Yliopiston käynyt lastentarhanope tienaa puolet amk-insinöörin palkasta

Ei ole ilmeisesti kovin vaativaa tai tuottavaa työtä tuo tarhatätinä toimiminen.

Kyllä olisi insinöörillekkin kysyntää jos niitä saisi 2300€ palkalla töihin.

Mutta ihan samaa palkkakartellia harrastetaan tekniselläkin allalla. Insseille tarjotaan pientä palkkaa ja ihmetellään kun ei saada ketään töihin. Tilastojen mukaan Insinöörien keskipalkka on 4160€/kk, mutta työnantajat ovat sitä mieltä että kukaan ei maksa noin paljoa ja 3200€/kk on ihan käypä ja sopiva palkka inssille.

Tarhantätien koulutus ei mitään yliopistokoulutusta ole, vaikka kuinka siellä muka opiskelisivat. Näkeehän sen heidän kirjoituksistaan ja käytöksestä. Tarhantädit ovat leikittäjiä ja paljon pahempaa. Ei se mitään akateemisen ihmisen hommaa ole.

Viimekädessä asia on tavallisten kuntalaisten käsissä. Me olemme valinneet kunnanvaltuustot, jotka päättävät kunnallisveroprosentista ja siitä, mihin rahat käytetään. Harva haluaa maksaa lisää veroja tai keksii niille parempaa käyttöä kuin lastentarhanopettajien palkat.

Lastenhoitaja on duunia jota on aina tehty ilman koulutusta ja yksin. Ei sitä ihan insinöörin duuniin voi verrata.

Ovat huimasti ylikoulutettuja nämä nykyiset vaippojen vaihtajat.

Se vaatimus yliopistosta syy siihen, miksi lastentarhanopettajista on pulaa.

Yksityinen vs kunta työnantajana

No näitä vaativuuden ja tuottavuuden laskelmia tehdään aina tietyistä arvoasetelmista lähtöisin. Historiallinen traditio vaikuttaa, talouskäsitykset vaikuttavat, alojen tuntemus vaikuttaa etc. Meillä ei Suomi pyörisi paria päivää kauemmin, jos kaikki päiväkodit yhtäkkiä suljettaisiin, koska kovin moni tuskin jättäisi kouluikäisiään kotiin keskenään tai pihoille pyörimään työpäivänsä ajaksi.

Työn tuottavuus on myös suoraan sanottuna p*skapuhetta, sillä em. perustuen lasten varhaiskasvatus jos mikä tukee Suomen työn tuottavuutta. Lisäksi JOS se olisi laadukasta ja riittävän korkeasti koulutettua, motivoitunutta ja jaksavaa henkilökuntaa tarpeeksi, sillä voisi olla lisäksi todella voimakas positiivinen vaikutus lasten koulumenestykseen perusopetuksessa. Itse pohdin välillä, missä määrin vaikka Pisa-tulosten lasku on itseasiassa 90-luvun laman jälkeen tehdyn varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen heikentämisen tulosta?

En muista, että omassa ikäluokassani 1990 peruskoulunsa aloittaneiden joukossa olisi ollut ketään, joka ei olisi osannut vaikka solmia kengännauhoja, leikata saksilla, kirjoittaa omaa nimeään tai kertoa osoitettaan. Nykyisin eskareiden ja kuulemma jopa kolmasluokkalaisten keskuudessa on ihan tavallista tavata lapsia, joilta ei kaikki em. tehtävät suju. Monet noista taidoista on sellaisia, jotka on perinteisesti opetettu ehkä jo kotona, mutta jos ei siellä ole syystä tai toisesta siihen pystytty, niin päiväkoti viimeistään on ottanut sen asiakseen.

Nykypäivän päiväkodeista liian moni on semmoinen lapsiparkki -pelkkä säilytyspaikka, jossa ei lapsi opi kummempia taitoja, kun ei niitä hänelle opeteta. Yksi syy on varmasti se, että lastentarhanopettajia on niin vähän. Lastenhoitajat ja nykyiset opettajat tekevät parhaansa, mutta mielestäni se ei ole riittävää lapsia ajatellen. Syy taas on suomalaisen sosiaali- ja koulutuspolitiikan, joka on jatkanut varhaiskasvatuksen aliarvostusta sieltä 90-luvulta alkaen. Työn vaativuus ja vaatimukset ovat lisääntyneet, mutta se ei näy missään: ei palkkauksessa, ei henkilöstömitoituiksissa tai henkilöstön pätevyysvaatimuksissa, ei koulutusvaatimuksissa. Päinvastoin, ryhmäkokoja suurennettiin vielä entisestään, palkkakehitys laahaa jäljessä ja koulutusohjelmissakin säästöpaineiden takia vain lasketaan rimaa.

t. LTO

Miettikääpä sitä, että ilman lastentarhanopettajia (joka on väheksyvä nimitys, onneksi se vaihtuu kohta muotoon varhaiskasvatuksen opettaja) lapsenne jäisi tyystin varhaiskasvattamatta. Lapsi jota ei ole varhaiskasvatettu pärjää tutkimusten mukaan elämässään keskimäärin huomattavasti heikommin kuin muut ja altistuu lisäksi syrjäytymiselle.

Oma kokemus kahden lapsen päiväkotiajoilta oli, että ainoa järkevä auktoriteetti oli eläkeikää lähentelevä täti joka oli ollut koko ikänsä päiväkodissa töissä.

Koulutusta ei ollut, mutta ihmisenä oli innostunut työstään ja lapsista sekä poikkeuksetta lapset ja vanhemmat pitivät hänestä.

Häntä arvostettiin todella paljon enemmän lastenhoitajana kuin näitä nuorempia koulutuksen saaneita.

Syy ja seuraus kirjoitti:

Viimekädessä asia on tavallisten kuntalaisten käsissä. Me olemme valinneet kunnanvaltuustot, jotka päättävät kunnallisveroprosentista ja siitä, mihin rahat käytetään. Harva haluaa maksaa lisää veroja tai keksii niille parempaa käyttöä kuin lastentarhanopettajien palkat.

Asia ei ole alkuunkaan minkään kunnanvaltuuston käsissä, siinä mielessä kuin esität, että olisi vaan joku valintakysymys.

Eletään globaalissa maailmassa kuten se Tarja Halonenkin esitti. Tähän kuuluu että palkkataso tasottuu esim. kiinalaisen ja suomalaisen lastentarhanopettajan välillä.

Vierailija kirjoitti:

En muista, että omassa ikäluokassani 1990 peruskoulunsa aloittaneiden joukossa olisi ollut ketään, joka ei olisi osannut vaikka solmia kengännauhoja, leikata saksilla, kirjoittaa omaa nimeään tai kertoa osoitettaan. Nykyisin eskareiden ja kuulemma jopa kolmasluokkalaisten keskuudessa on ihan tavallista tavata lapsia, joilta ei kaikki em. tehtävät suju. Monet noista taidoista on sellaisia, jotka on perinteisesti opetettu ehkä jo kotona, mutta jos ei siellä ole syystä tai toisesta siihen pystytty, niin päiväkoti viimeistään on ottanut sen asiakseen.

Tarvitaanko siihen yliopistokoulutusta, että osaa opettaa lapsille kengännauhojen sitomista, saksilla leikkaamista, oman nimensä kirjoittamista tai osoitteensa kertomista?

Sen kyllä ymmärrän, että alhaisemmin koulutettu ei osaa laatia jokaiselle lapselle henkilökohtaista kirjallista suunnitelmaa, jossa asianmukaista jargonia käyttäen ja ylemmän tason suunnitelmiin viitaten selitetään, miten lapselle opetetaan kengännauhojen solmiminen. Joka suunnitelma sitten välittömästi arkistoidaan mappiin, koska sitä ei ole aikaa käsitellä ja mahdollinen kengännauhojen solmimisen opettaminen lopulta hoidetaan spontaanisti suullisesti sopien, mikäli kaikelta kirjallisten suunnitelmien laatimiselta ylipäätään ehditään mitään henkilökohtaista opettamistoimintaa harjoittaa.

Nykypäivänä päiväkodeissa hylätään maalaisjärki ja riittävä henkilökuntamitoitus ja tilalle tarjotaan hienoja koulutuksia ja hienoja suunnitelmapapereita, jotka toki näyttävät johtoportaan näkökulmasta mahtavilta. Mutta se mihin käytännössä päädytään on silkka katastrofi.

Vierailija kirjoitti:

Tarhantätien koulutus ei mitään yliopistokoulutusta ole, vaikka kuinka siellä muka opiskelisivat. Näkeehän sen heidän kirjoituksistaan ja käytöksestä. Tarhantädit ovat leikittäjiä ja paljon pahempaa. Ei se mitään akateemisen ihmisen hommaa ole.

Huomaa kyllä ettei sinulla ole mitään käsitystä siitä mikä LATO oikein tekee jos luulet että päiväkodissa kaikki tarhantädit ovat vain leikittäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarhantätien koulutus ei mitään yliopistokoulutusta ole, vaikka kuinka siellä muka opiskelisivat. Näkeehän sen heidän kirjoituksistaan ja käytöksestä. Tarhantädit ovat leikittäjiä ja paljon pahempaa. Ei se mitään akateemisen ihmisen hommaa ole.

Huomaa kyllä ettei sinulla ole mitään käsitystä siitä mikä LATO oikein tekee jos luulet että päiväkodissa kaikki tarhantädit ovat vain leikittäjiä.

Siis LTO

Yliopistoista kyllä valmistuu isoja määriä uusia lastentarhanopettajia, mutta ongelmana on, etteivät he jää alalle, vaan monesti jatkavat akateemista uraansa esimerkiksi luokanopettajiksi. Päiväkoti ei kerta kaikkiaan ole tyydyttävä työpaikka akateemiselle ihmiselle, joka kaipaisi hyvää palkkausta ja muuta kuin sitä kuran, rään ja kakkavaippojen täyttämää arkea.

Ratkaisu asiaan olisi nähdäkseni se, että lastentarhanopettajien koulutus siirrettäisiin amk-tasolle, jolloin koulutuksiin saataisiin toisenlaisen profiilin omaavia henkilöitä. Tai tarkemmin sanottuna sellaisia, jotka tietävät mihin ovat ryhtymässä, samalla tavoin kuin lastenhoitajat ja perhepäivähoitajat nykyisin tietävät mihin ovat ryhtymässä.

Vierailija kirjoitti:

Tarhantätien koulutus ei mitään yliopistokoulutusta ole, vaikka kuinka siellä muka opiskelisivat. Näkeehän sen heidän kirjoituksistaan ja käytöksestä. Tarhantädit ovat leikittäjiä ja paljon pahempaa. Ei se mitään akateemisen ihmisen hommaa ole.

Aivan, eihän niiden lasten kasvattaminen ja "tarhassa" pitäminen ole sen kummempaa kuin elukoiden. Ihme kyllä sitten kun aloittavat 6-vuotiaina esikoulun, heidän pitäisi osata toimia ryhmässä, istua paikallaan kiltisti ja olla valmiita opettelmaan lukemaan ja kirjoittamaan sun muuta, ja olla ihmisiksi ja sitten kohotella koulussa Suomen PISA-tuloksia. Mut siihen asti ovat sun mielestä mitättömiä pikkuelukoita, joita apinakin hoitaa vasemmalla kädellään.

Jep jep. Et taida tietää mitä tarkoittaa varhaiskasvatus.

Toisaalta yhteiskunta todella tarvitsee lastentarhanopettajia (mm. siksi, että se AMK-insinööri pääsee töihinsä), joten on epäkohta että heidän palkkauksensa on niin surkea koulutuksen tasoon ja työn vaativuuteen nähden.

Kauanko luulet lastentarhanopettajilta kestävän opetella AMK-insinöörin hommat?

Entä kauanko AMK-insinöörillä kestää ennen kuin pärjää lastentarhanopettajana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarhantätien koulutus ei mitään yliopistokoulutusta ole, vaikka kuinka siellä muka opiskelisivat. Näkeehän sen heidän kirjoituksistaan ja käytöksestä. Tarhantädit ovat leikittäjiä ja paljon pahempaa. Ei se mitään akateemisen ihmisen hommaa ole.

Aivan, eihän niiden lasten kasvattaminen ja "tarhassa" pitäminen ole sen kummempaa kuin elukoiden. Ihme kyllä sitten kun aloittavat 6-vuotiaina esikoulun, heidän pitäisi osata toimia ryhmässä, istua paikallaan kiltisti ja olla valmiita opettelmaan lukemaan ja kirjoittamaan sun muuta, ja olla ihmisiksi ja sitten kohotella koulussa Suomen PISA-tuloksia. Mut siihen asti ovat sun mielestä mitättömiä pikkuelukoita, joita apinakin hoitaa vasemmalla kädellään.

Jep jep. Et taida tietää mitä tarkoittaa varhaiskasvatus.

Hyvin sanottu. Lisäksi kun ei kyse ole pelkästään siitä varhaiskasvatuksesta, vaan pitää ymmärtää kehityspsykologiaa, lasten tunteita ja tarpeita ja sosiaalisia valmiuksia, ryhmädynamiikkaa, neuropsykologisia ongelmia jne. jne. (en ole LTO, vaan äiti joka on erittäin kiitollinen LTO:ille ja hoitajille, jotka ovat hoitaneet lapsiani empaattisesti ja taitavasti).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarhantätien koulutus ei mitään yliopistokoulutusta ole, vaikka kuinka siellä muka opiskelisivat. Näkeehän sen heidän kirjoituksistaan ja käytöksestä. Tarhantädit ovat leikittäjiä ja paljon pahempaa. Ei se mitään akateemisen ihmisen hommaa ole.

Aivan, eihän niiden lasten kasvattaminen ja "tarhassa" pitäminen ole sen kummempaa kuin elukoiden. Ihme kyllä sitten kun aloittavat 6-vuotiaina esikoulun, heidän pitäisi osata toimia ryhmässä, istua paikallaan kiltisti ja olla valmiita opettelmaan lukemaan ja kirjoittamaan sun muuta, ja olla ihmisiksi ja sitten kohotella koulussa Suomen PISA-tuloksia. Mut siihen asti ovat sun mielestä mitättömiä pikkuelukoita, joita apinakin hoitaa vasemmalla kädellään.

Jep jep. Et taida tietää mitä tarkoittaa varhaiskasvatus.

Lastentarhanopettajiahan valmennetaan juuri tätä kamalaa tarhausta varten. On karsinat, syöttökaukalot, sähköpaimenet ja muut kamaluudet.