Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työtön yksihuoltajaäiti HS:n mielipidepalstalla: poikani joutuu ottamaan yli 9 000 euroa opintolainaa lukion käymistä varten
05.03.2018 |
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803052200788310_u0.shtml
Mielipiteitänne kaipaan tähän kirjoitukseen.
Totean että lukio-opintojen aikana saa opiskelija rahaa myös toiselta vanhemmaltaan pienimmän elatusmaksun verran. Olen yh ja kaksi tytärtäni ovat ylioppilaita, hakivat ja saivat koulutusavustuksen isältään lukion ajaksi. Piti kääntyä oikeusaputoimiston puoleen että ex maksoi, ilmainen palvelu lukiolaiselle.
Moni ei tiedä tästä mahdollisuudesta mitään. Tästä on oikeuden ennakkotapaus ja satavarmasti saa etävanhemmalta maksut vaikka ulosoton kautta niin kuin kävi meidän tapauksessa. Kyseessä on iso raha opiskelijan budjettiin, sen saa myös kesäkuukausilta. Kun lapsi täyttää 18 lakkaa elatusmaksut ja se muuttuu koulutusrahaksi koko lukion ajaksi.
Kommentit (267)
Yliopistoaikoina, kun vanhemmat ei antaneet enää korvamerkittyä rahaa oppikirjoihin, yleinen tapa oli, että joku kopioi tenttikirjan sivu sivulta. Lainasi sitten muille, jotka saivat kopioitua parissa minuutissa. Ei toki ihan laillista, mutta rahaa säästyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ketjuun vastanneista ei näytä ymmärtävän, mistä koko jutussa on kyse. Kyse on yh-äidistä, jonka tulot ovat jokin työttömyystuki, asumistuki ja toimeentulotuki, sekä hänen 18-vuotiaasta pojastaan, joka opiskelee lukiossa. Aiemmin tämän äidin tuloissa otettiin huomioon, että hänellä on alaikäinen lapsi. Näin ollen sekä asumistuki että toimeentulotuki laskettiin kahdelle hengelle (äiti + poika). Kun poika täytti 18, äidin asumistukeen ja toimeentulotukeen lasketaan enää vain yksi henkilö (äiti). Vuokra, sähkölasku yms pysyvät edelleen samoina, vaikka äidin tulot pienenivätkin. Tämän vuoksi pojan on maksettava oma osuutensa vuokrasta, sähköstä jne. Lisäksi pojan on maksettava oma osuutensa ruuasta ja muista päivittäistavaroista kuten pölynimurin pusseista, pesuaineista, vessapapereista jne. Jotta poika pystyisi tämän maksamaan, hänen on otettava opintolainaa. Pelkkä opintotuki ja hänen hakemansa asumistuki ei riitä menoihin. Toimeentulotukea haettaessa edellytetään, että opintolaina on haettu ja nostettu. Ja vaikka ei olisikaan haettu ja nostettu, se lasketaan silti pojan toimeentulotuessa tuloksi eli poika ei saa toimeentulotukea, koska hän saa opintolainaa.
Suomessa lapset aloittavat koulun yleensä sinä vuonna, kun täyttävät 7 vuotta. Tämä tarkoittaa, että täysi-ikäiseksi tullaan lukion toisen luokan kevätlukukaudella (alkuvuodesta syntyneet) tai syyslukukaudella (loppuvuodesta syntyneet). Näin ollen perheissä, joissa tuloina on toimeentulotuki, nuoren on 18-vuotiaasta lähtien maksettava oma osuutensa em kuluista ja tämä osuu aikaan, jolloin nuorella on vielä 1-1,5 vuotta lukio-opintoja jäljellä. Siis tapauksessa, jossa lukion suorittaa kolmessa vuodessa. Jos menee neljä vuotta, silloin lukiolaisen pitää rahoittaa 2-2,5 vuoden ajan oma osuutensa perheen menoista.
Ja miksi ihmeessä poika ei sitten hanki omaa vuokra-asuntoa vaikka äitin naapurista?!
Tai miksei äiti voi vähän pihistää jostain menoistaan, ettei tarvisi laittaa poikaa maksamaan? Hyvin monet tt-tuella elävien lapset ovat kuitenkin käyneet lukion ilman suuria ongelmia ja lainoja. Miksi ei onnistu tältä äidiltä?Hyvin usein noin tehdäänkin eli lapsi joutuu 18 v täytettyään muuttamaan pois lapsuudenkodistaan. Kaikilla vaan ei ole niin hyvä tuuri, että saavat vuokra-asunnon, kun ovat juuri täyttäneet 18 ja ovat vasta lukiossa. Olen itse käyttänyt suhteitani saadakseni ystäväni lapselle vuokra-asunnon. Varsin nihkeää on löytää vuokranantajaa, joka haluaisi vuokrata asuntonsa juuri täysi-ikäiseksi tulleelle nuorukaiselle. Eikä kyse ole siitä, että pitäisi asua äidin naapurissa vaan siitä, ettei niitä pieniä ja edullisia vuokra-asuntoja ole tarjolla. Niihin otetaan ensisijaisesti työssäkäyviä tai kolmannen asteen opintoja suorittavia, ei 18-vuotiaita lukiolaisia.
Kalliimmaksihan veronmaksajille tulee maksaa myös pojan asuntoon asumistuki ja toimeentulotukea, mutta tuohonhan systeemi kannustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ketjuun vastanneista ei näytä ymmärtävän, mistä koko jutussa on kyse. Kyse on yh-äidistä, jonka tulot ovat jokin työttömyystuki, asumistuki ja toimeentulotuki, sekä hänen 18-vuotiaasta pojastaan, joka opiskelee lukiossa. Aiemmin tämän äidin tuloissa otettiin huomioon, että hänellä on alaikäinen lapsi. Näin ollen sekä asumistuki että toimeentulotuki laskettiin kahdelle hengelle (äiti + poika). Kun poika täytti 18, äidin asumistukeen ja toimeentulotukeen lasketaan enää vain yksi henkilö (äiti). Vuokra, sähkölasku yms pysyvät edelleen samoina, vaikka äidin tulot pienenivätkin. Tämän vuoksi pojan on maksettava oma osuutensa vuokrasta, sähköstä jne. Lisäksi pojan on maksettava oma osuutensa ruuasta ja muista päivittäistavaroista kuten pölynimurin pusseista, pesuaineista, vessapapereista jne. Jotta poika pystyisi tämän maksamaan, hänen on otettava opintolainaa. Pelkkä opintotuki ja hänen hakemansa asumistuki ei riitä menoihin. Toimeentulotukea haettaessa edellytetään, että opintolaina on haettu ja nostettu. Ja vaikka ei olisikaan haettu ja nostettu, se lasketaan silti pojan toimeentulotuessa tuloksi eli poika ei saa toimeentulotukea, koska hän saa opintolainaa.
Suomessa lapset aloittavat koulun yleensä sinä vuonna, kun täyttävät 7 vuotta. Tämä tarkoittaa, että täysi-ikäiseksi tullaan lukion toisen luokan kevätlukukaudella (alkuvuodesta syntyneet) tai syyslukukaudella (loppuvuodesta syntyneet). Näin ollen perheissä, joissa tuloina on toimeentulotuki, nuoren on 18-vuotiaasta lähtien maksettava oma osuutensa em kuluista ja tämä osuu aikaan, jolloin nuorella on vielä 1-1,5 vuotta lukio-opintoja jäljellä. Siis tapauksessa, jossa lukion suorittaa kolmessa vuodessa. Jos menee neljä vuotta, silloin lukiolaisen pitää rahoittaa 2-2,5 vuoden ajan oma osuutensa perheen menoista.
Ja miksi ihmeessä poika ei sitten hanki omaa vuokra-asuntoa vaikka äitin naapurista?!
Tai miksei äiti voi vähän pihistää jostain menoistaan, ettei tarvisi laittaa poikaa maksamaan? Hyvin monet tt-tuella elävien lapset ovat kuitenkin käyneet lukion ilman suuria ongelmia ja lainoja. Miksi ei onnistu tältä äidiltä?Hyvin usein noin tehdäänkin eli lapsi joutuu 18 v täytettyään muuttamaan pois lapsuudenkodistaan. Kaikilla vaan ei ole niin hyvä tuuri, että saavat vuokra-asunnon, kun ovat juuri täyttäneet 18 ja ovat vasta lukiossa. Olen itse käyttänyt suhteitani saadakseni ystäväni lapselle vuokra-asunnon. Varsin nihkeää on löytää vuokranantajaa, joka haluaisi vuokrata asuntonsa juuri täysi-ikäiseksi tulleelle nuorukaiselle. Eikä kyse ole siitä, että pitäisi asua äidin naapurissa vaan siitä, ettei niitä pieniä ja edullisia vuokra-asuntoja ole tarjolla. Niihin otetaan ensisijaisesti työssäkäyviä tai kolmannen asteen opintoja suorittavia, ei 18-vuotiaita lukiolaisia.
On myös esim. kaupungin ja vvo:n asuntoja. Niitäkin voi hakea jo ihan hyvässä vaiheessa, eikä vasta sitten kun on jo kusi sukassa.
Tässä juuri monen etenkin henkisesti köyhän ongelma. Ei osata ennakoida yhtään mitään ja kaikki tulee muka aina "ihan yllätyksenä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ketjuun vastanneista ei näytä ymmärtävän, mistä koko jutussa on kyse. Kyse on yh-äidistä, jonka tulot ovat jokin työttömyystuki, asumistuki ja toimeentulotuki, sekä hänen 18-vuotiaasta pojastaan, joka opiskelee lukiossa. Aiemmin tämän äidin tuloissa otettiin huomioon, että hänellä on alaikäinen lapsi. Näin ollen sekä asumistuki että toimeentulotuki laskettiin kahdelle hengelle (äiti + poika). Kun poika täytti 18, äidin asumistukeen ja toimeentulotukeen lasketaan enää vain yksi henkilö (äiti). Vuokra, sähkölasku yms pysyvät edelleen samoina, vaikka äidin tulot pienenivätkin. Tämän vuoksi pojan on maksettava oma osuutensa vuokrasta, sähköstä jne. Lisäksi pojan on maksettava oma osuutensa ruuasta ja muista päivittäistavaroista kuten pölynimurin pusseista, pesuaineista, vessapapereista jne. Jotta poika pystyisi tämän maksamaan, hänen on otettava opintolainaa. Pelkkä opintotuki ja hänen hakemansa asumistuki ei riitä menoihin. Toimeentulotukea haettaessa edellytetään, että opintolaina on haettu ja nostettu. Ja vaikka ei olisikaan haettu ja nostettu, se lasketaan silti pojan toimeentulotuessa tuloksi eli poika ei saa toimeentulotukea, koska hän saa opintolainaa.
Suomessa lapset aloittavat koulun yleensä sinä vuonna, kun täyttävät 7 vuotta. Tämä tarkoittaa, että täysi-ikäiseksi tullaan lukion toisen luokan kevätlukukaudella (alkuvuodesta syntyneet) tai syyslukukaudella (loppuvuodesta syntyneet). Näin ollen perheissä, joissa tuloina on toimeentulotuki, nuoren on 18-vuotiaasta lähtien maksettava oma osuutensa em kuluista ja tämä osuu aikaan, jolloin nuorella on vielä 1-1,5 vuotta lukio-opintoja jäljellä. Siis tapauksessa, jossa lukion suorittaa kolmessa vuodessa. Jos menee neljä vuotta, silloin lukiolaisen pitää rahoittaa 2-2,5 vuoden ajan oma osuutensa perheen menoista.
Ja miksi ihmeessä poika ei sitten hanki omaa vuokra-asuntoa vaikka äitin naapurista?!
Tai miksei äiti voi vähän pihistää jostain menoistaan, ettei tarvisi laittaa poikaa maksamaan? Hyvin monet tt-tuella elävien lapset ovat kuitenkin käyneet lukion ilman suuria ongelmia ja lainoja. Miksi ei onnistu tältä äidiltä?Hyvin usein noin tehdäänkin eli lapsi joutuu 18 v täytettyään muuttamaan pois lapsuudenkodistaan. Kaikilla vaan ei ole niin hyvä tuuri, että saavat vuokra-asunnon, kun ovat juuri täyttäneet 18 ja ovat vasta lukiossa. Olen itse käyttänyt suhteitani saadakseni ystäväni lapselle vuokra-asunnon. Varsin nihkeää on löytää vuokranantajaa, joka haluaisi vuokrata asuntonsa juuri täysi-ikäiseksi tulleelle nuorukaiselle. Eikä kyse ole siitä, että pitäisi asua äidin naapurissa vaan siitä, ettei niitä pieniä ja edullisia vuokra-asuntoja ole tarjolla. Niihin otetaan ensisijaisesti työssäkäyviä tai kolmannen asteen opintoja suorittavia, ei 18-vuotiaita lukiolaisia.
Kalliimmaksihan veronmaksajille tulee maksaa myös pojan asuntoon asumistuki ja toimeentulotukea, mutta tuohonhan systeemi kannustaa.
Entä sitten? Mutta silloin.ei tarvitsisi näiden tyhmien vanhempien valittaa lehtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa-aikatyö onnistuu kyllä lukion ohella.
Mistä sellaisen nykyisin saa?
riippuu tietysti missä sattuu asumaan, mutta kaupungeissa kyllä reipas tyyppi saa työtä kun vain hakee. ravintolat, kaupat, yms. edellyttää toki oma-aloitteisuutta, kuten elämä ylipäätään.
No ei saa. Edellytetään että opiskelet alaa tai vähintään sulla on ennestään kokemusta, hakijoita on aivan tolkuttomasti. Toista se olis joskus ysärillä kun jo 15-vuotiaat sai noita töitä.
Tyyppi on 18.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No täällähän vihattiin sitä lasta, joka opiskeli toimeentulotuen turvin. Kuulemma yhteiskunnan loinen. Jännä, ettei tässä ole ohjattu ttt:n pariin. Vai asuuko siis kotona vielä? Olisi melkein kannattanut muuttaa pois kotoa, niin saa ttt:a eikä joudu heti velkaantumaan alaikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa-aikatyö onnistuu kyllä lukion ohella.
Ihanko oikeasti kuvittelet olevan työnantajia, jotka palkkaavat n. 16-17v lukiolaisen, kun samaan aikaan on ammattikoulutettua työvoimaa lähes 400.000 vapaana, useammilla vielä akateeminen tutkinto ja jotkut pitk.aik.työttömät tulevat töihin 9€/pv ja työnantaja saa valtiolta rahaa, jos työllistää työttömän työnhakijan.
Ja lukiolainen ei voi tehdä töitä kuin illalka, toisin kuin nämä työttömät ja heidän työsika voi olla 2-8 tuntiin.Tilanne on aivan toinen, kuin vielä parikymmentä vuotta sitten ja itsekin menin töihin 16v. ja ainakin meillä yrityksessä ei ole työvoimapulaa, vaan aivan päinvastoin.
Hän on edelleen 18, ei 16 tai 17. Ja kyllä, todella moni lukiolainen tekee viikonloppu/iltavuoroja esim ravintolassa, kaupassa, tallitöissä, vahtii lapsia jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ketjuun vastanneista ei näytä ymmärtävän, mistä koko jutussa on kyse. Kyse on yh-äidistä, jonka tulot ovat jokin työttömyystuki, asumistuki ja toimeentulotuki, sekä hänen 18-vuotiaasta pojastaan, joka opiskelee lukiossa. Aiemmin tämän äidin tuloissa otettiin huomioon, että hänellä on alaikäinen lapsi. Näin ollen sekä asumistuki että toimeentulotuki laskettiin kahdelle hengelle (äiti + poika). Kun poika täytti 18, äidin asumistukeen ja toimeentulotukeen lasketaan enää vain yksi henkilö (äiti). Vuokra, sähkölasku yms pysyvät edelleen samoina, vaikka äidin tulot pienenivätkin. Tämän vuoksi pojan on maksettava oma osuutensa vuokrasta, sähköstä jne. Lisäksi pojan on maksettava oma osuutensa ruuasta ja muista päivittäistavaroista kuten pölynimurin pusseista, pesuaineista, vessapapereista jne. Jotta poika pystyisi tämän maksamaan, hänen on otettava opintolainaa. Pelkkä opintotuki ja hänen hakemansa asumistuki ei riitä menoihin. Toimeentulotukea haettaessa edellytetään, että opintolaina on haettu ja nostettu. Ja vaikka ei olisikaan haettu ja nostettu, se lasketaan silti pojan toimeentulotuessa tuloksi eli poika ei saa toimeentulotukea, koska hän saa opintolainaa.
Suomessa lapset aloittavat koulun yleensä sinä vuonna, kun täyttävät 7 vuotta. Tämä tarkoittaa, että täysi-ikäiseksi tullaan lukion toisen luokan kevätlukukaudella (alkuvuodesta syntyneet) tai syyslukukaudella (loppuvuodesta syntyneet). Näin ollen perheissä, joissa tuloina on toimeentulotuki, nuoren on 18-vuotiaasta lähtien maksettava oma osuutensa em kuluista ja tämä osuu aikaan, jolloin nuorella on vielä 1-1,5 vuotta lukio-opintoja jäljellä. Siis tapauksessa, jossa lukion suorittaa kolmessa vuodessa. Jos menee neljä vuotta, silloin lukiolaisen pitää rahoittaa 2-2,5 vuoden ajan oma osuutensa perheen menoista.
Ja miksi ihmeessä poika ei sitten hanki omaa vuokra-asuntoa vaikka äitin naapurista?!
Tai miksei äiti voi vähän pihistää jostain menoistaan, ettei tarvisi laittaa poikaa maksamaan? Hyvin monet tt-tuella elävien lapset ovat kuitenkin käyneet lukion ilman suuria ongelmia ja lainoja. Miksi ei onnistu tältä äidiltä?Hyvin usein noin tehdäänkin eli lapsi joutuu 18 v täytettyään muuttamaan pois lapsuudenkodistaan. Kaikilla vaan ei ole niin hyvä tuuri, että saavat vuokra-asunnon, kun ovat juuri täyttäneet 18 ja ovat vasta lukiossa. Olen itse käyttänyt suhteitani saadakseni ystäväni lapselle vuokra-asunnon. Varsin nihkeää on löytää vuokranantajaa, joka haluaisi vuokrata asuntonsa juuri täysi-ikäiseksi tulleelle nuorukaiselle. Eikä kyse ole siitä, että pitäisi asua äidin naapurissa vaan siitä, ettei niitä pieniä ja edullisia vuokra-asuntoja ole tarjolla. Niihin otetaan ensisijaisesti työssäkäyviä tai kolmannen asteen opintoja suorittavia, ei 18-vuotiaita lukiolaisia.
On myös esim. kaupungin ja vvo:n asuntoja. Niitäkin voi hakea jo ihan hyvässä vaiheessa, eikä vasta sitten kun on jo kusi sukassa.
Tässä juuri monen etenkin henkisesti köyhän ongelma. Ei osata ennakoida yhtään mitään ja kaikki tulee muka aina "ihan yllätyksenä".
Voi kuule kun kaupungin ja vvo:n yksiöitä ei riitä edes työssäkäyville eronneille/sinkuille. 18 v vanhempansa kanssa asuva ei ole asuntojonossa kiireellisten joukossa vaan tällaisen nuoren ohittaa lähes kuka tahansa muu asunnon tarvitsija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ketjuun vastanneista ei näytä ymmärtävän, mistä koko jutussa on kyse. Kyse on yh-äidistä, jonka tulot ovat jokin työttömyystuki, asumistuki ja toimeentulotuki, sekä hänen 18-vuotiaasta pojastaan, joka opiskelee lukiossa. Aiemmin tämän äidin tuloissa otettiin huomioon, että hänellä on alaikäinen lapsi. Näin ollen sekä asumistuki että toimeentulotuki laskettiin kahdelle hengelle (äiti + poika). Kun poika täytti 18, äidin asumistukeen ja toimeentulotukeen lasketaan enää vain yksi henkilö (äiti). Vuokra, sähkölasku yms pysyvät edelleen samoina, vaikka äidin tulot pienenivätkin. Tämän vuoksi pojan on maksettava oma osuutensa vuokrasta, sähköstä jne. Lisäksi pojan on maksettava oma osuutensa ruuasta ja muista päivittäistavaroista kuten pölynimurin pusseista, pesuaineista, vessapapereista jne. Jotta poika pystyisi tämän maksamaan, hänen on otettava opintolainaa. Pelkkä opintotuki ja hänen hakemansa asumistuki ei riitä menoihin. Toimeentulotukea haettaessa edellytetään, että opintolaina on haettu ja nostettu. Ja vaikka ei olisikaan haettu ja nostettu, se lasketaan silti pojan toimeentulotuessa tuloksi eli poika ei saa toimeentulotukea, koska hän saa opintolainaa.
Suomessa lapset aloittavat koulun yleensä sinä vuonna, kun täyttävät 7 vuotta. Tämä tarkoittaa, että täysi-ikäiseksi tullaan lukion toisen luokan kevätlukukaudella (alkuvuodesta syntyneet) tai syyslukukaudella (loppuvuodesta syntyneet). Näin ollen perheissä, joissa tuloina on toimeentulotuki, nuoren on 18-vuotiaasta lähtien maksettava oma osuutensa em kuluista ja tämä osuu aikaan, jolloin nuorella on vielä 1-1,5 vuotta lukio-opintoja jäljellä. Siis tapauksessa, jossa lukion suorittaa kolmessa vuodessa. Jos menee neljä vuotta, silloin lukiolaisen pitää rahoittaa 2-2,5 vuoden ajan oma osuutensa perheen menoista.
Ja miksi ihmeessä poika ei sitten hanki omaa vuokra-asuntoa vaikka äitin naapurista?!
Tai miksei äiti voi vähän pihistää jostain menoistaan, ettei tarvisi laittaa poikaa maksamaan? Hyvin monet tt-tuella elävien lapset ovat kuitenkin käyneet lukion ilman suuria ongelmia ja lainoja. Miksi ei onnistu tältä äidiltä?Hyvin usein noin tehdäänkin eli lapsi joutuu 18 v täytettyään muuttamaan pois lapsuudenkodistaan. Kaikilla vaan ei ole niin hyvä tuuri, että saavat vuokra-asunnon, kun ovat juuri täyttäneet 18 ja ovat vasta lukiossa. Olen itse käyttänyt suhteitani saadakseni ystäväni lapselle vuokra-asunnon. Varsin nihkeää on löytää vuokranantajaa, joka haluaisi vuokrata asuntonsa juuri täysi-ikäiseksi tulleelle nuorukaiselle. Eikä kyse ole siitä, että pitäisi asua äidin naapurissa vaan siitä, ettei niitä pieniä ja edullisia vuokra-asuntoja ole tarjolla. Niihin otetaan ensisijaisesti työssäkäyviä tai kolmannen asteen opintoja suorittavia, ei 18-vuotiaita lukiolaisia.
Kalliimmaksihan veronmaksajille tulee maksaa myös pojan asuntoon asumistuki ja toimeentulotukea, mutta tuohonhan systeemi kannustaa.
Entä sitten? Mutta silloin.ei tarvitsisi näiden tyhmien vanhempien valittaa lehtiin.
Niin miksei voisi vain maksaa lukiolaiselle toimeentulotukea? Mikä pointti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuu kotonaan ja menee 9000 lukioon?
Lainalla ne on muutkin opiskelleet, jopa sen lukion ja itsenäisesti asuen eikä silti pääse samaan summaan tuossa ajassa. Kannattais muuttaa pois jos joutuu äitinsäkin elättämään.
Vaikka muuttaisi omilleen, niin joutuisi sen opintolainan nostamaan ennen kuin saisi toimeentulotukea.
Eihän lopputulema siitä muutu, missä asuu tässä tilanteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä artikkelia? Miksi lukiolaisen eläminen ja lukeminen maksaa 9000€?
A. Miksi ei osta käytettyjä kirjoja/vuokraa ja asu äitinsä luona?
B. En tunn ketään jonka lukio olisi maksanut juuri mitään.
C. Miten isovanhempani onnistuivat köyhistä työläisperheistä sotien jälkeen kirjoittamaan itsensä ylioppilaiksi?
T. 13 vuotiaasta asti töitä tehnyt, säästössä yli 30 000€ Itsetienatua rahaa koulun ohelta ennen täysikäistymistä vaikka maksoin itse kuluni. Eipä ole tullut mieleenkään hakea tukia. Jos lainaa tarvii niin ottaa vaan 9kn maksaa pois ekana vuonna kun pääsee työelämään.
Ettekö te osaa lukea?
Siis poika joutuu rahoitta,am elämisensä sillä opintolainalla, koska ei ole oikeutettu toimeentulotukeen ennen kuin laina on nostettu. 9000 € ei siis tarkoita kirjoja yms. vaan sitä koko elämää: vaatteita, ruokaa, jne.
A) Ymmärsin itse jutusta että poika asuu äitinsä kanssa. Uuden OPS:n myötä käytettyjä kirjoja ei kertakaikkiaan tahdo saada. Ja ei, kyseessä ei ollut mikään päivitys vaan koko systeemin mylerrys. -99 ikäluokka ei saa ostamiaan kirjoja myytyä ja -00 -> ikäluokka ei saa käytettyjä kirjoja. Lisäksi uuri osa kirjoista on nykyisin digitaalisia. Niihin ostetaan lisenssi ajaksi x ja sitten se on siinä. Ei jälleenmyyntiarvoa. Tämä homma siis muuttui totaalisesti, ei puhuta nyt enää siitä, että "usein se vanhempikin painos käy"
b) Ihan OKM on laskenut, että lukio maksaa nykyisin vähimmillään 2700 €. Kustannuksia ovat lisänneet juuri uusi OPS ja pakollinen tietokone. Nyt lukion aloittaneet kirjoittavat ylioppilaskirjoitukset kokonaan sähköisesti.
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2389039
c) ajat on muuttuneet ja kustannukset kaikessa muuttuneet sun isovanhempien ajoista. Etkö todella ole huomannut tätä muilla elämän osa-alueilla? Minäkin olin 16-vuotiaana Elannon kassalla viikonloopu- ja iltatöissä, möin kaljaa ja tupakkaa muiden juttujen ohessa. Kokeilepa päästä melkeen mihin tahansa töihin 16-vuotiaana. No, mainoksia pääsee jakamaan jos alueita sattuu olemaan vapaana. Saat 10 € (jos veroprosenttisi on 0) kolmen-neljän tunnin työstä. Sillä ei hirveästi läppäreitä ja kirjoja maksella. Tiedän tämän kun oma nuoreni jakaa mainoksia.
Miten itse viisi vuotta sitten kun olin saman ikäinen, sain työtä vaikka kuinka? Tienasinkin hyvin. Samoista lähtökohdista.
Kuolisikohan nämä ihmiset nälkään jos me veronmaksajat emme elättäisi heitä?
Jos poika menee töihin ja asuu samassa talaoudessa toimeentulotukea saavan äitinsä kanssa pojan työtulot vähennetään äidin toimeentulotuesta ja poika joutuu käytännössä elättämään äitinsä. Silloin lukionkäynti on mahdotonta.
On hirveää kun ihmiset eivät tajua sitä eriarvoistavaa mahdollisuuksien nollapistettä mihin nykypolitiikka on ihmiset ajanut. Emme elä missään hyvinvointivaltiossa enää, vaan kyse on kovasta markkinaliberalistisesta luokkayhteiskunnasta.
vvvvv kirjoitti:
Yliopistoaikoina, kun vanhemmat ei antaneet enää korvamerkittyä rahaa oppikirjoihin, yleinen tapa oli, että joku kopioi tenttikirjan sivu sivulta. Lainasi sitten muille, jotka saivat kopioitua parissa minuutissa. Ei toki ihan laillista, mutta rahaa säästyi.
Niin. silloin kun kirjat eivät olleet digitaalisia. Nyt ne on pakko ostaa, koska tehtävät pitää tehdä digitaalisesti digikirjoihin, joiden jakaminen on estetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä artikkelia? Miksi lukiolaisen eläminen ja lukeminen maksaa 9000€?
A. Miksi ei osta käytettyjä kirjoja/vuokraa ja asu äitinsä luona?
B. En tunn ketään jonka lukio olisi maksanut juuri mitään.
C. Miten isovanhempani onnistuivat köyhistä työläisperheistä sotien jälkeen kirjoittamaan itsensä ylioppilaiksi?
T. 13 vuotiaasta asti töitä tehnyt, säästössä yli 30 000€ Itsetienatua rahaa koulun ohelta ennen täysikäistymistä vaikka maksoin itse kuluni. Eipä ole tullut mieleenkään hakea tukia. Jos lainaa tarvii niin ottaa vaan 9kn maksaa pois ekana vuonna kun pääsee työelämään.
Ettekö te osaa lukea?
Siis poika joutuu rahoitta,am elämisensä sillä opintolainalla, koska ei ole oikeutettu toimeentulotukeen ennen kuin laina on nostettu. 9000 € ei siis tarkoita kirjoja yms. vaan sitä koko elämää: vaatteita, ruokaa, jne.
A) Ymmärsin itse jutusta että poika asuu äitinsä kanssa. Uuden OPS:n myötä käytettyjä kirjoja ei kertakaikkiaan tahdo saada. Ja ei, kyseessä ei ollut mikään päivitys vaan koko systeemin mylerrys. -99 ikäluokka ei saa ostamiaan kirjoja myytyä ja -00 -> ikäluokka ei saa käytettyjä kirjoja. Lisäksi uuri osa kirjoista on nykyisin digitaalisia. Niihin ostetaan lisenssi ajaksi x ja sitten se on siinä. Ei jälleenmyyntiarvoa. Tämä homma siis muuttui totaalisesti, ei puhuta nyt enää siitä, että "usein se vanhempikin painos käy"
b) Ihan OKM on laskenut, että lukio maksaa nykyisin vähimmillään 2700 €. Kustannuksia ovat lisänneet juuri uusi OPS ja pakollinen tietokone. Nyt lukion aloittaneet kirjoittavat ylioppilaskirjoitukset kokonaan sähköisesti.
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2389039
c) ajat on muuttuneet ja kustannukset kaikessa muuttuneet sun isovanhempien ajoista. Etkö todella ole huomannut tätä muilla elämän osa-alueilla? Minäkin olin 16-vuotiaana Elannon kassalla viikonloopu- ja iltatöissä, möin kaljaa ja tupakkaa muiden juttujen ohessa. Kokeilepa päästä melkeen mihin tahansa töihin 16-vuotiaana. No, mainoksia pääsee jakamaan jos alueita sattuu olemaan vapaana. Saat 10 € (jos veroprosenttisi on 0) kolmen-neljän tunnin työstä. Sillä ei hirveästi läppäreitä ja kirjoja maksella. Tiedän tämän kun oma nuoreni jakaa mainoksia.
Miten itse viisi vuotta sitten kun olin saman ikäinen, sain työtä vaikka kuinka? Tienasinkin hyvin. Samoista lähtökohdista.
Kuolisikohan nämä ihmiset nälkään jos me veronmaksajat emme elättäisi heitä?
Jos poika menee töihin ja asuu samassa talaoudessa toimeentulotukea saavan äitinsä kanssa pojan työtulot vähennetään äidin toimeentulotuesta ja poika joutuu käytännössä elättämään äitinsä. Silloin lukionkäynti on mahdotonta.
On hirveää kun ihmiset eivät tajua sitä eriarvoistavaa mahdollisuuksien nollapistettä mihin nykypolitiikka on ihmiset ajanut. Emme elä missään hyvinvointivaltiossa enää, vaan kyse on kovasta markkinaliberalistisesta luokkayhteiskunnasta.
Eikö pojan elämiseen lasketa mitään osuutta? Jos palkka olisi vaikka tt-tuen perusosan suuruinen? Vaikuttaisiko silloinkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa-aikatyö onnistuu kyllä lukion ohella.
Näinpä. Mä pidin kerhoja syksystä kevääseen ja kävin kesällä kahdessa työpaikassa. Maksoin itse koko lukion kirjoineen, matkoineen ja vanhojentansseineen jne.
Ja tämä siis Etelä-Pohjanmaalla. Pyöräilin, eikä kukaan kuljetellut. Miten tämä voi olla vaikeaa? Mun vanhemmat ihan ok-tuloisia, mutta opettivat samalla rahan arvon.
Hip hei hurraa erinomaiselle sinulle!
Tässä tapauksessa, kun äiti saa toimeentuloatukea, hänen tukensa pienenee, jos lapsi saa palkkatuloja, joten revi siitä.
Poika täyttää 18 ja on lukion ekalla?
Meillä 18v pääsi ylioppilaaksi..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän tilannetta surullisena ja surullisena myös joitain kommentteja täällä.
Minusta hyvässä yhteiskunnassa, jossa ihmisten koulutuksen ja hyvinvoinnin ymmärretään hyödyttävän koko maan etua, olisi tärkeää pitää koulutus ja terveydenhuolto ilmaisena kansalle. Onhan se toki todella edullista yksilölle nytkin, kun vertaa johonkin muuhun maahan, mutta tämä ei ole todellakaan peruste sille, että "Joo kasvatetaan maksuja täälläkin kun muuallakin on".
On jopa harmillista, että töitä on otettava opiskelujen oheen pärjätäkseen. Jos opintonsa hoitaa hyvin, se on kovaa työtä! Opiskelu on jopa kovempaa kuin työnteko, koska pelkkä koulussa käynti ei riitä, vaan asioihin on paneuduttava kotonakin. Jos kaikki lomat joutuu tämän päälle olemaan töissä viikonloppuja myöden, missä ihmeen välissä ihminen saa levätä ja palautua?? Sitten tulee loppuunpalamisia, sairaslomia ja opintojen keskeyttämisiä, joka ei ole menetys vain yksilölle, vaan meille kaikille. Ja kallistakin vielä kaiken lisäksi!
Aivan he****in lyhytnäköistä kaiken kaikkiaan ajaa koko ajan opiskelijoita ahtaammalle.Mikään ei ole ilmaista. Joku sen kuitenkin maksaa, yhteiskunnalla ei ole mitään taikaseinää, josta sitä rahaa tulisi.
Mun mielestä on ihan ok, että koulutus maksaa jonkin verran. Kaikista köyhimmille voisi olla paremmat tukipalvelut, esimerkiksi jonkinnäköinen stipendisysteemi tai opintotuen ulottaminen kaikkiin toisen asteen opiskelijoihin iästä riippumatta.
Ei ole taikaseinää vaan verot. Kyse on siitä että maksamme kaikki veroja, jotta tuloja saadaan tasattua ja etenkin lapsille ja nuorille tasa-arvoiset lähtökohdat. Niin että lahjat ja motivaatio ratkaisevat esimerkiksi koulunkäynnissä, ei se millaiseen perheeseen sattuu syntymään. Tasa-arvoistavalla verotuksen ja tulonsiirtojen yhdistelmällä on paljon muitakin etuja, sen ovat Pohjoismaisten valtioiden menestystarinat todistaneet. Pohjoismaat ovat liki kaikissa aisoissa oleet menestyneimpiä ja parempia kuin muut maailman valtiot. Ne ovat myös tasa-arvoisimpia ja niissä yksilön riskit on minimoitu. Näillä asioilla on vankka yhteys, samoin kuin turvallisuudella, joka Pohjoismaissa on maailman huippua sekin.
Nyt tuo kaikki halutaan romuttaa ja siirtää Suomi epätasa-arvoisten, vaarallisten, epästabiilien maiden ryhmään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä artikkelia? Miksi lukiolaisen eläminen ja lukeminen maksaa 9000€?
A. Miksi ei osta käytettyjä kirjoja/vuokraa ja asu äitinsä luona?
B. En tunn ketään jonka lukio olisi maksanut juuri mitään.
C. Miten isovanhempani onnistuivat köyhistä työläisperheistä sotien jälkeen kirjoittamaan itsensä ylioppilaiksi?
T. 13 vuotiaasta asti töitä tehnyt, säästössä yli 30 000€ Itsetienatua rahaa koulun ohelta ennen täysikäistymistä vaikka maksoin itse kuluni. Eipä ole tullut mieleenkään hakea tukia. Jos lainaa tarvii niin ottaa vaan 9kn maksaa pois ekana vuonna kun pääsee työelämään.
Ettekö te osaa lukea?
Siis poika joutuu rahoitta,am elämisensä sillä opintolainalla, koska ei ole oikeutettu toimeentulotukeen ennen kuin laina on nostettu. 9000 € ei siis tarkoita kirjoja yms. vaan sitä koko elämää: vaatteita, ruokaa, jne.
A) Ymmärsin itse jutusta että poika asuu äitinsä kanssa. Uuden OPS:n myötä käytettyjä kirjoja ei kertakaikkiaan tahdo saada. Ja ei, kyseessä ei ollut mikään päivitys vaan koko systeemin mylerrys. -99 ikäluokka ei saa ostamiaan kirjoja myytyä ja -00 -> ikäluokka ei saa käytettyjä kirjoja. Lisäksi uuri osa kirjoista on nykyisin digitaalisia. Niihin ostetaan lisenssi ajaksi x ja sitten se on siinä. Ei jälleenmyyntiarvoa. Tämä homma siis muuttui totaalisesti, ei puhuta nyt enää siitä, että "usein se vanhempikin painos käy"
b) Ihan OKM on laskenut, että lukio maksaa nykyisin vähimmillään 2700 €. Kustannuksia ovat lisänneet juuri uusi OPS ja pakollinen tietokone. Nyt lukion aloittaneet kirjoittavat ylioppilaskirjoitukset kokonaan sähköisesti.
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2389039
c) ajat on muuttuneet ja kustannukset kaikessa muuttuneet sun isovanhempien ajoista. Etkö todella ole huomannut tätä muilla elämän osa-alueilla? Minäkin olin 16-vuotiaana Elannon kassalla viikonloopu- ja iltatöissä, möin kaljaa ja tupakkaa muiden juttujen ohessa. Kokeilepa päästä melkeen mihin tahansa töihin 16-vuotiaana. No, mainoksia pääsee jakamaan jos alueita sattuu olemaan vapaana. Saat 10 € (jos veroprosenttisi on 0) kolmen-neljän tunnin työstä. Sillä ei hirveästi läppäreitä ja kirjoja maksella. Tiedän tämän kun oma nuoreni jakaa mainoksia.
Miten itse viisi vuotta sitten kun olin saman ikäinen, sain työtä vaikka kuinka? Tienasinkin hyvin. Samoista lähtökohdista.
Kuolisikohan nämä ihmiset nälkään jos me veronmaksajat emme elättäisi heitä?
Jos poika menee töihin ja asuu samassa talaoudessa toimeentulotukea saavan äitinsä kanssa pojan työtulot vähennetään äidin toimeentulotuesta ja poika joutuu käytännössä elättämään äitinsä. Silloin lukionkäynti on mahdotonta.
On hirveää kun ihmiset eivät tajua sitä eriarvoistavaa mahdollisuuksien nollapistettä mihin nykypolitiikka on ihmiset ajanut. Emme elä missään hyvinvointivaltiossa enää, vaan kyse on kovasta markkinaliberalistisesta luokkayhteiskunnasta.
No pojan kannattaakin vuokrata yksiö, nostaa opinto- ja asumistuki ja tehdä sen verran osa-aikatöitä, että saa maksettua vuokran ja lukion kulut. Ruoka jne opintotuella.
Tämä on ihan päämäärätietoista oikeistoeliitin politiikkaa. Eliitti on huomannut että jälkikasvunsa ei välttämättä pärjää opiskelupaikka ym kisailussa jos kaikki ovat samalla viivalla. Kaikki suomalaisen oikeiston koulutuspolitiikka tähtää siihen että omalle jälkikasvulle luodaan paremmat tikapuut ja köyhät lahjakkaat potkitaan pitkin matkaa taloudellisten ja muiden esteiden avulla huonompiin kuoppiin.
Alue: Aihe vapaa
Hyvin usein noin tehdäänkin eli lapsi joutuu 18 v täytettyään muuttamaan pois lapsuudenkodistaan. Kaikilla vaan ei ole niin hyvä tuuri, että saavat vuokra-asunnon, kun ovat juuri täyttäneet 18 ja ovat vasta lukiossa. Olen itse käyttänyt suhteitani saadakseni ystäväni lapselle vuokra-asunnon. Varsin nihkeää on löytää vuokranantajaa, joka haluaisi vuokrata asuntonsa juuri täysi-ikäiseksi tulleelle nuorukaiselle. Eikä kyse ole siitä, että pitäisi asua äidin naapurissa vaan siitä, ettei niitä pieniä ja edullisia vuokra-asuntoja ole tarjolla. Niihin otetaan ensisijaisesti työssäkäyviä tai kolmannen asteen opintoja suorittavia, ei 18-vuotiaita lukiolaisia.