Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pisa-tutkimus: Yksi kuva näyttää huolestuttavan eron tyttöjen ja poikien taidoissa – kuilu on suurempi kuin missään muussa maassa

Vierailija
27.02.2018 |

Suomalaisnuoret ovat Euroopan etevimpiä keskustelijoita ongelmanratkaisutilanteissa.
Suomalaisnuoret ovat sijoittuneet seitsemänneksi OECD:n tutkimuksessa, jossa arvioitiin 15-vuotiaiden keskustelutaitoja tilanteissa, joissa yritetään ratkaista ongelmia yhdessä muiden kanssa. Ero tyttöjen ja poikien keskustelutaidoissa on kuitenkin mukana olleista maista suurin.

Vertailu on OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksen osa, jota ei ole aiemmin julkaistu.
Arvioinnissa paneuduttiin ongelmanratkaisua tukevien vuorovaikutus- ja keskustelutaitojen arviointiin, eikä siis nuorten kykyyn ratkaista vaativia ongelmia.

Tutkimuksessa Suomea korkeamman sijoituksen saivat Singapore, Japani, Hongkong, Etelä-Korea, Kanada ja Viro.

–  Yhden pisteen ero Viron sijoitukseen vertailussa ei ole tilastollisesti merkittävä, toteaa tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta.

–  Merkittävämpää on se, ettei mukana kärkisijoilla ole lainkaan muita Euroopan maita, hän lisää.

Suomalaiset oppilaat kommunikoivatkin toistensa kanssa ongelmia ratkoessaan selvästi rakentavammin ja tuloshakuisemmin kuin oppilaat kaikissa naapurimaissa. Ruotsi asettui vertailussa sijalle 17, Norja sijalle 20 ja Venäjä selvästi OECD-maiden keskiarvon alle sijalle 31.

Huolenaiheena suuri ero tyttöjen ja poikien taidoissa
Tutkimustulokset näyttävät suomalaisnuorilla olevan hyvät valmiudet tulevaisuuteen, sanoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat kommunikaatiotaidot ovat kuitenkin huolen aihe, hän lisää.

–  Ero sukupuolten välillä oli ongelmanratkaisutilanteissa maailman suurin. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä, Karjalainen kertoo.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/pisa-tutkimus-yksi-kuva-nayttaa-huoles…

Kommentit (267)

Vierailija
1/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tutkimustulokset näyttävät suomalaisnuorilla olevan hyvät valmiudet tulevaisuuteen, sanoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat kommunikaatiotaidot ovat kuitenkin huolen aihe, hän lisää.

–  Ero sukupuolten välillä oli ongelmanratkaisutilanteissa maailman suurin. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä, Karjalainen kertoo.

Poikien alisuoriutumista yritetäänkin nyt selättää valtioneuvoston lokakuussa aloittamalla hankkeella, jonka on määrä päättyä maaliskuussa 2018.

Karjalaisen mukaan poikien suoriutuminen paljon tyttöjä heikommin johtuu siitä, että Pisa-tutkimuksen tehtävät ovat varsin lukupainotteisia.

–  Tehtävät perustuvat taustamateriaaliin, jonka luettuaan oppilas vastaa kysymyksiin, Karjalainen kertoo.

– Yksi merkittävä selittäjä tyttöjen vahvalle suoriutumiselle on se, että tytöt harrastavat lukemista selvästi enemmän kuin pojat.

Vainikaisen mielestä lukutaito ei selitä sukupuolieroa kokonaisuudessaan, vaan taustalla on muitakin muuttujia.

–  Jostain syystä suomalainen koulu ei innosta poikia näyttämään parastaan, hän pohtii.

Vierailija
2/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Melko suuri osa pojista etenkin yläkoulussa on sellaisia, että hyvää jälkeä ei synny kuin kurilla ja todellisella uhkalla nelosesta. Ennen vanhaan ei puhuttu kouluviihtyvyydestä tai oltu huolissaan poikien osaamisesta, koska kouluissa vallitsi kuri ja järjestys. Jos ei osattu, jätettiin luokalle – kyllä se opettaa yrittämään enemmän. Opettajia kunnioitettiin enemmän ja koululla oli merkitystä. Nykyään ajatellaan, että koulussa pitää myös viihtyä. Se on työtä, eikä työnteko ole aina mukavaa tai omia kiinnostuksen kohteita vastaavaa. Kun oli pakko oppia, oppi jotain. Nyt yritetään motivoida, houkutella ja keksitään kaikenmaailman hankkeita, että kouluviihtyvyys ja motivaatio paranisivat pojilla. Suurin osa oppimissuunnitelmistakin on turhia, sillä jos oppilas tekisi enemmän töitä eikä piiloutuisi diagnoosin tai tukipäätöksen taakse (lupa olla yrittämättä), oppisi paremmin. Monia poikia ruoskii tekemiseen vain kunnon kuri ja luokalle jäämisen uhka.

Vierailija
4/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole tyttöjen vika, että pärjäävät koulussa. Mistä pojille miehisiä lukija- ja osaajamalleja? Harva työkään on nykyään toiminnallista, ja koulutusta tarvitaan yhä enemmän.

Vierailija
5/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Karjalaisen mukaan poikien suoriutuminen paljon tyttöjä heikommin johtuu siitä, että Pisa-tutkimuksen tehtävät ovat varsin lukupainotteisia.

–  Tehtävät perustuvat taustamateriaaliin, jonka luettuaan oppilas vastaa kysymyksiin, Karjalainen kertoo.

– Yksi merkittävä selittäjä tyttöjen vahvalle suoriutumiselle on se, että tytöt harrastavat lukemista selvästi enemmän kuin pojat.

Vainikaisen mielestä lukutaito ei selitä sukupuolieroa kokonaisuudessaan, vaan taustalla on muitakin muuttujia.

On huomattu omassa elämässäkin. Olen miespuolisten opiskelukavereiden seurassa kuin joku Hermione, ihan siksi että luen tehtävänannon huolella ja annetun materiaalin kertaalleen läpi. Myöntävät vielä ihan suoraan, häpeämättä ja aikomatta muuttaa tapojaan, ettei heitä huvita lukea noin monta kappaletta tekstiä. Eihän sitä tiedä mikä on olennaista ja valtaosa ei kuitenkaan ole!

Vierailija
6/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muissa maissa ei lueta pienen vähemmistön pakkokieltä. Etenkin pojat kärsivät tästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Vierailija
8/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Ehkä koulunkäynti nykymuodossaan ei vaan ole poikia varten, eikä täten motivoi heitä? Pitäisikö poikien kyvyt siis valjastaa jo pienestä pitäen enemmän miehisemmille elämän osa-alueille?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Vierailija
10/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Ehkä koulunkäynti nykymuodossaan ei vaan ole poikia varten, eikä täten motivoi heitä? Pitäisikö poikien kyvyt siis valjastaa jo pienestä pitäen enemmän miehisemmille elämän osa-alueille?

Mitä nämä osa-alueet ovat?

Kumma kun aiemmin ei ollut tällaista ongelmaa.

Nyt on digilaitteet, liikkuva koulu, ryhmätyöt, vapaata ohjautumista oman kiinnostuksen mukaan jne. Kaikki on tehty nimenomaan poikien takia. Mitä vielä pitäisi yrittää?

Minun mielestäni pitäisi ottaa aimo harppaus taaksepäin ja ottaa käyttöön opettajan ohjauksessa ja hyvässä kurissa tapahtuva opetus, paperiset kirjat, pienemmät opetusryhmät, apukoulut ja tarkkikset. Alakoulussa pitäisi keskittyä perusasioihin (lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen, luonnontieteet, liikunta, musiikki, kuvis, käsityö, uskonto, 1-2 vierasta kieltä) ja jättää kaikenlaiset poikkitieteelliset teemaprojektiviikko-ilmiöopetus-hörhöilyt sikseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Kuka niitä poikia siellä kotona kasvattaa? Poikien kuuluu osata käyttäytyä asiallisesti siinä vaiheessa, kun he aloittavat koulunkäynnin.

Vierailija
12/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Ehkä koulunkäynti nykymuodossaan ei vaan ole poikia varten, eikä täten motivoi heitä? Pitäisikö poikien kyvyt siis valjastaa jo pienestä pitäen enemmän miehisemmille elämän osa-alueille?

Loistoidea! Meillä on sitten kohta maa täynnä miehisiä miehiä, jotka eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa mutta pelejä jaksavat pelata väsymättä. Se kun tuntuu olevan ainoa, mikä motivoi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Kuka niitä poikia siellä kotona kasvattaa? Poikien kuuluu osata käyttäytyä asiallisesti siinä vaiheessa, kun he aloittavat koulunkäynnin.

Asiallisesti NAISTEN mieliksi. Naisten opettamana, naisten kasvattamana. Sitten ihmetellään, kun pojat eivät olekaan naisia, vaikka toisaalta biolgia yritetään hämärtää kieltämällä naisen ja miehen määritelmä. Menkää itseenne, vika on naisissa, 100% varmuudella.

Vierailija
14/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Harmi, että opetat Itä-Helsingissä. Muualla maassa luokissa on edelleen menestyviä poikia, jotka osaavat lukea ja pärjäävät tulevassa elämässä. Osa heistä pelaa tietokoneella ja tienaa ikäisekseen kohtuullisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Kuka niitä poikia siellä kotona kasvattaa? Poikien kuuluu osata käyttäytyä asiallisesti siinä vaiheessa, kun he aloittavat koulunkäynnin.

Asiallisesti NAISTEN mieliksi. Naisten opettamana, naisten kasvattamana. Sitten ihmetellään, kun pojat eivät olekaan naisia, vaikka toisaalta biolgia yritetään hämärtää kieltämällä naisen ja miehen määritelmä. Menkää itseenne, vika on naisissa, 100% varmuudella.

Miten Aleksis Kivi kuvasi seitsemän veljeksen koulunkäyntiä, vai onko tämä turha kysymys, kun et ehkä ole koskaan Kivestä kuullutkaan?

Vierailija
16/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Kuka niitä poikia siellä kotona kasvattaa? Poikien kuuluu osata käyttäytyä asiallisesti siinä vaiheessa, kun he aloittavat koulunkäynnin.

Asiallisesti NAISTEN mieliksi. Naisten opettamana, naisten kasvattamana. Sitten ihmetellään, kun pojat eivät olekaan naisia, vaikka toisaalta biolgia yritetään hämärtää kieltämällä naisen ja miehen määritelmä. Menkää itseenne, vika on naisissa, 100% varmuudella.

Ei ole. Vika on miehissä. Ottakaa vastuu omasta epäonnistumisestanne. Naiset kestävät suoran syrjinnän ja vapaudenriiston. Kiittäkää naisia siitä että he tarjoavat teille opetuksen.

Vierailija
17/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Kuka niitä poikia siellä kotona kasvattaa? Poikien kuuluu osata käyttäytyä asiallisesti siinä vaiheessa, kun he aloittavat koulunkäynnin.

Asiallisesti NAISTEN mieliksi. Naisten opettamana, naisten kasvattamana. Sitten ihmetellään, kun pojat eivät olekaan naisia, vaikka toisaalta biolgia yritetään hämärtää kieltämällä naisen ja miehen määritelmä. Menkää itseenne, vika on naisissa, 100% varmuudella.

Miten Aleksis Kivi kuvasi seitsemän veljeksen koulunkäyntiä, vai onko tämä turha kysymys, kun et ehkä ole koskaan Kivestä kuullutkaan?

Niin, oliko Eero siis aivopesty systeemiin, jossa lukeminen katsottiin olevan tärkeä ja Aapolta puuttui motivaatio? Mikäli pohdit poikia, jotka eivät koulussa menesty, johtuu se koulusysteemistä, joka on tytöille tehty ja tyttöjen hallitsema. Siinä puuttuu silloin motivaatio, koska naiset eivät osaa motivoida poikia oikein.

Vierailija
18/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yläkoulun opettajissa on miehiäkin, eiväkä lusmut pojat pärjää yhtään sen paremmin kuin naisopettajienkaan kanssa. On siis turhaa tehdä tästä sukupuolikysymystä. Yleensä hyvin koulussamenestyvät pojat ovat hyviä kaikissa kouluaineissa: ovat hyvinkäyttäytyviä ja motivotuneita. Laiskat lusmut eivät välitä mistään mitään, vaikka yrittäsi mitä opiskelumetodeita. Vanhemmat tuntuvat olevan avuttomia näiden kanssa. Koulussa kyllä pidetään kuria ja kerrotaan säännöt. Jos opiskelu ei maistu, se näkyy numeroissa. Peruskoulun päättötodistuksen vitosilla ja kutosilla ei pääse ehkä sinne opiskelualalle, minne tahtoisi. 

Vierailija
19/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet syyttämässä naisia omasta epäonnistumisestaan. Hahha. Naiset sopeutuvat miesvaltaiseen maailmaan jossa on räikeää naisvihaa ja naisten syrjimistä työnhaussa, mutta pelleraukkamiehet pillittävät tällaisesta.

Opetelkaa sopeutumaan. Kovasti tiputte kun kilpailu vapautetaan

Milloin näin käy? uudet isännät ei ole homoja kuten länsimaiset mioehet. Yksi kunnon läimäytys ja olet taas hellan ääressä. Hyvä niin, sinne te kuuluttekin.

Mies uhkaa väkivallalla kun miehet eivät enää pärjääkään. Ai ai. Näiden nimiä te palvotte.

Inhottaako kun häviätte?

Miten niin häviämme? Joku muu tekee likaisen työn puolestamme. Eikä edes islam ole miehille paha asia.

Vierailija
20/267 |
27.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on kaksi poikaa peruskoulussa. Toinen lukee kuin hullu, aina ja kaikkialla. Toista ei kiinnosta lukeminen lainkaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi kuusi