Lue keskustelun säännöt.
Mihin avaruus loppuu?
Kysyin Esko Valtaojalta kerran, mutta hän mumisi tuoppiinsa siinä vaiheessa.
Onko sinulla ajatus, mihin kaikki loppuu?
Kommentit (452)
Tämä olikin sen dokkarin yksi veikkauksista. Mutta saatat olla itsekkin oikeassa että tämä on mahdottomuus. Toisaaltaan taas avaruus on niin iso ettei sitäkään voi tietää jos jossain kauempana on sellaisia planeettoja jotka toimii atomin lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kertomuksia siitä, kun avaruuspuku mennyt rikki. Silloin ei leijaile, kuten elokuvissa vaan räjähtää sekunneissa.
https://www.express.co.uk/news/science/755298/Astronaut-Gene-Cernan-dea…
Mitä kertomuksia? Ainakaan Gene Cernan ei räjähtänyt.
Älkää nyt jaksako valehdella mistään räjähtämisistä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Space_exposure
Avaruudessa ette räjähdä. Monihan on jo joutunut tyhjiössä olemisen kokemaan ja jäänyt henkiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Siis mä olin tulossa kirjoittamaan, että avaruus on ääretön, ja se laajenee kokoajan? :D
Ei ääretön voi laajeta, se vain on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mä olin tulossa kirjoittamaan, että avaruus on ääretön, ja se laajenee kokoajan? :D
Ei ääretön voi laajeta, se vain on.
Yötaivaasta suurin osa on mustaa. Se tarkoittaa, että siellä ei ole mitään, mistä tulisi valoa maahan. Jos avaruus jatkuisi samanlaisena äärettömyyksiin, niin väistämättä jokaisessa pisteessä tulisi joskus yksi tähti vastaan, sitten toinen, ääretön määrä tähtiä.
Koska näin ei ole, voidaan päätellä että avaruutta ja tähtiä ei ole äärettömyyksiin asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avaruus loppuu noin 100km korkeudella maanpinnasta maahan tultaessa.
Ennen avaruus oli ääretön, mutta se ahdisti jotain. Joten tuli #metoo ja nyt avaruus päättyy porvooseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus lukenut, että revontulista kuuluisi joku ääni maahan? Eikö revontulet ole auringon säteitä?
Sodankylään haettiin professoreja avaruustutkimuskeskukseen Tähtelään. Siellä tutkitaan revontulia ainakin. Taitavat tosin olla ulkomaalaisia suurin osa.https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/revontulet_aantelevat_s…
Kyllä sen on tunnustanut jo länsimainenkin tiede, että revontulten sähköpurkauksista syntyy ääntä.
Eivätkö nämä äänet kuulu siis avaruudessa, kuten joku ketjussa väittää?
No usko jo, avaruus on äänetön (ja ehkä ääretön). Etkö ole koskaan sisäistänyt sitä sci-fi-leffojen fraasia: Avaruudessa kukaan ei kuule huutoasi?
Jos äänet kuuluisivat, niin Aurinko porisisi kuin kiehuva vesikattila, Jupiter sähisisi niin kuin se sähisee kanavattomassa tv:ssä (Poltergeist!), kaukaisten supernovien räjähdykset olisivat kuin lentokoneen äänivallin rikkomisen pamaus, luultavasti Linnunradan kuolemassa olevilla tähdillä (esim. Eta Carianae ja Betelguese) olisi myös paljon kaikenlaista jorinaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus lukenut, että revontulista kuuluisi joku ääni maahan? Eikö revontulet ole auringon säteitä?
Sodankylään haettiin professoreja avaruustutkimuskeskukseen Tähtelään. Siellä tutkitaan revontulia ainakin. Taitavat tosin olla ulkomaalaisia suurin osa.https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/revontulet_aantelevat_s…
Kyllä sen on tunnustanut jo länsimainenkin tiede, että revontulten sähköpurkauksista syntyy ääntä.
Eivätkö nämä äänet kuulu siis avaruudessa, kuten joku ketjussa väittää?
No usko jo, avaruus on äänetön (ja ehkä ääretön). Etkö ole koskaan sisäistänyt sitä sci-fi-leffojen fraasia: Avaruudessa kukaan ei kuule huutoasi?
Jos äänet kuuluisivat, niin Aurinko porisisi kuin kiehuva vesikattila, Jupiter sähisisi niin kuin se sähisee kanavattomassa tv:ssä (Poltergeist!), kaukaisten supernovien räjähdykset olisivat kuin lentokoneen äänivallin rikkomisen pamaus, luultavasti Linnunradan kuolemassa olevilla tähdillä (esim. Eta Carianae ja Betelguese) olisi myös paljon kaikenlaista jorinaa.
http://canyouactually.com/nasa-actually-recorded-sound-in-space-and-its…
Tähdet ja planeetat lähettävät sähkömagneettista säteilyä koko spektrillä, siis myös äänitaajuudella. Sitä ei tietenkään sellaisenaan kuule mutta sen voi helposti muuttaa ääneksi. Kiehtovaa kuunneltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mä olin tulossa kirjoittamaan, että avaruus on ääretön, ja se laajenee kokoajan? :D
Ei ääretön voi laajeta, se vain on.
Yötaivaasta suurin osa on mustaa. Se tarkoittaa, että siellä ei ole mitään, mistä tulisi valoa maahan. Jos avaruus jatkuisi samanlaisena äärettömyyksiin, niin väistämättä jokaisessa pisteessä tulisi joskus yksi tähti vastaan, sitten toinen, ääretön määrä tähtiä.
Koska näin ei ole, voidaan päätellä että avaruutta ja tähtiä ei ole äärettömyyksiin asti.
Mutta tuonhan se juuri tekee. Käytännössä katsot mihin vain (ihmisen oma katse ei riitä, tirsk (varsinkaan hirveän valosaasteen aikana)), niin aina löytyy tähti tai itse asiassa toinen galaksi ja sen takana galaksi jne.
Silti materia ei ole jakaantunut universumissa tasaisesti, vaan rihmamaisesti kuin dna-ketju. Tyhjempiä osia universumissa on ja yksi erittäin tyhjä kohta (googlaa!), jota jotkut on jopa pitäneet todistuksena toisista universumeista. Ihmisen mittakaavassa tähtiä ja galakseja on kaikkialla, universumin mittakaavassa rakenne on saippuakuplamainen tai rihmamainen. Onko avaruus ääretön - oikea vastaus: kukaan ei oikeasti tiedä. Voep olla vuan voep olla olemattakkii. Samaan asiaan liittyy kysymys, minkä muotoinen avaruus on - onko se pallomainen, satulamainen vain onko se kuin tuubihuivi? Ja mitä muuta on ehdotettu.
Kaikkein mielenkiintoisin väite on se, että me todella eläisimme kuplassa (miten ajankohtaista!), ja siksi kaikki näyttäisi etääntyvän meistä hurjalla nopeudella, sitä nopeammin mitä kauempana ne jo entuudestaan ovat. Mistä tällainen kupla olisi voinut syntyä? Muinaisesta supernovaräjähdyksestä tässä ihan kotinurkilla ja jonka jälkeisiä mekin olemme?
Ja sitten jokainen valveutunut heittää tähän kysymyksen, miksi Andromeda sitten tulee koko ajan meitä kohti ja lopulta syö meidät suuhunsa jos kerta kaikki etääntyy kaikesta. No, universumin mittakaavassa me olemme yhtä ja samaa solua, painovoiman (ja pimeän aineen) yhteen pakottama galaksijoukkio, jonka kingi Andromeda nyt sattuu olemaan. Tämä galaksijoukko sulautuu vähitellen yhteen, sulautuu sitten vielä isompää Neitsyen superjoukkoon jne. Ja sitten tämä isompi kokonaisuus on se, joka näyttäisi etääntyvän muista samanlaisista kokonaisuuksista hurjalla vauhdilla.
Jo nyt on jumakauta kun ei pysty edes asiallista viestiä kirjoittamaan, kun sensurointi estää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta tuonhan se juuri tekee.
Eikä tee. Ethän sä näe valoa kaikkialla, vaan myös tyhjyyttä.
Silmillä ei ole mitään ongelmaa nähdä valovuosienkaan matkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mä olin tulossa kirjoittamaan, että avaruus on ääretön, ja se laajenee kokoajan? :D
Ei ääretön voi laajeta, se vain on.
Yötaivaasta suurin osa on mustaa. Se tarkoittaa, että siellä ei ole mitään, mistä tulisi valoa maahan. Jos avaruus jatkuisi samanlaisena äärettömyyksiin, niin väistämättä jokaisessa pisteessä tulisi joskus yksi tähti vastaan, sitten toinen, ääretön määrä tähtiä.
Koska näin ei ole, voidaan päätellä että avaruutta ja tähtiä ei ole äärettömyyksiin asti.
Se, että osa taivaasta näkyy meidän silmään (ja laitteisiin) mustana, ei vielä tarkoita etteikö juuri sillä kohtaa olisi yhtään mitään. Se tähti juuri sillä kohdalla saattaa vaan olla niin kaukana, ettei sen valo erotu tänne asti, ehkäpä noiden lähempänä olevien tähtien 'valosaasteen' takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mä olin tulossa kirjoittamaan, että avaruus on ääretön, ja se laajenee kokoajan? :D
Ei ääretön voi laajeta, se vain on.
Yötaivaasta suurin osa on mustaa. Se tarkoittaa, että siellä ei ole mitään, mistä tulisi valoa maahan. Jos avaruus jatkuisi samanlaisena äärettömyyksiin, niin väistämättä jokaisessa pisteessä tulisi joskus yksi tähti vastaan, sitten toinen, ääretön määrä tähtiä.
Koska näin ei ole, voidaan päätellä että avaruutta ja tähtiä ei ole äärettömyyksiin asti.
Se, että osa taivaasta näkyy meidän silmään (ja laitteisiin) mustana, ei vielä tarkoita etteikö juuri sillä kohtaa olisi yhtään mitään. Se tähti juuri sillä kohdalla saattaa vaan olla niin kaukana, ettei sen valo erotu tänne asti, ehkäpä noiden lähempänä olevien tähtien 'valosaasteen' takia.
Ääretön = ääretön = ääretön, ts. jokaisessa taivaan äärettömässä pisteessä on ääretön määrä tähtiä äärettömyyksiin asti eri etäisyyksillä ja niiden valo on loistanut äärettömän määrän vuosia. Niiden yhteenlaskettu valo kyllä näkyisi, koko taivas loistaisi valkoisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mä olin tulossa kirjoittamaan, että avaruus on ääretön, ja se laajenee kokoajan? :D
Ei ääretön voi laajeta, se vain on.
Yötaivaasta suurin osa on mustaa. Se tarkoittaa, että siellä ei ole mitään, mistä tulisi valoa maahan. Jos avaruus jatkuisi samanlaisena äärettömyyksiin, niin väistämättä jokaisessa pisteessä tulisi joskus yksi tähti vastaan, sitten toinen, ääretön määrä tähtiä.
Koska näin ei ole, voidaan päätellä että avaruutta ja tähtiä ei ole äärettömyyksiin asti.
Se, että osa taivaasta näkyy meidän silmään (ja laitteisiin) mustana, ei vielä tarkoita etteikö juuri sillä kohtaa olisi yhtään mitään. Se tähti juuri sillä kohdalla saattaa vaan olla niin kaukana, ettei sen valo erotu tänne asti, ehkäpä noiden lähempänä olevien tähtien 'valosaasteen' takia.
Ääretön = ääretön = ääretön, ts. jokaisessa taivaan äärettömässä pisteessä on ääretön määrä tähtiä äärettömyyksiin asti eri etäisyyksillä ja niiden valo on loistanut äärettömän määrän vuosia. Niiden yhteenlaskettu valo kyllä näkyisi, koko taivas loistaisi valkoisena.
Mutta sen tähden valoteho ei ole ääretön. Vaikka se valo (ja muukin säteily) olisikin tänne asti jo ehtinyt, niin mielestäni se voi olla jo niin heikkoa, että se jää taustakohinan varjoon. Ei nyt muistu mieleen laskentakaavaa valotehon heikentymiselle suhteessa etäisyyteen, mutta merkittävästi se etäisyyden kasvaessa heikkenee kuitenkin.
Ehkä jonain päivänä meidänkin laitteet kykenevät erottamaan noita säteilylähteitä tuolta pimeydestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mä olin tulossa kirjoittamaan, että avaruus on ääretön, ja se laajenee kokoajan? :D
Ei ääretön voi laajeta, se vain on.
Yötaivaasta suurin osa on mustaa. Se tarkoittaa, että siellä ei ole mitään, mistä tulisi valoa maahan. Jos avaruus jatkuisi samanlaisena äärettömyyksiin, niin väistämättä jokaisessa pisteessä tulisi joskus yksi tähti vastaan, sitten toinen, ääretön määrä tähtiä.
Koska näin ei ole, voidaan päätellä että avaruutta ja tähtiä ei ole äärettömyyksiin asti.
Se, että osa taivaasta näkyy meidän silmään (ja laitteisiin) mustana, ei vielä tarkoita etteikö juuri sillä kohtaa olisi yhtään mitään. Se tähti juuri sillä kohdalla saattaa vaan olla niin kaukana, ettei sen valo erotu tänne asti, ehkäpä noiden lähempänä olevien tähtien 'valosaasteen' takia.
Ääretön = ääretön = ääretön, ts. jokaisessa taivaan äärettömässä pisteessä on ääretön määrä tähtiä äärettömyyksiin asti eri etäisyyksillä ja niiden valo on loistanut äärettömän määrän vuosia. Niiden yhteenlaskettu valo kyllä näkyisi, koko taivas loistaisi valkoisena.
Mutta sen tähden valoteho ei ole ääretön.
Ei yhden, mutta heikkokin valoteho vahvistettuna niiden äärettömän tähden heikolla valoteholla sen takana on. Ääretön x vähän = ääretön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mä olin tulossa kirjoittamaan, että avaruus on ääretön, ja se laajenee kokoajan? :D
Ei ääretön voi laajeta, se vain on.
Yötaivaasta suurin osa on mustaa. Se tarkoittaa, että siellä ei ole mitään, mistä tulisi valoa maahan. Jos avaruus jatkuisi samanlaisena äärettömyyksiin, niin väistämättä jokaisessa pisteessä tulisi joskus yksi tähti vastaan, sitten toinen, ääretön määrä tähtiä.
Koska näin ei ole, voidaan päätellä että avaruutta ja tähtiä ei ole äärettömyyksiin asti.
Se, että osa taivaasta näkyy meidän silmään (ja laitteisiin) mustana, ei vielä tarkoita etteikö juuri sillä kohtaa olisi yhtään mitään. Se tähti juuri sillä kohdalla saattaa vaan olla niin kaukana, ettei sen valo erotu tänne asti, ehkäpä noiden lähempänä olevien tähtien 'valosaasteen' takia.
Ääretön = ääretön = ääretön, ts. jokaisessa taivaan äärettömässä pisteessä on ääretön määrä tähtiä äärettömyyksiin asti eri etäisyyksillä ja niiden valo on loistanut äärettömän määrän vuosia. Niiden yhteenlaskettu valo kyllä näkyisi, koko taivas loistaisi valkoisena.
Mutta sen tähden valoteho ei ole ääretön. Vaikka se valo (ja muukin säteily) olisikin tänne asti jo ehtinyt, niin mielestäni se voi olla jo niin heikkoa, että se jää taustakohinan varjoon. Ei nyt muistu mieleen laskentakaavaa valotehon heikentymiselle suhteessa etäisyyteen, mutta merkittävästi se etäisyyden kasvaessa heikkenee kuitenkin.
Ehkä jonain päivänä meidänkin laitteet kykenevät erottamaan noita säteilylähteitä tuolta pimeydestä?
Minkä taustakohinan? Mitenhän jokin taustakohina poistaa fotoneja olevaisuudesta?
Tietenkin valoteho saa heiketä, mutta eihän se haittaa yhtään mitään, koska mitä kauemmas tähdestä mennään, ja sitä pienepi siitä tulee horisontissasi, sitä enemmän muita tähtiä näkyy. Ja jotakuinkin jokaisessa pistemäisessä kohdassa on tähti, jos niitä kerta on äärettömästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mä olin tulossa kirjoittamaan, että avaruus on ääretön, ja se laajenee kokoajan? :D
Ei ääretön voi laajeta, se vain on.
Yötaivaasta suurin osa on mustaa. Se tarkoittaa, että siellä ei ole mitään, mistä tulisi valoa maahan. Jos avaruus jatkuisi samanlaisena äärettömyyksiin, niin väistämättä jokaisessa pisteessä tulisi joskus yksi tähti vastaan, sitten toinen, ääretön määrä tähtiä.
Koska näin ei ole, voidaan päätellä että avaruutta ja tähtiä ei ole äärettömyyksiin asti.
Se, että osa taivaasta näkyy meidän silmään (ja laitteisiin) mustana, ei vielä tarkoita etteikö juuri sillä kohtaa olisi yhtään mitään. Se tähti juuri sillä kohdalla saattaa vaan olla niin kaukana, ettei sen valo erotu tänne asti, ehkäpä noiden lähempänä olevien tähtien 'valosaasteen' takia.
Miten lähempänä olevien tähtien "valosaaste" estää tarkkailtavan tähden fotonin havainnoinnin sensorissa?
Ihminen ei näe suurinta osaa tähdistä, koska ne ovat niin pieniä näkökentässä. Jos laitat useamman pienen tähden vierekkäin, niin johan näkyisi. Ja niitähän olisi vieri vieressä riittämiin, jos niitä olisi äärettömästi.
Tietenkin vetoan tieteeseen kun puhutaan siitä, mitä tiede asioista sanoo, kuten nyt oli kysekin. Nyt ei ollut keskustelun aiheena menninkäiset ja muut pilipalilätinät, vaan se, onko tietoisuudella ja kvanttimekaniikalla jotain erikoista tekemistä keskenään. Sä saat perusteettomasti uskoa sokeasti ihan mihin tahansa typeryyteen aivan vapaasti, mutta älä tule tänne selittämään sen olevan tieteellistä.
Linkkisi on aivan naurettavaa shaibaa. Tiedettä ja todisteita ei sivullasi ole. Laita jatkossa tutkimusviitteitä äläkä sekopäiden perustelemattomia horinoita. Eikä videoita alkuunkaan, siinä meni taas 5 minuuttia hukkaan elämästä vaikkei edes perusteltuja väitteitä esitelty.