Mä pidän yhdestä miehestä.....
Mutta en osaa näyttää edes sitä. Tai no ehkä se tietää.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Olenko se minä?
Voi kun oisitkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko se minä?
Voi kun oisitkin.
Olisi kyllä kohtalo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko se minä?
Voi kun oisitkin.
Olisi kyllä kohtalo.
Niin, heh. Mutta pidän hänestä niin hirveästi, ihan hassu asia.
Harmi vaan, että välillämme on tavallaan asiakas tai bisnessuhde, eli tilanne,jossa ollaan ei pohjaudu ystävyydelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko se minä?
Voi kun oisitkin.
Olisi kyllä kohtalo.
Niin, heh. Mutta pidän hänestä niin hirveästi, ihan hassu asia.
Ei siinä mitään väärää ole.
Jokainen meistä toivoo, että olisi joku josta pitää ja joka pitää takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Olenko se minä?
Et voi olla kun minä olen se
Se on varmasti selvännäkijä ja selvillä asiasta. Saattaa toki olla myös tavallinen suomalainen mies ja täysin kuutamolla koko jutusta.
Tekisi mieli kiukutella kun se tilanne on sellainen, että se ei jatku. Harvoin pidän kenestäkään ja aina jos pidän, niistä ei ikinä tule mun kumppaneita, läheisiä tai ystäviä. Hassua on, että pidän tästä ihmisestä ehkä juuri siksi, että kiukkuni näytin yhdessä kohdassa hänelle, eikä hän sulkeutunut siitä minkään muurin sisään, vaan sieti tilanteen ja mun kiukun. Otti siitä vastuun, koska se johtui hänestä. Sellainen osoittaa kehittynyttä ihmistä, joka ei aivan pienistä hätkähdä. Tarvitsisin sellaisen rinnalleni. Mutta tästä ei sellaista tule. Saan pitää hänestä, vaikka tiedän, että hänestä ei jää palaakaan elämääni. Tai no ehkä tekemänsä työn muodossa tulee jäämään.
Olenko se minä?