Ammatit, joista uskoisit selviävän ilman mitään ammattitutkintoa ja koulutusta?

Uskoisin kenen selviävän?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on järkyttävää, miten moni uskoo selviytyvänsä luokanopettajana ilman mitään koulutusta. Millainen kuva teillä on opettajan työstä? Se ei todellakaan ole pelkkää lasten kanssa leikkimistä ja touhuamista, vaan suurempi osa työstä muodostuu kaikesta muusta kuin lasten kanssa tapahtuvasta toiminnasta. Kaikki kirjaamiset, raportoinnit, tukitoimet, vanhempien kanssa yhteydenpito, suunnittelu, moniammatillinen yhteistyö jne...

On hullua, että ihmiset uskoisivat selviävänsä hyvin opettajana ilman koulutusta, kun itse koen usein etten tiedä mitä minun tulisi tehdä ja miten selviän koko ajan kasvavien vaatimusten ja oppilaiden erilaisten ja jatkuvasti vaativampien tarpeiden kanssa. Kuitenkin olen opiskellut viisi vuotta opettajaksi ja jatkokouluttanutkin itseäni mm. erityispedagogiikan opinnoilla.

Ehkä olen hieman ylimielinen, mutta todellakin sanoisin, että noista mainitsemistasi asioista se lasten kanssa touhuaminen olisi itselleni rankinta. Jos vain jaksaa kahlata opetussuunnitelmat läpi ja perehtyä kirjaamis- ja raportointikäytäntöihin sekä organisaatioon (nämähän tulee monessa muussakin työssä opetella), en näe tuossa mitään mahdotonta. Sanoisin, että kokemus ja asennehan tuossa ovat ratkaisevassa roolissa ja niitä ei koulun penkillä saa. 

Olisi hauskaa laittaa nämä ihmiset, jotka väittää pärjäävänsä kirjastonhoitajina ilman mitään koulutusta, tekemään esim. musiikkiaineistojen alkuperäisluettelointia tai vetämään kohdistettuja tiedonhaun opetuksia erilaisille ryhmille, jne. :)

Anatomian laitoksen opetusruumis. Etenkin, mitä tulee aivojen kehityshäiriöihin, ap ja kumppanit.

Tai toisinpäin, mitä et osaisi ilman vuosien koulutusta, minä olen tehnyt opiskelijana niin paljon eri sijaisuuksia ja harrastanut niin paljon kaikkea että osaisin:

-lentää lentokonetta, ainakin pienkonetta

-helikopteria, ainakin polttomoottori versiota

-työterveyslääkärin hommat onnistuu varmasti, senkun lähettää tutkimuksiin erikoislääkärille

-Laki kirjaakin osaa lukea

-Opettajana, epäpätevänä, olen opettanut 3 kieltä, matikkaa, fysiikkaa, ja vaikka mitä

-Osaan rakentaa talon, rakentanut jo 2, ilman koulutusta

-Osaan rakentaa veneen, rakentanut yhden

-Osaa hypätä laskuvarjolla, sukeltaa ja jopa opettaa niitä

-Osaan tehdä sähkötöitä, ilman papereita

-Osaan korjata tietokoneen, ilman koulutusta

Mitä en siis millään osaisi pienällä opettelulla :

-Ihmistä en osaisi leikata '

-enkä lentää jumbojettia

-enkä sirkustemppuja

-Puhua useita kieliä

-Ratkaista vaikeita matemaattisia yhtälöitä

-Huippu-urheilijaa ei tule kenestäään ilman 10.000 tunnin harjottelua

Mutta kyllä suurin osa ihmisten työstä on sellaista sen kyllä sen oppii ilman vuosien koulutusta....

Uskoisin _itse_ selviytyväni näistä töistä, varsinkin jos olisin fyysisesti ns. hyvässä tikissä. Ja ehkä sitä pian olisi jos tekisi muutakin kuin toimistoduunia!

Kaikki rakennuksen ns. sisätyöt (maalari, laatoittaja, väliseinäasentaja, lattia-asentaja yms.), lisäksi putkiasentaja ja ilmastointiasentaja. Vihertyöntekijä, puutarhuri, kukkakauppias, rautakaupanmyyjä.. Oikeestaan minkä tahansa myyjä jäätelöstä betoniin. Kaikki jonkin tason järjestelyä tai arkistointia vaativat tehtävät. Lehdenjakaja, siivooja, taksikuski, lähetti, tehdastyöntekijä, postinlajittelija, tarjoilija, kahvilatyöntekijä, baarityöntekijä, nakkisämpylöiden tekijä, hampurilaisen paistaja...  Ns. riviarkkitehdin ja sisustusarkkitehdin hommatkin hoituis ja työ tekijäänsä opettaisi! Ja vaikka mitä muita, toki monet noista perustuu nykyiseen ammattiini (johon opiskellessa en kyllä juurikaan oppinut mitään sellaista, mitä olisi kertaakaan työelämässä tarvinut).

Mistään ihmiskontaktialoista en kyllä itse selviäisi, vaikka teoriassa pystyisinkin toimimaan vaikka koulunkäyntiavustajana tai lastenhoitajana.

Vierailija kirjoitti:

-Laki kirjaakin osaa lukea

Uskon, että osaat paljon, mutta kannattaa jättää nuo lakikirjahommelit sellaiselle, joka osaa myös kirjoittaa. Lain tulkinta on muuten ihan muuta kuin lukea se lähin pykälä lakikirjasta...

Näistä ammateista uskoisin selviytyväni ilman virallista koulutusta tai tutkintoa:

- Peruskoulun luokanopettaja

- Siivooja

- Meikkaaja-maskeeraaja

- Kasvomaalaaja

- Kiinteistönvälittäjä

- Myyntiedustaja

- Myyjä

- PR-henkilö

- Postinjakaja

- Taksikuljettaja

- Kassanhoitaja

- Tarjoilija

- Lastenhoitaja päiväkodissa

- Haastemies

- Puhelinmyyjä

- Asiakaspalvelija (puhelintyö)

- Matkaopas

- Lentoemäntä

Jos tällä nykyisellä koulutuksella ja taidolla niin... voisin sanoa että...

Terapeutti

Kodinhoitaja ym. Hoitoapulaiset

Lähihoitaja

Siivooja

Kaupankassa

Varastohommat

Tk lääkäri

Lomittaja

Tarjoilija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin nuorena pari vuotta töissä päiväkodeissa, tein sekä hoitajien että lastentarhanopettajien sijaisuuksia. Ei minkäänlaista koulutusta alalle. En saanut edes minkäänlaista perehdytystä. Ensimmäinen pesti oli päiväkotiapulaisena pari kuukautta, sehän oli helppoa eikä siihen tarvinnut mitään opetusta. Eka päivänä yksi hoitaja selitti, mitkä on apulaisen työt ja siinä se. Sain hyvän työtodistuksen ja seuraavana teinkin lastenhoitajan sijaisuuden. Sitten näitä kaikkia vuorotellen. Eipä ollut mitään ongelmia.

Lapset suorastastaan rakasti mua ja vanhemmat kiittelivät, sekös  koulutettuja hoitajia tympi ja näyttivät kyllä usein avoimesti mulle, mitä mieltä ovat. Töitä olisi riittänyt jatkossakin, mutta lähdin opiskelemaan ihan toista alaa. En tosiaan ymmärrä, miksi joksikin lastentarhanopettajaksi pitää opiskella monta vuotta, sanoisin että vuosi riitäisi leikiten. Hoitajalle puoli vuotta, apulaiset ei tarvitse kuin päivän perehdytyksen. Edellyttäen tietysti, että ovat normaalilla älyllä varustettuja. 

Tässä on oikein malliesimerkki ihmisestä, joka kuvittelee tietävänsä jonkun kämäsen apparihomman määräaikaispestin myötä mitä oikean hoitajan työ pitää sisällään. Lähihoitajana valmistut alalle, joka antaa valmiuksia toimia niin sairaalassa kuin siellä lastenhoitajana. Et siis opiskele vuosia vain lasten "leikitystä": Lastenhoitajana tehtäviin kuuluu myös vasu-suunnitelmat, toimintatuokioitten suunnittelut ssen pohjalta ottaen lasten yksilölliset tarpeet huomioon ja ties mitä muuta. Ei päiväkoti le lasten varasto jonne voi mennä vain leikkimään piiri pieni pyörii-juttuja lasten kanssa hatusta vetämällä, vaan siellä ihan pukemisesta alkaen on lasten kasvatukselle asetettuja tavoitteita joihin pyritään.  Lisäksi on oltava valmius hoitaa eritystarpeisia lapsia.

No just noin toiminkin, ei se mitään koulutusta normaaliälyiseltä ihmiseltä vaadi. Toimintatuokiot nyt ihan helppoja, niitähän osaa järjestää vaikka silmät kiinni ja kädet selän taakse sidottuna. Erityistarpeisia lapsia oli myös, ei niin mitään ongelmia. Vanhemmat ihmettelivät, että mitä täällä päiväkodissa on tapahtunut, kun lapsi tulee niin mielellään sinne ja on kotonakin niin rauhallinen. Nimenomaan kun katselin sitä vakkarihoitajien ja opettajien toimintaa, niin päätin, että omia lapsia en ikinä vie päiväkotiin.  Heille kaikki muu oli tärkeämpää kuin se lasten kanssa oleminen, heidän kuunteleminen ja sylissä pitäminen. Kaikkein mieluiten oltiin porukoissa ja juoruttiin, erityisesti lasten vanhemmista. Siinä olikin yksi suuri syy, miksi en lopulta alalle hakeutunut.

Ja hoitajista oli tietysti ihan hirveää, että kouluttamaton nuori tyttönen tuurasi lastentarhanopettajia, se kun olisi aina kuulunut koulutetulle, eli joku vakihoitaja lton tuuraajaksi ja minä tuuraamaan hoitajaa. En tiedä, miksi minut kuitenkin usein palkattiin lto:n paikalle, ehkä rahan takia. 

Toki päiväkodeissa oli eroja, oli huonompia ja hitusen parempia, mutta ei yhtään oikein hyvää. Suurin osa henkilökunnasta näytti vihaavan työtään. Vanhemmat hoitajat olivat väsähtäneitä. Usein oli tunne, että mun pitäisi opettaa heitä, ei voinut uskoa että ovat ammattilaisia. Olihan joukossa muutama ihan hyväkin hoitaja tietysti, mutta enimmäkseen sellaista valittajaporukkaa. 

Eli joo kyllä, puoli vuotta hoitajille ja vuosi lastentarhanopettajille olisi ihan riittävä koulutus, siinä ehtii opettaa vasun tekemiset vaikka kymmenen kertaa. 

Sanoo ihminen, joka ei ole ikinä tainnut valtakunnallista vasua avatakaan. Tai yhtään syvemmin miettiä, jokaisen lapsen yksilöllistä kokemusta ryhmässä olosta.

Nimimerkillä, apulaisen, hoitajan ja lto:n töitä tehnyt. Jos toimintatuokiot on helppo vetää tuosta vain vasemmalla kädellä hatusta, ja erityistarpeiset menevät siinä sivussa, niin silloin voi olla jo 100% varma, että tekee työnsä väärin. Ainakin siitä näkökulmasta, mitä laki työltä edellyttää.

Minun lapseni ainakin ansaitsee parempaa.

Eläintenhoitaja (Minulla on kokemusta monesta eri eläinlajeista ja niiden hoidosta, jonka takia pärjäisin eläintenhoitajana.)

ICT-asentaja (Harrastuksiini kuuluu elektroniikka ja tietotekniikka. Olen työskennellyt tietokonealalla ja IT-tukihenkilönä.)

Myyjä (Feissarin hommia on tultu tehtyä. Olen ollut myös kaupassa myyjänä.)

Kaupan hyllyttäjä

Lehdenjakaja

Siivooja

Maalari (Remonttihommia olen tehnyt kaupungin alaisena. Pääasiassa maalasin pintoja ja pinnoitin lattioita.)

Varastotyöntekijä

Vartija

Taksikuski

Kokki (Ruoanlaitto on lähellä sydäntäni. Tiedän ruoanlaitosta paljon ja osaan tehdä todella monia eri ruokalajeja.)

Aikoinaan pääsin kirjastoon kesälomittajaksi ihan vain sillä koulutuksella, että olin ylioppilas ja olin käynyt konekirjoituskurssin.  Tuota ylioppilaskoulutustakaan ei olisi tarvittu, mutta olihan se tietysti eduksi.  Siitä alkoi kirjastotyöurani.  Mitään koulutusta ei edes ollut silloin sellaiselle nimikkeelle kuin kirjastoapulainen.  Kolmen vuoden päästä sain vakituisen viran ja jossain vaiheessa kävin sitten ns. kirjastoalan siirtymävaiheen kurssin, jossa opetettiin kaikki ne asiat, jotka jo osasin.  Tärkeimpinä luokitus ja luettelointi sekä kirjallisuudentuntemus.  Nykyään alalle on jo oikea koulutus, mitään virkailijakoulutusta ei ole, vaan kaikki alalle valmistuvat ovat kirjastonhoitajia.

Aloitin työt aikana, jolloin ei ollut atk:ta.  Kaikki tehtiin manuaalisesti.  Työ on ollut paras opettaja ihan kaikessa.  Kursseja olen käynyt monenmoisia, satutuntien pitämisestä asiakaspalveluun,  erityisasiakkaiden kohtaamiseen, kokoelmatyöhön ja musiikkiosaston hoitamiseen.  Olen käynyt myös kursseja siihen, miten kirjoja ja äänitteitä korjataan.  Ne on taitoja, joista on ollut hyötyä muussakin elämässä.   Atk toi tietysti uudet haasteet, mutta myös helpotti töiden tekemistä aivan ratkaisevasti.  Olen pitänyt myös kirjaston kotipalvelua sekä  sairaalakirjastoa ja käynyt siihenkin kurssin potilaan kohtaamisesta.  Eli aika monipuolista hommaa on kirjastotyö.  Työn ohella kävin kauppaopiston iltaopiskeluna. 

Kirjastotyö ihan siinä perustasolla (eli johtajat ja osastonjohtajat eri asia) on varmasti hyvä esimerkki työstä, jonka nimenomaan oppii siinä työtä tehdessä eikä välttämättä vaadi erityiskoulutusta, mutta pointti on siinä, että kaikista ei siihen ole.  Olen vuosien varrella toiminut perehdyttäjänä niin paljon, että voin ihan reippaasti sanoa, että ihan jokainen ei sitä työtä vain voi tehdä.  Asiakaspalvelutyö on ihan omanlaistaan ja jos ei ole lainkaan itse kiinnostunut lukemisesta ja kirjallisuudesta, on vaikea olla työssä, jossa asiakkaat kyselevät kirjoista kaikkea maan ja taivaan väliltä.  Yleensä kirjastoalalle valikoituu ne ihmiset, jotka ovat kirjallisuudesta kiinnostuneita ja kovia lukijoita itsekin.  Kaikista ei myöskään ole kirjojen kunnostajiksi eikä korjaajiksi.  Ei vain ole.  Kieliäkin olisi syytä osata edes vähän, koska asiakkaana voi olla vieraskielisiä ja koska lainattavana on myös vieraskielisiä kirjoja ja muita julkaisuja.  Ja jos et osaa kirjoittaa kirjan nimeä oikein, et sitä myöskään osaa asiakkaalle hakea. 

Nykyään kirjastotyö on muutoksessa.  Kirjastoihin on liitetty erilaisia palveluita, joita siihen ei ole ennen kuulunut.  Jossain kirjastossa on jopa asiamiesposti.  Siellä saattaa olla myös kassapalveluita muillekin kuin kirjaston asiakkaille.  Kirjastotyötä on pidetty hiljaisten hiirulaisten suojatyöpaikkana, mutta totuus on toinen.  Kirjastoalan ihmisen on nimenomaan oltava reipas ja ulospäin suuntautunut.  Suurin osa työstä tehdään muualla kuin siinä tiskin takana, mikä on se työ, joka sille asiakkaalle näyttäytyy.

Ole ollut niin pitkään tässä työssä., että nyt jo eläkepäivät häämöttää.  Alan hoitaa lastenlapsia kirjojen sijaan ja siirryn asiakkaaksi pelkästään.  Mutta sen voin sanoa, että työ kirjastossa on ollut elämäni lottopotti.  Ei rahallisesti, mutta henkisesti sitäkin enemmän.  Koulutusta siihen en aloittaessani tarvinnut, koska työ koulutti koko ajan tarpeen mukaan, mutta tietynlaisen asenteen ja suuntautuneisuuden se vaati.

Ilman koulutusta olen ollut kaupankassalla, kahvilassa, lastenhoitajana ja ala-asteen opettajana.

Sen sijaan ammatit joista tiedän että ei kukaan selviäisi/osaisi hoitaa ilman koulutusta (ihan sama vaikka muuta väittää :D), on ammatit missä on kyseessä ihmisten henki ja terveys. Eli lääkärit, ensihoitajat, sairaanhoitajat, kätilöt yms. Niitä hommia ei ilman koulutusta noin vain tehdä.

Suomessa on paljon sellaisia ammatteja joihin Suomessa koulutetaan ja vaaditaan koulutus mutta muualla ovat ihan puhtaasti sellaisia ammatteja joihin mennään juoksulikka-poika-aloituksella ja ylennetään pikkuhiljaa:) Mut Suomihan haluaa olla KORKEAKOULUTETTU maa jossa kaikilla koulutus. Se KOULUTUS on paljon tärkeämpää kuin itse työssä oleminen. Ja se näkyy. Eikä kovin positiivisella tavalla.

Myyjän työ Alkossa, perse vaan leviää siinä hommassa.

- terveyskeskuslääkäri

Oikeasti. Tuntuu ettei ne tee mitään muuta kuin googlettaa.

Mikä tahansa tavan myyjä. Ei tarvi tutkintoa sillä tasolla, jos ei vastaa taloudesta. Perehtymisen tuotteeseen kylläkin.

Siivooja, roskien kerääjä, liikenteenohjaaja, parkkiliisa, puhelinmyyjä, ilmaislehtien jakaja, postin jakaja, respa, varaston hoitaja, ahtaaja, koulunkeittäjä päiväkodin hoitaja.

Eipä tarvi enää mihinkään asiantuntijatyöhönkään. Avi ja ammattiliitotkin tilaavat asiantuntijoita puhumaan tilaisuuksissaan, jotka tempovat tuulesta puhumansa sisällöt, perehtymättä tai tutkimatta asioita kunnolla. On nähty tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten huomaisitkin pilanneesi asiakkaan kalliit lattiat, koska valitsit siihen väärän puhdistusaineen ja puhdistustavan :O

Netistä voi etsiä mikä puhdistusaine sopii millekin pinnalle. Ei ole ydinfysiikkaa.

Mitoitetun työajan puitteissa et taida ehtiä googlettelemaan :D

Ette ole mitään siivonneet.  Se menee niin että jos siivouspaikka ei itse osaa sanella miten mörskäänsä hoidetaan, niin siivousfirma päättelee asian ja lyö purnukat siivoojan kouraan että näillä mennään. Siivous vastaa tasoltaan tavallista kotisiivousta, se varsinainen hygieniasiivous laitoksissa sitten on vähän muuta mutta yhtäkaikki järjestettyä. Eikä tämä tarkoita ettei siivooja voisi olla kyvykäs itsekin tarvittavat tiedot haalimaan mutta mitä järkeä siinä olisi. Näin oli silloin meikän aikaan. Harva homma muuten sallii mitään omaehtoista luovuutta työtavassa tai ongelmanratkaisussa älykkäiltäkään, siksi se yhtenäinen koulutus. Tai edes se perehdytys.