri ja hoitaja asettavat?