Vierailija

Suomalaisnuoret ovat Euroopan etevimpiä keskustelijoita ongelmanratkaisutilanteissa.
Suomalaisnuoret ovat sijoittuneet seitsemänneksi OECD:n tutkimuksessa, jossa arvioitiin 15-vuotiaiden keskustelutaitoja tilanteissa, joissa yritetään ratkaista ongelmia yhdessä muiden kanssa. Ero tyttöjen ja poikien keskustelutaidoissa on kuitenkin mukana olleista maista suurin.

Vertailu on OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksen osa, jota ei ole aiemmin julkaistu.
Arvioinnissa paneuduttiin ongelmanratkaisua tukevien vuorovaikutus- ja keskustelutaitojen arviointiin, eikä siis nuorten kykyyn ratkaista vaativia ongelmia.

Tutkimuksessa Suomea korkeamman sijoituksen saivat Singapore, Japani, Hongkong, Etelä-Korea, Kanada ja Viro.

–  Yhden pisteen ero Viron sijoitukseen vertailussa ei ole tilastollisesti merkittävä, toteaa tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta.

–  Merkittävämpää on se, ettei mukana kärkisijoilla ole lainkaan muita Euroopan maita, hän lisää.

Suomalaiset oppilaat kommunikoivatkin toistensa kanssa ongelmia ratkoessaan selvästi rakentavammin ja tuloshakuisemmin kuin oppilaat kaikissa naapurimaissa. Ruotsi asettui vertailussa sijalle 17, Norja sijalle 20 ja Venäjä selvästi OECD-maiden keskiarvon alle sijalle 31.

Huolenaiheena suuri ero tyttöjen ja poikien taidoissa
Tutkimustulokset näyttävät suomalaisnuorilla olevan hyvät valmiudet tulevaisuuteen, sanoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat kommunikaatiotaidot ovat kuitenkin huolen aihe, hän lisää.

–  Ero sukupuolten välillä oli ongelmanratkaisutilanteissa maailman suurin. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä, Karjalainen kertoo.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/pisa-tutkimus-yksi-kuva-nayttaa-huolest...

Sivut

Kommentit (267)

Vierailija

Tutkimustulokset näyttävät suomalaisnuorilla olevan hyvät valmiudet tulevaisuuteen, sanoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat kommunikaatiotaidot ovat kuitenkin huolen aihe, hän lisää.

–  Ero sukupuolten välillä oli ongelmanratkaisutilanteissa maailman suurin. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä, Karjalainen kertoo.

Poikien alisuoriutumista yritetäänkin nyt selättää valtioneuvoston lokakuussa aloittamalla hankkeella, jonka on määrä päättyä maaliskuussa 2018.

Karjalaisen mukaan poikien suoriutuminen paljon tyttöjä heikommin johtuu siitä, että Pisa-tutkimuksen tehtävät ovat varsin lukupainotteisia.

–  Tehtävät perustuvat taustamateriaaliin, jonka luettuaan oppilas vastaa kysymyksiin, Karjalainen kertoo.

– Yksi merkittävä selittäjä tyttöjen vahvalle suoriutumiselle on se, että tytöt harrastavat lukemista selvästi enemmän kuin pojat.

Vainikaisen mielestä lukutaito ei selitä sukupuolieroa kokonaisuudessaan, vaan taustalla on muitakin muuttujia.

–  Jostain syystä suomalainen koulu ei innosta poikia näyttämään parastaan, hän pohtii.

Vierailija

Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

PAIKAN PÄÄLLÄ

Melko suuri osa pojista etenkin yläkoulussa on sellaisia, että hyvää jälkeä ei synny kuin kurilla ja todellisella uhkalla nelosesta. Ennen vanhaan ei puhuttu kouluviihtyvyydestä tai oltu huolissaan poikien osaamisesta, koska kouluissa vallitsi kuri ja järjestys. Jos ei osattu, jätettiin luokalle – kyllä se opettaa yrittämään enemmän. Opettajia kunnioitettiin enemmän ja koululla oli merkitystä. Nykyään ajatellaan, että koulussa pitää myös viihtyä. Se on työtä, eikä työnteko ole aina mukavaa tai omia kiinnostuksen kohteita vastaavaa. Kun oli pakko oppia, oppi jotain. Nyt yritetään motivoida, houkutella ja keksitään kaikenmaailman hankkeita, että kouluviihtyvyys ja motivaatio paranisivat pojilla. Suurin osa oppimissuunnitelmistakin on turhia, sillä jos oppilas tekisi enemmän töitä eikä piiloutuisi diagnoosin tai tukipäätöksen taakse (lupa olla yrittämättä), oppisi paremmin. Monia poikia ruoskii tekemiseen vain kunnon kuri ja luokalle jäämisen uhka.

OILI

Ei ole tyttöjen vika, että pärjäävät koulussa. Mistä pojille miehisiä lukija- ja osaajamalleja? Harva työkään on nykyään toiminnallista, ja koulutusta tarvitaan yhä enemmän.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Karjalaisen mukaan poikien suoriutuminen paljon tyttöjä heikommin johtuu siitä, että Pisa-tutkimuksen tehtävät ovat varsin lukupainotteisia.

–  Tehtävät perustuvat taustamateriaaliin, jonka luettuaan oppilas vastaa kysymyksiin, Karjalainen kertoo.

– Yksi merkittävä selittäjä tyttöjen vahvalle suoriutumiselle on se, että tytöt harrastavat lukemista selvästi enemmän kuin pojat.

Vainikaisen mielestä lukutaito ei selitä sukupuolieroa kokonaisuudessaan, vaan taustalla on muitakin muuttujia.

On huomattu omassa elämässäkin. Olen miespuolisten opiskelukavereiden seurassa kuin joku Hermione, ihan siksi että luen tehtävänannon huolella ja annetun materiaalin kertaalleen läpi. Myöntävät vielä ihan suoraan, häpeämättä ja aikomatta muuttaa tapojaan, ettei heitä huvita lukea noin monta kappaletta tekstiä. Eihän sitä tiedä mikä on olennaista ja valtaosa ei kuitenkaan ole!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Ehkä koulunkäynti nykymuodossaan ei vaan ole poikia varten, eikä täten motivoi heitä? Pitäisikö poikien kyvyt siis valjastaa jo pienestä pitäen enemmän miehisemmille elämän osa-alueille?

Vierailija

Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Ehkä koulunkäynti nykymuodossaan ei vaan ole poikia varten, eikä täten motivoi heitä? Pitäisikö poikien kyvyt siis valjastaa jo pienestä pitäen enemmän miehisemmille elämän osa-alueille?


Mitä nämä osa-alueet ovat?

Kumma kun aiemmin ei ollut tällaista ongelmaa.

Nyt on digilaitteet, liikkuva koulu, ryhmätyöt, vapaata ohjautumista oman kiinnostuksen mukaan jne. Kaikki on tehty nimenomaan poikien takia. Mitä vielä pitäisi yrittää?

Minun mielestäni pitäisi ottaa aimo harppaus taaksepäin ja ottaa käyttöön opettajan ohjauksessa ja hyvässä kurissa tapahtuva opetus, paperiset kirjat, pienemmät opetusryhmät, apukoulut ja tarkkikset. Alakoulussa pitäisi keskittyä perusasioihin (lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen, luonnontieteet, liikunta, musiikki, kuvis, käsityö, uskonto, 1-2 vierasta kieltä) ja jättää kaikenlaiset poikkitieteelliset teemaprojektiviikko-ilmiöopetus-hörhöilyt sikseen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Kuka niitä poikia siellä kotona kasvattaa? Poikien kuuluu osata käyttäytyä asiallisesti siinä vaiheessa, kun he aloittavat koulunkäynnin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Ehkä koulunkäynti nykymuodossaan ei vaan ole poikia varten, eikä täten motivoi heitä? Pitäisikö poikien kyvyt siis valjastaa jo pienestä pitäen enemmän miehisemmille elämän osa-alueille?

Loistoidea! Meillä on sitten kohta maa täynnä miehisiä miehiä, jotka eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa mutta pelejä jaksavat pelata väsymättä. Se kun tuntuu olevan ainoa, mikä motivoi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Kuka niitä poikia siellä kotona kasvattaa? Poikien kuuluu osata käyttäytyä asiallisesti siinä vaiheessa, kun he aloittavat koulunkäynnin.

Asiallisesti NAISTEN mieliksi. Naisten opettamana, naisten kasvattamana. Sitten ihmetellään, kun pojat eivät olekaan naisia, vaikka toisaalta biolgia yritetään hämärtää kieltämällä naisen ja miehen määritelmä. Menkää itseenne, vika on naisissa, 100% varmuudella.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hedelmätön aina tämä asettelu, että tytöt lukee ja pärjää koulussa… ja pojat ei. Meillä on kuitenkin joka luokassa se kourallinen poikia, jotka pärjäävät yläkoulusta alkaen (alakoulu on mitä on) usein huomattavasti muita oppilaita paremmin. He lukevat enemmän, tietävät enemmän ja pärjäävät hyvin kaikialla, matematiikassa, kielissä jne. He myös pääsevät opiskelemaan haluamiinsa paikkoihin ja joka luokassa, siis ihan jokaisessa, heitä on yleensä se kourallinen. Olisi aika ehkä lopettaa huomion kiinnittäminen tähän tyttö-poika-asetelmaan ja katsoa sukupuolten sisällä, miksi toiset lukevat, oppivat mitä vaan ja myös haluavat opiskella.

Minulla on tällä hetkellä opetettavana kahdeksan yläkoululuokkaa. Voin kertoa, että yhdessäkään luokassa ei ole kourallista poikia, jotka pärjäisivät selkeästi paremmin kuin tytöt. Se on mennyttä aikaa. Joka luokassa on keskinkertaisia tyttöjä ja poikia, hyvin heikkoja poikia ja erinomaisesti pärjääviä tyttöjä.

Joka luokassa on niitä poikia, jotka lukevat vielä yläkoulussakin todella huonosti ja jotka eivät esimerkiksi ymmärrä tehtävänantoja ollenkaan. Kokonaisen kirjan lukeminen on mahdotonta, vaikka se olisi alle satasivuinen novellikokoelma. Kokeet he tekevät suullisesti keskustelemalla opettajan kanssa, koska muuten he saisivat aina kaikista oppiaineista ehdot.

Nämä heikot pojat eivät ole erityisen tai edes tehostetun tuen piirissä. Ne oppilaat ovat sitten vielä ihan erikseen.

Kun olen pitänyt arviointikeskusteluja vanhemmille, poikien vanhemmat ovat kertoneen ongelmaksi sen, että poikaa ei tahdo saada irti tietokonepeleistä muuta kuin suurella huudolla ja tappelulla. Yhdenkään tytön vanhemmat eivät ole koskaan maininneet tällaista ongelmaa.

Harmi, että opetat Itä-Helsingissä. Muualla maassa luokissa on edelleen menestyviä poikia, jotka osaavat lukea ja pärjäävät tulevassa elämässä. Osa heistä pelaa tietokoneella ja tienaa ikäisekseen kohtuullisesti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvä juttu. Naiset ovat olleet enemmistö yliopistoissa, ja opettajina, jostain 1980-luvulta saakka. Nyt tämä alkaa näkyä kunnolla, kun naiset eivät osaa kasvattaa poikia.

Kuka niitä poikia siellä kotona kasvattaa? Poikien kuuluu osata käyttäytyä asiallisesti siinä vaiheessa, kun he aloittavat koulunkäynnin.

Asiallisesti NAISTEN mieliksi. Naisten opettamana, naisten kasvattamana. Sitten ihmetellään, kun pojat eivät olekaan naisia, vaikka toisaalta biolgia yritetään hämärtää kieltämällä naisen ja miehen määritelmä. Menkää itseenne, vika on naisissa, 100% varmuudella.

Miten Aleksis Kivi kuvasi seitsemän veljeksen koulunkäyntiä, vai onko tämä turha kysymys, kun et ehkä ole koskaan Kivestä kuullutkaan?

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat