Lue keskustelun säännöt.
Italia näyttää eroavan seuraavaksi EU:sta. Mitä se tarkoittaa EU:lle?
05.03.2018 |
Vaalien viesti oli niin selvä, ei EU:lle
Tuleeko nyt samanlainen prosessi kuin Britannian kanssa? Miten EU-maksujen kanssa käy?
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Kenelläkään ei ole varaa erota EUsta. Ei edes Isolla-Britannialla. Ein edut ovat niin paljon suuremmat kuin haitat. Nykymaailmassa Eurooppa selviytyy vain yhdessä kun kilpaillaan usata ja kiinaa vastaan.
Sitä en tiedä kannattaako se, mutta oletko huomannut ketkä siellä voitti, millä erolla ja mitkä heidän vaalilupaksensa olivat? Ulos EU:sta ja stop maahanmuutólle oli aiheet.
Vaikka mölistään kuinka, realiteetit tulevat vastaan jokaiselle. Jopa briteissä alkaa kaikille olla selvää, että takkiin tulee ja rankasti.
Mikas sun lahde tallaiseen on?
Itse kuuntelen melko paljon LBCta ja en tuollaista ole sielta loytanyt, vaikka yrittavat kylla loytaa asiota joilla voi piiskata mielta.Jos asia on uusi sinulle niin et ole kyllä yhtään lukenut lehtiä viimeisen puolen vuoden aikana.
Briteille alkaa vasta nyt valjeta miten uskomattoman huono ja kallis päätös EU:sta eroaminen on!
Eli et pysty lauseellakaan perustelemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinne on kuitenkin tullut 650 000 karvista, meidän 30 000 on ihan lasten leikkiä noiden ongelmille ja mekin olemme jo saaneet maistaa rauhanuskontoa Turun torilla
Niin. Miksi italialaiset alukset varta vasten seilaavat Libyan aluevesille asti poimimaan merestä väkeä ja tuovat heidät tkaisin Libyaan viemisen sijasta Italiaan? Joka päivä. Miksi?
Ne taisivat olla niitä hyväntekeväisyysjärjestöjen aluksia, ja siitähän tuli todella salakuljetusbisneksen osa.
Asia tiedettiin kyllä EU:ssa, mutta eihän paljon Merkelin unissa ne sadat ja tuhannet hukkuneet painaneet, kun kaiken voi väistää vain sulkemalla silmänsä-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Kenelläkään ei ole varaa erota EUsta. Ei edes Isolla-Britannialla. Ein edut ovat niin paljon suuremmat kuin haitat. Nykymaailmassa Eurooppa selviytyy vain yhdessä kun kilpaillaan usata ja kiinaa vastaan.
Sitä en tiedä kannattaako se, mutta oletko huomannut ketkä siellä voitti, millä erolla ja mitkä heidän vaalilupaksensa olivat? Ulos EU:sta ja stop maahanmuutólle oli aiheet.
Vaikka mölistään kuinka, realiteetit tulevat vastaan jokaiselle. Jopa briteissä alkaa kaikille olla selvää, että takkiin tulee ja rankasti.
Mikas sun lahde tallaiseen on?
Itse kuuntelen melko paljon LBCta ja en tuollaista ole sielta loytanyt, vaikka yrittavat kylla loytaa asiota joilla voi piiskata mielta.Jos asia on uusi sinulle niin et ole kyllä yhtään lukenut lehtiä viimeisen puolen vuoden aikana.
Briteille alkaa vasta nyt valjeta miten uskomattoman huono ja kallis päätös EU:sta eroaminen on!
Eli et pysty lauseellakaan perustelemaan?
Voi kulta pieni!
Lue niitä lehtiä: Helsingin Sanomia, Kauppalehteä jne. Asiasta on kirjoitettu vaikka miten paljon viime kuukausien aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Kenelläkään ei ole varaa erota EUsta. Ei edes Isolla-Britannialla. Ein edut ovat niin paljon suuremmat kuin haitat. Nykymaailmassa Eurooppa selviytyy vain yhdessä kun kilpaillaan usata ja kiinaa vastaan.
Sitä en tiedä kannattaako se, mutta oletko huomannut ketkä siellä voitti, millä erolla ja mitkä heidän vaalilupaksensa olivat? Ulos EU:sta ja stop maahanmuutólle oli aiheet.
Vaikka mölistään kuinka, realiteetit tulevat vastaan jokaiselle. Jopa briteissä alkaa kaikille olla selvää, että takkiin tulee ja rankasti.
Mikas sun lahde tallaiseen on?
Itse kuuntelen melko paljon LBCta ja en tuollaista ole sielta loytanyt, vaikka yrittavat kylla loytaa asiota joilla voi piiskata mielta.Jos asia on uusi sinulle niin et ole kyllä yhtään lukenut lehtiä viimeisen puolen vuoden aikana.
Briteille alkaa vasta nyt valjeta miten uskomattoman huono ja kallis päätös EU:sta eroaminen on!
Mistahan lehdista puhut?
Asun Englannissa ja ei taalla ole niinkaan piruja maalailtu seinille.
Olen kylla huomannut suuren eron Suomalisessa valemediassa ja Brittilehdistossa.
Oiskohan ero johdannainen lehdito tuesta jota Suomessa poliittinen koneisto jakaa leddille. Pistaa miettimaan.
Ei italialaiset eroa EU.sta, kyllä sinne raha kelpaa. Valtio on persaukinen, mutta tilannetta ei voi esimerkiksi meihin verrata. Meillä rahat, joista jaetaan ihmisille tukia, ovat yhteisiä, Italiassa kansalla on rahaa ja ovat yksityisinä ihmisinä varakkaampia.
Kun Italiassa perheen yli 20- vuotias poika ei saa töitä (työttömyysprosentti nuorilla hyvin korkea), hän jää elämään mamman hoiviin vaikka lopuksi ikää. Meillä heitetään lapset 18-vuotiaana yhteiskunnan elätettäviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Kenelläkään ei ole varaa erota EUsta. Ei edes Isolla-Britannialla. Ein edut ovat niin paljon suuremmat kuin haitat. Nykymaailmassa Eurooppa selviytyy vain yhdessä kun kilpaillaan usata ja kiinaa vastaan.
Sitä en tiedä kannattaako se, mutta oletko huomannut ketkä siellä voitti, millä erolla ja mitkä heidän vaalilupaksensa olivat? Ulos EU:sta ja stop maahanmuutólle oli aiheet.
Vaikka mölistään kuinka, realiteetit tulevat vastaan jokaiselle. Jopa briteissä alkaa kaikille olla selvää, että takkiin tulee ja rankasti.
Mikas sun lahde tallaiseen on?
Itse kuuntelen melko paljon LBCta ja en tuollaista ole sielta loytanyt, vaikka yrittavat kylla loytaa asiota joilla voi piiskata mielta.Jos asia on uusi sinulle niin et ole kyllä yhtään lukenut lehtiä viimeisen puolen vuoden aikana.
Briteille alkaa vasta nyt valjeta miten uskomattoman huono ja kallis päätös EU:sta eroaminen on!
Eli et pysty lauseellakaan perustelemaan?
Voi kulta pieni!
Lue niitä lehtiä: Helsingin Sanomia, Kauppalehteä jne. Asiasta on kirjoitettu vaikka miten paljon viime kuukausien aikana.
Kiitos pointtini todistamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisko Suomenkin?
Ei. Tyydyttikö oikea vastaus kysyjää?
Suomi on nettomaksajana.
Miksi Puolan tai Tsekin pitää saada koheesiorahaa, eli lisää tukia, vaikka omalla halvemmalla valuutalla ovat esim Suomea kilpailukykyisempiä.
Kysymys sinänsä ihan hyvä, mutta siinä paistaa läpi hieman yksioikoinen ajattelu.
EU:n koheesiopolitiikka perustuu alueelliseen ajatteluun, ei valtioihin. Voisi siis ennemminkin ajatella, että Uusimaa on suuri nettomaksaja, mutta muu Suomi, erityisesti esimerkiksi Pohjois-Karjala ja Kainuu ovat nettosaajia. Mitä tulee Puolaan ja muihin suuriin nettosaajiin, ideanahan tässä nimenomaan on tasata alueellisia eroja, jotta tällaiset kilpailukykyerot tasaantuisivat ja sisäinen muuttoliike ym rajoittuisi jatkossa markkinaehtoisesti. Pelkästään siis tämä nettomaksaja/nettosaaja lukujen tuijottelu ja koheesiopolitiikka ei varsinaisesti kuvaa todellisuutta maatasolla, eikä kerro kokonaishyötyä EU-jäsenyydestä. Esimerkiksi sisämarkkina, ulkoiset kauppasopimukset, yhtenäistetty sääntely ovat asioita, joilla on arvoa erityisesti pienille maille, kuten suomelle.
Mutta miksi Puolalle maksetaan ns köyhän maan tasoitusta, kun Puolalla menee paljon paremmin kuin aikaisemmin?
Myöskin Puolan pitäisi EU:n sääntöjen mukaan liittyä Euroon (hyvä toki ettei liity) joka tasapäistäisi esim teollisuuden kilpalukyvyn.
Puola, Unkari tai Tsekki eivät kuitenkaan halua liittyä euroon, osin taloudellisista syistä, osin itsenäisyyden identiteetin takia.
Kaikki EU:n tukiaiset kyllä maistuu.
Mutta esim EU:n lisääntyneeseen "asukasmäärään" nämä visegrad-roistot eivät osallistu.
Suomea huijataan mennen tullen.
Syy koheesiopolitiikkaan on, että mitä paremmin kaikilla menee, sitä toimivampi EU on. Eli siis tasataan alueellisia eroja. Euroon ei varsinaisesti ketään pakoteta ja jälkiviisaana toki voidaan Suomen eurojäsenyyttäkin arvostella. Näiden kehittyvien talouksien ei tässä vaiheessa ole mieltä liittyä euroon, eikä varmasti EKP sitä kauheasti haluaisikaan. Zloty on kuitenkin ollut hyvin stabiili suhteessa euroon Puolan EU-jäsenyyden aikana, eli kauheasti ei olla rahapolitiikan keinoja käytetty sielläkään.
EU-budjettiahan väännetään 7 vuoden jaksoissa ja tämä budjettikausi alkaa olla lopuillaan (2014-2020). Seuraavana kautena on melko selvää, että suurten tukijaisten aika on ohi. Sitten todella katsotaan mihin näistä maista on ja miten viisaasti tukijaiset on käytetty...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Kenelläkään ei ole varaa erota EUsta. Ei edes Isolla-Britannialla. Ein edut ovat niin paljon suuremmat kuin haitat. Nykymaailmassa Eurooppa selviytyy vain yhdessä kun kilpaillaan usata ja kiinaa vastaan.
Sitä en tiedä kannattaako se, mutta oletko huomannut ketkä siellä voitti, millä erolla ja mitkä heidän vaalilupaksensa olivat? Ulos EU:sta ja stop maahanmuutólle oli aiheet.
Vaikka mölistään kuinka, realiteetit tulevat vastaan jokaiselle. Jopa briteissä alkaa kaikille olla selvää, että takkiin tulee ja rankasti.
Mikas sun lahde tallaiseen on?
Itse kuuntelen melko paljon LBCta ja en tuollaista ole sielta loytanyt, vaikka yrittavat kylla loytaa asiota joilla voi piiskata mielta.Jos asia on uusi sinulle niin et ole kyllä yhtään lukenut lehtiä viimeisen puolen vuoden aikana.
Briteille alkaa vasta nyt valjeta miten uskomattoman huono ja kallis päätös EU:sta eroaminen on!
Mistahan lehdista puhut?
Asun Englannissa ja ei taalla ole niinkaan piruja maalailtu seinille.
Olen kylla huomannut suuren eron Suomalisessa valemediassa ja Brittilehdistossa.
Oiskohan ero johdannainen lehdito tuesta jota Suomessa poliittinen koneisto jakaa leddille. Pistaa miettimaan.
Suomessa kaikki mediaanipalkan yli tienaavat perinteisesti kannattavat EU:ta ja "kaikkea sen tuomaa hyvää".
Tuskin kukaan valtamedian toimittaja tienaa alle 2700€/kk, enemmänkin yli neljän tonnin.
Mikäs siinä liittovaltiota odotellessa kun itsellä on elintaso kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Ei italialaiset eroa EU.sta, kyllä sinne raha kelpaa. Valtio on persaukinen, mutta tilannetta ei voi esimerkiksi meihin verrata. Meillä rahat, joista jaetaan ihmisille tukia, ovat yhteisiä, Italiassa kansalla on rahaa ja ovat yksityisinä ihmisinä varakkaampia.
Kun Italiassa perheen yli 20- vuotias poika ei saa töitä (työttömyysprosentti nuorilla hyvin korkea), hän jää elämään mamman hoiviin vaikka lopuksi ikää. Meillä heitetään lapset 18-vuotiaana yhteiskunnan elätettäviksi.
Eli joudumme elättämään italialaiset mammanpojat myös tulevaisuudessa.. Kiitos EU! Miten pärjäisimmekään ilman tuota pohjatonta rahareikää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Kenelläkään ei ole varaa erota EUsta. Ei edes Isolla-Britannialla. Ein edut ovat niin paljon suuremmat kuin haitat. Nykymaailmassa Eurooppa selviytyy vain yhdessä kun kilpaillaan usata ja kiinaa vastaan.
Sitä en tiedä kannattaako se, mutta oletko huomannut ketkä siellä voitti, millä erolla ja mitkä heidän vaalilupaksensa olivat? Ulos EU:sta ja stop maahanmuutólle oli aiheet.
Vaikka mölistään kuinka, realiteetit tulevat vastaan jokaiselle. Jopa briteissä alkaa kaikille olla selvää, että takkiin tulee ja rankasti.
Mikas sun lahde tallaiseen on?
Itse kuuntelen melko paljon LBCta ja en tuollaista ole sielta loytanyt, vaikka yrittavat kylla loytaa asiota joilla voi piiskata mielta.Jos asia on uusi sinulle niin et ole kyllä yhtään lukenut lehtiä viimeisen puolen vuoden aikana.
Briteille alkaa vasta nyt valjeta miten uskomattoman huono ja kallis päätös EU:sta eroaminen on!
Mistahan lehdista puhut?
Asun Englannissa ja ei taalla ole niinkaan piruja maalailtu seinille.
Olen kylla huomannut suuren eron Suomalisessa valemediassa ja Brittilehdistossa.
Oiskohan ero johdannainen lehdito tuesta jota Suomessa poliittinen koneisto jakaa leddille. Pistaa miettimaan.
Höpölöpö. Kirjakaupat ovat Briteissä täynnä kirjoja siitä, miksi brexit ei tule onnistumaan. Lehdet ovat jakaantuneet kahteen leiriin tässä asiassa. Jos et esim Guardianista löydä näitä teemoja, niin sitten suosittelen, että menet kielikurssille...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisko Suomenkin?
Ei. Tyydyttikö oikea vastaus kysyjää?
Suomi on nettomaksajana.
Miksi Puolan tai Tsekin pitää saada koheesiorahaa, eli lisää tukia, vaikka omalla halvemmalla valuutalla ovat esim Suomea kilpailukykyisempiä.
Kysymys sinänsä ihan hyvä, mutta siinä paistaa läpi hieman yksioikoinen ajattelu.
EU:n koheesiopolitiikka perustuu alueelliseen ajatteluun, ei valtioihin. Voisi siis ennemminkin ajatella, että Uusimaa on suuri nettomaksaja, mutta muu Suomi, erityisesti esimerkiksi Pohjois-Karjala ja Kainuu ovat nettosaajia. Mitä tulee Puolaan ja muihin suuriin nettosaajiin, ideanahan tässä nimenomaan on tasata alueellisia eroja, jotta tällaiset kilpailukykyerot tasaantuisivat ja sisäinen muuttoliike ym rajoittuisi jatkossa markkinaehtoisesti. Pelkästään siis tämä nettomaksaja/nettosaaja lukujen tuijottelu ja koheesiopolitiikka ei varsinaisesti kuvaa todellisuutta maatasolla, eikä kerro kokonaishyötyä EU-jäsenyydestä. Esimerkiksi sisämarkkina, ulkoiset kauppasopimukset, yhtenäistetty sääntely ovat asioita, joilla on arvoa erityisesti pienille maille, kuten suomelle.
Mutta miksi Puolalle maksetaan ns köyhän maan tasoitusta, kun Puolalla menee paljon paremmin kuin aikaisemmin?
Myöskin Puolan pitäisi EU:n sääntöjen mukaan liittyä Euroon (hyvä toki ettei liity) joka tasapäistäisi esim teollisuuden kilpalukyvyn.
Puola, Unkari tai Tsekki eivät kuitenkaan halua liittyä euroon, osin taloudellisista syistä, osin itsenäisyyden identiteetin takia.
Kaikki EU:n tukiaiset kyllä maistuu.
Mutta esim EU:n lisääntyneeseen "asukasmäärään" nämä visegrad-roistot eivät osallistu.
Suomea huijataan mennen tullen.
Syy koheesiopolitiikkaan on, että mitä paremmin kaikilla menee, sitä toimivampi EU on. Eli siis tasataan alueellisia eroja. Euroon ei varsinaisesti ketään pakoteta ja jälkiviisaana toki voidaan Suomen eurojäsenyyttäkin arvostella. Näiden kehittyvien talouksien ei tässä vaiheessa ole mieltä liittyä euroon, eikä varmasti EKP sitä kauheasti haluaisikaan. Zloty on kuitenkin ollut hyvin stabiili suhteessa euroon Puolan EU-jäsenyyden aikana, eli kauheasti ei olla rahapolitiikan keinoja käytetty sielläkään.
EU-budjettiahan väännetään 7 vuoden jaksoissa ja tämä budjettikausi alkaa olla lopuillaan (2014-2020). Seuraavana kautena on melko selvää, että suurten tukijaisten aika on ohi. Sitten todella katsotaan mihin näistä maista on ja miten viisaasti tukijaiset on käytetty...
Tietenkään ei pidä ottaa lisää (huonoja)maita euroon.
Mutta luuletko tosiaan että Suomen kannalta saadaan neuvoteltua hyvä sopimus seuraavaksi(kaan).
Visegrad-roistot eivät suostu tukiaistaan luopumaan, Saksalle on ihan sama ja etelän laiskat maat haluavat kaikki mahdolliset taloustuet nyt "köyhille" että pääsevät itse niistä jonkin ajan päästä nauttimaan.
Ruotsi ja Tanska eivät ole eurossa, eivätkä siten joudu olemaan saman törkeän kuppauksen kohteena kuin Suomi.
Suomea huijataan mennen tullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisko Suomenkin?
Ei. Tyydyttikö oikea vastaus kysyjää?
Suomi on nettomaksajana.
Miksi Puolan tai Tsekin pitää saada koheesiorahaa, eli lisää tukia, vaikka omalla halvemmalla valuutalla ovat esim Suomea kilpailukykyisempiä.
Kysymys sinänsä ihan hyvä, mutta siinä paistaa läpi hieman yksioikoinen ajattelu.
EU:n koheesiopolitiikka perustuu alueelliseen ajatteluun, ei valtioihin. Voisi siis ennemminkin ajatella, että Uusimaa on suuri nettomaksaja, mutta muu Suomi, erityisesti esimerkiksi Pohjois-Karjala ja Kainuu ovat nettosaajia. Mitä tulee Puolaan ja muihin suuriin nettosaajiin, ideanahan tässä nimenomaan on tasata alueellisia eroja, jotta tällaiset kilpailukykyerot tasaantuisivat ja sisäinen muuttoliike ym rajoittuisi jatkossa markkinaehtoisesti. Pelkästään siis tämä nettomaksaja/nettosaaja lukujen tuijottelu ja koheesiopolitiikka ei varsinaisesti kuvaa todellisuutta maatasolla, eikä kerro kokonaishyötyä EU-jäsenyydestä. Esimerkiksi sisämarkkina, ulkoiset kauppasopimukset, yhtenäistetty sääntely ovat asioita, joilla on arvoa erityisesti pienille maille, kuten suomelle.
Mutta miksi Puolalle maksetaan ns köyhän maan tasoitusta, kun Puolalla menee paljon paremmin kuin aikaisemmin?
Myöskin Puolan pitäisi EU:n sääntöjen mukaan liittyä Euroon (hyvä toki ettei liity) joka tasapäistäisi esim teollisuuden kilpalukyvyn.
Puola, Unkari tai Tsekki eivät kuitenkaan halua liittyä euroon, osin taloudellisista syistä, osin itsenäisyyden identiteetin takia.
Kaikki EU:n tukiaiset kyllä maistuu.
Mutta esim EU:n lisääntyneeseen "asukasmäärään" nämä visegrad-roistot eivät osallistu.
Suomea huijataan mennen tullen.
Syy koheesiopolitiikkaan on, että mitä paremmin kaikilla menee, sitä toimivampi EU on. Eli siis tasataan alueellisia eroja. Euroon ei varsinaisesti ketään pakoteta ja jälkiviisaana toki voidaan Suomen eurojäsenyyttäkin arvostella. Näiden kehittyvien talouksien ei tässä vaiheessa ole mieltä liittyä euroon, eikä varmasti EKP sitä kauheasti haluaisikaan. Zloty on kuitenkin ollut hyvin stabiili suhteessa euroon Puolan EU-jäsenyyden aikana, eli kauheasti ei olla rahapolitiikan keinoja käytetty sielläkään.
EU-budjettiahan väännetään 7 vuoden jaksoissa ja tämä budjettikausi alkaa olla lopuillaan (2014-2020). Seuraavana kautena on melko selvää, että suurten tukijaisten aika on ohi. Sitten todella katsotaan mihin näistä maista on ja miten viisaasti tukijaiset on käytetty...
Siinä on vaan sama ongelma kuin sosialismissa yleensäkin, että ongelmia ei tarvitse korjata kun ne voi paikata ulkopuolisella rahalla. Näin ongelmat pääsevät paisumaan niin isoksi ettei niitä kyetä enää korjaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisko Suomenkin?
Ei. Tyydyttikö oikea vastaus kysyjää?
Suomi on nettomaksajana.
Miksi Puolan tai Tsekin pitää saada koheesiorahaa, eli lisää tukia, vaikka omalla halvemmalla valuutalla ovat esim Suomea kilpailukykyisempiä.
Kysymys sinänsä ihan hyvä, mutta siinä paistaa läpi hieman yksioikoinen ajattelu.
EU:n koheesiopolitiikka perustuu alueelliseen ajatteluun, ei valtioihin. Voisi siis ennemminkin ajatella, että Uusimaa on suuri nettomaksaja, mutta muu Suomi, erityisesti esimerkiksi Pohjois-Karjala ja Kainuu ovat nettosaajia. Mitä tulee Puolaan ja muihin suuriin nettosaajiin, ideanahan tässä nimenomaan on tasata alueellisia eroja, jotta tällaiset kilpailukykyerot tasaantuisivat ja sisäinen muuttoliike ym rajoittuisi jatkossa markkinaehtoisesti. Pelkästään siis tämä nettomaksaja/nettosaaja lukujen tuijottelu ja koheesiopolitiikka ei varsinaisesti kuvaa todellisuutta maatasolla, eikä kerro kokonaishyötyä EU-jäsenyydestä. Esimerkiksi sisämarkkina, ulkoiset kauppasopimukset, yhtenäistetty sääntely ovat asioita, joilla on arvoa erityisesti pienille maille, kuten suomelle.
Mutta miksi Puolalle maksetaan ns köyhän maan tasoitusta, kun Puolalla menee paljon paremmin kuin aikaisemmin?
Myöskin Puolan pitäisi EU:n sääntöjen mukaan liittyä Euroon (hyvä toki ettei liity) joka tasapäistäisi esim teollisuuden kilpalukyvyn.
Puola, Unkari tai Tsekki eivät kuitenkaan halua liittyä euroon, osin taloudellisista syistä, osin itsenäisyyden identiteetin takia.
Kaikki EU:n tukiaiset kyllä maistuu.
Mutta esim EU:n lisääntyneeseen "asukasmäärään" nämä visegrad-roistot eivät osallistu.
Suomea huijataan mennen tullen.
Syy koheesiopolitiikkaan on, että mitä paremmin kaikilla menee, sitä toimivampi EU on. Eli siis tasataan alueellisia eroja. Euroon ei varsinaisesti ketään pakoteta ja jälkiviisaana toki voidaan Suomen eurojäsenyyttäkin arvostella. Näiden kehittyvien talouksien ei tässä vaiheessa ole mieltä liittyä euroon, eikä varmasti EKP sitä kauheasti haluaisikaan. Zloty on kuitenkin ollut hyvin stabiili suhteessa euroon Puolan EU-jäsenyyden aikana, eli kauheasti ei olla rahapolitiikan keinoja käytetty sielläkään.
EU-budjettiahan väännetään 7 vuoden jaksoissa ja tämä budjettikausi alkaa olla lopuillaan (2014-2020). Seuraavana kautena on melko selvää, että suurten tukijaisten aika on ohi. Sitten todella katsotaan mihin näistä maista on ja miten viisaasti tukijaiset on käytetty...
Siinä on vaan sama ongelma kuin sosialismissa yleensäkin, että ongelmia ei tarvitse korjata kun ne voi paikata ulkopuolisella rahalla. Näin ongelmat pääsevät paisumaan niin isoksi ettei niitä kyetä enää korjaamaan.
Puola tosiaan porskuttaa halvalla valuutalla käyttämällä teollisuudessa hiilivoimaa. Kannattaisi panostaa nyt jo cleantechiin, mut tuskin ymmärtävät.
Tsekki saattaisi pärjätä eurossa siinä missä Slovakiakin, mutta joutuisivat huolimaan "matkustajia" lisää kun euro helpottaa liikkumista.
Virollekin taidetaan maksaa jotain tasoitustukia, vaikka sieltä kaikki kynnelle kykenevät rynnivät Suomeen kuppaan lapsilisät ja muut. Ajelevat halvoilla autoillaan täällä, huijarit.
Unkari taas on sellainen takapajula ettei sillä pitäisi olla mitään tekemistä EU:ssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisko Suomenkin?
Ei. Tyydyttikö oikea vastaus kysyjää?
Suomi on nettomaksajana.
Miksi Puolan tai Tsekin pitää saada koheesiorahaa, eli lisää tukia, vaikka omalla halvemmalla valuutalla ovat esim Suomea kilpailukykyisempiä.
Kysymys sinänsä ihan hyvä, mutta siinä paistaa läpi hieman yksioikoinen ajattelu.
EU:n koheesiopolitiikka perustuu alueelliseen ajatteluun, ei valtioihin. Voisi siis ennemminkin ajatella, että Uusimaa on suuri nettomaksaja, mutta muu Suomi, erityisesti esimerkiksi Pohjois-Karjala ja Kainuu ovat nettosaajia. Mitä tulee Puolaan ja muihin suuriin nettosaajiin, ideanahan tässä nimenomaan on tasata alueellisia eroja, jotta tällaiset kilpailukykyerot tasaantuisivat ja sisäinen muuttoliike ym rajoittuisi jatkossa markkinaehtoisesti. Pelkästään siis tämä nettomaksaja/nettosaaja lukujen tuijottelu ja koheesiopolitiikka ei varsinaisesti kuvaa todellisuutta maatasolla, eikä kerro kokonaishyötyä EU-jäsenyydestä. Esimerkiksi sisämarkkina, ulkoiset kauppasopimukset, yhtenäistetty sääntely ovat asioita, joilla on arvoa erityisesti pienille maille, kuten suomelle.
Mutta miksi Puolalle maksetaan ns köyhän maan tasoitusta, kun Puolalla menee paljon paremmin kuin aikaisemmin?
Myöskin Puolan pitäisi EU:n sääntöjen mukaan liittyä Euroon (hyvä toki ettei liity) joka tasapäistäisi esim teollisuuden kilpalukyvyn.
Puola, Unkari tai Tsekki eivät kuitenkaan halua liittyä euroon, osin taloudellisista syistä, osin itsenäisyyden identiteetin takia.
Kaikki EU:n tukiaiset kyllä maistuu.
Mutta esim EU:n lisääntyneeseen "asukasmäärään" nämä visegrad-roistot eivät osallistu.
Suomea huijataan mennen tullen.
Syy koheesiopolitiikkaan on, että mitä paremmin kaikilla menee, sitä toimivampi EU on. Eli siis tasataan alueellisia eroja. Euroon ei varsinaisesti ketään pakoteta ja jälkiviisaana toki voidaan Suomen eurojäsenyyttäkin arvostella. Näiden kehittyvien talouksien ei tässä vaiheessa ole mieltä liittyä euroon, eikä varmasti EKP sitä kauheasti haluaisikaan. Zloty on kuitenkin ollut hyvin stabiili suhteessa euroon Puolan EU-jäsenyyden aikana, eli kauheasti ei olla rahapolitiikan keinoja käytetty sielläkään.
EU-budjettiahan väännetään 7 vuoden jaksoissa ja tämä budjettikausi alkaa olla lopuillaan (2014-2020). Seuraavana kautena on melko selvää, että suurten tukijaisten aika on ohi. Sitten todella katsotaan mihin näistä maista on ja miten viisaasti tukijaiset on käytetty...
Tietenkään ei pidä ottaa lisää (huonoja)maita euroon.
Mutta luuletko tosiaan että Suomen kannalta saadaan neuvoteltua hyvä sopimus seuraavaksi(kaan).
Visegrad-roistot eivät suostu tukiaistaan luopumaan, Saksalle on ihan sama ja etelän laiskat maat haluavat kaikki mahdolliset taloustuet nyt "köyhille" että pääsevät itse niistä jonkin ajan päästä nauttimaan.
Ruotsi ja Tanska eivät ole eurossa, eivätkä siten joudu olemaan saman törkeän kuppauksen kohteena kuin Suomi.
Suomea huijataan mennen tullen.
Eurolla ei taas tuon EU budjetin kannalta ole mitään merkitystä. Koheesiorahat tulee vähenemään jatkossa ja tämä kirpaisee eniten niitä, jotka nyt eniten niistä hyötyvät. Tosin osa Suomenkin maakunnista tulevat tästä kärsimään. Mitä tulee eri maiden maksuosuuksiin, Ruotsalainen maksaa 263€, Tanskalainen 186€ ja Suomalainen 160€ EU-jäsenyydestään.
Suomen kannalta keskeisiä teemoja budjettineuvotteluissa tulee olemaan puolustusyhteistyö ja maahanmuuttopolitiikka. Koheesiopoliittisesti Suomen tavoite tulee olla suhteellisesti suurempi osuus koheesiorahoituksesta, vaikka se tarkoittaisikin pienempää absoluuttista summaa. Julkisuudessa puhuttu Suomen kanta, eli budjetin karsiminen brexitin aiheuttaman loven verran (11 Mrd €), on jotakuinkin täydessä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Siksipä tätä lausuntoa on kevennetty siihen suuntaan, että rahaa voisi löytyä enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinne on kuitenkin tullut 650 000 karvista, meidän 30 000 on ihan lasten leikkiä noiden ongelmille ja mekin olemme jo saaneet maistaa rauhanuskontoa Turun torilla
Niin. Miksi italialaiset alukset varta vasten seilaavat Libyan aluevesille asti poimimaan merestä väkeä ja tuovat heidät tkaisin Libyaan viemisen sijasta Italiaan? Joka päivä. Miksi?
Ne taisivat olla niitä hyväntekeväisyysjärjestöjen aluksia, ja siitähän tuli todella salakuljetusbisneksen osa.
Asia tiedettiin kyllä EU:ssa, mutta eihän paljon Merkelin unissa ne sadat ja tuhannet hukkuneet painaneet, kun kaiken voi väistää vain sulkemalla silmänsä-
Rannikkovartiosto sieltä, toisen maan aluevesiltä, porukkaa noukkii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisko Suomenkin?
Ei. Tyydyttikö oikea vastaus kysyjää?
Suomi on nettomaksajana.
Miksi Puolan tai Tsekin pitää saada koheesiorahaa, eli lisää tukia, vaikka omalla halvemmalla valuutalla ovat esim Suomea kilpailukykyisempiä.
Kysymys sinänsä ihan hyvä, mutta siinä paistaa läpi hieman yksioikoinen ajattelu.
EU:n koheesiopolitiikka perustuu alueelliseen ajatteluun, ei valtioihin. Voisi siis ennemminkin ajatella, että Uusimaa on suuri nettomaksaja, mutta muu Suomi, erityisesti esimerkiksi Pohjois-Karjala ja Kainuu ovat nettosaajia. Mitä tulee Puolaan ja muihin suuriin nettosaajiin, ideanahan tässä nimenomaan on tasata alueellisia eroja, jotta tällaiset kilpailukykyerot tasaantuisivat ja sisäinen muuttoliike ym rajoittuisi jatkossa markkinaehtoisesti. Pelkästään siis tämä nettomaksaja/nettosaaja lukujen tuijottelu ja koheesiopolitiikka ei varsinaisesti kuvaa todellisuutta maatasolla, eikä kerro kokonaishyötyä EU-jäsenyydestä. Esimerkiksi sisämarkkina, ulkoiset kauppasopimukset, yhtenäistetty sääntely ovat asioita, joilla on arvoa erityisesti pienille maille, kuten suomelle.
Mutta miksi Puolalle maksetaan ns köyhän maan tasoitusta, kun Puolalla menee paljon paremmin kuin aikaisemmin?
Myöskin Puolan pitäisi EU:n sääntöjen mukaan liittyä Euroon (hyvä toki ettei liity) joka tasapäistäisi esim teollisuuden kilpalukyvyn.
Puola, Unkari tai Tsekki eivät kuitenkaan halua liittyä euroon, osin taloudellisista syistä, osin itsenäisyyden identiteetin takia.
Kaikki EU:n tukiaiset kyllä maistuu.
Mutta esim EU:n lisääntyneeseen "asukasmäärään" nämä visegrad-roistot eivät osallistu.
Suomea huijataan mennen tullen.
Syy koheesiopolitiikkaan on, että mitä paremmin kaikilla menee, sitä toimivampi EU on. Eli siis tasataan alueellisia eroja. Euroon ei varsinaisesti ketään pakoteta ja jälkiviisaana toki voidaan Suomen eurojäsenyyttäkin arvostella. Näiden kehittyvien talouksien ei tässä vaiheessa ole mieltä liittyä euroon, eikä varmasti EKP sitä kauheasti haluaisikaan. Zloty on kuitenkin ollut hyvin stabiili suhteessa euroon Puolan EU-jäsenyyden aikana, eli kauheasti ei olla rahapolitiikan keinoja käytetty sielläkään.
EU-budjettiahan väännetään 7 vuoden jaksoissa ja tämä budjettikausi alkaa olla lopuillaan (2014-2020). Seuraavana kautena on melko selvää, että suurten tukijaisten aika on ohi. Sitten todella katsotaan mihin näistä maista on ja miten viisaasti tukijaiset on käytetty...
Tietenkään ei pidä ottaa lisää (huonoja)maita euroon.
Mutta luuletko tosiaan että Suomen kannalta saadaan neuvoteltua hyvä sopimus seuraavaksi(kaan).
Visegrad-roistot eivät suostu tukiaistaan luopumaan, Saksalle on ihan sama ja etelän laiskat maat haluavat kaikki mahdolliset taloustuet nyt "köyhille" että pääsevät itse niistä jonkin ajan päästä nauttimaan.
Ruotsi ja Tanska eivät ole eurossa, eivätkä siten joudu olemaan saman törkeän kuppauksen kohteena kuin Suomi.
Suomea huijataan mennen tullen.
Eurolla ei taas tuon EU budjetin kannalta ole mitään merkitystä. Koheesiorahat tulee vähenemään jatkossa ja tämä kirpaisee eniten niitä, jotka nyt eniten niistä hyötyvät. Tosin osa Suomenkin maakunnista tulevat tästä kärsimään. Mitä tulee eri maiden maksuosuuksiin, Ruotsalainen maksaa 263€, Tanskalainen 186€ ja Suomalainen 160€ EU-jäsenyydestään.
Suomen kannalta keskeisiä teemoja budjettineuvotteluissa tulee olemaan puolustusyhteistyö ja maahanmuuttopolitiikka. Koheesiopoliittisesti Suomen tavoite tulee olla suhteellisesti suurempi osuus koheesiorahoituksesta, vaikka se tarkoittaisikin pienempää absoluuttista summaa. Julkisuudessa puhuttu Suomen kanta, eli budjetin karsiminen brexitin aiheuttaman loven verran (11 Mrd €), on jotakuinkin täydessä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Siksipä tätä lausuntoa on kevennetty siihen suuntaan, että rahaa voisi löytyä enemmänkin.
Olisko joku linkki kans noihin lukuihin?
Miten suhteutettuna BKT:hen?
Eihän edes Suomi halua vähentää tukia, vaikka mahdollisuus olisi UK:n lähdön takia niin tehdä.
Eikä tosiaan nuo roistomaat, eli tukia kuppaavat tule kuuna päivänä hyväksymään niiden leikkauksia.
Miksi tarvisikaan kun niillä on huomattava ylivoima esim Suomen meppeihin verrattuna?
Mitä tekee Katainen? Kaikkensa jotta pesti jatkuu, ei tule puolustamaan Suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisko Suomenkin?
Ei. Tyydyttikö oikea vastaus kysyjää?
Suomi on nettomaksajana.
Miksi Puolan tai Tsekin pitää saada koheesiorahaa, eli lisää tukia, vaikka omalla halvemmalla valuutalla ovat esim Suomea kilpailukykyisempiä.
Kysymys sinänsä ihan hyvä, mutta siinä paistaa läpi hieman yksioikoinen ajattelu.
EU:n koheesiopolitiikka perustuu alueelliseen ajatteluun, ei valtioihin. Voisi siis ennemminkin ajatella, että Uusimaa on suuri nettomaksaja, mutta muu Suomi, erityisesti esimerkiksi Pohjois-Karjala ja Kainuu ovat nettosaajia. Mitä tulee Puolaan ja muihin suuriin nettosaajiin, ideanahan tässä nimenomaan on tasata alueellisia eroja, jotta tällaiset kilpailukykyerot tasaantuisivat ja sisäinen muuttoliike ym rajoittuisi jatkossa markkinaehtoisesti. Pelkästään siis tämä nettomaksaja/nettosaaja lukujen tuijottelu ja koheesiopolitiikka ei varsinaisesti kuvaa todellisuutta maatasolla, eikä kerro kokonaishyötyä EU-jäsenyydestä. Esimerkiksi sisämarkkina, ulkoiset kauppasopimukset, yhtenäistetty sääntely ovat asioita, joilla on arvoa erityisesti pienille maille, kuten suomelle.
Mutta miksi Puolalle maksetaan ns köyhän maan tasoitusta, kun Puolalla menee paljon paremmin kuin aikaisemmin?
Myöskin Puolan pitäisi EU:n sääntöjen mukaan liittyä Euroon (hyvä toki ettei liity) joka tasapäistäisi esim teollisuuden kilpalukyvyn.
Puola, Unkari tai Tsekki eivät kuitenkaan halua liittyä euroon, osin taloudellisista syistä, osin itsenäisyyden identiteetin takia.
Kaikki EU:n tukiaiset kyllä maistuu.
Mutta esim EU:n lisääntyneeseen "asukasmäärään" nämä visegrad-roistot eivät osallistu.
Suomea huijataan mennen tullen.
Syy koheesiopolitiikkaan on, että mitä paremmin kaikilla menee, sitä toimivampi EU on. Eli siis tasataan alueellisia eroja. Euroon ei varsinaisesti ketään pakoteta ja jälkiviisaana toki voidaan Suomen eurojäsenyyttäkin arvostella. Näiden kehittyvien talouksien ei tässä vaiheessa ole mieltä liittyä euroon, eikä varmasti EKP sitä kauheasti haluaisikaan. Zloty on kuitenkin ollut hyvin stabiili suhteessa euroon Puolan EU-jäsenyyden aikana, eli kauheasti ei olla rahapolitiikan keinoja käytetty sielläkään.
EU-budjettiahan väännetään 7 vuoden jaksoissa ja tämä budjettikausi alkaa olla lopuillaan (2014-2020). Seuraavana kautena on melko selvää, että suurten tukijaisten aika on ohi. Sitten todella katsotaan mihin näistä maista on ja miten viisaasti tukijaiset on käytetty...
Tietenkään ei pidä ottaa lisää (huonoja)maita euroon.
Mutta luuletko tosiaan että Suomen kannalta saadaan neuvoteltua hyvä sopimus seuraavaksi(kaan).
Visegrad-roistot eivät suostu tukiaistaan luopumaan, Saksalle on ihan sama ja etelän laiskat maat haluavat kaikki mahdolliset taloustuet nyt "köyhille" että pääsevät itse niistä jonkin ajan päästä nauttimaan.
Ruotsi ja Tanska eivät ole eurossa, eivätkä siten joudu olemaan saman törkeän kuppauksen kohteena kuin Suomi.
Suomea huijataan mennen tullen.
Eurolla ei taas tuon EU budjetin kannalta ole mitään merkitystä. Koheesiorahat tulee vähenemään jatkossa ja tämä kirpaisee eniten niitä, jotka nyt eniten niistä hyötyvät. Tosin osa Suomenkin maakunnista tulevat tästä kärsimään. Mitä tulee eri maiden maksuosuuksiin, Ruotsalainen maksaa 263€, Tanskalainen 186€ ja Suomalainen 160€ EU-jäsenyydestään.
Suomen kannalta keskeisiä teemoja budjettineuvotteluissa tulee olemaan puolustusyhteistyö ja maahanmuuttopolitiikka. Koheesiopoliittisesti Suomen tavoite tulee olla suhteellisesti suurempi osuus koheesiorahoituksesta, vaikka se tarkoittaisikin pienempää absoluuttista summaa. Julkisuudessa puhuttu Suomen kanta, eli budjetin karsiminen brexitin aiheuttaman loven verran (11 Mrd €), on jotakuinkin täydessä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Siksipä tätä lausuntoa on kevennetty siihen suuntaan, että rahaa voisi löytyä enemmänkin.
Olisko joku linkki kans noihin lukuihin?
Miten suhteutettuna BKT:hen?
Eihän edes Suomi halua vähentää tukia, vaikka mahdollisuus olisi UK:n lähdön takia niin tehdä.
Eikä tosiaan nuo roistomaat, eli tukia kuppaavat tule kuuna päivänä hyväksymään niiden leikkauksia.
Miksi tarvisikaan kun niillä on huomattava ylivoima esim Suomen meppeihin verrattuna?
Mitä tekee Katainen? Kaikkensa jotta pesti jatkuu, ei tule puolustamaan Suomea.
https://www.europaportalen.se/2016/03/svenskarna-har-nast-hogsta-eu-avg…
tuosta löytyy kattavasti eri tavalla jaoteltuna.
BKT on yksi osatekijä, kun lasketaan maksuosuuksia. Eli todennäköisesti tasaisi suomen ja ruotsin välistä eroa, jos pelkästään siihen verrattaisi.
Tämä oli hallituksen linja, että kokonaisbudjetin tulee laskea saman verran, mitä brexit aiheuttaa vajetta. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tämä ei ole oikein ja siihen on taipumassa hallituskin, olettaen, että jotain viisasta tällä rahalla tehdään.
Näillä suurimmilla saajavaltioilla ei ole enemmistöä missään päätöksentekoelimessä. Toki he tekevät kaikkensa puolustaakseen osuuksiaan, se on selviö.
Katainen joo. Varmasti hänellä on omakin agendansa komissiossa, eikä tietenkään varsinaisesti ole mikään Suomen edustaja, vaan hänen vastuullansa on EU:ssa työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky. Suomelle on varmasti hyötyä, että tällä pallilla istuu suomalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Kenelläkään ei ole varaa erota EUsta. Ei edes Isolla-Britannialla. Ein edut ovat niin paljon suuremmat kuin haitat. Nykymaailmassa Eurooppa selviytyy vain yhdessä kun kilpaillaan usata ja kiinaa vastaan.
Sitä en tiedä kannattaako se, mutta oletko huomannut ketkä siellä voitti, millä erolla ja mitkä heidän vaalilupaksensa olivat? Ulos EU:sta ja stop maahanmuutólle oli aiheet.
Vaikka mölistään kuinka, realiteetit tulevat vastaan jokaiselle. Jopa briteissä alkaa kaikille olla selvää, että takkiin tulee ja rankasti.
Mikas sun lahde tallaiseen on?
Itse kuuntelen melko paljon LBCta ja en tuollaista ole sielta loytanyt, vaikka yrittavat kylla loytaa asiota joilla voi piiskata mielta.Jos asia on uusi sinulle niin et ole kyllä yhtään lukenut lehtiä viimeisen puolen vuoden aikana.
Briteille alkaa vasta nyt valjeta miten uskomattoman huono ja kallis päätös EU:sta eroaminen on!
Mistahan lehdista puhut?
Asun Englannissa ja ei taalla ole niinkaan piruja maalailtu seinille.
Olen kylla huomannut suuren eron Suomalisessa valemediassa ja Brittilehdistossa.
Oiskohan ero johdannainen lehdito tuesta jota Suomessa poliittinen koneisto jakaa leddille. Pistaa miettimaan.
Luet ilmeisesti Daily Mailia ja vastaavia "laatujulkaisuja"? Suurimmat Brexitin äänenkannattajat eivät tietenkään näe Brexitissä mitään ongelmaa, Brexit takaa että mm. roskalehdistön omistavat miljardöörit saavat jatkossa entistä vapaammin piilottaa rahansa verovapaasti paratiiseihin piiloon. Maailman ladukkaimmaksi lehdeksikin rankattu The Guardian sen sijaan on huolissaan esim siitä miten Brexitin jälkeen käy EU:n Britanniaan tuomien työaika- ja työehtolakien. Nythän on käynyt ilmi että EU-eron suurimpien eli rikkaimpien tukijoiden agendalla on ajaa Britannian työmarkkinat amerikkalaiseen jamaan surkeine lomaoikeuksineen ja olemattomine vanhempainvapaineen irtisanomissuojasta puhumattakaan.
Asiapohjaisia esimerkkejä siitä kuinka sen tavallisen Brexitiä äänestäneen kansalaisen elämänlaatu ja elintaso tulee heikkenemään on kyllä brittilehdistö pullollaan, jos vain haluaa lukea. Punta on halpa mikä nostaa elintarvikkeiden ja polttoaineen hintaa huomattavasti eli inflaatio on yli BOE:n tavoitteen ja sitten on NHS. Mitä mieltä sinä siellä asuvana olet NHS:n tämän hetkisestä kriisistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisko Suomenkin?
Ei. Tyydyttikö oikea vastaus kysyjää?
Suomi on nettomaksajana.
Miksi Puolan tai Tsekin pitää saada koheesiorahaa, eli lisää tukia, vaikka omalla halvemmalla valuutalla ovat esim Suomea kilpailukykyisempiä.
Kysymys sinänsä ihan hyvä, mutta siinä paistaa läpi hieman yksioikoinen ajattelu.
EU:n koheesiopolitiikka perustuu alueelliseen ajatteluun, ei valtioihin. Voisi siis ennemminkin ajatella, että Uusimaa on suuri nettomaksaja, mutta muu Suomi, erityisesti esimerkiksi Pohjois-Karjala ja Kainuu ovat nettosaajia. Mitä tulee Puolaan ja muihin suuriin nettosaajiin, ideanahan tässä nimenomaan on tasata alueellisia eroja, jotta tällaiset kilpailukykyerot tasaantuisivat ja sisäinen muuttoliike ym rajoittuisi jatkossa markkinaehtoisesti. Pelkästään siis tämä nettomaksaja/nettosaaja lukujen tuijottelu ja koheesiopolitiikka ei varsinaisesti kuvaa todellisuutta maatasolla, eikä kerro kokonaishyötyä EU-jäsenyydestä. Esimerkiksi sisämarkkina, ulkoiset kauppasopimukset, yhtenäistetty sääntely ovat asioita, joilla on arvoa erityisesti pienille maille, kuten suomelle.
Mutta miksi Puolalle maksetaan ns köyhän maan tasoitusta, kun Puolalla menee paljon paremmin kuin aikaisemmin?
Myöskin Puolan pitäisi EU:n sääntöjen mukaan liittyä Euroon (hyvä toki ettei liity) joka tasapäistäisi esim teollisuuden kilpalukyvyn.
Puola, Unkari tai Tsekki eivät kuitenkaan halua liittyä euroon, osin taloudellisista syistä, osin itsenäisyyden identiteetin takia.
Kaikki EU:n tukiaiset kyllä maistuu.
Mutta esim EU:n lisääntyneeseen "asukasmäärään" nämä visegrad-roistot eivät osallistu.
Suomea huijataan mennen tullen.
Syy koheesiopolitiikkaan on, että mitä paremmin kaikilla menee, sitä toimivampi EU on. Eli siis tasataan alueellisia eroja. Euroon ei varsinaisesti ketään pakoteta ja jälkiviisaana toki voidaan Suomen eurojäsenyyttäkin arvostella. Näiden kehittyvien talouksien ei tässä vaiheessa ole mieltä liittyä euroon, eikä varmasti EKP sitä kauheasti haluaisikaan. Zloty on kuitenkin ollut hyvin stabiili suhteessa euroon Puolan EU-jäsenyyden aikana, eli kauheasti ei olla rahapolitiikan keinoja käytetty sielläkään.
EU-budjettiahan väännetään 7 vuoden jaksoissa ja tämä budjettikausi alkaa olla lopuillaan (2014-2020). Seuraavana kautena on melko selvää, että suurten tukijaisten aika on ohi. Sitten todella katsotaan mihin näistä maista on ja miten viisaasti tukijaiset on käytetty...
Tietenkään ei pidä ottaa lisää (huonoja)maita euroon.
Mutta luuletko tosiaan että Suomen kannalta saadaan neuvoteltua hyvä sopimus seuraavaksi(kaan).
Visegrad-roistot eivät suostu tukiaistaan luopumaan, Saksalle on ihan sama ja etelän laiskat maat haluavat kaikki mahdolliset taloustuet nyt "köyhille" että pääsevät itse niistä jonkin ajan päästä nauttimaan.
Ruotsi ja Tanska eivät ole eurossa, eivätkä siten joudu olemaan saman törkeän kuppauksen kohteena kuin Suomi.
Suomea huijataan mennen tullen.
Eurolla ei taas tuon EU budjetin kannalta ole mitään merkitystä. Koheesiorahat tulee vähenemään jatkossa ja tämä kirpaisee eniten niitä, jotka nyt eniten niistä hyötyvät. Tosin osa Suomenkin maakunnista tulevat tästä kärsimään. Mitä tulee eri maiden maksuosuuksiin, Ruotsalainen maksaa 263€, Tanskalainen 186€ ja Suomalainen 160€ EU-jäsenyydestään.
Suomen kannalta keskeisiä teemoja budjettineuvotteluissa tulee olemaan puolustusyhteistyö ja maahanmuuttopolitiikka. Koheesiopoliittisesti Suomen tavoite tulee olla suhteellisesti suurempi osuus koheesiorahoituksesta, vaikka se tarkoittaisikin pienempää absoluuttista summaa. Julkisuudessa puhuttu Suomen kanta, eli budjetin karsiminen brexitin aiheuttaman loven verran (11 Mrd €), on jotakuinkin täydessä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Siksipä tätä lausuntoa on kevennetty siihen suuntaan, että rahaa voisi löytyä enemmänkin.
Tässä sanotaan hieman eri lukuja (23.2.2018)
https://yle.fi/uutiset/3-10088633
"Suomi on nettomaksaja, mutta suhteellisen pienellä summalla. Suomalaiset maksoivat EU:sta keskimäärin vuodessa hieman yli sata euroa asukasta kohti 2014–2016. Saksalaiset maksoivat 164 euroa, ja ruotsalaiset 182 euroa."
Jos asia on uusi sinulle niin et ole kyllä yhtään lukenut lehtiä viimeisen puolen vuoden aikana.
Briteille alkaa vasta nyt valjeta miten uskomattoman huono ja kallis päätös EU:sta eroaminen on!