En yksinkertaisesti tajua - miksi lukiolainen maksaa vuokraa eikä asu vanhempansa kanssa?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005590856.html
"Pojallani ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin ottaa opintolaina. Ilman sitä on mahdotonta selvitä lukion kustannusten lisäksi muistakaan menoista, kuten vuokrasta, sähköstä, ruuasta."
Lukiolainen asuu kotona, vanhempiensa luona, jotka maksavat sen vuokran ja sähkön ja yleensä myös ruoan. Mitä hittoa tässä on meneillään?
Lisäksi, miten 18-vuotias voi olla puolivälissä lukiota?
Kommentit (96)
Eli onko jutun juju se, että kun poika täyttää 18, niin yhteiskunnan tuet vähenevät? Jolloin pojan äidillä ei ole enää varaa maksaa yhteisen asunnon vuokraa, sähköä tai ostaa ruokaa lapsellensa? Tämänkö takia poika tarvitsee sitten erikseen omia tukia näihin asioihin?
Tämän kuvion olisi voinut selittää täällä jos kerran tuntee näitä asioita, typerän kettuilun sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ällistyttävä ja omituinen juttuhan tuossa on se, että vanhemmat eivät maksa lukioikäisen lapsensa peruselätystä, kuten asumista. Se on pöyristyttävää ja epänormaalia. Sitä ihmettelivät lähes kaikki myös Hesariin kommentoineet.
Ja syy siihen oli, että tukien pienennyttyä tällä äidillä ei ollut enää varaa elättää lastaan.
Kenties tämä olisi ollut hyvä sanoa jo itse jutussa. Nythän siinä luki omituisesti näin:
"Pojallani ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin ottaa opintolaina. Ilman sitä on mahdotonta selvitä lukion kustannusten lisäksi muistakaan menoista, kuten vuokrasta, sähköstä, ruuasta."
Eli äiti ei ilmeisesti maksa mitään pojan menoja, vaan poika joutuu maksamaan koko elätyksensä itse. Aika rankkaa. Mitä tukia äiti siis saa, tai ei saa, jos kerran poika joutuu maksamaan aivan kaiken itse?
Siitä huolimatta, että jälleen kerran leimaannun "sossupummiksi" (vaikka en ole koskaan saanut sen paremmin opintotukea, asumistukea kuin toimeentulotukeakaan), vastaan tähän. Työttömän yksinhuoltajan ensisijainen tulo on jokin työttömyyskorvaus. Tässä tapauksessa todennäköisesti työmarkkinatuki. Mahdollisesti vain peruspäiväraha, koska työttömyys on jatkunut pitkään. Asumista varten tällainen ihminen saa asumistukea. Asumistuki kattaa vain osan vuokrasta, loppu jää henkilön itsensä maksettavaksi. Lisäksi tämä äiti ilmeisesti sai myös toimeentulotukea, joka on viimesijaisin tukimuoto. Siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta, lapsi otetaan huomioon äidin saamassa toimeentulotuessa. Ja myös asumistuessa. Kun lapsi täyttää 18 vuotta, äidin elatusvelvollisuus häneen loppuu. Tämä nuori ei voi hakea enää äidiltään elatusta, koska äitikin on vähävarainen. Koska äiti ja lapsi asuvat edelleenkin yhdessä, äidin saamassa toimeentulotuessa ei enää huoomioida lasta lainkaan. Lapsi taas voi hakea itse toimeentulotukea, mutta yleensä ...siis yleensä... sen edellytyksenä on, että lapsi on ensin nostanut opintotuen. Tässä casessa kävi jo ilmi, että Kela on tulkinnut väärin saamiaan ohjeita. Ja se ohje siis on, että toimeentulotukea myönnettäessä opintolaina - olipa sitä nostettu tai ei - lasketaan opiskelijan tuloiksi. Koska äidin saamat tuet siis pieninivät riittäen vain äidin omaan peruselämiseen, ei tällä äidillä ole mahdollisuutta elättää myös täysi-ikäistä lukiossa opiskelevaa lastaan. Lapsesta tuli kotitalouden toinen aikuinen, jonka kuuluu maksaa puolet asumisesta, puolet sähköstä jne.
Vierailija kirjoitti:
Eli onko jutun juju se, että kun poika täyttää 18, niin yhteiskunnan tuet vähenevät? Jolloin pojan äidillä ei ole enää varaa maksaa yhteisen asunnon vuokraa, sähköä tai ostaa ruokaa lapsellensa? Tämänkö takia poika tarvitsee sitten erikseen omia tukia näihin asioihin?
Tämän kuvion olisi voinut selittää täällä jos kerran tuntee näitä asioita, typerän kettuilun sijaan.
Kyllä, juuri noin. Mä olen koittanut sekä tässä että siinä toisessa pidemmässä ketjussa selittää asiaa. En ole kettuillut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä palsta hämmästyttää aina uudestaan sillä, että täällä kaikki tietävät tukijärjestelmän kaikki yksityiskohdat. Se ei ole normaalia, tavalliset ihmiset eivät tiedä niistä yhtään mitään.
No asiahan näyttää tämän ketjun perusteella olevan juuri päinvastoin. Suurin osa ihmettelee mielipidekirjoituksessa esitettyjä seikkoja. En väitä tietäväni kaikkia tukijärjestelmän yksityiskohtia, kun ei ole koskaan tarvinnut esim. toimeentulotukeen tai työttömyysturvaan turvautua, mutta tämän tapauksen kohdat eivät kyllä itseäni yhtään hämmästyttäneet. Eikä se vaatinut muuta kuin hesarin artikkelin lukemisen. Ja tietenkin sen, että ymmärsin lukemani.
Hesarissa luki tarkalleen, että 18-v. tarvitsee rahaa vuokraan. Jota ihmetteli suurin osa myös Hesarin kommentoijista. Koska jokainen normaali ihminen olettaa, että lukiossa olevan 18-vuotiaan asumisen maksaa vanhempi, varsinkin kun mielipidekirjoituksessa ei edes mainittu, että poika ei voisi jostain syystä asua kotonaan. Ok sitten, jos asia on niin että sillä vanhemmalla ei ole varaa maksaa edes sen yhteisen asunnon vuokraa. Mutta silloin tilanteessa on kyllä paljon vakavampia ongelmia joita ei mielipidekirjoituksessa tuotu esiin.
Kirjoitus alkaa näin: "koulussa aina hyvin menestynyt poikani käy lukiota ensimmäistä vuotta. Olen yksinhuoltajaäiti ja joutunut jo pitkään olemaan työttömänä. Viime vuodet olemme saaneet toimeentulotukea. Ongelmaksi tämä asia muodostuu tänä vuonna poikani täyttäessä 18 vuotta....
En nyt jaksa koko juttua näpytellä kännykällä tänne, mutta jo tuosta alusta kyllä selviää, että "olemme saaneet toimeentulotukea" ja "olen yksinhuoltajaäiti". Kerrotaan tilanteen muutuvan pojan täyttäessä 18.
Luin jutun aamulla lehdestä, kiireessä, join samalla kahvia ja meikkasin. Tajusin helposti mitä tarkoitettiin, eikä ole minkäänlaista kokemusta toimeentulotuesta. Meille kaikille ei tarvitse vääntää rautalangasta ihan kädestä pitäen.
Ap:n kommentti "miten 18-vuotias voi olla puolessa välissä lukiota kyllä kertoo paljon ihmisen kapasiteetista..."
Jaahas, no monet ovat jo valmistumassa ylioppilaiksi tuon ikäisinä. Toisekseen, en tiedä yhtään ketään jota vanhemmat eivät olisi avustaneet yliopisto-opintojen loppuun asti, ja monesti vielä ostaneet asunnot yms. En myöskään tunne ketään joka olisi koskaan tarvinnut yhteiskunnan tukia, opintotukea lukuunottamatta (jota suurin osa tuttavistani ei edes pystynyt nostamaan koska ansaitsivat liikaa). Tässä maassa on aika paljon ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista kosketusta yhteiskunnan tukijärjestelmiin edes etäisesti, eivätkä tiedä niistä mitään. Tälle enemmistölle on erikoinen ajatus, että lukiolaisen vanhemmat eivät olisi rahallisesti vastuussa lapsestaan, eikä heillä ole mitään tietoa siitä, miten tuet muuttuvat eri elämänvaiheissa. Kaikki eivät myöskään ole opiskelleet sosiaalitädeiksi tai viitsineet käyttää aikaansa googlaamalla näitä asioita.
Koska tällä palstalla tukijärjestelmiä tuntevia ihmisiä on, odotin jonkun selittävän tämän kuvion, eli miten yh-äiti on voinut tähän asti elättää lapsensa mutta yhtäkkiä vaatiikin yhteiskuntaa apuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko jutun juju se, että kun poika täyttää 18, niin yhteiskunnan tuet vähenevät? Jolloin pojan äidillä ei ole enää varaa maksaa yhteisen asunnon vuokraa, sähköä tai ostaa ruokaa lapsellensa? Tämänkö takia poika tarvitsee sitten erikseen omia tukia näihin asioihin?
Tämän kuvion olisi voinut selittää täällä jos kerran tuntee näitä asioita, typerän kettuilun sijaan.
Kyllä, juuri noin. Mä olen koittanut sekä tässä että siinä toisessa pidemmässä ketjussa selittää asiaa. En ole kettuillut.
Ok, kiitos sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Ällistyttävä ja omituinen juttuhan tuossa on se, että vanhemmat eivät maksa lukioikäisen lapsensa peruselätystä, kuten asumista. Se on pöyristyttävää ja epänormaalia. Sitä ihmettelivät lähes kaikki myös Hesariin kommentoineet.
Ja tämä kertoo vain siitä, miten kansa on jakautunut hyväosaisiin ja huono-osaisiin. Suurin osa meistä hyväosaisista ei ymmärrä, että keskuudessamme on todellakin myös huono-osaisia. Olkoon se sitten pöyristyttävää tai epänormaalia, mutta on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa lukioikäisen lapsensa peruselatusta. Tekee hyvää havahtua välillä katsomaan oman kuplansa ulkopuolellekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ällistyttävä ja omituinen juttuhan tuossa on se, että vanhemmat eivät maksa lukioikäisen lapsensa peruselätystä, kuten asumista. Se on pöyristyttävää ja epänormaalia. Sitä ihmettelivät lähes kaikki myös Hesariin kommentoineet.
Ja syy siihen oli, että tukien pienennyttyä tällä äidillä ei ollut enää varaa elättää lastaan.
Kenties tämä olisi ollut hyvä sanoa jo itse jutussa. Nythän siinä luki omituisesti näin:
"Pojallani ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin ottaa opintolaina. Ilman sitä on mahdotonta selvitä lukion kustannusten lisäksi muistakaan menoista, kuten vuokrasta, sähköstä, ruuasta."
Eli äiti ei ilmeisesti maksa mitään pojan menoja, vaan poika joutuu maksamaan koko elätyksensä itse. Aika rankkaa. Mitä tukia äiti siis saa, tai ei saa, jos kerran poika joutuu maksamaan aivan kaiken itse?
Siitä huolimatta, että jälleen kerran leimaannun "sossupummiksi" (vaikka en ole koskaan saanut sen paremmin opintotukea, asumistukea kuin toimeentulotukeakaan), vastaan tähän. Työttömän yksinhuoltajan ensisijainen tulo on jokin työttömyyskorvaus. Tässä tapauksessa todennäköisesti työmarkkinatuki. Mahdollisesti vain peruspäiväraha, koska työttömyys on jatkunut pitkään. Asumista varten tällainen ihminen saa asumistukea. Asumistuki kattaa vain osan vuokrasta, loppu jää henkilön itsensä maksettavaksi. Lisäksi tämä äiti ilmeisesti sai myös toimeentulotukea, joka on viimesijaisin tukimuoto. Siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta, lapsi otetaan huomioon äidin saamassa toimeentulotuessa. Ja myös asumistuessa. Kun lapsi täyttää 18 vuotta, äidin elatusvelvollisuus häneen loppuu. Tämä nuori ei voi hakea enää äidiltään elatusta, koska äitikin on vähävarainen. Koska äiti ja lapsi asuvat edelleenkin yhdessä, äidin saamassa toimeentulotuessa ei enää huoomioida lasta lainkaan. Lapsi taas voi hakea itse toimeentulotukea, mutta yleensä ...siis yleensä... sen edellytyksenä on, että lapsi on ensin nostanut opintotuen. Tässä casessa kävi jo ilmi, että Kela on tulkinnut väärin saamiaan ohjeita. Ja se ohje siis on, että toimeentulotukea myönnettäessä opintolaina - olipa sitä nostettu tai ei - lasketaan opiskelijan tuloiksi. Koska äidin saamat tuet siis pieninivät riittäen vain äidin omaan peruselämiseen, ei tällä äidillä ole mahdollisuutta elättää myös täysi-ikäistä lukiossa opiskelevaa lastaan. Lapsesta tuli kotitalouden toinen aikuinen, jonka kuuluu maksaa puolet asumisesta, puolet sähköstä jne.
Ok, tämä selitti asian: "Siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta, lapsi otetaan huomioon äidin saamassa toimeentulotuessa. Ja myös asumistuessa.". Kiitos selvennyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä palsta hämmästyttää aina uudestaan sillä, että täällä kaikki tietävät tukijärjestelmän kaikki yksityiskohdat. Se ei ole normaalia, tavalliset ihmiset eivät tiedä niistä yhtään mitään.
No asiahan näyttää tämän ketjun perusteella olevan juuri päinvastoin. Suurin osa ihmettelee mielipidekirjoituksessa esitettyjä seikkoja. En väitä tietäväni kaikkia tukijärjestelmän yksityiskohtia, kun ei ole koskaan tarvinnut esim. toimeentulotukeen tai työttömyysturvaan turvautua, mutta tämän tapauksen kohdat eivät kyllä itseäni yhtään hämmästyttäneet. Eikä se vaatinut muuta kuin hesarin artikkelin lukemisen. Ja tietenkin sen, että ymmärsin lukemani.
Hesarissa luki tarkalleen, että 18-v. tarvitsee rahaa vuokraan. Jota ihmetteli suurin osa myös Hesarin kommentoijista. Koska jokainen normaali ihminen olettaa, että lukiossa olevan 18-vuotiaan asumisen maksaa vanhempi, varsinkin kun mielipidekirjoituksessa ei edes mainittu, että poika ei voisi jostain syystä asua kotonaan. Ok sitten, jos asia on niin että sillä vanhemmalla ei ole varaa maksaa edes sen yhteisen asunnon vuokraa. Mutta silloin tilanteessa on kyllä paljon vakavampia ongelmia joita ei mielipidekirjoituksessa tuotu esiin.
Kirjoitus alkaa näin: "koulussa aina hyvin menestynyt poikani käy lukiota ensimmäistä vuotta. Olen yksinhuoltajaäiti ja joutunut jo pitkään olemaan työttömänä. Viime vuodet olemme saaneet toimeentulotukea. Ongelmaksi tämä asia muodostuu tänä vuonna poikani täyttäessä 18 vuotta....
En nyt jaksa koko juttua näpytellä kännykällä tänne, mutta jo tuosta alusta kyllä selviää, että "olemme saaneet toimeentulotukea" ja "olen yksinhuoltajaäiti". Kerrotaan tilanteen muutuvan pojan täyttäessä 18.
Luin jutun aamulla lehdestä, kiireessä, join samalla kahvia ja meikkasin. Tajusin helposti mitä tarkoitettiin, eikä ole minkäänlaista kokemusta toimeentulotuesta. Meille kaikille ei tarvitse vääntää rautalangasta ihan kädestä pitäen.
Ap:n kommentti "miten 18-vuotias voi olla puolessa välissä lukiota kyllä kertoo paljon ihmisen kapasiteetista..."
Jaahas, no monet ovat jo valmistumassa ylioppilaiksi tuon ikäisinä. Toisekseen, en tiedä yhtään ketään jota vanhemmat eivät olisi avustaneet yliopisto-opintojen loppuun asti, ja monesti vielä ostaneet asunnot yms. En myöskään tunne ketään joka olisi koskaan tarvinnut yhteiskunnan tukia, opintotukea lukuunottamatta (jota suurin osa tuttavistani ei edes pystynyt nostamaan koska ansaitsivat liikaa). Tässä maassa on aika paljon ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista kosketusta yhteiskunnan tukijärjestelmiin edes etäisesti, eivätkä tiedä niistä mitään. Tälle enemmistölle on erikoinen ajatus, että lukiolaisen vanhemmat eivät olisi rahallisesti vastuussa lapsestaan, eikä heillä ole mitään tietoa siitä, miten tuet muuttuvat eri elämänvaiheissa. Kaikki eivät myöskään ole opiskelleet sosiaalitädeiksi tai viitsineet käyttää aikaansa googlaamalla näitä asioita.
Koska tällä palstalla tukijärjestelmiä tuntevia ihmisiä on, odotin jonkun selittävän tämän kuvion, eli miten yh-äiti on voinut tähän asti elättää lapsensa mutta yhtäkkiä vaatiikin yhteiskuntaa apuun.
Mä voin vastata sulle tähän. Lapsi on otettu aiemmin huomioon äitinsä tuissa. Lisäksi lapsesta on saanut lapsilisää ja elatustukea. Lapsilisä loppuu lapsen täytettyä 17 ja elatustuki lapsen täytettyä 18. Lapsilisä yh-korotuksineen plus Kelan maksama elatustuki on noin 300 €/kk. Jos äidin työttömyystuki on noin 600 €, voit kuvitella, että tuo 300 € on perheessä oikeasti ISO raha. Kun se tipahtaa pois, ollaan pulassa.
Vierailija kirjoitti:
Eli onko jutun juju se, että kun poika täyttää 18, niin yhteiskunnan tuet vähenevät? Jolloin pojan äidillä ei ole enää varaa maksaa yhteisen asunnon vuokraa, sähköä tai ostaa ruokaa lapsellensa? Tämänkö takia poika tarvitsee sitten erikseen omia tukia näihin asioihin?
Tämän kuvion olisi voinut selittää täällä jos kerran tuntee näitä asioita, typerän kettuilun sijaan.
Jos äiti asuisi asunnossa yksin, hän saisi enemmän asumistukea ja voisi maksaa vuokran kokonaan. Kela laskee kuitenkin että lapsen täysi-ikäistyessä asunnossa asuu kaksi aikuista, jolloin äiti saa asumistukea ja toimeentulotukea vain puolikkaan vuokran maksamiseen. Normaalitilanteessa äidillä olisi siis tarjota pojalleen asunto, vaikka tukien varassa onkin, mutta 18-vuotiaan kanssa asuminen on tällaisessa tilanteessa kuin kämppiksen kanssa asuisi ja molempien odotetaan osallistuvan vuokraan yhtä paljon. Kela on jo pitkään tulkinnut että opiskelijan ensisijaiset tulonlähteet ovat opintoraha ja laina, joten tässä tapauksessa pojan tulee maksaa puolet lapsuudenkotinsa vuokrasta opintolainalla.
Tämä tapaus ei ole millään lailla ainutlaatuinen.
Miksi pojan pitää maksaa vuokraa jne. Äidinhän on joka tapauksessa maksettava vuokra jne. Itse oon yh ja ostin uudet kirjat lukiolaiselle mm pitkän matematiikan kaikki kirjat, pitkä fyke, enkku, ruotsinkieli plus kaikki muut. Enkä pyytänyt ex mieheltä mitään.
KELAN toimeentulotukiasioiden etuuspäällikkö Marja-Leena Valkosen mukaan Kela on mielipidekirjoituksen tapauksessa menetellyt väärin.
”Lapselta ei edellytetä opintolainan nostoa, jos vanhempien taloudellinen asema on niin heikko, että he saavat toimeentulotukea. Siinä on tehty virheellinen päätös, jos näin on tehty”, Valkonen sanoo ja lisää, että tällaisissa tilanteissa käytetään aina tapauskohtaista harkintaa.
Hesarissa juttu
Mun vanhemmat oli tyhjätaskuja. Mä en saanut yhtä paljon kaikkea kuin kaverit, ei matkustettu tms.
Maailma ei ole oikeudenmukainen, ja sen ei jatkossakaan tarvitse olla?
Kukaan ei voi valita olosuhteita mihin syntyy.
Köyhät ei saisi lisääntyä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ällistyttävä ja omituinen juttuhan tuossa on se, että vanhemmat eivät maksa lukioikäisen lapsensa peruselätystä, kuten asumista. Se on pöyristyttävää ja epänormaalia. Sitä ihmettelivät lähes kaikki myös Hesariin kommentoineet.
Ja tämä kertoo vain siitä, miten kansa on jakautunut hyväosaisiin ja huono-osaisiin. Suurin osa meistä hyväosaisista ei ymmärrä, että keskuudessamme on todellakin myös huono-osaisia. Olkoon se sitten pöyristyttävää tai epänormaalia, mutta on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa lukioikäisen lapsensa peruselatusta. Tekee hyvää havahtua välillä katsomaan oman kuplansa ulkopuolellekin.
Olen täysin samaa mieltä vaikka toisaalta, vaikka joskus kärkevästi kirjoitankin, niin en ollenkaan epäile etteikö huono-osaisia ole ja ehdottomasti kannatan hyvinvointivaltiota jossa heikoissa oloissa olevista pidetään huolta. Mielestäni esimerkiksi viimeaikaiset uutiset vanhusten suorastaan rikollisen heikosta hoidosta tai vaikkapa leipäjonojen olemassaolo ovat kammottavia ja todella surullisia ilmiöitä, joiden korjaamiseksi maksaisin ilomielin enemmän veroja ja antaisin vapaaehtoisia lahjoituksia.
Ongelma on vain mielestäni siinä, että arkista ja kattavaa tietoa asioista tuodaan heikosta esille varsinkin median puolelta. Siellä vaikutetaan tarttuvan tapauksiin joista varmastikin seulotaan ne kaikkein omituisimmat ja erikoisimmat (sillä en nyt viittaa tähän vaan yleensä), jotta ne herättäisivät keskustelua. Tämä jättää ison "mustan aukon" siihen, että mikä se oikea todellisuus on suurimmalla osalla ihmisistä jotka ovat heikoilla.
Itse toivoisin laajempaa, rauhallisempaa ja empaattisempaa keskustelua kaikilta osapuolilta siitä, miten voimme yhdessä parantaa yhteiskuntamme hyvinvointia.
Vierailija kirjoitti:
Eli onko jutun juju se, että kun poika täyttää 18, niin yhteiskunnan tuet vähenevät? Jolloin pojan äidillä ei ole enää varaa maksaa yhteisen asunnon vuokraa, sähköä tai ostaa ruokaa lapsellensa? Tämänkö takia poika tarvitsee sitten erikseen omia tukia näihin asioihin?
Tämän kuvion olisi voinut selittää täällä jos kerran tuntee näitä asioita, typerän kettuilun sijaan.
Mielipidekirjoituksissa on merkkiraja. Juttua on saatettu tiivistää toimituksessa.
Jos ymmärtää lukemaansa noin peruskoulutasolla, on juttu ihan ymmärrettävä;
1. Kyse yksinhuoltajasta ja pojasta. "Olemme viime vuodet saaneet toimeentulotukea". Siis me =äiti ja poika
2. Nyt poika täyttää 18 v ja hän on täysi-ikäinen. Hän ei siis ole enää mukana laskettaessa äidin tukia ja äidillä ei siten mahdollisuutta pyörittää taloutta. Peruskoulun yhteiskuntaopin asiaa.
3. Poika on opiskelija, jonka pitää elääkseen nostaa lainaa jos opintotuki ja asumistuki ei riitä. Jos ikinä lukee jotain muuta kuin Kardashianien persejuttuja tietää tämän.
4. Jos poika ei opiskelisi, vaan loikoilisi, hän saisi toimeentulotukea, koska in Finland we have this system että kukaan ei kuole nälkään
Minä en jotenkin tajua ettei tuon jutun lukemalla ole edes jäljillä siitä mistä on kyse..
Vierailija kirjoitti:
Miksi pojan pitää maksaa vuokraa jne. Äidinhän on joka tapauksessa maksettava vuokra jne. Itse oon yh ja ostin uudet kirjat lukiolaiselle mm pitkän matematiikan kaikki kirjat, pitkä fyke, enkku, ruotsinkieli plus kaikki muut. Enkä pyytänyt ex mieheltä mitään.
Mutta saatko toimeentulotukea? Minäkin olen yh ja ostin lapselleni aikoinaan yksiönkin. Eihän yksinhuoltajuus sitä tarkoita, että ei pystyisi maksamaan lapsensa elämistä. Tai ostamaan tälle ensiasuntoa. Tässä tapauksessa kyse on siitä, ettei tälle äidille enää makseta sellaista määrää yhteiskunnan tukia, että hän pystyisi maksamaan lapselleen yhtään mitään. Ei edes kattoa pään päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ällistyttävä ja omituinen juttuhan tuossa on se, että vanhemmat eivät maksa lukioikäisen lapsensa peruselätystä, kuten asumista. Se on pöyristyttävää ja epänormaalia. Sitä ihmettelivät lähes kaikki myös Hesariin kommentoineet.
Ja tämä kertoo vain siitä, miten kansa on jakautunut hyväosaisiin ja huono-osaisiin. Suurin osa meistä hyväosaisista ei ymmärrä, että keskuudessamme on todellakin myös huono-osaisia. Olkoon se sitten pöyristyttävää tai epänormaalia, mutta on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa lukioikäisen lapsensa peruselatusta. Tekee hyvää havahtua välillä katsomaan oman kuplansa ulkopuolellekin.
Olen täysin samaa mieltä vaikka toisaalta, vaikka joskus kärkevästi kirjoitankin, niin en ollenkaan epäile etteikö huono-osaisia ole ja ehdottomasti kannatan hyvinvointivaltiota jossa heikoissa oloissa olevista pidetään huolta. Mielestäni esimerkiksi viimeaikaiset uutiset vanhusten suorastaan rikollisen heikosta hoidosta tai vaikkapa leipäjonojen olemassaolo ovat kammottavia ja todella surullisia ilmiöitä, joiden korjaamiseksi maksaisin ilomielin enemmän veroja ja antaisin vapaaehtoisia lahjoituksia.
Ongelma on vain mielestäni siinä, että arkista ja kattavaa tietoa asioista tuodaan heikosta esille varsinkin median puolelta. Siellä vaikutetaan tarttuvan tapauksiin joista varmastikin seulotaan ne kaikkein omituisimmat ja erikoisimmat (sillä en nyt viittaa tähän vaan yleensä), jotta ne herättäisivät keskustelua. Tämä jättää ison "mustan aukon" siihen, että mikä se oikea todellisuus on suurimmalla osalla ihmisistä jotka ovat heikoilla.
Itse toivoisin laajempaa, rauhallisempaa ja empaattisempaa keskustelua kaikilta osapuolilta siitä, miten voimme yhdessä parantaa yhteiskuntamme hyvinvointia.
Kiteytys: "sossupummeja" on ollut yhteiskunnassamme aina, ja tulee jossain määrin varmasti olemaankin. Sen lisäksi valtava määrä ihan tavallisia ihmisiä on tullut irtisanotuksi työpaikastaan, eikä ole löytänyt uutta työtä, koska niitä ei riitä enää kaikille. Mediassa raportoidaan että tukia nostetaan yhä enemmän, mutta lehdet haastattelevat kuitenkin vain sossupummeja. Tutkijat puhuvat köyhyyden ja huono-osaisuuden periytymisestä ja nostavat taas kerran vain sossupummeja valokeilaan. Ne ihmiset, joita työttömyys tai huono-osaisuus ei kosketa edes välillisesti, saavat sen käsityksen että sossupummien määrä on kasvanut ja työttömiä on ennätysmäärä, koska pummeja ei työnteko huvita. Työpaikkoja on entistä vähemmän mutta työttömiä syyllistetään entistä enemmän.
Lukiolainen saa enemmän tukia, kun muuttaa pois köyhän vanhempansa luota. Kotona asuessa voi 17-vuotiaana saada opintotukea noin 100 euroa, ei mitään muuta (alle 17-v saa lapsilisää, joten opintotukea ei saa). Kun muuttaa omilleen, saa enemmän opintotukea, voi ottaa opintolainan, saa oman asumistuen. Yhteensä monta sataa enemmän, kuin kotona asuessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ällistyttävä ja omituinen juttuhan tuossa on se, että vanhemmat eivät maksa lukioikäisen lapsensa peruselätystä, kuten asumista. Se on pöyristyttävää ja epänormaalia. Sitä ihmettelivät lähes kaikki myös Hesariin kommentoineet.
Ja tämä kertoo vain siitä, miten kansa on jakautunut hyväosaisiin ja huono-osaisiin. Suurin osa meistä hyväosaisista ei ymmärrä, että keskuudessamme on todellakin myös huono-osaisia. Olkoon se sitten pöyristyttävää tai epänormaalia, mutta on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa lukioikäisen lapsensa peruselatusta. Tekee hyvää havahtua välillä katsomaan oman kuplansa ulkopuolellekin.
Olen täysin samaa mieltä vaikka toisaalta, vaikka joskus kärkevästi kirjoitankin, niin en ollenkaan epäile etteikö huono-osaisia ole ja ehdottomasti kannatan hyvinvointivaltiota jossa heikoissa oloissa olevista pidetään huolta. Mielestäni esimerkiksi viimeaikaiset uutiset vanhusten suorastaan rikollisen heikosta hoidosta tai vaikkapa leipäjonojen olemassaolo ovat kammottavia ja todella surullisia ilmiöitä, joiden korjaamiseksi maksaisin ilomielin enemmän veroja ja antaisin vapaaehtoisia lahjoituksia.
Ongelma on vain mielestäni siinä, että arkista ja kattavaa tietoa asioista tuodaan heikosta esille varsinkin median puolelta. Siellä vaikutetaan tarttuvan tapauksiin joista varmastikin seulotaan ne kaikkein omituisimmat ja erikoisimmat (sillä en nyt viittaa tähän vaan yleensä), jotta ne herättäisivät keskustelua. Tämä jättää ison "mustan aukon" siihen, että mikä se oikea todellisuus on suurimmalla osalla ihmisistä jotka ovat heikoilla.
Itse toivoisin laajempaa, rauhallisempaa ja empaattisempaa keskustelua kaikilta osapuolilta siitä, miten voimme yhdessä parantaa yhteiskuntamme hyvinvointia.
Olen samaa mieltä kanssasi :) Itse kuulun niihin hyväosaisiin, jotka onnistuivat jopa syntymään varakkaaseen perheeseen. Jos en olisi aikoinaan lähtenyt opiskelemaan alaa, jossa huono-osaisten asiat tulivat tutuiksi, tuskin tietäisin itsekään nyt, miten erilaiset tukisysteemit menevät. Kun en ole niitä itse tarvinnut. Kuitenkin sairastuin kroonisesti ja oli pakko sen vuoksi vaihtaa alaa. Silti multa on vuosien varrella kysytty aika useinkin neuvoja, kun on tarvittu apua erilaisissa sosiaalitukiin liittyvissä asioissa. Mitä en ole tiennyt tai minkä olen epäillyt muuttuneen vuosien varrella, olen kysyjille selvittänyt. Olen myös tehnyt vapaaehtoistyötä huono-osaisten parissa ja pidän suurena rikkautena, etten elä siinä kuplassa, mihin synnyin.
Meillä kun esikoinen täytti 18v pyysin häneltä 50€/kk "vuokraa" koska asumistuki putosi yli 100€/kk..
En koe, että pyydän liikaa enkä liian vähän.
Monesti en edes koko summaa pyydä lainkaan.
Onneksi hälle on riittänyt töitä, toivottavasti riittää tulevaisuudessakin.
Ja kyllä, olen yh, en saa toimeentulotukea mutta asumistukea kylläkin.
Kirjoitus alkaa näin: "koulussa aina hyvin menestynyt poikani käy lukiota ensimmäistä vuotta. Olen yksinhuoltajaäiti ja joutunut jo pitkään olemaan työttömänä. Viime vuodet olemme saaneet toimeentulotukea. Ongelmaksi tämä asia muodostuu tänä vuonna poikani täyttäessä 18 vuotta....
En nyt jaksa koko juttua näpytellä kännykällä tänne, mutta jo tuosta alusta kyllä selviää, että "olemme saaneet toimeentulotukea" ja "olen yksinhuoltajaäiti". Kerrotaan tilanteen muutuvan pojan täyttäessä 18.
Luin jutun aamulla lehdestä, kiireessä, join samalla kahvia ja meikkasin. Tajusin helposti mitä tarkoitettiin, eikä ole minkäänlaista kokemusta toimeentulotuesta. Meille kaikille ei tarvitse vääntää rautalangasta ihan kädestä pitäen.
Ap:n kommentti "miten 18-vuotias voi olla puolessa välissä lukiota kyllä kertoo paljon ihmisen kapasiteetista..."