Mitä te pariskunnat teette viikonloppuisin?
Varsinkn te joilla lapset jo teinejä?
Meillä aina yhtä ja samaa, ruokakaupassa käyminen ainoa "ohjelmanro", kun ei ole tuttavaperheitäkään joita tapailla, tai ystäviä.
Kommentit (30)
Käydään aamukahvilla jossain kivassa paikassa, sitten ehkä ostoksilla tai kirpparilla tai ajellaan autolla muuten vaan huvikseen. Päivällä tehdään ruokaa kotona, käydään kaupungilla vaikka jossain markkinoilla, museossa, kävelemässä. Illalla katsotaan vähän telkkaria tai hiukan nettiä, ratkotaan ristikoita, käydään bistrossa, syödään, jutellaan, käydään elokuvissa tai teatterissa. Välillä toki leikitään kissan kanssa. Ei siis kaikkia näitä joka viikonloppu, mutta aina joitakin. Ylipäänsä EI vietetä aikaa jotain tosi-tv tai putous -ohjelmia katsellen.
Naidaan, syödän, otetaan olutta, nukutaan ja taas paneskellaan
Vierailija kirjoitti:
Heti kun teinien silmä välttää niin ollaan alasti. On jo vahingossa aiheutettu sellaiset traumat ettei nuo teinit ihan pian tarvi ehkäisyvälineitä. Ainakin ovat oppineet koputtaamaan joka ikiseen kiinni olevaan oveen.
Niille oli aivan turha selittää että se on ihan normaalia. Me ollaan ällöjä ja oksetetaan niitä. Vain ja ainoastaan vaimon pyynnöstä en suomenna niille mikä on ällöä. Hiton teinisana ällö.
Tehdään me muutakin. Pelataan, katsotaan elokuvia ja joskus vaan olla möllötetään.
Tuosta kaupassakäynnistä niin meillä käy jompikumpi. Sellainen asia mikä ei yhdessä onnistu. Minä en kestä odottaa ja nainen ei kestä nopeaa tapaani. Teinit saa esittää toivomuksia ja järkevät sellaiset lähes aina toteutuu. Näiden teinien mielestä jos kaupassa käynti olisi urheilulaji niin voittaisin kultaa. Ne tykkää olla mukana kun siinä mennään eikä meinata.
Kiitos nauruista:)
Ei me tehdä miehen kanssa mitään erikoista. Miehellä on vuorotyö, joten välillä se on töissä, päivävuorossa 11h tai yövuorossa 13h. Minä olin kolme vuotta "normaaliaikoihin" töissä, muuten olen minäkin ollut aina jotenkin vuorotöissä, ei ole tullut mitään erikoisia "viikonloppujuttuja" lapsille se viikonloppu on tärkeä kun ei tarvi mennä kouluun, ja mulle kun mun ei tarvi herätellä niitä, vaan ne sitten ikävä kyllä herättelee mua jo joskus 9 aikaan, sitten käsken niiden olla hiljaa ja jatkan unia.
Minä käyn kaupassa aina yksin, silloin kun odotin kaksosia tuli mies mukaan kantajaksi, muuten mies ei halua kauppoihin, minä ostan hänelle kengistä lähtien ihan kaiken. Mun mielestä on outoa että jonkun mielestä se on yhteistä tekemistä miehen kanssa että käydään kaupassa, mihin siinä sitä toista tarvii jos itse saa raijattua kamat autoon ja autosta kotiin?
Mutta joka tapauksessa, eikö se riitä että vapaapäivinä saa levätä ja tehdä mitä haluaa, ja joutuu pesemään pyykkiä ja siivoamaan jos ei töiden jälkeen ole jaksanut, miksi pitäisi tehdä miehen kanssa vielä jotain muuta?
Sven Viking kirjoitti:
Käydään aamukahvilla jossain kivassa paikassa, sitten ehkä ostoksilla tai kirpparilla tai ajellaan autolla muuten vaan huvikseen. Päivällä tehdään ruokaa kotona, käydään kaupungilla vaikka jossain markkinoilla, museossa, kävelemässä. Illalla katsotaan vähän telkkaria tai hiukan nettiä, ratkotaan ristikoita, käydään bistrossa, syödään, jutellaan, käydään elokuvissa tai teatterissa. Välillä toki leikitään kissan kanssa. Ei siis kaikkia näitä joka viikonloppu, mutta aina joitakin. Ylipäänsä EI vietetä aikaa jotain tosi-tv tai putous -ohjelmia katsellen.
Tappaisin mielummin itseni kuin eläisin näin.
Meillä on alle kouluikäiset lapset, joten aikaa ei sillai hirveesti ole, varsinkin, kun meidän lastenhoitoapu muutti puoleksi vuodeksi monen sadan kilometrin päähän. Tehdään siis yleensä asioita perheenä. Metsäretket on aika suosittuja ja nyt talvella hiihtäminen ja uimahalli. Jos meillä on sulan maan aikaan kahdenkeskistä aikaa, käydään ajamassa moottoripyörillä. Luulen, että kun lapset kasvavat, käydään hiihtämässä ja pyöräilemässä yhdessä.
Me käydään myös melko usein viikonloppuisin kavereiden tai sukulaisten luona tai meillä käy viikonloppuvieraita.
Vierailija kirjoitti:
Ei me tehdä miehen kanssa mitään erikoista. Miehellä on vuorotyö, joten välillä se on töissä, päivävuorossa 11h tai yövuorossa 13h. Minä olin kolme vuotta "normaaliaikoihin" töissä, muuten olen minäkin ollut aina jotenkin vuorotöissä, ei ole tullut mitään erikoisia "viikonloppujuttuja" lapsille se viikonloppu on tärkeä kun ei tarvi mennä kouluun, ja mulle kun mun ei tarvi herätellä niitä, vaan ne sitten ikävä kyllä herättelee mua jo joskus 9 aikaan, sitten käsken niiden olla hiljaa ja jatkan unia.
Minä käyn kaupassa aina yksin, silloin kun odotin kaksosia tuli mies mukaan kantajaksi, muuten mies ei halua kauppoihin, minä ostan hänelle kengistä lähtien ihan kaiken. Mun mielestä on outoa että jonkun mielestä se on yhteistä tekemistä miehen kanssa että käydään kaupassa, mihin siinä sitä toista tarvii jos itse saa raijattua kamat autoon ja autosta kotiin?
Mutta joka tapauksessa, eikö se riitä että vapaapäivinä saa levätä ja tehdä mitä haluaa, ja joutuu pesemään pyykkiä ja siivoamaan jos ei töiden jälkeen ole jaksanut, miksi pitäisi tehdä miehen kanssa vielä jotain muuta?
Just näin! Ei tarvitse tehdä mitään erikoista. Lepääminen, juttelu puolison kanssa ja rästitöiden tekeminen riittää ihan hyvin viikonlopun tekemiseksi.
Käydään ruokakaupassa varastamassa herkkuja, kun on yleensä sillai tungosta, ettei myyjät huomaa ;D
Harrastetaan seksiä,paljon,ja pitkän kaavan mukaan. Vähän viiniä joskus,runsaasti intohimoa. Antaa kummasti virtaa uuteen viikkoon,ja rentouttaa edellisen viikon stressistä.