Siis vaikuttaako kiinnostukseesi miestä kohtaan oikeasti se, millainen auto hänellä on?
Merkki, vuosimalli, hinta? Tertkö tästä johtopäätöksiä siitä, haluatko kyytiin vai et?
Kommentit (62)
Sekä sotkuiset pillurallitoyotat että ylihienot munanjatkeet (joku citymaasturibemari, urheiluautot tms) on turnoffeja. Automiehet on epäkiinnostavia omaan makuun, miehellä saisi olla muuta elämää kuin tavarat. Toisaalta ehkä perhefarmarikin vähän siinä ja siinä. Autoton on hyvä, tai joku järkiauto.
Vierailija kirjoitti:
Auto kuin auto, kunhan on.
Polkupyörällä ja julkisilla liikkuva aikuinen mies on melko huvittava ja seksitön.
Polkupyörällä ja julkisilla liikkuva aikuinen on ainakin täällä pääkaupunkiseudulla ihan normaali, fiksu ihminen. En sitten tiedä miten siellä jumalan selän takana liikenneasiat pitää ratkaista...
Minullapa ei ole ajokorttia, en ole koskaan ajanut enkä luultavasti koskaan ijokkaan. Mitäpäs mammat siihen sanoo?
Mies 22v
Vierailija kirjoitti:
Auto kuin auto, kunhan on.
Polkupyörällä ja julkisilla liikkuva aikuinen mies on melko huvittava ja seksitön.
Päinvastoin. Mikäli asuu alueella, missä on toimiva joukkoliikenne vain typerys pitää omaa autoa jos sitä ei tarvitse välttämättä esim työajoon.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän arvostan järjen käyttöä.
Mitä järkeä maksaa pellistä isoa hintaa jonka arvo ei kauaa kestä?Ymmärrän toki kateuden merkityksen tässäkin asiassa.
Minulla on samanlainen suhde naisten koruihin. Kertoo tyhmyydestä jos on käyttänyt suuria summia itsensä koristeluun.
t. Mies
Uudella miehelläni ei ole autoa. Hän pyöräilee. Lähdenkö siis vertailemaan pyörien malleja, merkkejä ja hintaluokkaa? En oikeen osaa ymmärtää, miksi omaisuuden pitäisi määrittää ihmistä.
Mulla on Fiskarsin sakset, olenko nyt hyvä ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Minullapa ei ole ajokorttia, en ole koskaan ajanut enkä luultavasti koskaan ijokkaan. Mitäpäs mammat siihen sanoo?
Mies 22v
Ja syynä on päihdeongelma.
Kun mieheltä löytyy ajokortti, luottokortti ja aseen hallussapitolupa, niin kyseessä on valioluokan mies.
Vähän.Volvomies ei ole tyyppiäni.
Ei pahemmin, vaikka kyllä autostakin voi oppia kaikenlaista ihmisestä ja se voi olla epäviehättävää.
Lähinnä tulee mieleen pari esimerkkiä elävästä elämästä joiden tiedän paljastavan kyseisistä tyypeistä jotain sellaista minkä takia heidän kanssaan ei kannata seurustella: hyvin sotkuinen ja sisältä likainen auto, ja toisaalta auto joka on turhan rakas ja omistajansa egolle tärkeä, sellainen selvä munanjatke. Jälkimmäisellä en tarkoita sympaattisia autonörttejä vaan tyyliin espoolaisia pikkuporvareita joille Audi tai BMW on heidän kallisarvoisen statusasemansa symboli.
Täytyy sanoa, että ainoa auto, jolla en itse suostuisi ajamaan, on farmari. Sama koskee miestä, farmarit on nounou.
Minulla on vaikuttanut kaksi kertaa elämässä tuo asia. Kerran kävin treffeillä miehen kanssa, jonka auto oli todella todella epäsiisti, haisi sisältä pahalle ja oli täynnä kaikenlaista tahmaa ja roskia, takapenkillä oli joku pakoputki odottamassa vissiin asentamista tms. Kerran taas kävin treffeillä miehen kanssa, jolla oli kallis urheiluauto, mikä sinänsä oli kai ihan ok, mutta siinä oli hyvin vaaleat nahkapenkit ja hän varoi niitä ihan hysteerisesti, katsoi vaatteitani arvioiden että saatanko aiheuttaa tahroja autoon (no en, olen siisti), kertoi että hän ei oikein koskaan ota kyytiin ketään kun haluaa auton pysyvän sisältä kuin uutena jne.
Vierailija kirjoitti:
Minullapa ei ole ajokorttia, en ole koskaan ajanut enkä luultavasti koskaan ijokkaan. Mitäpäs mammat siihen sanoo?
Mies 22v
Sanon että tulet vielä vanhaksi tai sinun läheisesi tulevat, jolloin mieli saattaa muuttua. Mutta muuten olen itsekin samoilla linjoilla. Auton ja kortin hankin sitten kun elämässäni on ihmisiä jotka eivät pärjää ilman apuani paikasta toiseen liikkumisessa.
Suurin osa uusista autoista on hankittu kovalla velkarahalla. Naurettavaa touhua.
Ei juurikaan vaikuta. Joku amisten maata hipova rämisevä bemari on kyllä turn off. Periaatteessa myös joku äärimmäisen naisellinen auto, mutta käytännössä tuskin vaikuttaisi jos mies muuten on kiinnostava.
Se onkin sitten toinen juttu, jos ei ole ajokorttia. Se olisi vähän turn off. En ole sinkku enkä tiedä mitään parempaa kuin yhteiset reissut mieheni kanssa joilla ajellaan jonnekkin kauas minne huvittaa. Se olisi tylsää, jos joutuisi itse ajamaan koko ajan, kun kyse on oikeasti pitkästä matkasta. Mutta jos olisi valmis mahdollisesti kortin hankkimaan joskus ei se olisi ongelma.
Mitään täysin autoiluvastaista en jaksaisi katsella, vaikka turhaa autoilua pitäisikin välttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullapa ei ole ajokorttia, en ole koskaan ajanut enkä luultavasti koskaan ijokkaan. Mitäpäs mammat siihen sanoo?
Mies 22v
Ja syynä on päihdeongelma.
Kun mieheltä löytyy ajokortti, luottokortti ja aseen hallussapitolupa, niin kyseessä on valioluokan mies.
Äläpäs heitä vääriä syytteitä. Syy ajokortin puutteeseen on ensinnäkin ajokoulun korkea hinta ja toiseksi ajokortin tarpeettomuus. Jos haluan mennä jonnekkin hyppään joko fillarin selkään tai käytän julkisia. En pidä paikoillaan istumisesta.
Mies 22v
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, että ainoa auto, jolla en itse suostuisi ajamaan, on farmari. Sama koskee miestä, farmarit on nounou.
Tämä muuten kirpaisi! Ajattelin ennen noin, sitten tuli rempattua okt lattiasta kattoon ja vaihdoin samaan syssyyn sedanin farmariin kun ei jaksanut aina puljata kärryjenkään kanssa. Sitten vaihdoin farmarin lavikseen ja on vielä kätevämpää. En tiedä itsekään enää mitä ajatella tästä :D Huippunaisellinen autovalinta huvittaa joskus miestäni.
Ei vaikuta erityisesti ainakaan omalla kohdallani, ei tarvitse olla autoa ollenkaan. Mutta jos miehellä kuitenkin on 60-luvun lopun/ 70-luvun alun Dodge Challenger tai Charger, niin kyllä mä voin kyytiin lähteä.
Minulla ei ole koskaan ollut autoa. Olen seurustellut teini-iästä saakka monen naisen kanssa. Tyttöystävillä on ollut autoja kuten nykyään vaimollanikin. Ei ole vaikuttanut mielestäni mihinkään ikinä tyttöystävien vanhakantaisille isille se on kuitenkin ollut ihmetyksen aihe monen monta kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullapa ei ole ajokorttia, en ole koskaan ajanut enkä luultavasti koskaan ijokkaan. Mitäpäs mammat siihen sanoo?
Mies 22v
Sanon että tulet vielä vanhaksi tai sinun läheisesi tulevat, jolloin mieli saattaa muuttua. Mutta muuten olen itsekin samoilla linjoilla. Auton ja kortin hankin sitten kun elämässäni on ihmisiä jotka eivät pärjää ilman apuani paikasta toiseen liikkumisessa.
Se on silloin eriasia kun läheiset asuvat toisella puolella maata kuten. Itse olen rakentanut turvaverkkoni toisin, enkä ole niin riippuvainen läheisistä. Otan silti kerran tai pari vuodessa junan ja käyn toki moikkaamassa vanhempiani.
Mies 22v
Auton merkkiä ja mallia enemmän kiinnostaa se miten siitä huolehditaan. Muistuttako uudehko auto kaatopaikkaa jossa öjynpainevalo vilkkuu ja alusta kolisee vai onko vanhempi auto siisti ja moitteettomassa kunnossa? Onko auto miehelle pyhä lehmä johon ei saa mennä työvaatteissa peittämättä penkkiä vai onko siellä tupakantuhkan polttamia jälkiä ja epämääräisiä tahroja penkeissä.
Sillä ei oikeastaan ole väliä onko auto egon jatke vai harkittu työjuhta, aikuinen mies kyllä oletusarvoisesti tietää minkälaisen auton haluaa ja hänellä tulee olla myös varaa siihen ja siitä huolehtimiseen. Ellei ole niin menevätkö rahat viinaan, ylisuuriin elareihin tai muuhun vähemmän toivottuun asiaan.
Auto kertoo omistajastaan aika paljon, siksi se kiinnostaa melkoisesti.