Yliopiston käynyt lastentarhanope tienaa puolet amk-insinöörin palkasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muista, että omassa ikäluokassani 1990 peruskoulunsa aloittaneiden joukossa olisi ollut ketään, joka ei olisi osannut vaikka solmia kengännauhoja, leikata saksilla, kirjoittaa omaa nimeään tai kertoa osoitettaan. Nykyisin eskareiden ja kuulemma jopa kolmasluokkalaisten keskuudessa on ihan tavallista tavata lapsia, joilta ei kaikki em. tehtävät suju. Monet noista taidoista on sellaisia, jotka on perinteisesti opetettu ehkä jo kotona, mutta jos ei siellä ole syystä tai toisesta siihen pystytty, niin päiväkoti viimeistään on ottanut sen asiakseen.

Tarvitaanko siihen yliopistokoulutusta, että osaa opettaa lapsille kengännauhojen sitomista, saksilla leikkaamista, oman nimensä kirjoittamista tai osoitteensa kertomista?

Sen kyllä ymmärrän, että alhaisemmin koulutettu ei osaa laatia jokaiselle lapselle henkilökohtaista kirjallista suunnitelmaa, jossa asianmukaista jargonia käyttäen ja ylemmän tason suunnitelmiin viitaten selitetään, miten lapselle opetetaan kengännauhojen solmiminen. Joka suunnitelma sitten välittömästi arkistoidaan mappiin, koska sitä ei ole aikaa käsitellä ja mahdollinen kengännauhojen solmimisen opettaminen lopulta hoidetaan spontaanisti suullisesti sopien, mikäli kaikelta kirjallisten suunnitelmien laatimiselta ylipäätään ehditään mitään henkilökohtaista opettamistoimintaa harjoittaa.

Nykypäivänä päiväkodeissa hylätään maalaisjärki ja riittävä henkilökuntamitoitus ja tilalle tarjotaan hienoja koulutuksia ja hienoja suunnitelmapapereita, jotka toki näyttävät johtoportaan näkökulmasta mahtavilta. Mutta se mihin käytännössä päädytään on silkka katastrofi.

Nimenomaan siinä, miten 21 lasta saadaan vaikkapa hienomotorisilta taidoiltaan niin eteviksi, että se kengännauhojen solmiminen onnistuu, tarvitaan sitä koulutusta. Yhdelle lapselle tai parille sen voi opettaa periaatteessa kuka tahansa ja hienoa olisikin, jos esim. kodeissa opetettaisiin, mutta nykyisin niin ei aina enää ole. Vanhemmat ovat uskomattoman kiireisiä osa ja ajattelevat sitten siihen vedoten, että tällaiset asiathan opetetaan päiväkodissa. Osa on myös kykenemättömiä itse kasvattamaan lastaan itsenäisesti taas muista syistä, ja kaipaavat apua myös päiväkodista. Muutenkin kengännauhat oli vain yksi esimerkki ja kertoo ehkä enemmän nykyisten päiväkotien alennustilasta kuin siitä, mikä on (tai pitäisi olla) lastentarhanopettajan työn ydin.

Ison lapsiryhmän hallinta ja toiminnan suunnittelu sellaiseksi, että se mahdollistaa kaikkien oppimisen on melkoinen paletti hallita. Paperitöitäkin siihen kuuluu, mutta nimenomaan työn käytännön hallintaan koulutus ja suunnittelu antaa valmiudet. On mielestäni käsittämätöntä, että kukaan tuskin arvioi 21 alaisen johtajan työtä helpoksi tai sellaiseksi, jonka voi kuka tahansa peruskoulupohjalta hallita, mutta yhtäkkiä kun on "vain lapsista" kyse, koulutuksen tuomalla tietämyksellä ja osaamisella pyyhitäänkin pöytää.

Suurin syy siihen, miksi monet LTO:t jättävät alan on varmasti myös tuo, ettei haasteiden koeta vastaavan koulutusta, kuten joku sanoikin. Työ on siis juuri sitä lapsiparkin pyörittämistä, vaikka se voisi olla paljon enemmän. Lapsena opitut monipuoliset tiedot ja taidot ovat tärkeitä etenkin siksi, että ne antavat lapselle itselleen tulevaisuudessa paljon enemmän valinnanvapautta ja mahdollisuuksia tehdä työkseen, harrastaa, opetella lisää juuri sitä, mikä heitä kiinnostaa. Jos sivutuotteena tehdään kunnollisia, tuottavia kansalaisiakin vielä niin aina parempi, mutta itse en perustele varhaiskasvatuksen tarpeellisuutta pelkästään veroäyrit mielessä, vaan aina ensin lapsen oman edun kautta.

Kävin juuri robotiikka ja ohjelmointi-koulutuksessa, ja mietin, että onkohan tässä nyt mitään järkeä opettaa tällaistakin pienille lapsille, mutta sitten tajusin taas kerran, että jos vaikka robo-work shopissa yksikin lapsi saa innostuksen aiheeseen, se on tarpeen. Mitään tällaista ei kuitenkaan synny ilman koulutusta. Koulutus on paitsi tietoja ja taitoja, myös oman ajattelun kehittämistä. Jatkuvaa kysymistä mitä teen ja miksi ja ketä varten. Kysymyksiin vastaamista ja oman toiminnan muuttamista, uusia ratkaisuja, lisää uusien tietojen ja taitojen hankkimista.

t. LTO (8)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarhantätien koulutus ei mitään yliopistokoulutusta ole, vaikka kuinka siellä muka opiskelisivat. Näkeehän sen heidän kirjoituksistaan ja käytöksestä. Tarhantädit ovat leikittäjiä ja paljon pahempaa. Ei se mitään akateemisen ihmisen hommaa ole.

Aivan, eihän niiden lasten kasvattaminen ja "tarhassa" pitäminen ole sen kummempaa kuin elukoiden. Ihme kyllä sitten kun aloittavat 6-vuotiaina esikoulun, heidän pitäisi osata toimia ryhmässä, istua paikallaan kiltisti ja olla valmiita opettelmaan lukemaan ja kirjoittamaan sun muuta, ja olla ihmisiksi ja sitten kohotella koulussa Suomen PISA-tuloksia. Mut siihen asti ovat sun mielestä mitättömiä pikkuelukoita, joita apinakin hoitaa vasemmalla kädellään.

Jep jep. Et taida tietää mitä tarkoittaa varhaiskasvatus.

Hyvin sanottu. Lisäksi kun ei kyse ole pelkästään siitä varhaiskasvatuksesta, vaan pitää ymmärtää kehityspsykologiaa, lasten tunteita ja tarpeita ja sosiaalisia valmiuksia, ryhmädynamiikkaa, neuropsykologisia ongelmia jne. jne. (en ole LTO, vaan äiti joka on erittäin kiitollinen LTO:ille ja hoitajille, jotka ovat hoitaneet lapsiani empaattisesti ja taitavasti).

Kyse on myös siitä, että ihminen voi ymmärtää hyvinkin paljon esimerkiksi ryhmädynamiikasta vaikkei olisi koskaan edes kuullut sanaa ryhmädynamiikka. Tämä asia valitettavasti unohtuu, kun lastenhoidosta yritetään väen vängällä muokata akateemista asiantuntijatyötä.

Vierailija kirjoitti:

Kauanko luulet lastentarhanopettajilta kestävän opetella AMK-insinöörin hommat?

Entä kauanko AMK-insinöörillä kestää ennen kuin pärjää lastentarhanopettajana?

Veikkaan että yhtä kauan, mutta en usko että välttämättä pärjäisivät toistensa töissä automaattisesti tai edes kovin todennäköisesti. Insinöörin työssä painottuu loogis-matemaattinen ajattelu, lastentarhanopettajan työssä enemmän sosio-emotionaalinen älykyys ja vuorovaikutus- sekä kommunikaatiotaidot.

Usein melko itsenäisiä ja luovia töitä molemmat, se niillä on ainakin yhteistä. Samoin kyky soveltaa ja nähdä laajoja kokonaisuuksia sekä ratkoa ongelmia ja kehittää uusia toimintatapoja ja -malleja. Myös oman alan teoreettisten perusteiden hallinta on pohjalla työssä.

Päiväkotitätien duuni ei vaadi älyllisesti juuri mitään. Simppeliä äitinä toimimista, mutta ottaahan se varmaan hermojen päälle kuunnella sitä kirkunaa ja huutoa joka vi tun päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarhantätien koulutus ei mitään yliopistokoulutusta ole, vaikka kuinka siellä muka opiskelisivat. Näkeehän sen heidän kirjoituksistaan ja käytöksestä. Tarhantädit ovat leikittäjiä ja paljon pahempaa. Ei se mitään akateemisen ihmisen hommaa ole.

Aivan, eihän niiden lasten kasvattaminen ja "tarhassa" pitäminen ole sen kummempaa kuin elukoiden. Ihme kyllä sitten kun aloittavat 6-vuotiaina esikoulun, heidän pitäisi osata toimia ryhmässä, istua paikallaan kiltisti ja olla valmiita opettelmaan lukemaan ja kirjoittamaan sun muuta, ja olla ihmisiksi ja sitten kohotella koulussa Suomen PISA-tuloksia. Mut siihen asti ovat sun mielestä mitättömiä pikkuelukoita, joita apinakin hoitaa vasemmalla kädellään.

Jep jep. Et taida tietää mitä tarkoittaa varhaiskasvatus.

Hyvin sanottu. Lisäksi kun ei kyse ole pelkästään siitä varhaiskasvatuksesta, vaan pitää ymmärtää kehityspsykologiaa, lasten tunteita ja tarpeita ja sosiaalisia valmiuksia, ryhmädynamiikkaa, neuropsykologisia ongelmia jne. jne. (en ole LTO, vaan äiti joka on erittäin kiitollinen LTO:ille ja hoitajille, jotka ovat hoitaneet lapsiani empaattisesti ja taitavasti).

Kyse on myös siitä, että ihminen voi ymmärtää hyvinkin paljon esimerkiksi ryhmädynamiikasta vaikkei olisi koskaan edes kuullut sanaa ryhmädynamiikka. Tämä asia valitettavasti unohtuu, kun lastenhoidosta yritetään väen vängällä muokata akateemista asiantuntijatyötä.

Entä kehityspsykologiasta? Lasten tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen kehityksestä? Siitä, miten kannattaa tukea arkaa lasta? Siitä, miten kannattaa auttaa määräilevää lasta tulemaan toimeen muiden kanssa?

On muuten tutkittu asia, että korkeammin koulutetut hoitajat = paremmin voivat hoitolapset.

AMK ja yliopisto on korkeakouluja molemmat.

Lastentarhanopettajan työ voi olla varmasti stressaavaa (jatkuva meteli ja hälinä) ja onhan heillä iso vastuu lapsista, insinöörin työ on henkisesti muuten varmaan kuitenkin selvästi vaativampaa ja työpaikatkin voivat olla epävarmoja kovan kilpailun puristuksessa (yksityisellä sektorilla).

Vähän vaikea siis verrata. Kyllä lastentarhanopettajat ovat kuitenkin mielestäni palkkakuopassa. 

Kaksi perhepäivähoitajaa ilman mitään alan koulutusta pärjää vallan hyvin 8 lapsen kanssa. Sen sijaan päiväkodissa 12 lasta paimentamassa on yleisesti 1 akateemisesti koulutettu (tulevaisuudessa ilmeisesti 2) ja 2 ammatillisesti koulutettua (tulevaisuudessa ilmeisesti 1).

Olenko ainoa joka näkee tässä jonkinlaisen ristiriidan?

Vierailija kirjoitti:

Kaksi perhepäivähoitajaa ilman mitään alan koulutusta pärjää vallan hyvin 8 lapsen kanssa. Sen sijaan päiväkodissa 12 lasta paimentamassa on yleisesti 1 akateemisesti koulutettu (tulevaisuudessa ilmeisesti 2) ja 2 ammatillisesti koulutettua (tulevaisuudessa ilmeisesti 1).

Olenko ainoa joka näkee tässä jonkinlaisen ristiriidan?

Mitä? Mun lapsi on 14 lapsen ryhmässä, jossa 1 LTO ja yksi hoitaja. Esikoinen oli aikanaan 24 lapsen ryhmässä jossa kaksi hoitajaa (LTO:ta ei saatu palkattua). Missä tuollaisia luksuspäiväkoteja on, joissa 1 hoitaja per 4 lasta?

Minusta lastentarhanopettajien korkea koulutus on pelkkä vitsi. Vähän kuin koulutettaisiin rakennuksille kirvesmiehiä yliopistossa. Ei siitä käytännön ammattitaito tai palkka paranisi.

Alapeukkujen odottaja kirjoitti:

Minusta lastentarhanopettajien korkea koulutus on pelkkä vitsi. Vähän kuin koulutettaisiin rakennuksille kirvesmiehiä yliopistossa. Ei siitä käytännön ammattitaito tai palkka paranisi.

Juuri näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarhantätien koulutus ei mitään yliopistokoulutusta ole, vaikka kuinka siellä muka opiskelisivat. Näkeehän sen heidän kirjoituksistaan ja käytöksestä. Tarhantädit ovat leikittäjiä ja paljon pahempaa. Ei se mitään akateemisen ihmisen hommaa ole.

Aivan, eihän niiden lasten kasvattaminen ja "tarhassa" pitäminen ole sen kummempaa kuin elukoiden. Ihme kyllä sitten kun aloittavat 6-vuotiaina esikoulun, heidän pitäisi osata toimia ryhmässä, istua paikallaan kiltisti ja olla valmiita opettelmaan lukemaan ja kirjoittamaan sun muuta, ja olla ihmisiksi ja sitten kohotella koulussa Suomen PISA-tuloksia. Mut siihen asti ovat sun mielestä mitättömiä pikkuelukoita, joita apinakin hoitaa vasemmalla kädellään.

Jep jep. Et taida tietää mitä tarkoittaa varhaiskasvatus.

Hyvin sanottu. Lisäksi kun ei kyse ole pelkästään siitä varhaiskasvatuksesta, vaan pitää ymmärtää kehityspsykologiaa, lasten tunteita ja tarpeita ja sosiaalisia valmiuksia, ryhmädynamiikkaa, neuropsykologisia ongelmia jne. jne. (en ole LTO, vaan äiti joka on erittäin kiitollinen LTO:ille ja hoitajille, jotka ovat hoitaneet lapsiani empaattisesti ja taitavasti).

Kyse on myös siitä, että ihminen voi ymmärtää hyvinkin paljon esimerkiksi ryhmädynamiikasta vaikkei olisi koskaan edes kuullut sanaa ryhmädynamiikka. Tämä asia valitettavasti unohtuu, kun lastenhoidosta yritetään väen vängällä muokata akateemista asiantuntijatyötä.

Entä kehityspsykologiasta? Lasten tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen kehityksestä? Siitä, miten kannattaa tukea arkaa lasta? Siitä, miten kannattaa auttaa määräilevää lasta tulemaan toimeen muiden kanssa?

On muuten tutkittu asia, että korkeammin koulutetut hoitajat = paremmin voivat hoitolapset.

Nuokin asiat ovat sellaisia, mistä käytännön elämässä oppii kaikista eniten. Kirjatentti ei korvaa käytännön kokemusta siitä, miten lasten kanssa toimitaan.

Sinällään koulutuksesta on toki hyötyä, mutta pitää miettiä kuinka suuri se hyöty on verrattuna kaikkiin niihin resursseihin, aikaan ja viime kädessä henkilökuntapulaan mitä korkeat koulutusvaatimukset tuovat tullessaan. Korkea koulutus ei synny itsestään tai uhrauksitta, mikä pitää jatkuvasti pitää mielessä, kun mietitään sen mielekkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi perhepäivähoitajaa ilman mitään alan koulutusta pärjää vallan hyvin 8 lapsen kanssa. Sen sijaan päiväkodissa 12 lasta paimentamassa on yleisesti 1 akateemisesti koulutettu (tulevaisuudessa ilmeisesti 2) ja 2 ammatillisesti koulutettua (tulevaisuudessa ilmeisesti 1).

Olenko ainoa joka näkee tässä jonkinlaisen ristiriidan?

Mitä? Mun lapsi on 14 lapsen ryhmässä, jossa 1 LTO ja yksi hoitaja. Esikoinen oli aikanaan 24 lapsen ryhmässä jossa kaksi hoitajaa (LTO:ta ei saatu palkattua). Missä tuollaisia luksuspäiväkoteja on, joissa 1 hoitaja per 4 lasta?

Ei se ole mikään luksuspäiväkoti vaan lainmukainen henkilökuntamitoitus alle 3-vuotiaille lapsille. Myös perhepäivähoitajien hoitolapsista valtaosa on alle 3v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi perhepäivähoitajaa ilman mitään alan koulutusta pärjää vallan hyvin 8 lapsen kanssa. Sen sijaan päiväkodissa 12 lasta paimentamassa on yleisesti 1 akateemisesti koulutettu (tulevaisuudessa ilmeisesti 2) ja 2 ammatillisesti koulutettua (tulevaisuudessa ilmeisesti 1).

Olenko ainoa joka näkee tässä jonkinlaisen ristiriidan?

Mitä? Mun lapsi on 14 lapsen ryhmässä, jossa 1 LTO ja yksi hoitaja. Esikoinen oli aikanaan 24 lapsen ryhmässä jossa kaksi hoitajaa (LTO:ta ei saatu palkattua). Missä tuollaisia luksuspäiväkoteja on, joissa 1 hoitaja per 4 lasta?

Tuskin on ollut vakituisesti 2 aikuista per 24 lasta. Se rikkoisi räikeästi lakia.

Lastentarhanopettajakoulutukset yms. voisi siirtää amikseen, kuten todella moni muukin yliopistoissa nyt järjestettävä koulutus, pelkät kovat tieteet voisi jättää.

Toisaalta lastentarhanopettajille on töitä, insseille vähän. Olisin mieluummin työssä käyvä lto puolta pienemmällä palkalla kuin työtön inssi, jonka koulutus vanheni heti. Uskon, että lton koulutuskaan ei vanhene yhtä nopeasti.

Ovat ihan ylikoulutettuja tehtäväänsä. Oikeasti alle kouluikäisten kanssa ei tarvi yliopistotutkintoa. Sitten yirttävät tärkeinä päteä ja tehdä väkisin diagnooseja silmätikkuina pitämilleen lapsille. Anteeksi nyt vain , mutta minulla on huonoja kokemuksia lto:sta!

Vierailija kirjoitti:

Alapeukkujen odottaja kirjoitti:

Minusta lastentarhanopettajien korkea koulutus on pelkkä vitsi. Vähän kuin koulutettaisiin rakennuksille kirvesmiehiä yliopistossa. Ei siitä käytännön ammattitaito tai palkka paranisi.

Juuri näin.

Kylläpä jengi jaksaa trollaa :D pää pois sieltä perseestä nyt

Ei Brother Christmaskaan tienaa kuin 2500 - 3000€/kk vaikka tekee 60-tuntista työviikoa.

Hänellä ei taida tosin olla mitään koulutusta järjestötoimintaan että sikäli näitä ei voi verrata.

Moni LTO on ensimmäiseen työpaikkaansa tullessaan aivan ulalla siitä, mihin on oikein ryhtynyt. Yleisolemus on sitä luokkaa kuin LTO haluaisi sanoa "nämäkö ovat niitä kummallisia pikkuolentoja joista olen kirjoista lukenut viimeiset kolme vuotta, en osannut yhtään ajatella että ne olisivat tällaisia". Toki kokemus sitten karttuu kuukausien ja vuosien mittaan, mikäli alkujärkytyksestä selvitään ja LTO pysyttelee alalla.