Hesarin pääkirjoitus alhaisesta syntyvyydestä

Ihmiset ovat uupuneita ja turhautuneita tähän maahan.

Missään ei ole mitään eikä ketään. Esimerkki: On asiaa terveyskeskukseen. Soittavat minulle takaisin 3,5 tunnin päästä. Ehkä. Voi siinä mennä yleensä 5 kin tuntia.

Usein automaatti ilmoittaa, että soittonne ei kirjautunut, -Klik!-, niin että hyvä tuurihan mulla kävi tänään.

Onneksi ei ole lapsia vastuulla. Elämä on riittävän väsyttävää ilmankin.

Uskon että taustalla on myös tietynlainen yhteiskunnallisten muutosten aiheuttama kovien arvojen yleistyminen. Yhteiskunta muuttuu automaation kautta yhä enemmän sellaiseksi että pitää olla korkeakoulutettu monitaituri asiantuntija jotta voi olla varma rahallisesti turvatusta tulevaisuudesta. Aika moni ihminen ei kykyjensä puolesta tähän tule yltämään ja heille on enenevässä määrin tarjolla huonosti palkattua silpputyötä ja huonoa omatuntoa, että eivät täytä yhteiskunnan korkeita odotuksia. Menneessä maailmassa suurin osa ihmisistä oli suhteellisen kouluttamatonta väkeä mutta heille löytyi silti paikka yhteiskunnassa vaikkapa tehdästyöläisenä. Nykyään ihmisiä kyllä tarvitaan veronmaksajiksi mutta yhteiskunnan rakenne on muuttunut sellaiseksi, että suurille massoille ei enää löydy samalla tavalla turvattua tulevaisuutta. Ja kuten nähty, aika harva haluaa lapsia jos luottoa tulevaisuuteen ei löydy.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on lapsivihamielinen ja naisvihamielinen maa.

Lapsiperheiden palvelut on surkeat, päivähoito ja koulut rappiotilassa.

Tavattoman raskasta on ollut tästä syystä.

Kyllä täällä on ihan kaikenikäisten kansalaisten palvelut surkeat. Lapsista vain pidetään eniten melua, vaikka kaikki varat mitä vieraskoreudesta jää, kulutetaan lasten ja lapsiperheiden hyväksi. Ei ole muuta ryhmää, joka saisi tulonsiirtoja vaikkei niitä tarvitse (varakkaiden lapsilisät).

Todellisia hädänalaisia ovat yksinäiset, vanhukset, sairaat, vammaiset ja työttömät. Sitä pahempi, jos sama ihminen kuuluu useaan näistä joukoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on lapsivihamielinen ja naisvihamielinen maa.

Lapsiperheiden palvelut on surkeat, päivähoito ja koulut rappiotilassa.

Tavattoman raskasta on ollut tästä syystä.

Kyllä täällä on ihan kaikenikäisten kansalaisten palvelut surkeat. Lapsista vain pidetään eniten melua, vaikka kaikki varat mitä vieraskoreudesta jää, kulutetaan lasten ja lapsiperheiden hyväksi. Ei ole muuta ryhmää, joka saisi tulonsiirtoja vaikkei niitä tarvitse (varakkaiden lapsilisät).

Todellisia hädänalaisia ovat yksinäiset, vanhukset, sairaat, vammaiset ja työttömät. Sitä pahempi, jos sama ihminen kuuluu useaan näistä joukoista.

Lapsilisä on satasen kuussa. Mitwn joku voi kadehtia jo sitäkin?

Ns varakkaiden lapsilisässä on se idea, että muutkin kuin se ihan alin kuonasakki lisäöntyisi. Se on kyllä ihan koko yhteiskunnan etu.

Syyttämällä ja haukkumalla ei päästä koskaan toivottuihin tuloksiin. Työttömyys ei kiusaamalla laske eikä syntyvyys nouse.

Ai mikä sitten auttaa? Tempoileva politiikka pois, johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä peliin. Lasketaan muutoksista aiheutuvat kustannukset ennen päätöksentekoa. Sitä kutsutaan johtamiseksi.

Naisten laatu on heikkoa, siksi ei synny vaaveja. Ei kiinnosta jotkut räkä poskella kissojen oikeuksista mölyävät tantat. 

Vierailija kirjoitti:

Syyttämällä ja haukkumalla ei päästä koskaan toivottuihin tuloksiin. Työttömyys ei kiusaamalla laske eikä syntyvyys nouse.

Ai mikä sitten auttaa? Tempoileva politiikka pois, johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä peliin. Lasketaan muutoksista aiheutuvat kustannukset ennen päätöksentekoa. Sitä kutsutaan johtamiseksi.

Nimenomaan. Tuo toistuva mantra siitä, miten ihmiset ovat nykyään "vastuuttomia, epäkypsiä, itsekkäitä" tms. ei varmasti auta yhtään mitään tai ketään. Lapsettomuuden tai lapsiluvun rajoittamisen takana on monia, monimutkaisia syitä ja monesti myös kipeitä valintoja ja ihmiskohtaloita.

Mielestäni yhteiskunnan pitäisi pureutua tämän koko ilmiön monimutkaisuuteen ja sitten miettiä, mitkä olisivat rakentavia ja myönteisiä keinoja. 

Haukkuminen ja syyllistäminen ei varmasti auta tai rohkaise ketään tai paranna mahdollisia ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005593753.html

Mitä ajatuksia ja mielipiteitä herättää?

Kannattaa myös lukea kommentit, siellä on ihan mielenkiintoisia kannanottoja.

Kyllä, sielläkin sanotaan kommenteissa että lapsen syntymä on oman elämän loppu ja loppuelämä on orjuutta. Joka siltä pelastuu, on onnekas.

Jos olisin yhtään huonommin palkatulla alalla, minulla ei olisi varaa lapseen. Nyt olen korkeapalkkaisella alalla, mutta minulla ei riitä aika lapseen, sillä töitä voi olla aamusta iltaseitsemään asti ja ne seuraavat kotiinkin. Siihen en uskalla luottaa, että yksikään mies sitoutuisi 100% varmasti lapseen 18 vuodeksi, joten en tuudittautuisi siihenkään. Jos tässä tilanteessa tekisin lapsen ja jonkun sattuman kautta jäisin pienen lapsen yksinhuoltajaksi, minun olisi joko menetettävä kaikki ilman varmaa mahollisuutta uudelleentyöllistymisestä tai kieltäydyttävä lapsen huoltajuudesta. Eihän semmoisia päätöksiä kukaan halua tehdä. Jostakin syystä miehen päätös lähteä lätkimään oman lapsen luota on nykyaikana paljon hyväksyttävämpää kuin se, että äiti päättää vaikka lapsen ollessa kolmen että en jaksa tätä enää, jos sinä ukko et ota, sossu vieköön.