Miten Helsinki-Vantaalla voi olla 19 miljoonaa matkustajaa, jos Heathrow’n luku on vain 78 miljoonaa??

Heathrowlla syö sillä hinnalla, millä Herlsingissä vain kahvittelee.

Heathrow on paskamaisin kenttä, pakko siellä kuitenkin on ollut pärjätä. Tukholmaan kannattaa lentää ATR:llä Brommaan, pääsee heti lähelle keskustaa. Norjassa on lentoliikennettä paljon maan huonojen maantie- ja rautatieverkkojen takia, koska maa on niin vuoristoinen ja vuonojen halkoma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sitten Tukholman kentällä voi olla vain 27 miljoonaa matkustajaa, vaikka heitä on tuplasti ja kuten joka paikasta saamme aina kuulla, Ruotsi kiinnostaa turisteja paljon enemmän??

Ap

Arlanda on hubina huono koska sijaitsee keskellä ei mitään ja yhteydet puuttuu, ei ratikkaa, metroa tms kentälle

Arlanda Express , 18 min keskustaan. Köyhemmille busseja.

Vierailija kirjoitti:

Yhdelle lentokentälle ei mahdu loputtomasti liikennettä, raja tulee joskus vastaan. Siksi Lontoota palveleekin kuusi lentokenttää, joiden yhteenlaskettu matkustajamäärä oli viime vuonna 170 miljoonaa.

Lisäksi toisin kuin Suomessa, ei-lontoolaisten ei tarvitse lentää pääkaupungin kentiltä, suoria lentoja on kaukomaillekin ”maakunnista” yllin kyllin.

Myös muissa pohjoismaissa lentoliikenne on järjestetty siten, että muualtakin on paljon enemmän yhteyksiä, kuin suurimmalta kentältä. Pohjoismaissa Göteborgin kentällä 2017 oli 6,7 miljoonaa matkustajaa, Bergenissä 6,1 miljoonaa, Trondheimissä 4,4 miljoonaa. Suomen 2. suurimmalla Oulussa säälittävät vajaat miljoona. Nekin lennot 99% Helsinkiin sahaamista.

Pohjoismaissa on 21 lentoasemaa, joissa vähintään miljoona matkustajaa vuodessa. Vain Hki-Vantaa mahtuu Suomesta tähän joukkoon. Paitsi että Suomi on hyvin poikkeava muista pohjoismaista muutenkin, niin se pätee myös tähän.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_the_busiest_airports_in_the_Nordi…

Helsinki-Vantaan vielä simppelissä kentässä on etunsa vaihtaa konetta. Melko kompaktisti kaikki. Ja kun henkilökunta ei lakkoile eikä ylityöt paina niin homma toimii kuten pitääkin.

Toki täältä Helsingistä lähtiessä kävelymatkan pituus alkaa olla aikamoinen lähtötarkastus/laukut T2 aulaan ja sitä kävelyt sinne perimmäiseen nurkkaan. Sinne perälle on kai tulossa oma uusi lähtötarkastus sisääntulo ja hyvä niin.

Jossakin Lontoossa Heathrow voi mennä helposti 1,5 tuntia vaihtaa oikeaan terminaaliin; esim. oma kone laskeutuu Helsingistä ja matka jatkuu Atlantin yli. Pitkästi kävelyä, bussia, junaa, ramppausta, tarkastuksia, portaita, liukuportaita, käytäviä. Sama Euroopan muilla isoimmilla kentillä.

Asiakaspalvelukin on oppinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdelle lentokentälle ei mahdu loputtomasti liikennettä, raja tulee joskus vastaan. Siksi Lontoota palveleekin kuusi lentokenttää, joiden yhteenlaskettu matkustajamäärä oli viime vuonna 170 miljoonaa.

Lisäksi toisin kuin Suomessa, ei-lontoolaisten ei tarvitse lentää pääkaupungin kentiltä, suoria lentoja on kaukomaillekin ”maakunnista” yllin kyllin.

Myös muissa pohjoismaissa lentoliikenne on järjestetty siten, että muualtakin on paljon enemmän yhteyksiä, kuin suurimmalta kentältä. Pohjoismaissa Göteborgin kentällä 2017 oli 6,7 miljoonaa matkustajaa, Bergenissä 6,1 miljoonaa, Trondheimissä 4,4 miljoonaa. Suomen 2. suurimmalla Oulussa säälittävät vajaat miljoona. Nekin lennot 99% Helsinkiin sahaamista.

Pohjoismaissa on 21 lentoasemaa, joissa vähintään miljoona matkustajaa vuodessa. Vain Hki-Vantaa mahtuu Suomesta tähän joukkoon. Paitsi että Suomi on hyvin poikkeava muista pohjoismaista muutenkin, niin se pätee myös tähän.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_the_busiest_airports_in_the_Nordi…

Johtuu lähinnä siitä, että esim. Bergen ja Göteborg (Norjan ja Ruotsin ”Tampereet”) ovat huomattavasti lähempänä keskistä Eurooppaa, jolloin valinta lentoyhtiöille on paljon helpompi. Norjan eteläosista on vain pieni hyppy Amsterdamiin tai Lontooseen. Norjan lukuja nostaa kuitenkin ennen kaikkea kotimaan sisäinen liikenne.

Turku ja Tampere sijaitsevat kuitenkin kokoonsa nähden vähän liian lähellä Helsinkiä kiinnostakseen ulkomaisia lentoyhtiöitä.

Eihän edes Helsinki-Vantaalla näy halpalentoyhtiöitä kuten Ryanair tai easyJet, sillä sijainti on niin periferinen. Halpalentoyhtiöiden toiminnan mahdollistaa juuri koneiden erittäin tehokas käyttö. Siinä samassa ajassa, mikä lentokoneella kestää jostakin Keski-Euroopan kaupungista Helsinkiin ja takaisin, voi lentää kaksi eri segmenttiä pienempien välimatkojen keskisessä Euroopassa.