Lue keskustelun säännöt.
Nainen on valinnut miehensä, joten kai mies on tärkeämpi kuin lapset?
Kommentit (32)
Yhtä tärkeitä, eri tavalla kuitenkin. Mitä isommiksi lapset ovat kasvaneet, sen tärkeämmäksi mies on taas tullut. Lopulta lapset kuitenkin lähtevät ja tänne jäädään kahdestaan iloisesti ukkelin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoliso tietysti.
Lapset on show ssa vaan lisämauste, ja häipyvät, toivottavasti, aikuisina omille teilleen.
Puoliso on läheisin, tärkein, tarpeellisin ja rakkain.
Ilman lapsia voi elää, ilman puolisoa ei.
Vierailija kirjoitti:
He eivät ole samalla viivalla. Omalla tavallaan mies on ykkönen, koska ideaalissa suhteessa häneltä saa kumppanuutta, rakkautta ja tukea, sittenkin kun lapset ovat maailmalla.
Lapset taas on ykkösiä viivalla, joka menee miehen viivan ohi, jos näiden välille syntyy ristiriita. Lapsia rakastaa pyyteettömästi ja on velvollisuus vaalia heitä ja pitää huolta, kunnes kasvavat aikuisiksi.
Avainsana on velvollisuus.
Eli pakko.
Itse ajatrelen, että minun ja mieheni parisuhde on kaiken perusta. Koko perheen. Eli tässä mielessä mies tulee ykkösenä. Toki me molemmat lapsiamme rakastamme koko sydämistämme, ja heidän tarpeet on täytettävä ensisijassa. Arki pyörii pääasiassa lasten ympärillä. Mutta kyllä itse odotan joka päivä sitä hetkeä, kun lapset on nukkumassa, talo hiljainen, ja voin käpertyä tuon maailman ihanimman ihmisen kainaloon, jonka kanssa kaksin olemme saaneet kaiken tämän aikaan.
Ap sinäkin olet äidillesi se tärkein 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä yhtään ihmettele nykyajan erotilastoja, kun lähes jokainen laittaa parisuhteen paussille kun lapset syntyvät :o ja kun ottaa huomioon, kuinka kauan kestää, että lapset ovat muuttaneet kotoa...
Missä perheessä aikuiset ja lapset kilpailevat huomiosta, kuulostaa painajaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat molemmille tärkeimmät kun he ovat pieniä ja ovat vanhempiensa vastuulla. Itse olen siinä tilanteessa, että lapseni ovat aikuistumassa ja esikoinen on jo muuttanut tyttöystävänsä kanssa yhteen. Tässä tilanteessa toki rakastan lapsiani ja autan ja tuen pyydettäessä, mutta he ovat vastuussa itsestään. Tässä vaiheessa alkaa parisuhde miehen kanssa palata ykköseksi. Tokihan suhdetta on hoidettu ja ylläpidetty aiemminkin.
Juuri näin! Riippuu lasten iästä. Mitä nuorempi lapsi, sitä riippuvaisempi lapsi on vanhemmistaan ja sitä suuremmalla prioriteetilla lasten tarpeet tulisivat olla. Vauvalle ja pikkulapselle äiti ja isä ovat kaikkein tärkeimmät ihmiset. Jossain vaiheessa elämää tämä kuitenkin muuttuu. Nuoruudessa kaverit alkavat olla yhä tärkeämpiä. Aikuinen lapsi ei enää tietyssä vaiheessa tarvitse vanhempiaan ja hänen elämässään voi olla muita, tärkeämpiä ihmisiä (kuten oma puoliso). Jos siis lapsen prioriteetit muuttuvat elämän myötä, miksei vanhempien prioriteetit saisi muuttua? Se on ainoastaan luonnollista.
Vierailija kirjoitti:
Muistelen, että tätä on tutkittu ja puolison menetys on raskain menetys mitä voi sattua. Koska silloin jää tavallaan perheessä yksin, ainoaksi aikuiseksi. Eihän lapsilta samalla tavalla voi hakea tukea, kun toiselta aikuiselta. Aikuisen täytyy olla tuki lapselle. Jos menettää lapsen on voi sen surun jakaa puolison kanssa. Toisaalta ns suojeluvietti on varmasti suurin lapsia kohtaan.
Tuo oli vain joku tutkimus, jonka aikoinani muistan nähneeni. Oikeasti en usko, että ihmisen surua ja menetyksiä voi mitata. Ihan sama onko kuollut lapsi, puoliso, sisarus, lemmikki jne, ei kukaan ulkopuolinen voi surun määrää määritellä.
Kukaan ei sure puolisonsa kuolemaa enemmän kuin lapsensa. Ainoastaan ehkä lapseton (ja vähän yksinkertainen) voi ajatella näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies voi jossain vaiheessa olla entinen mies. Lapsista ei koskaan tule entisiä lapsia (vaikka monet etävanhemmat niin kuvittelevatkin).
He eivät ole samalla viivalla. Omalla tavallaan mies on ykkönen, koska ideaalissa suhteessa häneltä saa kumppanuutta, rakkautta ja tukea, sittenkin kun lapset ovat maailmalla.
Lapset taas on ykkösiä viivalla, joka menee miehen viivan ohi, jos näiden välille syntyy ristiriita. Lapsia rakastaa pyyteettömästi ja on velvollisuus vaalia heitä ja pitää huolta, kunnes kasvavat aikuisiksi.