Nainen: jos jäisit sinkuksi mitkä olisi suurimmat heikkoutesi, miksi jäisi parhaat miehet jo näillä kilsoilla saamatta?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HAHAA, ELI MYÖNNÄTTE TASOTEORIAN!!!
Palstalassukan tasoteoria on se vika, että hänen mielestää sana "naiset" tarkoittaa ainoastaan todella kauniita ja hyvävartaloisia naisia. Sitten hän ulisee, kun "naiset" eivät ole kiinnostuneet hänestä, vaikka hän on "kiltti".
Minä en puhunut siitä mitään, vaan tasoista, eroosta, tasoeroista! Se on tasoero, jos sana tasoteoria on exclusively lassukoille, niin en puhunut siitä. Vaan että kaikki ei saa minkätasoista kumppania tahansa. Tämä ketju todistaa sen.
No ei saakaan, onko siinä jotain uutta? Esim. minäkään en saisi Brad Pittiä tai muuta maailmantähteä, vaikka kuinka haluaisin. Siksi ymmärrän olla tavoittelematta mitään Brad Pittiä, vaan kelpuutan ihan kotoiset mukavat miehet.
Vaikka olen ylipainoinen, niin jos jäisin sinkuksi, niin suurin ongelma olisi valinnan vaikeus. Tällä hetkellä mua yrittää iskeä neljä 2-5 vuotta nuorempaa timmiä, komeaa, mukavaa, hauskaa ja hyvin tienaavaa miestä.
N27
Iso nenä, vinot hampaat ja olemattomat tissit.. T. Naisen irvikuva.
Kyllä se jäisi kiinni siitä että en jaksaisi miestä etsiä, enkä miesten perässä juosta. Tosin ei ole tarvettakaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on koira.
Kuulemma (tämän palstan mukaan) se on eräs suurimmista turn-offeista naisessa.
Ei minun mielestäni! Päinvastoin!
Etsisin yhtä hyvää miestä kuin nykyinen ja sellaista ei ole. Eli liian korkeat kriteerit. On minussa itsessänikin heikkouksia, mutta tuo on se asia, mikä pudottaa minut kokonaan pois sinkkumarkkinoilta.
Lapselliset harrastukset ja mielenkiinnon kohteet (lelut, piirretyt) huono iho, mielenterveysongelmat, rasvoittuvat hiukset, ylipaino. Voin jatkaa edelleen listaamista.
Omaan ylipainoonhan se kaatuu. Itse viehätyn ainoastaan normaalipainoisista, urheilullisista ja sopivasti lihaksikkaista miehistä ja näille on muitakin ottajia. Olen sitten ikisinkkuna, koska ylipainoinen mies tuntuu minusta ikävältä (kokeiltu on) ja haluan tuntea itseäni vasten miehen lihaksikkaan ja kiinteän kropan..
Vierailija kirjoitti:
Omaan ylipainoonhan se kaatuu. Itse viehätyn ainoastaan normaalipainoisista, urheilullisista ja sopivasti lihaksikkaista miehistä ja näille on muitakin ottajia. Olen sitten ikisinkkuna, koska ylipainoinen mies tuntuu minusta ikävältä (kokeiltu on) ja haluan tuntea itseäni vasten miehen lihaksikkaan ja kiinteän kropan..
Olet ennemmin yksin kuin laihdutat tai tyydyt lihaksettomaan tai lihavaan mieheen? No et sä kyllä mitään sielunkumppania tai rakkautta taida olla edes etsimässä.
Ikä vaikeuttaa jonkin verran ja naamavärkkikin alkaa olla jo ikätason mukainen ;) N45
Noh, ylipaino, akne/aknearvet, silmälasit ja muutenkin olen omasta mielestäni ruma.
Mutta, jos joku mies noi ylemmät voisikin hyväksyä, niin ongelmaksi tulee pitkäaikaistyöttömyys, luottotiedot menneet, mielenterveydessä aina välillä ongelmaa, jonkinlainen a-seksuaalisuus, en välttämättä voisi asua yhdessä, tarvitsen omaa tilaa aika paljon... sen sellaista. Vielä sekin etten jaksa ajella mm. jalkakarvoja kuin ehkä kesäisin muutaman kerran ja alapään karvoja en suostu ajelemaan ollenkaan. :D
Ei siis ihme, että olen ollut sinkkuna jo lähemmäs 20 vuotta. Olen nyt 44-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50+ vuotiaana akateemisesti koulutettuna helsinkiläisnaisena en enää edes yrittäisi pärjätä parisuhdemarkkinoilla, koska hyviä ei riitä ja huonoja en huolisi. Hankkisin vakihoidon ja nauttisin elämästä matkustellen ja harrastaen.
Tough luck, mutta olen realisti.
Miten niin hyviä ei riitä? Kuinka monta sä niitä tarvitset?
Yksi riittäisi, mutta fakta on, että Helsingissä ei ole koulutettuja, eronneita/leski 50+ miehiä, joilla elämänhallinta on kunnossa ja jotka etsivät ikäistään elämänkumppania, läheskään yhtä paljon kuin saman ikäluokan naisia. Lähes kaikki ikäiseni eronneet tai leskeksi jääneet naiset ovat yksin. Saman ikäiset miehet viedään käsistä. Maaseudulla tilanne on toisinpäin; kaksi tämän ikäluokan ystävääni pariutui melkein saman tien ikäistensä miesten kanssa, ja olisi ollut jopa valinnanvaraa.
Palstalassukoista se on varmaan riemun aihe, että viisikymppiset stadilaiset miehet oikeasti ovat todella kysyttyjä ja naiset jäävät yksin (ei kuitenkaan ilman seksiä, jos sitä kaipaa). Heille muistutukseksi, että nyt puhutaan kuitenkin niistä 50+ miehistä, jotka tosiaan ovat eronneita tai leskiä ja lapsensa jo tehneitä; työelämässä olevia ja normaaleilla vuorovaikutustaidoilla varustettuja.
Niin, eli miksi sinä et saa niitä eronneita miehiä vaan joku muu? Eli listaa heikkoutedi.
Väännän rautalangasta: eronneille, akateemisille, sosiaalisille 50+ helsinkiläismiehille on tarjolla myös nuorempia naisia ja osa heistä todellakin haluaa vielä jopa uusioperheen. Ihan ilman sen pitempää miettimistä tulee mieleeni ainakin kolme tuon ikäluokan miestä, jotka avioeron jälkeen perustivat uusperheen 30+ naisen kanssa.
Toisaalta yhtä nopeasti tulee mieleen kolme tuon ikäluokan miestä, joilla ei ole vielä sitä ensimmäistäkään perhettä.
Jos tämä mielestäsi todistaa jotain tasoteoriaa niin kaikin mokomin. Itse olen tyytyväinen omaan tilanteeseeni: on sekä aikuiset lapset että hyvä parisuhde. Ja jos jälkimmäinen päättyy, niin ainakin seksiä saan niin pitkään kuin sitä ylipäänsä kaipaan.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisiä mielipiteitä kiitos!
Määrittele ne "parhaat" miehet. Jos nyt jäisin sinkuksi pysyisin visusti sinkkuna.
Jäisi miehet saamatta lähinnä siksi, etten jaksa uskoa haluavani enää koskaan moista riesakseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50+ vuotiaana akateemisesti koulutettuna helsinkiläisnaisena en enää edes yrittäisi pärjätä parisuhdemarkkinoilla, koska hyviä ei riitä ja huonoja en huolisi. Hankkisin vakihoidon ja nauttisin elämästä matkustellen ja harrastaen.
Tough luck, mutta olen realisti.
Miten niin hyviä ei riitä? Kuinka monta sä niitä tarvitset?
Yksi riittäisi, mutta fakta on, että Helsingissä ei ole koulutettuja, eronneita/leski 50+ miehiä, joilla elämänhallinta on kunnossa ja jotka etsivät ikäistään elämänkumppania, läheskään yhtä paljon kuin saman ikäluokan naisia. Lähes kaikki ikäiseni eronneet tai leskeksi jääneet naiset ovat yksin. Saman ikäiset miehet viedään käsistä. Maaseudulla tilanne on toisinpäin; kaksi tämän ikäluokan ystävääni pariutui melkein saman tien ikäistensä miesten kanssa, ja olisi ollut jopa valinnanvaraa.
Palstalassukoista se on varmaan riemun aihe, että viisikymppiset stadilaiset miehet oikeasti ovat todella kysyttyjä ja naiset jäävät yksin (ei kuitenkaan ilman seksiä, jos sitä kaipaa). Heille muistutukseksi, että nyt puhutaan kuitenkin niistä 50+ miehistä, jotka tosiaan ovat eronneita tai leskiä ja lapsensa jo tehneitä; työelämässä olevia ja normaaleilla vuorovaikutustaidoilla varustettuja.
Niin, eli miksi sinä et saa niitä eronneita miehiä vaan joku muu? Eli listaa heikkoutedi.
Väännän rautalangasta: eronneille, akateemisille, sosiaalisille 50+ helsinkiläismiehille on tarjolla myös nuorempia naisia ja osa heistä todellakin haluaa vielä jopa uusioperheen. Ihan ilman sen pitempää miettimistä tulee mieleeni ainakin kolme tuon ikäluokan miestä, jotka avioeron jälkeen perustivat uusperheen 30+ naisen kanssa.
Toisaalta yhtä nopeasti tulee mieleen kolme tuon ikäluokan miestä, joilla ei ole vielä sitä ensimmäistäkään perhettä.
Jos tämä mielestäsi todistaa jotain tasoteoriaa niin kaikin mokomin. Itse olen tyytyväinen omaan tilanteeseeni: on sekä aikuiset lapset että hyvä parisuhde. Ja jos jälkimmäinen päättyy, niin ainakin seksiä saan niin pitkään kuin sitä ylipäänsä kaipaan.
Ei tuo ollut rautalangasta vääntämistä, vaan nyt sinä vasta ekan kerran vastasit otsikon kysymykseen. Näemmä yksinkertainenkin ihminen voi olla akateeminen. 😁
Vegaani, absolutisti ja introvertti. Ajattelevat varmaan että olen aikamoinen ilonpilaaja. Olen myös pienituloinen opiskelija, toki nuoresta iästä on plussaa. Ahdistus ja ahdistuskohtaukset voivat olla myös miinus osalle.