Köyhää on turha syyllistää varojensa yli elämisestä kun varat on sellaiset ettei niillä ihminen pärjää.

Kaikki syytökset siihen suuntaan, että köyhillä on liikaa rahaa, ovat järjettömiä. 

Rikkailla on liikaa rahaa. Järkikin tämän sanoo. Mutta rikkaat ahneet syyllistävät köyhiä köyhyydestä eli siitä että heillä on liian vähän rahaa, ja myös siitä että köyhillä on liikaa rahaa. Kaikki tämä kertoo vain rikkaiden järjettömyydestä. 

Mikähän taika siinä onkin, että rikkaus tekee järjettömäksi ja epäloogiseksi. Mutta puuhakkuutta ikävä kyllä riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos 400 eurolla pystyy elämään niin 1600 tienaavalla pitäisi jäädä säästön 1200 kuussa. Se tekee vuodessa 14400 euroa.

Tuosta 400:sta on jo vähennetty asumiskulut, 1600:sta ei ole. 

Tätä meinasin itsekkin sanoa, että 400e jää vuokran, sähkön, lääkärimenojen jälkeen.

Ei jää minkään muun kuin vuokran jälkeen, jos siis joka kuu tili on nollilla eikä minkäänlaista omaisuutta ole.

Kela korvaa sähkön ja pakolliset lääkärimaksut. 

Ei kyllä ole korvannut, kun en ole toimeentulotuella.

sitten ei voi olla rahasta/omaisuudesta puutetta.

Meitä on tosi paljon jotka elää alle toimeentulotuen rajan ilman toomeentulotukea. Kuka mistäkin syystä. Jos et tiennyt tällaisen ryhmän olemassa olosta, niin Ihmettelen.

Ei pidä ihmetellä tietämättömien suurta tietämättömyyttä. Se on rajaton, kuten Einsteinkin totesi. 

Joo, kyllä perseaukisena pitää päästä toisten rahoilla huomaamaan. Kyllä se on vähintään ihmisarvon vastaista touhua, jos ei pääse viikoittain lattea liittämään ja juoruamaan frendien kaa Fazerin kahvilaan.

Mene töihin ja tienaa rahasi, äläkä kerjää yhteiskunnalta elatustasi.

Huomaamaan->hummaamaan...

En ole köyhä, mutta en myöskään ymmärrä tuota rahan syytämistä kahviloihin. Eikä monikaan ystävistäni harrasta samaa. 

Jos ystävä hylkää sinut siksi, ettei sinulla ole varaa käydä kahvilassa, anna sellaisen ystävän mennä. Elämässä ihmisiä tulee ja menee. Kahviloissa ei kannata istua lipittämässä seitsemän euron makulattea sen vuoksi, että saa otettua instagramiin kuvia kahvikupista ja merkkilaukusta ja pysyy siten inessä skenessä. Hulluksi on tämä maailman meno tosiaankin mennyt. 

Lopeta se ininä ja tee jotain. Säästä. Sijoita. Todennäköisemmin sillä pääset tuloksiin kuin itkemällä elämän epäoikeudenmukaisuutta. 

Tienaan ihan kivasti, ja kuinkahan usein käyn kahvilassa kahvilla.... pari kertaa vuodessa varmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syystä tai toisesta työttömäksi joutuneelta perheelliseltä viedään käytännössä koko elämä. Tuet ei riitä mihinkään. Itse olen sairastunut ja yhden lapsen ainoa vanhempi. Ellei eläkeikäiset vanhempani, jotka hekin köyhiä, auttaisi yhtään, en todellakaan tiedä miten selviäisimme. Oma lapseni on pieni vielä, mutta varsin terävä ja viisas. Ymmärtää hyvin että meille ei oikein mitkään menemiset ole mahdollista. Nyt on ihan turha sanoa että mikset säästä.

En tiedä miten säästän matkan muumimaailmaan 800km päähän näillä tuloilla. Hiihtoloman ”matka” saman kaupungin maksulliseen elämys paikkaan päiväksi tekisi ruokineen ja kulkemisineen (bussi 20km) reilusti yli 100e. Mistään tuntureille matkustamisesta ei viitsi edes haaveilla vaikka ei edes kaukana olisi.

Sitä tämä on. Olen luopunut omasta elämästä kokonaan. Ei se enää sureta, vaan se, että lapsi menettää niin paljon.

Meillä on pitkän aikaa eletty harhakuvitelmassa, että kaikkien lasten kuuluisi saada yhtä paljon. Ensin tuli peruskoulu, jossa kaikille lapsille haluttiin antaa tasa-arvoinen perusopetus. Sitten tuli subjektiivinen päivähoito-oikeus, jossa kaikille lapsille haluttiin antaa tasa-arvoinen varhaiskasvatus. Virheellisesti alettiin kuvitella, että kaikilla lapsilla kuuluu olla tasa-arvoinen lapsuus. Kuitenkin aina on ollut ja aina tulee olemaankin erilaisia vanhempia. Niin vanhemmuudeltaan, taloudelliselta tilanteeltaan kuin sosiaalisilta suhteiltaankin. Erilaisia isovanhempia, erilaisia sisaruksia, erilaisia kummeja. Perheet ovat erilaisia eikä lapsia voi mitenkään tasa-arvoistaa. Toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän. Sen vuoksi vanhempien tulisi tarjota lapsilleen paras mahdollinen lapsuus, mihin vanhempien resurssit riittävät. Eikä niinkään miettiä, mistä kaikesta lapsi jää paitsi. 

Olet oikeassa että ihmiset tulevat aina olemaan epätasa-arvoisia.   Lasten on saatava kaikki perusasiat ja samanlaiset lähtökohdat.

Huutolaiskulttuuri on menneisyyttä, on vaan hyväksyttävä.

Kumma sekin ettei lemmikkien merkitystä elämän laadun kohottajina ymmärretä.

Niin, perusasiat. Niitä ovat katto pään päällä, puhdas vesi, lämpö, vaatteet, ruoka, terveydenhuolto ja perusopetus. Muumimaailmat tai laskettelureissut eivät ole perusasioita. Samanlaisia lähtökohtia lapset eivät voi saada, koska niihin lähtökohtiin vaikuttavat lapsen elämässä olevat ihmiset. Jollain lapsella voi olla jo ennen koulun alkua hyvä kielitaito, koska lapsi on asunut vanhempiensa työn vuoksi muutaman vuoden ulkomailla ja oppinut vieraan kielen siellä. Jos tämä kieli on esim englanti, tällä lapsella on aivan erilaiset lähtökohdat kuin lapsella, joka ei osaa ennen koulun alkua sanaakaan englantia. Joku lapsi on nähnyt paljon maailmaa, erilaisia kulttuureja, käynyt vanhempiensa mukana museoissa, taidenäyttelyissä, konserteissa jne. Jollain lapsella on harrastuksia, joista on tulevaisuudessa hyötyä. Joillain lapsilla on välittävät ja rakastavat isovanhemmat ja/tai muita läheisiä sukulaisia. Tukiverkostot. Vanhemmilla, isovanhemmilla tai muilla sukulaisilla voi olla yritys, johon lapsi pääsee teini-iässä kesätöihin ja saa siitä sekä palkkaa että työkokemusta. 

Lapset eivät mahdottomia ja kalliita juttuja vaadi.

Nytkin silti korostat että epätasa-arvo on tarpeellista.

Siinä olet oikeassa että välittämistä ja läsnäoloa ei mikään korvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syystä tai toisesta työttömäksi joutuneelta perheelliseltä viedään käytännössä koko elämä. Tuet ei riitä mihinkään. Itse olen sairastunut ja yhden lapsen ainoa vanhempi. Ellei eläkeikäiset vanhempani, jotka hekin köyhiä, auttaisi yhtään, en todellakaan tiedä miten selviäisimme. Oma lapseni on pieni vielä, mutta varsin terävä ja viisas. Ymmärtää hyvin että meille ei oikein mitkään menemiset ole mahdollista. Nyt on ihan turha sanoa että mikset säästä.

En tiedä miten säästän matkan muumimaailmaan 800km päähän näillä tuloilla. Hiihtoloman ”matka” saman kaupungin maksulliseen elämys paikkaan päiväksi tekisi ruokineen ja kulkemisineen (bussi 20km) reilusti yli 100e. Mistään tuntureille matkustamisesta ei viitsi edes haaveilla vaikka ei edes kaukana olisi.

Sitä tämä on. Olen luopunut omasta elämästä kokonaan. Ei se enää sureta, vaan se, että lapsi menettää niin paljon.

Meillä on pitkän aikaa eletty harhakuvitelmassa, että kaikkien lasten kuuluisi saada yhtä paljon. Ensin tuli peruskoulu, jossa kaikille lapsille haluttiin antaa tasa-arvoinen perusopetus. Sitten tuli subjektiivinen päivähoito-oikeus, jossa kaikille lapsille haluttiin antaa tasa-arvoinen varhaiskasvatus. Virheellisesti alettiin kuvitella, että kaikilla lapsilla kuuluu olla tasa-arvoinen lapsuus. Kuitenkin aina on ollut ja aina tulee olemaankin erilaisia vanhempia. Niin vanhemmuudeltaan, taloudelliselta tilanteeltaan kuin sosiaalisilta suhteiltaankin. Erilaisia isovanhempia, erilaisia sisaruksia, erilaisia kummeja. Perheet ovat erilaisia eikä lapsia voi mitenkään tasa-arvoistaa. Toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän. Sen vuoksi vanhempien tulisi tarjota lapsilleen paras mahdollinen lapsuus, mihin vanhempien resurssit riittävät. Eikä niinkään miettiä, mistä kaikesta lapsi jää paitsi. 

Olet oikeassa että ihmiset tulevat aina olemaan epätasa-arvoisia.   Lasten on saatava kaikki perusasiat ja samanlaiset lähtökohdat.

Huutolaiskulttuuri on menneisyyttä, on vaan hyväksyttävä.

Kumma sekin ettei lemmikkien merkitystä elämän laadun kohottajina ymmärretä.

Niin, perusasiat. Niitä ovat katto pään päällä, puhdas vesi, lämpö, vaatteet, ruoka, terveydenhuolto ja perusopetus. Muumimaailmat tai laskettelureissut eivät ole perusasioita. Samanlaisia lähtökohtia lapset eivät voi saada, koska niihin lähtökohtiin vaikuttavat lapsen elämässä olevat ihmiset. Jollain lapsella voi olla jo ennen koulun alkua hyvä kielitaito, koska lapsi on asunut vanhempiensa työn vuoksi muutaman vuoden ulkomailla ja oppinut vieraan kielen siellä. Jos tämä kieli on esim englanti, tällä lapsella on aivan erilaiset lähtökohdat kuin lapsella, joka ei osaa ennen koulun alkua sanaakaan englantia. Joku lapsi on nähnyt paljon maailmaa, erilaisia kulttuureja, käynyt vanhempiensa mukana museoissa, taidenäyttelyissä, konserteissa jne. Jollain lapsella on harrastuksia, joista on tulevaisuudessa hyötyä. Joillain lapsilla on välittävät ja rakastavat isovanhemmat ja/tai muita läheisiä sukulaisia. Tukiverkostot. Vanhemmilla, isovanhemmilla tai muilla sukulaisilla voi olla yritys, johon lapsi pääsee teini-iässä kesätöihin ja saa siitä sekä palkkaa että työkokemusta. 

Lapset eivät mahdottomia ja kalliita juttuja vaadi.

Nytkin silti korostat että epätasa-arvo on tarpeellista.

Siinä olet oikeassa että välittämistä ja läsnäoloa ei mikään korvaa.

Ja juuri siksi tuolla aiemmassa sanoin, että vanhempien pitäisi pyrkiä tarjoamaan lapsilleen paras mahdollinen lapsuus niillä resursseilla, mitkä vanhemmilla on. Eikä keskittyä pohtimaan, mistä lapsi mahdollisesti jää paitsi. 

Tarkoitukseni ei ollut korostaa, että epätasa-arvo olisi tarpeellista. Tarkoitukseni oli korostaa, että täydellinen tasa-arvo ja täysin samat lähtökohdat  ei ole mahdollista. Välittämistä ja läsnäoloa ei voi korvata eikä yhteiskunta voi pakottaa ketään välittämään tai olemaan läsnä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset tulevat aina olemaan itsekkäitä. Oma tilanne on aina tärkeämpi, kuin muiden. Tämä näkyy köyhillä ja rikkailla. Jotkut köyhät vaativat muita antamaan lisää rahaa ilman, että heidän tarvitsee tehdä mitään ja jotkut rikkaat taas haluavat ottaa kaikki tuet köyhiltä pois. 

Eikä maailma kestäisi sitä, että kaikki olisivat rikkaita. 

On ihmisiä, jotka ovat itsekkäitä, ja on ihmisiä jotka eivät ole. Itsekäs ahnehtii itselleen muista piittaamatta, kun taas epäitsekäs ei sitä tee. Epäitsekäs huolehtii kaikista, muistakin, rakastaen lähimmäistään kuten itseään. 

Ahneet ja itsekkäät ovat aina syyttäneet köyhiä, koska he haluavat vierittää syyn omasta ahneudestaan muualle. Ahneet ja itsekkäät väittävät, ettei ole varaa elättää köyhiä. Mutta tosiasiassa meillä ei ole varaa elättää rikkaita.

Maailmassa pieni prosentti omistaa lähes kaiken, tämä eriarvoisuus on jotakin joka on pielessä. Eriarvoisuutta ei tule enempää kasvattaa, kuten rikkaat ja ahneet itse sanovat, vaan tarvitsemme tasa-arvoisuutta. Kukaan ei tarvitse yli kymppitonnia kuussa palkkana. Tarvitsemme minimipalkan, mutta tarvitsemme myös maksimipalkan. Ne ovat yhteiskuntapoliittisia päätöksiä, jotka voimme tehdä, halutessamme. Vain tahto siihen puuttuu, että maailma olisi parempi paikka kaikille. 

Tulojen ja varallisuuden jakautuminen osalle ihmisistä on ihan biologinen tapahtuma. Jos rahat nyt jaettaisiin tasan kaikkien kanssa, olisi taas hetken päästä sama tilanne että osa on laittanut varat poikimaan ja osa on hassannut kaiken koska ei osaa käyttää sitä tai ei välitä. Sitä varten on sosiaalijärjestelmä kuten meillä on. Tuetaan niitä jotka eivät oikein osaa pelata rahan kanssa.

Jos sitä tiukempaa "tasa-arvoa" haluat niin ei muuta kuin liityt kommunisteihin vaan.

Kaikkien köyhyyskeskusteluiden kuningaskommentti. Just näin se menis!!

Kiitos tämän keskustelun, huomasin etten ole tajunnut hakea minulle kuuluvaa sosiaalietuutta. Saisin tt tukea kaiketi noin sata euroa. Mitä enemmän minulle tukien nostamisesta vittuillaan, sitä varmemmin niitä haen. Thanks guys!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syystä tai toisesta työttömäksi joutuneelta perheelliseltä viedään käytännössä koko elämä. Tuet ei riitä mihinkään. Itse olen sairastunut ja yhden lapsen ainoa vanhempi. Ellei eläkeikäiset vanhempani, jotka hekin köyhiä, auttaisi yhtään, en todellakaan tiedä miten selviäisimme. Oma lapseni on pieni vielä, mutta varsin terävä ja viisas. Ymmärtää hyvin että meille ei oikein mitkään menemiset ole mahdollista. Nyt on ihan turha sanoa että mikset säästä.

En tiedä miten säästän matkan muumimaailmaan 800km päähän näillä tuloilla. Hiihtoloman ”matka” saman kaupungin maksulliseen elämys paikkaan päiväksi tekisi ruokineen ja kulkemisineen (bussi 20km) reilusti yli 100e. Mistään tuntureille matkustamisesta ei viitsi edes haaveilla vaikka ei edes kaukana olisi.

Sitä tämä on. Olen luopunut omasta elämästä kokonaan. Ei se enää sureta, vaan se, että lapsi menettää niin paljon.

Meillä on pitkän aikaa eletty harhakuvitelmassa, että kaikkien lasten kuuluisi saada yhtä paljon. Ensin tuli peruskoulu, jossa kaikille lapsille haluttiin antaa tasa-arvoinen perusopetus. Sitten tuli subjektiivinen päivähoito-oikeus, jossa kaikille lapsille haluttiin antaa tasa-arvoinen varhaiskasvatus. Virheellisesti alettiin kuvitella, että kaikilla lapsilla kuuluu olla tasa-arvoinen lapsuus. Kuitenkin aina on ollut ja aina tulee olemaankin erilaisia vanhempia. Niin vanhemmuudeltaan, taloudelliselta tilanteeltaan kuin sosiaalisilta suhteiltaankin. Erilaisia isovanhempia, erilaisia sisaruksia, erilaisia kummeja. Perheet ovat erilaisia eikä lapsia voi mitenkään tasa-arvoistaa. Toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän. Sen vuoksi vanhempien tulisi tarjota lapsilleen paras mahdollinen lapsuus, mihin vanhempien resurssit riittävät. Eikä niinkään miettiä, mistä kaikesta lapsi jää paitsi. 

Olet oikeassa että ihmiset tulevat aina olemaan epätasa-arvoisia.   Lasten on saatava kaikki perusasiat ja samanlaiset lähtökohdat.

Huutolaiskulttuuri on menneisyyttä, on vaan hyväksyttävä.

Kumma sekin ettei lemmikkien merkitystä elämän laadun kohottajina ymmärretä.

Niin, perusasiat. Niitä ovat katto pään päällä, puhdas vesi, lämpö, vaatteet, ruoka, terveydenhuolto ja perusopetus. Muumimaailmat tai laskettelureissut eivät ole perusasioita. Samanlaisia lähtökohtia lapset eivät voi saada, koska niihin lähtökohtiin vaikuttavat lapsen elämässä olevat ihmiset. Jollain lapsella voi olla jo ennen koulun alkua hyvä kielitaito, koska lapsi on asunut vanhempiensa työn vuoksi muutaman vuoden ulkomailla ja oppinut vieraan kielen siellä. Jos tämä kieli on esim englanti, tällä lapsella on aivan erilaiset lähtökohdat kuin lapsella, joka ei osaa ennen koulun alkua sanaakaan englantia. Joku lapsi on nähnyt paljon maailmaa, erilaisia kulttuureja, käynyt vanhempiensa mukana museoissa, taidenäyttelyissä, konserteissa jne. Jollain lapsella on harrastuksia, joista on tulevaisuudessa hyötyä. Joillain lapsilla on välittävät ja rakastavat isovanhemmat ja/tai muita läheisiä sukulaisia. Tukiverkostot. Vanhemmilla, isovanhemmilla tai muilla sukulaisilla voi olla yritys, johon lapsi pääsee teini-iässä kesätöihin ja saa siitä sekä palkkaa että työkokemusta. 

Lapset eivät mahdottomia ja kalliita juttuja vaadi.

Nytkin silti korostat että epätasa-arvo on tarpeellista.

Siinä olet oikeassa että välittämistä ja läsnäoloa ei mikään korvaa.

Ja juuri siksi tuolla aiemmassa sanoin, että vanhempien pitäisi pyrkiä tarjoamaan lapsilleen paras mahdollinen lapsuus niillä resursseilla, mitkä vanhemmilla on. Eikä keskittyä pohtimaan, mistä lapsi mahdollisesti jää paitsi. 

Tarkoitukseni ei ollut korostaa, että epätasa-arvo olisi tarpeellista. Tarkoitukseni oli korostaa, että täydellinen tasa-arvo ja täysin samat lähtökohdat  ei ole mahdollista. Välittämistä ja läsnäoloa ei voi korvata eikä yhteiskunta voi pakottaa ketään välittämään tai olemaan läsnä. 

Onhan se niinkin, pakko yhtyä.

Minä oon kovin köyhä ja suren sitä, että en voi antaa lapselleni kaikkea, mitä haluaisin. Eletään toimeentulorajojen alapuolella, koska minulla on vanhaa opintolainaa, joka on pakko maksaa pois. toimeentulotuki ei näitä huomioi eikä kaikkia muitakaan pakollisia menoja!

Mutta olen opiskellut ja tehnyt kaikenlaista, ollut joskus paljon öissäkin ja kokenut ja elänyt. Nyt ei ole töitä ollut aikoihin,  opintolainaa lyhennellään työmarkkinatuesta. On tosi niukkaa ja kohta aktivoidaan! nipistetään köyhimmiltä viimeisistäkin! Ei jaksais kyllä...   Meillä on puutetta välillä ihan perusvarusteista, onneksi joskus isovanhemmat osallistuu ja ostaa jotain lapselle.

Mutta se pointti: rakastan lastani ja aikaa on! Meillä kuetaan, katsotaan elokuvia, käydään kirjastossa, ulkoillaan, ollaan yhdessä! Tehdään kotiruokaa ja lapsen kaverit, nälkäiset, joiden vanhemmat on myöhään töissä, saa meillä usein "hoitopaikan", seuraa ja jotain halpaa ruokaakin.

Suruni on se, että rahalliset asiat jää vähiin. Muuten ollaan rikkaita: on aikaa, rakkautta, läsnäoloa, kulttuuria, sivistystä. Me ollaan tarpeeksi ulkona, syödään asiallisesti yhdessä, harrastetaan, ollaan yhdessä ulkona ja lojutaan sohvalla, joka sekin on montakymmentä vuotta vanha, saatru tutuilta, jotka oli heittämässä sitä pois eikä muille kelvannut...

Oma koulutus aikanaan tuli siis tosi kalliiksi ja haittaa elämää tosi pitkään opintolainan muodossa ( oli pakko ottaa, oli lama, ei töitä, ei tukiverkkoja aja tavoitteena työpaikka, jota ei ole...) Mutta onpa nyt mitä jakaa! Sivistystä ja oppia lapselle, kädentaitoja ja vaikka mitä. Mennään metsään ja rannoille sieneen ja marjaan halvoilla käytetyillä fillareilla, autoa ei ole koskaan ollut eikä varmaan tule näillä näkymin, ei ikinä rahat riittäis.

Ainakin olen läsnä, paistan lättyjä, kun lapsi tulee koulusta. Kavereita mukana, niitten vanhemmat on iltaan asti poissa. Kaikki saa lättyjä ja itse poimituista marjoista kotona tehtyä hilloa jne jne. Moni lapsi kaipaa aikuisen läsnäoloa, meillä sitä on ylenmäärin. Omat vanhempani olivat aina töissä, yksin sai pärjätä aika pienestä ja välillä hoiti isoäiti. Nykyisoäideillä on muuta hommaa. Omasta kokemuksesta tiedän, että läsnäolo ja yhdessä tekeminen on suuri rikkaus ja sitä meillä on enemmän kuin muilla!

Vielä, jos stressi ja rahahuolet joskus helpottaisi edes vähän...  Nyt joku koneen hajoaminen tai sairastuminen aiheuttaa konkurssin, mutta ei se enää missään tunnu. Luottotiedot on saatu pysymään vielä, vaikka se on ollut hilkulla. Kaikesta muusta on tingitty, paitsi rakkaudesta.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos tämän keskustelun, huomasin etten ole tajunnut hakea minulle kuuluvaa sosiaalietuutta. Saisin tt tukea kaiketi noin sata euroa. Mitä enemmän minulle tukien nostamisesta vittuillaan, sitä varmemmin niitä haen. Thanks guys!

Kyllä toimeentulotuki ja muutkin tuet kuuluvat kaikille jotka niitä tarvitsevat. Perustuslaki takaa oikeuden sosiaaliturvaan.

19 §: 

"Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon."

"Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella."

"Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu."

"Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä."

Sehän se on ongelma, että ei noudateta eikä edes haluta noudattaa perustuslakia. Jopa kansanedustajat, joiden PITÄISI lain mukaan noudattaa perustuslakia, eivät sitä noudata, vaan säätelevät lakeja, joissa sitä rikotaan. 

Toimeentulotuen alikäyttö on ollut yleisessä tiedossa, ja minusta onkin ihmeellistä ettei KELA saa sitä automaattisesti tarvitsijoille maksuun, kun KELAn kautta kuitenkin tulevat nämä riittämättömät ensisijaiset tuet. 

Toimeentulotuen hakemisesta ei tiedoteta tarpeeksi, kuten ei tiedoteta muistakaan perusoikeuksista, mutta lait löytyvät netistä finlex:stä. Kannattaa lukea vähintäänkin perustuslaki, sosiaalihuoltolaki ja laki toimeentulotuesta. Ne pitäisi myös opettaa kouluissa. 

KELAlta haettavan perustoimeentulotuen lisäksi on mahdollista hakea erityistarpeisiin ja esimerkiksi akuuttiin rahanpuutteeseen tukien viivästyessä ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea. Siitäkään ei ole kovin helposti tietoa saatavilla, mutta yleisohjeet pitäisi löytyä netistä oman kunnan kohdalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, voi tulla kokeilemaan, millaista on elää 400e kuussa, ja ihmetellä, kun "ethän sä käy missään", esim. Finnkinon superpäiväkin on vaan tyyliin kerran kuussa..........

Oko köyhän pakko käydä missään? Jos haluaa luksusta ja muuta ylellisyyttä elämään, niin sitten kannattaa joko säästää tai hankkia parempi duuni.

Olen sairaslomalla. 

Eikä leffassa käynti, ulkona syömässä käynti, kahvilla käynti ja matkustelu ole mitään luksusta, vaan lähihoitajakin tekee noita kaikkia juttuja. Ihan perus. Kunhan ei mitään kerjäläiselämää pidä elää.

Jos lähihoitaja tekee täyttä työpäivää, niin hänellä on mielestäni oikeus luksukseen, jota ovat juurikin leffassa käynti, ulkona syömässä ja kahvilassa käyminen ja matkustelu. Ne eivät ehkä hyvätuloiselle ole luksusta, mutta sellaista ekstraa, joihin työssäkäyvillä pitäisi olla oikeus.

Vierailija kirjoitti:

Minä oon kovin köyhä ja suren sitä, että en voi antaa lapselleni kaikkea, mitä haluaisin. Eletään toimeentulorajojen alapuolella, koska minulla on vanhaa opintolainaa, joka on pakko maksaa pois. toimeentulotuki ei näitä huomioi eikä kaikkia muitakaan pakollisia menoja!

Mutta olen opiskellut ja tehnyt kaikenlaista, ollut joskus paljon öissäkin ja kokenut ja elänyt. Nyt ei ole töitä ollut aikoihin,  opintolainaa lyhennellään työmarkkinatuesta. On tosi niukkaa ja kohta aktivoidaan! nipistetään köyhimmiltä viimeisistäkin! Ei jaksais kyllä...   Meillä on puutetta välillä ihan perusvarusteista, onneksi joskus isovanhemmat osallistuu ja ostaa jotain lapselle.

Mutta se pointti: rakastan lastani ja aikaa on! Meillä kuetaan, katsotaan elokuvia, käydään kirjastossa, ulkoillaan, ollaan yhdessä! Tehdään kotiruokaa ja lapsen kaverit, nälkäiset, joiden vanhemmat on myöhään töissä, saa meillä usein "hoitopaikan", seuraa ja jotain halpaa ruokaakin.

Suruni on se, että rahalliset asiat jää vähiin. Muuten ollaan rikkaita: on aikaa, rakkautta, läsnäoloa, kulttuuria, sivistystä. Me ollaan tarpeeksi ulkona, syödään asiallisesti yhdessä, harrastetaan, ollaan yhdessä ulkona ja lojutaan sohvalla, joka sekin on montakymmentä vuotta vanha, saatru tutuilta, jotka oli heittämässä sitä pois eikä muille kelvannut...

Oma koulutus aikanaan tuli siis tosi kalliiksi ja haittaa elämää tosi pitkään opintolainan muodossa ( oli pakko ottaa, oli lama, ei töitä, ei tukiverkkoja aja tavoitteena työpaikka, jota ei ole...) Mutta onpa nyt mitä jakaa! Sivistystä ja oppia lapselle, kädentaitoja ja vaikka mitä. Mennään metsään ja rannoille sieneen ja marjaan halvoilla käytetyillä fillareilla, autoa ei ole koskaan ollut eikä varmaan tule näillä näkymin, ei ikinä rahat riittäis.

Ainakin olen läsnä, paistan lättyjä, kun lapsi tulee koulusta. Kavereita mukana, niitten vanhemmat on iltaan asti poissa. Kaikki saa lättyjä ja itse poimituista marjoista kotona tehtyä hilloa jne jne. Moni lapsi kaipaa aikuisen läsnäoloa, meillä sitä on ylenmäärin. Omat vanhempani olivat aina töissä, yksin sai pärjätä aika pienestä ja välillä hoiti isoäiti. Nykyisoäideillä on muuta hommaa. Omasta kokemuksesta tiedän, että läsnäolo ja yhdessä tekeminen on suuri rikkaus ja sitä meillä on enemmän kuin muilla!

Vielä, jos stressi ja rahahuolet joskus helpottaisi edes vähän...  Nyt joku koneen hajoaminen tai sairastuminen aiheuttaa konkurssin, mutta ei se enää missään tunnu. Luottotiedot on saatu pysymään vielä, vaikka se on ollut hilkulla. Kaikesta muusta on tingitty, paitsi rakkaudesta.

Hei! Sinulla saattaisi olla oikeus velkajärjestelyyn, jonka avulla voisit päästä eroon noista opintolainoista. Ei nimittäin velkoja pidä maksella siten että perusasiat ja ehkä lapsikin kärsii. Jos pääsisit velkaohjelmaan, siinä määriteltäisiin suojaosuus, joka sinulle on kuussa jäätävä rahaa. Jos ei ole rahaa velkojen maksuun, ne voi tietyn ajan kuluessa saada anteeksi. 

https://www.takuusaatio.fi/tietoa-ja-ratkaisuja/ratkaisuja-velkaongelmi…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, voi tulla kokeilemaan, millaista on elää 400e kuussa, ja ihmetellä, kun "ethän sä käy missään", esim. Finnkinon superpäiväkin on vaan tyyliin kerran kuussa..........

Oko köyhän pakko käydä missään? Jos haluaa luksusta ja muuta ylellisyyttä elämään, niin sitten kannattaa joko säästää tai hankkia parempi duuni.

Tästähän se köyhän syrjäytyminen alkaa. Kaverit näkevät toisiaan kaupungilla kahvittelun merkeissä mutta eipä köyhällä ole sinne mitään asiaa. Koko elämä alkaa rajoittua oman pienen kämpän ja viikottaisen kirjastokäynnin ympärille, ja ahdistuneisuus ja työkyvyttömyys senkun pahenee. 

No sun pitää sille rahattomuudelle tehdä jotakin eikä vain vaatia että joku muu maksaa koska et itse pysty. Tai että voit ottaa velkaa jota et pysty maksamaan. Olet köyhä siksi että sinulta puuttuu kokonaan valmiudet  ja ymmärrys elää normaalia elämää. En minäkään mene kahville jos ei ole rahaa. En ole silti syrjäytynyt eikä elämäni ole tylsää.

Täällä jos joku alkaa puhua köyhyydestä niin aletaan neuvoa ja syyllistämään. Minä en ala koska tiedän mitä on olla todella köyhä, näemme välillä jopa nälkää kun kaikki puurohiutaleet, näkkileivät, hernekeitot on syöty. Kaupungissamme ei ole leipäjakelua ollenkaan. Kierrämme alennusmyynnit kun saa 60% ja silti ei riitä meidän rahat kuin jos vaikka menee kahvinkeitin rikki tai tulee jokin vaiva mitä toimeentulo ei korvaa. Emme juo tai polta mutta silti olemme köyhiä ja molemmat olimme töissä 20 vuotta samoissa työpaikoissa kunnes emme enää iän ja vaivojen takia päässeet mihinkään, olemme siis 55 vuotiaita.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki syytökset siihen suuntaan, että köyhillä on liikaa rahaa, ovat järjettömiä. 

Rikkailla on liikaa rahaa. Järkikin tämän sanoo. Mutta rikkaat ahneet syyllistävät köyhiä köyhyydestä eli siitä että heillä on liian vähän rahaa, ja myös siitä että köyhillä on liikaa rahaa. Kaikki tämä kertoo vain rikkaiden järjettömyydestä. 

Mikähän taika siinä onkin, että rikkaus tekee järjettömäksi ja epäloogiseksi. Mutta puuhakkuutta ikävä kyllä riittää. 

Luuletko että sinulla olisi enemmän rahaa jos ei olisi rikkaita?

Olen vähävaraisen perheen lapsi, mutta en vähä-älyisen. Juu, ne lukion kirjakulut saatiin hoidettua, kun vanhemmat priorisoi ne. Ja yliopiston opinnot kävin opintolainan turvin. Plus myös työnteon.

Nykyään itketään että mikään ei onnistu jos en saaa-aaaaa. Olisiko syynä se vähä-älyisyys.

Vierailija kirjoitti:

Olen vähävaraisen perheen lapsi, mutta en vähä-älyisen. Juu, ne lukion kirjakulut saatiin hoidettua, kun vanhemmat priorisoi ne. Ja yliopiston opinnot kävin opintolainan turvin. Plus myös työnteon.

Nykyään itketään että mikään ei onnistu jos en saaa-aaaaa. Olisiko syynä se vähä-älyisyys.

Täällä toinen. YH:n "kasvattama" + tiettyjen vaivojen kanssa syntynyt. Lukion kävin aikuisena, en saanut sukulaisilta tähän rahallista apua. Lukion jälkeen opiskelin kävin yliopiston (ei tukea sukulaisilta) ja nykyään töissä tutkijana ja väitöskirja on lähes valmis. Eli pakko olla samaa mieltä lainaamani viestin lähettäjän kanssa. Tosin en halua mollata ihmisiä, mutta kyllä se on 99% tapauksista itsestään kiinni, että jäädäänkö köyhäksi vai ei. Se, että syntyy köyhänä ei ole oma vika, mutta jos kuolee köyhänä on se lähes aina oma syy, poikkeuksia tosin on.