Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka paljon koira saa mielestäsi rajoittaa perheen elämää?
04.03.2018 |
Meillä on 1-v koira ja olen alkanut miettiä, että koira rajoittaa perheemme elämää ihan hirveästi. Minua ei pätkän vertaa haittaa se, että töistä pitää tulla aina suoraan kotiin koiran takia tai että koira pitää lenkittää säässä kuin säässä. Tai että koiraa pitää kouluttaa, ruuat ja terveydenhuolto maksaa jne. Kaikki nämä ns. perusasiat ovat minusta täysin normaaleja ja etukäteen pohdittuja asioita ennen kuin otettiin koira. Se mikä rassaa on se, että lapset (15-v, 14-v ja 12-v) eivät voi tätä koiraa ulkoiluttaa, koska koira on arvaamaton. Saattaa rynnätä vaikka linnun perään ja vetää lapset kumoon tai sitten hyökätä toisen koiran luokse rähjäämään. Lapset eivät myöskään voi olla koiran kanssa yksin kotona tai niin, että heillä on kavereita kylässä, koska koira roikkuu koko ajan lasten perässä haukkuen. Asuntoomme koiralle ei pysty rajaamaan sisääntulokerrokseen omaa aluetta tai pystyisi tietysti häkittämällä, mutta se ei ole mielestäni hyvä ratkaisu ja lakikin tämän kieltää. Koira on myös järjettömän arka, pelkää kaikkea mahdollista ja näihin reagoi sitten hirveällä rähinällä. Koirakoulussa ollaan ja apuja ollaan saatu joissain asioissa, mutta faktahan on se, että ei tästä koirasta ikinä tule mitään iisiä tyyppiä, koska luonne on mitä on. Joitain asioita on kyllä saatu kouluttamalla haltuun, mutta sitten on näitä ääripäitä, joiden kanssa toistaiseksi junnataan.
Tunnustan, että koiraa ottaessa ei tullut mieleenkään, että tilanne voisi olla tällainen ja näin paljon normaalia elämää rajoittava. Tästä pennusta näki kotona jo ensihetkistä lähtien, että onkin todella arka ja arkuuttaan ilmaisee rähjäämällä. Te joilla on vastaavasta kokemusta; onko tilanteeseenne tullut missään vaiheessa helpotusta esim. koiran iän myötä tms?
Kommentit (62)
Jos olisit jo alussa nähnyt vaivaa sen koirasi kanssa, niin et olis tuossa tilanteessa.
Anna se eteenpäin. Kärsii vaan teidän perheessä.
Duunikaverilla on aikuinen iso kouluttamaton koira joka on KARSEA.
Ääliö tuo sen vielä avokonttoriin ulisemaan, vaikka on sovittu, ettei sitä sinne tuoda. Meillä on yksi astmaatikko joka istuu tän paskapään sermin takana ja toinen on allerginen. Ei auta.
Koira ei tottele mitään, se ei edes istu käskystä saati lopeta vetämistä. Yhtään ei ole hiljaa. Vapaankasvatuksen tulos....
Itsellä oli työpöydältä rikottu tavaraa, kun oli annettu huseerata jokapaikassa.
Mä olen niin kypsä tuohon ämmänkuvatukseen, että otan kohta loparit.
Viimeksi koira ulisi käytävällä pienessä suljetussa "eteisessä" ( siis kahden oven takana) TUNNIN....
Pitää ensviikolla ottaa asia kunnolla puheeksi, jos se on taas ollut perjantaina siellä " kyläilemässä" itse olin vapaalla...luojan kiitos. Meinas mennä hermo jo alkuviikosta, kun kuulin asiasta. Ollaan vaihdettu siksyttä toimipistettä ja se helvetin riesa oli ed paikassa VUODEN! Siivooja ihan kypsä siivoamaan lattioita, ovet raavittu pilalle, yks kone rikottu ja tää akka väittää, ettei tiedä asiasta mitään...nerokin tajuaa, että kun lasket ison koiran vapaaksi niin se takertuu kyllä johtoihin pöydän alla kun häslää ja vetää kaiken alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit jo alussa nähnyt vaivaa sen koirasi kanssa, niin et olis tuossa tilanteessa.
Anna se eteenpäin. Kärsii vaan teidän perheessä.
Kuten alussa jo mainitsinkin niin olemme koirakoulussa ja ollaan siis oltu ihan pikkupennusta lähtien eli kouluttamattomuuden puutetta tämä ei puhtaasti ole.
Ap
Sitten sille ei ole tarpeeksi aikaa.
Itsellä on ollut arka aikuinen koira, joka otettiin toisen kaveriksi. Sitten vaan siedätykseen ja ulos. Roudattiin sitä kaupungille jne. Kun itse on siellä hihnan päässä se laumanjohtaja ja kaveri vieressä joka on täyspäinen, niin kesä meni ja sen koiran arkuus hävis siihen. Ei ei missään nimessä arkapurrut ketään, mutta oli muuten arka ja "mä en voi"; "mä en uskalla". Irtihän sitä ei pystynyt tietenkään pitämään....olis takuulla karannut ainakin kaupungilla. Koiratarhassa pystyi pitämään irti ja lauman kanssa metsässä. Eli oli monta muutakin tuttua mukana. Maalla sillä oli 5 metrin purjehdusköysi ja kastelukannu perässä, että olis ainakin kolinasta kuullu, missä päin viilettää...toinen oli vapaana.
Sun pitäis saada tervepäinen koirakaveri sille kaveriks.
Rodusta riippuen vuoden ikäinen koira on vielä pentu. Kyllä se helpottuu kun koira kasvaa, mutta koira tarvitsee paljon aikaa, selkeät rutiinit ja säännöt, joista se saa turvaa. Oman rauhallisen paikan, jossa makoilla.
Koiraa ei saa missään nimessä eristää muusta perheestä häkkiin tai toiseen huoneeseen. Sille voi kuitenkin laittaa häkin/kopan, johon se voi tulla ja mennä vapaaehtoisesti.
Jotkut koirat stressaantuu hälinästä ja tarvitsisi rauhallisen ympäristön. Toiset koirat taas vaatii enemmän aktiviteetteja.. Koiratkin on yksilöitä. Liika "koulutuskin" voi stressata koiraa.
Ruokailu ja ulkoilutus aina samaan aikaan, sellaisen henkilön kanssa johon koira luottaa. Lasten ei pidä antaa ulkoiluttaa koiraa yksin, ikinä!
Ei pidä ottaa koiraa jos ei sitoudu koiran vaatimaan hoitoon. Koira on yhtä lailla ihmisen armoilla kuim lapsi eikä voi ilmaista mitä tarvitsee ja haluaa.
Ei ikinä koiraa jos ei ole perinpohjin miettinyt kaikkea mitä se tuo elämään ja mikä on vastuu.
Yhtä tärkeää kuin lapsen hankinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit jo alussa nähnyt vaivaa sen koirasi kanssa, niin et olis tuossa tilanteessa.
Anna se eteenpäin. Kärsii vaan teidän perheessä.Kuten alussa jo mainitsinkin niin olemme koirakoulussa ja ollaan siis oltu ihan pikkupennusta lähtien eli kouluttamattomuuden puutetta tämä ei puhtaasti ole.
Ap
Tiedätkö mikä näin koulutusohjaajana vituttaa kaikkein eniten? Se, että ihmiset luulevat, että siellä koirakoulussa sen tunnin aikana kerran viikossa sen kurssin aikana (miinus lomat) koulutetaan se koira.. Ei, ei missään nimessä. Ryhmässä on paljon koiria ja jokaisella on omat ongelmansa. Kouluttaja antaa vinkkejä ja esimerkkejä ja se koira koulutetaan 24/7 muina päivinä siellä kotona. Koti on se paikka jossa omistaja kouluttaa koiraa. Koirakoulu on paikka josta saadaan neuvoja. Työ tehdään kuitenkin KOTONA!
Meillä on ollut useampia koiria, laumanvartijasta seropiin. Olen treenaillut koirien kanssa paljonkin ja juossut kentillä niin paljon, että minua pyydettiin vetämäänkin ryhmiä (ei ollut minun juttuni). Siis joka tapauksessa, minulla on ihan kivasti kokemusta koirista ja niiden kanssa ilmenevistä haasteistakin.
Nyt meillä on nuori seropinarttu, joka on niin rankka ja vaativa tapaus, että se vie minulta ja mieheltä kaiken energian. Olemme terveitä keski-ikäisiä, joilla lapset ovat jo lähteneet maailmalle ja toinen meistä on aina kotona koiran kanssa, joten koira ei ole juuri koskaan yksin kuin korkeintaan tunnin pituisia jaksoja. Koira myös ulkoilee minimissään kolme tuntia päivässä ja siitä suurin osa vapaana. Koiraa on myös koulutettu pennusta asti rauhalliseen kotielämään vaadittaviin juttuihin.
Fyysisesti koiralla on myös omat haasteensa, sillä on allergioita ja elinikäinen silmäsairaus, joita hoidetaan yhteisytössä hyvän eläinlääkärin kanssa, joten koira voi haasteista huolimatta fyysisesti hyvin.
Silti sanoisin kaikille, jotka väittävät, että koirasta kuin koirasta saa mukavan ja helpon, että näin ei todellakaan ole. Omamme tulee aina olemaan haastava tapaus, mutta olemme sitoutuneet koiraamme, se rakastaa meitä kovasti ja me sitä, eikä se raukka ole kenellekään vaarallinen eikä syyllinen omiin vaikeuksiinsa. Niinpä niin kauan kuin koiralla on kivaa ja meillä jalka nousee, hoidamme koiramme kunnialla (vaikkakin hiki hatussa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit jo alussa nähnyt vaivaa sen koirasi kanssa, niin et olis tuossa tilanteessa.
Anna se eteenpäin. Kärsii vaan teidän perheessä.Duunikaverilla on aikuinen iso kouluttamaton koira joka on KARSEA.
Ääliö tuo sen vielä avokonttoriin ulisemaan, vaikka on sovittu, ettei sitä sinne tuoda. Meillä on yksi astmaatikko joka istuu tän paskapään sermin takana ja toinen on allerginen. Ei auta.
Koira ei tottele mitään, se ei edes istu käskystä saati lopeta vetämistä. Yhtään ei ole hiljaa. Vapaankasvatuksen tulos....
Itsellä oli työpöydältä rikottu tavaraa, kun oli annettu huseerata jokapaikassa.
Mä olen niin kypsä tuohon ämmänkuvatukseen, että otan kohta loparit.
Viimeksi koira ulisi käytävällä pienessä suljetussa "eteisessä" ( siis kahden oven takana) TUNNIN....
Pitää ensviikolla ottaa asia kunnolla puheeksi, jos se on taas ollut perjantaina siellä " kyläilemässä" itse olin vapaalla...luojan kiitos. Meinas mennä hermo jo alkuviikosta, kun kuulin asiasta. Ollaan vaihdettu siksyttä toimipistettä ja se helvetin riesa oli ed paikassa VUODEN! Siivooja ihan kypsä siivoamaan lattioita, ovet raavittu pilalle, yks kone rikottu ja tää akka väittää, ettei tiedä asiasta mitään...nerokin tajuaa, että kun lasket ison koiran vapaaksi niin se takertuu kyllä johtoihin pöydän alla kun häslää ja vetää kaiken alas.
Tämähän on jo työsuojelujuttu. Varsinkin allergiselle ja astmaatikolle. Muillekin, kun ei ole työrauhaa. Miten voi olla edes mahdollista, että yksi työntekijä terrorisoi muita tuomalla eläimen työpaikalle??
Vuoden ikäinen koira on nuori ja sen käytös on muokattavissa. Pitää vaan heti tarttua toimeen, eikä työntää päätä pensaaseen. Koira portin taakse tai häkkiin, kun lapset tuovat kavereita, ei sen pidä antaa toteuttaa ei-toivottua käytöstä tai se vahvistuu. Minkä kokoinen koira oikein on, jos 15 v. ei voi ulkoiluttaa? Ajattelitte tosiaan isoa koiraa hankkiessa, että sitä voisivat lapset taluttaa ongelmitta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira on vielä nuori. Mutta miksi otitte noin ison koiran? Jos lasten on tarkoitus ulkoiluttaa, koiran pitää olla niin pieni, että lapsi saa yllättävässäkin tilanteessa fyysisesti koiran hallittua. Ja niin pieni, että kavereiden tullessa sen saa lapsikin suljettua yhteen makuuhuoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit jo alussa nähnyt vaivaa sen koirasi kanssa, niin et olis tuossa tilanteessa.
Anna se eteenpäin. Kärsii vaan teidän perheessä.Duunikaverilla on aikuinen iso kouluttamaton koira joka on KARSEA.
Ääliö tuo sen vielä avokonttoriin ulisemaan, vaikka on sovittu, ettei sitä sinne tuoda. Meillä on yksi astmaatikko joka istuu tän paskapään sermin takana ja toinen on allerginen. Ei auta.
Koira ei tottele mitään, se ei edes istu käskystä saati lopeta vetämistä. Yhtään ei ole hiljaa. Vapaankasvatuksen tulos....
Itsellä oli työpöydältä rikottu tavaraa, kun oli annettu huseerata jokapaikassa.
Mä olen niin kypsä tuohon ämmänkuvatukseen, että otan kohta loparit.
Viimeksi koira ulisi käytävällä pienessä suljetussa "eteisessä" ( siis kahden oven takana) TUNNIN....
Pitää ensviikolla ottaa asia kunnolla puheeksi, jos se on taas ollut perjantaina siellä " kyläilemässä" itse olin vapaalla...luojan kiitos. Meinas mennä hermo jo alkuviikosta, kun kuulin asiasta. Ollaan vaihdettu siksyttä toimipistettä ja se helvetin riesa oli ed paikassa VUODEN! Siivooja ihan kypsä siivoamaan lattioita, ovet raavittu pilalle, yks kone rikottu ja tää akka väittää, ettei tiedä asiasta mitään...nerokin tajuaa, että kun lasket ison koiran vapaaksi niin se takertuu kyllä johtoihin pöydän alla kun häslää ja vetää kaiken alas.Tämähän on jo työsuojelujuttu. Varsinkin allergiselle ja astmaatikolle. Muillekin, kun ei ole työrauhaa. Miten voi olla edes mahdollista, että yksi työntekijä terrorisoi muita tuomalla eläimen työpaikalle??
Sitä me muutkin toimistossa ihmetellään. Huippu on, että se ei edes kysy keltään kun tuo sen koiran sinne. Se vaan lamppaa rakin kanssa sisään ja thäts it.
Se saa muutenkin raivareita ihan ihme jutuista. Samaa mitä itse tekee, ei suvaita muille vaan tullaan pää punaisena huutamaan. Esim. Ei saa nauraa hänen mielestään liian lujaa.
Mä oon sitä mieltä, että sillä heittää hattuhyllyllä ja pahasti.
Voi olla monta viikkoa kiva....sen kanssa on kiva tehdä töitä jne. Sitten se saa raivarit täysin mitättömästä asiasta.
Mä otan siihen kiinteistön omistajaan yhteyttä huomena. Varsinkin jos se elukka on siellä taas perjantaina ollut. Mä en oikeasti jaksa tuollaista, että yks narsku tai whatever terrorisoi koko toimistoa.
Kesällä se piti sitä koiraa autossa, eikä ollut parista tunnista kyse.... Meillä oli tallipaikat 2 vuotta sitten ja se koira oli silloinkin autossa. Koko päivän ja siellä tallissa. Sehän ei meitä haitannut, koska se louskutus ja ininä ei kuulunut kolmanteen kerrokseen.
Mutta kerro joo sinä, miten voi olla mahdollista että yksi voi tehdä noin.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää nää jankuttajat, jotka jokaisessa koiraongelma-ketjussa tulee sönköttämään, että koira on vaan huonosti kasvatettu ja vika on hihnan toisessa päässä jne. Se on vaan fakta, että jotkut koirat ovat arkoja, eikä se käytös välttämättä siitä millään sosiaalistamisella tai koulutuksella parane sille tasolle, kuin normaalilla ei-aralla koiralla.
Meillä on perheessä kaksi samanrotuista koiraa, jotka ovat saaneet suht samanlaisen kasvatuksen. Toinen on pennusta asti ollut ihan kauhuissaan uusissa tilanteissa, oli varsinkin pienenä ihan paniikissa vieraista ihmisistä, pelkäsi ulkona ihan kaikkea. Toinen taas on rohkea, menee reippaasti uusien ihmisten luokse, koiran voi viedä kauppakeskukseen, torille, bussiin, ihan mihin vaan eikä se ole millänsäkään. Tuo arka koira on iän myötä vähän reipastunut, mutta varsinkin vieraita ihmisiä pelkää yhä paljon. Ei siitä koskaan tule samanlaista rohkelikkoa kuin tästä toisesta koirasta, kyllä sen on nähnyt ihan pennusta asti.
Olisiko mahdollista hankkia "koirakuiskaaja" -tyyppinen asiantuntija paikalle vai kutsutaanko niitä koirapsykologeiksi, joka antavat omistajalle ja lapsille ohjeita kotona vaikkapa. Pitäisi olla pätevä, suositeltu, ei mikään random kouluttaja. Joka on kuitenkin kiltti koiraa kohtaan. On ihan normaalia, että koirien kenttäkoulutus ei kaikille riitä. Kirjoista en tiedä onko joku hyvä. Toki uusi omistajakin löytyy, jos siltä tuntuu pitkän päälle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti luovu koirasta, kuulostaa luonnevialta. Koira pois, ennen kuin todella sattuu jokin pahempi vahinko!!!
Vierailija kirjoitti:
Koira on vielä nuori. Mutta miksi otitte noin ison koiran? Jos lasten on tarkoitus ulkoiluttaa, koiran pitää olla niin pieni, että lapsi saa yllättävässäkin tilanteessa fyysisesti koiran hallittua. Ja niin pieni, että kavereiden tullessa sen saa lapsikin suljettua yhteen makuuhuoneeseen.
Kyllä nämä teinit on jo niin isoja että pystyvät ulkoiluttamaan isommankin koiran, kun vain hihnakäytös saadaan kohdalleen. Ei nämä ole pieniä lapsia.
Minkä rotuinen koira. Onko riistaverinen Tai paimenkoira?
Ap vaikuttaa aggressiiviselta luonteelta. Se ei ole hyvä yhtälö aran koiran kanssa vaan todennäköisesti on eskaloinut koiran käytöstä.
Mikä koirarotu teillä on? Otitteko koirarodun teidän perheen tottumukset ja tavat huomioiden? Onko koiralle omaa rauhallista paikkaa?
Kun aloin lukemaan vuodatustasi luulin, että ongelma on koiran sitovuus. Mutta kyllä tuo vaikuttaa puhtaasti koulutukseen liittyvältä ongelmalta. Eri roduissa on eroja sen suhteen, millaista koulutusotetta koira tarvitsee.
Alue: Aihe vapaa
Riippuu siitä miten paljon olet valmis tekemään töitä tuon koiran kanssa. Kuulostaa siltä, että tästä koirasta ei tosiaan ikinä tule mitään helppoa hännänheiluttajaa kuten itsekin sanoit. Minä en tuollaista jaksaisi suoraan sanoen, mutta tämä siksi, että minulla ei ole kokemusta noin vaativasta koirasta eikä olisi voimia kouluttaa tuollaista koiraa. Meillä on siis koira, mutta todella ihmisrakas, ystävällinen ja varma paikassa kuin paikassa.