Lue keskustelun säännöt.
Sain mensan nettitestistä 119. Kannattaako lähteä yliopistoon?
07.03.2018 |
Akateeminen menestys korreloi hyvin vahvasti älykkyysosamäärän kanssa, joten en oikein tiedä, kannattaako minun edes yrittää. Olen kiinnostunut psykologiasta. Mitä jos näin tyhmä ihminen menee vaan pilaamaan ihmisten elämää luullessaan, että on jotenkin pätevä psykologi?
Kommentit (75)
Riippuu ihan siitä onko sulla rahaa opiskella eli olla pois työelämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hae ihmeessä! Älykkyys on muutakin kuin Mensan tesi. Psykologina etenkin sosiaalinen älykkyys on tärkeää joka ei tuossa testissä tule lainkaan ilmi.
Ymmrsithän ystävä hyvä, että aloitus oli pelkkä trolli ;) Toki voi olla niinkin, että myös lainaamani teksti oli aloittajan näppikseltä. Näin niitä trolleja tehtaillaan, eli itse vastaillaan itselle ja kuljetetaan keskustelua haluttuun suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
119 on parikymmentä pojoa korkempi kuin keskiarvoinen suoritus eli 100. Psykologia voisi olla hyväkin valinta. Terapeutin on pakko olla potilaitaan älykkäämpi, muuten homma ei toimi. Psykologian tutkijan täytyy myös olla älykäs. Sen sijaan kaikki kivat leikkitieteet naisille voit huoleti unohtaa. Olet niihin liian älykäs. Älä siis rupea sukupuolentutkijaksi, kulttuurihistorioitsijaksi, teologiksi, taidealalle tai lastentarhanopettajaksi tms. hoiva-alan rutiinihommaan. Kollegat ovat siellä liian tyhmiä eikä työt jaksa olla kiinnostavia parin ekan viikon jälkeen.
Ei nyt sentään. Terapeutin pitää vain tietää ihmismielen toiminnasta enemmän ja ohjata potilasta tekemään parempia valintoja elämässään. Psykologia on itse asiassa varsin monimutkaista, siksi akateeminen koulutus. Omaa elämänlaatua parantavien valintojen tekeminen voi olla yllättävän vaikeaa Mensankin jäsenelle.
Näin. Itselläni on Mensan jäsenyyteen oikeuttava tulos ÄO-testistä, mutta silti on ollut elämän varrella melko simppeleitäkin elämänhallinnan ongelmia. Terapeutit on onnistuneet auttamaan niissä ei siksi, että olisivat esim. matemaattis-loogisesti minua älykkäämpiä, vaan koska ovat tienneet minua paremmin miten ihmismieli toimii.
Omia ongelmiaan on älykkäänkään vaikea nähdä selkeästi, koska niihin liittyvä tunnelataus kuten ahdistus on niin suuri. Mieli helposti suurentelee asiaa, tai leimaa itsensä parantumattomaksi "minä vaan olen syntynyt tällaiseksi huonoksi, joudun kärsimään koko ikäni". Terapeutti on nähnyt samoja ongelmia monella muullakin, tietää millaista asioista ne ongelmat kumpuavat ja osaa kertoa keinoja millä päästä eteenpäin sekä ongelmien kanssa eläen (niin kauan kuin ne ovat olemassa) että niistä eroon päästen.
Vierailija kirjoitti:
Sain mensan nettitestistä 119. Kannattaako lähteä yliopistoon?
Akateeminen menestys korreloi hyvin vahvasti älykkyysosamäärän kanssa
Yleensä kyllä, mutta tunnen Mensan jäsenen (sitä en tiedä paljonko on saanut pisteitä) joka ei päässyt lääkikseen (pääsykokeissa meni todella huonosti, oli paljon alle keskitason).
Itse en tiedä älykkyysosamäärääni, en ole tehnyt Mensan tai muitakaan testejä, mutta lääkikseen pääsin sisään ensiyrittämällä.
Joten en olisi niin varma siitä, mittaavatko Mensan testit tieteelliseen korkeakoulutukseen tarvittavaa älykkyysosamäärää, vai ehkä toisenlaista älykkyyttä.
Ja tietenkin pääsykokeet sekä varsinainen opiskelu vaativat kovaa lukemisurakkaa, laiskaa ei älykkyyskään auta.
Lukea pitää, ja muistaa sekä oikeasti ymmärtää lukemansa, koska pelkän hyvän muistin varassa ei pärjää, jo pääsykoekysymyksissä on paljon matemaattis-loogista päättelyä vaativia tehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain mensan nettitestistä 119. Kannattaako lähteä yliopistoon?
Akateeminen menestys korreloi hyvin vahvasti älykkyysosamäärän kanssa
Yleensä kyllä, mutta tunnen Mensan jäsenen (sitä en tiedä paljonko on saanut pisteitä) joka ei päässyt lääkikseen (pääsykokeissa meni todella huonosti, oli paljon alle keskitason).
Ja tietenkin pääsykokeet sekä varsinainen opiskelu vaativat kovaa lukemisurakkaa, laiskaa ei älykkyyskään auta.
Olisiko tässä yhteyttä? Älykkäät saavat usein lapsuudessa väärää infoa miten pärjätä elämässä. Eli kehutaan lapsen sisäsyntyistä lahjakkuutta, eikä huomauteta että teitpä varmaan paljon töitä saadaksesi tuon aikaan. Tietysti omakin kokemus esimerkiksi peruskoulusta vahistaa sitä käsitystä, ettei kiitettävien numeroiden eteen, mikä on synonyymi sen vaiheen elämässä pärjäämiselle, tarvitse tehdä mitään. Kyllä se kova seinä tulee sitten viimeistään yliopistossa, tai usein varmaan juuri jo pääsykokeessa vastaan, jos ei tee muutosta opiskeluasenteessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain mensan nettitestistä 119. Kannattaako lähteä yliopistoon?
Akateeminen menestys korreloi hyvin vahvasti älykkyysosamäärän kanssa
Yleensä kyllä, mutta tunnen Mensan jäsenen (sitä en tiedä paljonko on saanut pisteitä) joka ei päässyt lääkikseen (pääsykokeissa meni todella huonosti, oli paljon alle keskitason).
Ja tietenkin pääsykokeet sekä varsinainen opiskelu vaativat kovaa lukemisurakkaa, laiskaa ei älykkyyskään auta.
Olisiko tässä yhteyttä? Älykkäät saavat usein lapsuudessa väärää infoa miten pärjätä elämässä. Eli kehutaan lapsen sisäsyntyistä lahjakkuutta, eikä huomauteta että teitpä varmaan paljon töitä saadaksesi tuon aikaan. Tietysti omakin kokemus esimerkiksi peruskoulusta vahistaa sitä käsitystä, ettei kiitettävien numeroiden eteen, mikä on synonyymi sen vaiheen elämässä pärjäämiselle, tarvitse tehdä mitään. Kyllä se kova seinä tulee sitten viimeistään yliopistossa, tai usein varmaan juuri jo pääsykokeessa vastaan, jos ei tee muutosta opiskeluasenteessaan.
Jep, itselleni oli opetettu lapsesta asti että paitsi että työtä ei tarvi tehdä kun on lahjakas, niin myös niin että jos sitä työtä joutuisi tekemään, se tarkoittaa että ei ole lahjoja ja kannattaisi lopettaa edes yrittäminen. Opinnot jäikin sitten yliopistossa kesken, kun totesin että ei ole lahjoja, pakko lopettaa. En edes tajunnut että voisi ihan oikeasti alkaa opiskella tosissaan.
Onneksi olen kuitenkin töissä sillä alalla jonka opinnot aikoinaan jätin kesken (it-ala) joten sinänsä tuosta ei ole suurta haittaa ollut. Ja vanhemmiten olen alkanut ymmärtää sen että ei lahjakkuus yksin riitä mihinkään.
Kouluttautuminen kannatta aina. ÄO korreloi oppimiskyvyn kanssa, muttei ole ratkaiseva tekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äo 134, mutta laiska kun olen, niin yliopisto on mennyt vähän niin ja näin, keskiarvo 3 oikeastaan lukematta.
Normaalin älykkyysosamäärän omaavat ihmiset pärjäävät yliopistossa. Ihmisen ominaisuuksista sitten johtuu se, että kuinka hyvin. Jos olet valmis lukemaan, niin varmasti pärjää oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei liikaa älyä pidä haluta. Mulla mensan nettitestissä 156 ja mensan virallisessa paikan päällä tehdyssä testissä 139. Elämä on vaikeaa monilla tavoin.
Feikki, nettitestissä maksimitulos on 126+, jonka jälkeen teksti ilmoittaa, että kuulut älykkäimpään 4%, ja jotta pääsisit jäseneksi täytyy saada 131 tai enemmän (jotta kuuluisit 2%:iin).
Terveisin kyseisen nettitestin tehnyt, ja maksimipisteet siinä vetänyt. Paikan päällä en ole käynyt kokeilemassa, koska koemaksu taisi olla 42e ja sen lisäksi tulee vielä vuotuinen jäsenmaksu, jos jäseneksi liityt/(pääset).
Hm, nettitestin saatan muistaa väärin (jos se ei ollutkaan mensa?) mutta paperitesti ei ole feikki eikä ole mensan jäsenyyskorttikaan. Silloin raja oli 138 ja nyt se tippuu koko ajan kun väestö tyhmenee (siis testattavat, lopputulos menee gaussin käyrän mukaan).
T. Se 139 mensa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei liikaa älyä pidä haluta. Mulla mensan nettitestissä 156 ja mensan virallisessa paikan päällä tehdyssä testissä 139. Elämä on vaikeaa monilla tavoin.
Koska olet käynyt testissä?
Tuosta paperitestistä on jo jokunen vuosi, käsittääkseni rajat ovat madaltuneet viime vuosina.
Tuskin olet missään testissä käynyt vastauksesi perusteella. Mikään raja ei ole madaltunut, vaan keskihajontaa on muutettu 24:sta viiteentoista.
"Jokunen vuosi"? Taitaa olla ollut käytössä jo kymmenisen vuotta tuo keskihajonta 15.
Vierailija kirjoitti:
No ei liikaa älyä pidä haluta. Mulla mensan nettitestissä 156 ja mensan virallisessa paikan päällä tehdyssä testissä 139. Elämä on vaikeaa monilla tavoin.
Mensan nettitestistä ja virallisesta ei ole saanut vuosikymmeneen tuollaisia tuloksia. Nykytestin mukaan tuloksesi olisi vähän reilu 120, joten ongelmasi tuskin johtuvat "liiasta" älykkyydestä. Onko sinulla kenties jokin fyysinen, psyykkinen tai neurologinen sairaus?
Jos olisit tyhmä, ongelmasi olisivat monta kertaa pahemmat. Usko pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene humanistiseen niin olet älykkäin siellä.
Vierailija kirjoitti:
Mensan testi mittaa vain tietynlaista älykkyyttä.
Itse yritin joskus tehdä mensan testiä mutta alkoi vituttaa niin paljon etten saanut sitä edes loppuun. Olen koulutukseltani erään alan tohtori.
Mensan testi mittaa yleisälykkyyttä, siis sellaista laajempaa, joka korreloi hyvin jokaisen älykkyyden lajin kanssa (mikäli uskoo moniälykkyysteoriaan) :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei liikaa älyä pidä haluta. Mulla mensan nettitestissä 156 ja mensan virallisessa paikan päällä tehdyssä testissä 139. Elämä on vaikeaa monilla tavoin.
Koska olet käynyt testissä?
Tuosta paperitestistä on jo jokunen vuosi, käsittääkseni rajat ovat madaltuneet viime vuosina.
Tuskin olet missään testissä käynyt vastauksesi perusteella. Mikään raja ei ole madaltunut, vaan keskihajontaa on muutettu 24:sta viiteentoista.
"Jokunen vuosi"? Taitaa olla ollut käytössä jo kymmenisen vuotta tuo keskihajonta 15.
Joo no en niin perehrynyt tuohon hajontaan, mutta jäi vain mieleen kun pitkään mensassa ollut kollega (joka houkutteli minut testiin) kertoi että 2v ennen omaa testiäni raja oli 143, minun aikana 138, ja sen jälkeen jo 135 tms. Mutta, eikös ollut niinkin että kysymyksiäkin (tehtäviä) muutellaan aika ajoin? En siis harrasta tuota mitenkään innostuneesti, en käy jäsentapaamisissa. Työelämässä tästä on ollut vaan haittaa.
Siellä on niitä päättäjiä, joten kaikki eivät ole mitään neropatteja.
Tottakai lähdet pyrkimään kohti unelmaasi👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei liikaa älyä pidä haluta. Mulla mensan nettitestissä 156 ja mensan virallisessa paikan päällä tehdyssä testissä 139. Elämä on vaikeaa monilla tavoin.
Mensan nettitestistä ja virallisesta ei ole saanut vuosikymmeneen tuollaisia tuloksia. Nykytestin mukaan tuloksesi olisi vähän reilu 120, joten ongelmasi tuskin johtuvat "liiasta" älykkyydestä. Onko sinulla kenties jokin fyysinen, psyykkinen tai neurologinen sairaus?
Jos olisit tyhmä, ongelmasi olisivat monta kertaa pahemmat. Usko pois.
Tarkistin asian, ihan mulla on se paperi tallessa, 139 on pisteet. Mulle aivan sama uskotko vai et. Olen akateeminen ja toimialajohtaja teknologiateollisuudessa joten en mielestäni psyykkisesti sairas. Kateus kaihertaa vai mikä oli ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei liikaa älyä pidä haluta. Mulla mensan nettitestissä 156 ja mensan virallisessa paikan päällä tehdyssä testissä 139. Elämä on vaikeaa monilla tavoin.
Mensan nettitestistä ja virallisesta ei ole saanut vuosikymmeneen tuollaisia tuloksia. Nykytestin mukaan tuloksesi olisi vähän reilu 120, joten ongelmasi tuskin johtuvat "liiasta" älykkyydestä. Onko sinulla kenties jokin fyysinen, psyykkinen tai neurologinen sairaus?
Jos olisit tyhmä, ongelmasi olisivat monta kertaa pahemmat. Usko pois.
Tarkistin asian, ihan mulla on se paperi tallessa, 139 on pisteet. Mulle aivan sama uskotko vai et. Olen akateeminen ja toimialajohtaja teknologiateollisuudessa joten en mielestäni psyykkisesti sairas. Kateus kaihertaa vai mikä oli ongelma?
No, tiedän tuttavan jolla vielä tätäkin korkeampi pisteluku. Taisi olla 145 ellen väärin muista ja virallisesta testistä sekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae ihmeessä! Älykkyys on muutakin kuin Mensan tesi. Psykologina etenkin sosiaalinen älykkyys on tärkeää joka ei tuossa testissä tule lainkaan ilmi.
Ymmrsithän ystävä hyvä, että aloitus oli pelkkä trolli ;) Toki voi olla niinkin, että myös lainaamani teksti oli aloittajan näppikseltä. Näin niitä trolleja tehtaillaan, eli itse vastaillaan itselle ja kuljetetaan keskustelua haluttuun suuntaan.
Näin, palstan älykkyysjankkaaja se vaan trollailee. Eilen viimeksi taisi taas aloittaa keskustelua älykkyydestä.
Tarkoituksena on väheksyä mitattua älykkyyttä ja oikeasti älykkäitä sekä painottaa "sosiaalisen älykkyyden" merkitystä ja sitä, että jokainen on omalla tavallaan älykäs :)
Vierailija kirjoitti:
Akateemisessa laitoksessakin toistelet muiden ulkoa opittua totuutta, jos se on mielestäsi älykkyyttä niin yliopistoon vain. Pääset pitkälle, kun et kyseenalaista valitsevia totuuksia, Yes-miehet "johtavat" tätäkin maata.
1) totta kai mille tahansa alalle pätevöityminen aloitetaan sen opettelemisesta, mitä aiemmat sukupolvet ovat työllään ja vaivannäöllään saaneet selville. Sinun on osoitettava ymmärryksesi perusasioista jotta voit edetä siihen vaiheeseen, jossa kriittisyys ja luovuus korostuvat. Muuten jäätäisiin jumiin kierteeseen jossa jokainen sukupolvi keksii pyörää uudelleen, eikä kukaan koskaan loisi mitään oikeasti arvokasta tai kiinnostavaa.
2) totta kai missä tahansa alassa jyrkkä suunnanmuutos pitää onnistua perustelemaan erityisen hyvin. Yhteisöllä on paljon investoituna nykyisiin lähestymistapoihin ja useimmat löytävät niistä itselleen hedelmällisiä tutkimuskohteita. Kääntääksesi toisten huomion uuteen suuntaan, sinun on löydettävä jotain sellaista joka tuottaa niin paljon uusia tuloksia ja uusia tutkimuskohteita, että muiden kannattaa vaihtaa, ja demonstroitava että tästä on kyse.
Mene oikeesti sinne yliopistoon ja OPI jostain asiasta jotain niin karisee nuokin salaliittoteoriaharhaluulot. Kun iso joukko ihmisiä toimii löyhästi yhteistyössä, se nyt vaan väkisin järjestyy noin, organisaatiot ja instituutiot on määritelmällisesti konservatiivisia, tietty määrä jäykkyyttä on inhimillinen realiteetti, eikä siihen mitään sen erityisempää pahansuopuutta, kriittisyyden puutetta, älyllistä epärehellisyyttä, hyväveliverkostoja tai perseennuolentahierarkioita edes vaadita. Yliopistot on olleet ja on edelleen ne organisaatiot, joissa kuitenkin kaikesta huolimatta on eniten tilaa esittää uusia radikaaleja ajatuksia. Joku vapaampi foorumi kuten internet ei koskaan tule tuottamaan mitään kovin arvokkaita uusia ideoita, koska asiantuntijuus hukkuu junttimölinän joukkoon. Vaihtoehtoja ei ole.
Ei nyt sentään. Terapeutin pitää vain tietää ihmismielen toiminnasta enemmän ja ohjata potilasta tekemään parempia valintoja elämässään. Psykologia on itse asiassa varsin monimutkaista, siksi akateeminen koulutus. Omaa elämänlaatua parantavien valintojen tekeminen voi olla yllättävän vaikeaa Mensankin jäsenelle.