Olisiko sinun vaikea hyväksyä isäsi uusi tyttis joka on sinua nuorempi? Tuntuu vaikealta
En ole uskaltanunt puhua vielä mutta nyt tuntuu että menee aika vakavaksi ja jossain vaiheessa olisi pakko esitellä lapsille. Ikäeroa ei kuitenkaan ole kuin pari vuotta että melkein samanikäisiä ovat. Koen tilanteen hankalaksi mutta ehkä pelkään turhaan. M45
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
Oho, jopa on kritiikkiä ketjussa. En ole omalla kohdallani huomannut moisia ennakkoasenteita - olen itse 43 ja avopuolisoni on 20. Omat, sekä hänen sukulaisensa ja kaverimme ovat suhtautuneet suhteeseemme lämmöllä. Onneksi ei ole tullut tehtyä lapsia, jotka olisivat ehkä yhtä tuomitsevia kuin porukka tässä ketjussa :D
Niin? Tässä ketjussa kysyttiin lapsen näkökulmaa asiaan. Vähän eri asia jos sulla ei edes ole lapsia, joka on saman ikäinen kuin miesystäväsi. Huomaa kyllä, ettet osaa ajatella vanhemman näkökulmasta asiaa ollenkaan. Etkä varsinkaan sen lapsen.
No jos mun äiti hankkisi nyt nelikymppisen seurustelukumppanin niin eipä se mua haittaisi.
Kyllä yli 20 vuotta jos on ikäeroa, niin onhan se aika omituista. Siinä toinen ilmeisesti etsii isä/äiti-hahmoa ja toinen haluaa "kasvattaa" kumppaninsa mieleisekseen. Varsinkin jos ei pysty muun ikäisten kanssa seurustelemaan kuin 20 vuotta itseään nuorempien/vanhempien, niin kyseessähän on selvä fetissi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yli 20 vuotta jos on ikäeroa, niin onhan se aika omituista. Siinä toinen ilmeisesti etsii isä/äiti-hahmoa ja toinen haluaa "kasvattaa" kumppaninsa mieleisekseen. Varsinkin jos ei pysty muun ikäisten kanssa seurustelemaan kuin 20 vuotta itseään nuorempien/vanhempien, niin kyseessähän on selvä fetissi.
Mitä omituista - tai väärää - on fetisseissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuisi oudolta, mutta jokainen tekee omat ratkaisunsa eikä minulla olisi asiaan mitään sanomista.
Jos isä on onnellinen, niin silloin minäkin olen onnellinen hänen puolestaan.
Tämähän on aina se poliittisesti korrekti vastaus, mutta kuinka pitkälle ihmiset voivat mennä oman onnellisuutensa tavoittelussa välittämättä lähipiiristään? Sanoisin että fiksumpi ihminen ottaa huomioon myös muiden tunteet jos ne jotain merkitsevät. Siis lapset ja sukulaiset, ystävät ym.
Kyse on aikuisista ihmisistä. Minusta ei ole taas normaalia, että pitää elää toisten ihmisten mielipiteiden ja normien mukaan. Siis jättää seurustelematta esim. sukulaisten ja ystävien takia. Ei ole kovin kummoisia ystäviä, jos tuollaisesta alkaisivat moralisoida.
Äitini kuoleman jälkeen autoin isää löytämään uuden suhteen. Neuvoin deittisivustot ja kirjoitin jopa pari sähköpostia isäni sanelun mukaan.
Ei tarvitse. Mutta ei voi myös painostaa läheisiä hyväksymään suhdetta, jos se tuntuu heistä omituiselta ja sen jälkeen ajattelee isästään eri tavalla. Eli silloin pitää olla valmis luopumaan siitä entisenlaisesta isä-lapsisuhteesta, jos uusi nuorempi naisystävä on tärkeämpi ja tämä vaikuttaa lapsiin negatiivisesti. Kukin tosiaan reagoi omalla tavallaan. Nämä tunteet ja näkemykset siitä, että tuntuisi oudolta nähdä oman isän seurustelevan saman ikäisen kanssa tai jopa nuoremman kuin itse on, ovat ihan oikeutettuja tuntemuksia eikä niitä tarvitse tukahduttaa kenenkään mieliksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yli 20 vuotta jos on ikäeroa, niin onhan se aika omituista. Siinä toinen ilmeisesti etsii isä/äiti-hahmoa ja toinen haluaa "kasvattaa" kumppaninsa mieleisekseen. Varsinkin jos ei pysty muun ikäisten kanssa seurustelemaan kuin 20 vuotta itseään nuorempien/vanhempien, niin kyseessähän on selvä fetissi.
Ei pidä paikkaansa ainakaan meidän suhteessa. Mulla ei tosiaan ole mitään fetissiä nuoriin miehiin (eksä oli jopa vanhempi), enkä tosiaankaan paapo avomiestäni (eikä tämä sitä odotakaan). Ihan tasavertaisessa suhteessa ollaan, mies on ehkä jopa enemmän käytännön tason järkevä kuin minä. (N43/M20)
Ei tavatessa tajuttu että ikäero on niin suuri, kun minä luulin häntä 10 vuotta vanhemmaksi ja hän vastaavasti minua 10 vuotta nuoremmaksi :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yli 20 vuotta jos on ikäeroa, niin onhan se aika omituista. Siinä toinen ilmeisesti etsii isä/äiti-hahmoa ja toinen haluaa "kasvattaa" kumppaninsa mieleisekseen. Varsinkin jos ei pysty muun ikäisten kanssa seurustelemaan kuin 20 vuotta itseään nuorempien/vanhempien, niin kyseessähän on selvä fetissi.
Mitä omituista - tai väärää - on fetisseissä?
No itse en ainakaan halua, että kukaan seurustelee minun kanssa jonkin fetissin takia. Haluan, että minun kanssa ollaan sen takia, millainen ihminen olen kokonaisuudessaan eikä siksi, että tyydytän tämän henkilön tietyn fetissin. Esim. jonkun pääasiallinen syy olla toisen kanssa on tämän ikä, paino jne. eikä tämä kyseinen henkilö itse.
Mulla on toistakymmentä vuotta nuorempi "äitipuoli" isän toisesta avioliitosta. Isä oli jo eläkeiässä avioituessaan toistamiseen. Siinä vaiheessa kun sain selville isäni henkilöllisyyden, oli hän jo ehtinyt kuolla.
Vierailija kirjoitti:
En ole uskaltanunt puhua vielä mutta nyt tuntuu että menee aika vakavaksi ja jossain vaiheessa olisi pakko esitellä lapsille. Ikäeroa ei kuitenkaan ole kuin pari vuotta että melkein samanikäisiä ovat. Koen tilanteen hankalaksi mutta ehkä pelkään turhaan. M45
Mun appiukon vaimo on minua vuoden nuorempi, samalla ollen mun miestäni 8 vuotta nuorempi. Appiukkoni on 79, vaimonsa 42. :)
Ei siitä kannata tehdä mitään ihmeen numeroa, aikuisten ihmisten kohdalla ainakaan. Sit on eri juttu jos on menossa joku Danny ja Erika -tyyppinen romanssi, sellaista mä en edes esittelisi lapsilleni.
Meinaatko käyttää rahasi siihen ja sitten ihmetellä, kun tyttis lähtee toisen matkaan sen jälkeen?
En hyväksyisi, rupeaisin miettimään onko isäni käynyt kuumana kavereihini...hyi hitto.
Tulipa mieleen että isäni on presidenttimme ikäinen ja minä hänen vaimonsa ikiä. Ei kävisi mielessä olla oman isäni ikäisen ukon kanssa. Jotenkin sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yli 20 vuotta jos on ikäeroa, niin onhan se aika omituista. Siinä toinen ilmeisesti etsii isä/äiti-hahmoa ja toinen haluaa "kasvattaa" kumppaninsa mieleisekseen. Varsinkin jos ei pysty muun ikäisten kanssa seurustelemaan kuin 20 vuotta itseään nuorempien/vanhempien, niin kyseessähän on selvä fetissi.
Mitä omituista - tai väärää - on fetisseissä?
No itse en ainakaan halua, että kukaan seurustelee minun kanssa jonkin fetissin takia. Haluan, että minun kanssa ollaan sen takia, millainen ihminen olen kokonaisuudessaan eikä siksi, että tyydytän tämän henkilön tietyn fetissin. Esim. jonkun pääasiallinen syy olla toisen kanssa on tämän ikä, paino jne. eikä tämä kyseinen henkilö itse.
Hyvä pointti. Fetisseissä ei ole mitään väärää, mutta yleensä niillä kai tarkoitetaan johonkin spesifiin asiaan kohdistuvaa seksuaalista kiinnostusta (esim. kengät) eikä ole tarkoitus typistää ihmistä fetissiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löisin isääni välit poikki jos hän esittelisi minulle itseäni nuoremman naisen ja pitäisin huolen, ettei nainen jää suhteeseen isäni kanssa. Kysymys kuitenkin kuuluu. Kuka helvetti huolii isänsä ikäisen vanhan ukkelin vaivoikseen?
Vaikutat todella miellyttävältä ihmiseltä.
Voi kyynel. Se vaan nyt on helvetin ällöttävää, jos ikäeroa on joku 40 vuotta. Ja sen tiedän tasan tarkkaan, että itseäni nuorempi nainen olisi lähinnä isin rahojen perään. Onneksi iskä on järkevä, eikä haikaile nuorempien perään vaan ihan ikäisiään katselee.
Hankalaahan se on. Välit menee yleensä, siitä lähdetään. Sitä ei helpota sekään että tuollaisilla naisilla on yleensä ns. "daddy issues". Siinä pääsee lapset kokemaan mitä se on kun uusi vaimo on kateellinen iskästä (joka on uudelle vaimolle sekä puoliso että "isä").
Vierailija kirjoitti:
En hyväksyisi, rupeaisin miettimään onko isäni käynyt kuumana kavereihini...hyi hitto.
.
juu isot ikäerot on tästä syystä helpompi ymmärtää jos miehellä ei ole lapsia imo
No mun isäni on aina ollut "hutsu" mies , jolla naisia joka sormella. Jos vakiintuisi jonkin naisistaan kanssa, niin vähän kävisi tyttöparka sääliksi, kun ottaisi vanhan miehen ja vielä isäni kaltaisen. Mutta isä on kuitenkin isä, joten meidän välejä ei muuttaisi... oon jo aikaa sitten hyväksynyt, ettei isäni ole mikään hyvä "miehenmalli", joten hänen valintansa ei silleen hetkauta.
Vierailija kirjoitti:
En ole uskaltanunt puhua vielä mutta nyt tuntuu että menee aika vakavaksi ja jossain vaiheessa olisi pakko esitellä lapsille. Ikäeroa ei kuitenkaan ole kuin pari vuotta että melkein samanikäisiä ovat. Koen tilanteen hankalaksi mutta ehkä pelkään turhaan. M45
Ylipäätään, jos 45-vuotiaalla miehellä on "tyttis", niin asia on vaikeasti hyväksyttävissä.
Provohan olit, mutta samalla mitalla takaisin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tuntuisi oudolta. Musta se on todella outoa jos vanhempi tuntee seksuaalista vetoa oman lapsen ikäisiin. Pitäisin isääni pervona.
Kaikki miehet haluavat parikymppisiä naisia. Tutkittu fakta.
https://www.huffingtonpost.com/2014/09/30/dating-age-study-_n_5903804.h…
Eli sun näkemyksesi mukaan kaikki miehet ovat pervoja. Onnellista loppuelämää, koitapa jotenkin pärjätä tuon asenteesi kanssa.
Aika yleinen asenne se on olla hyväksymättä suuren ikäeron suhteita. Hyvin harvoissa suhteissa ikäero on suuri ja moraali on eri asia kuin biologia. Koitapa pärjätä sen asian kanssa, että suurin osa ihmisistä ei moraalisesti noita suhteita hyväksy.
Trine kirjoitti:
Vaikka kuinka täällä tekopyhinä selittävät, että "rakkaus on vain numeroita" ja isän takia pitää olla onnellinen, en usko että KUKAAN tällaisen kirjoittaja seisoo sanojensa takana, kun heidän 60 v isä esittelee
uuden 17 v tyttöystävän..... Kyllä jossain kohtaa se ikäero on vaan liikaa.
Niin ja tätä asiaa puolustelevat miehet eivät seisoisi sanojensa takana silloin jos heidän tyttärensä esittelisi heille isää vanhemman vävyehdokkaat. Unohtusisi heti mielestä se, miten "luonnollista" miehen on haluta nuorta naista...
Suomessa taitaa olla paljon vanhemmistaan huolehtivia lapsia. Tai siis vanhempien rahoista. Onhan se ikävää, jos jälkikasvu jää nuoleen näppejään vanhempien "hurvitellessa".
Kyse on aikuisista ihmisistä. Minusta ei ole taas normaalia, että pitää elää toisten ihmisten mielipiteiden ja normien mukaan. Siis jättää seurustelematta esim. sukulaisten ja ystävien takia. Ei ole kovin kummoisia ystäviä, jos tuollaisesta alkaisivat moralisoida.
Äitini kuoleman jälkeen autoin isää löytämään uuden suhteen. Neuvoin deittisivustot ja kirjoitin jopa pari sähköpostia isäni sanelun mukaan.