Ystäväni kertoi, että hänen naisystävänsä saa katsoa hänen puhelimensa ja viestinsä. Ai kun kiva!

Täytyy olla vässykkä, jos ei uskalla puolisolleen sanoa, että tällainen peli ei vetele. Ei kavereiden asioita levitellä, vaikka kuinka olisi naimisissa mustasukkaisen ihmisen kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa miten nämä jakajat kääntävät asian viestin lähettäjän syyksi, "mitäs kirjoitat arkaluontoista viestillä". Mutta epäluotettava ihminen on epäluotettava myös livenä, ne jutut selostettaisiin kumppanille heti kun kotiin ehdittäisiin, ehkä jo aiemmin!

Tuosta olen samaa mieltä, juorukello on tosiaan ehtinyt jo ovelta kertoa luottoystävän asiat, ei vain puolisolleen vaan myös naapurille, kun menevät yhdessä lenkille. Ja sitten vielä parille kaverille, jotka eivät edes tunne tätä luottoystävää. Niin että sinänsä se on sama, vaikka se puhelinkin on levällään.

Vierailija kirjoitti:

Aika moni varmaan kertoo ystäviensä mehevät henk.koht. jutut puolisolle muutenkin, ei tarvi viestejä erikseen katsoa xD

Tämä on ilmeisesti naisten tapa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä minäkään. Ja vaikka olisi jo vuosia yhdessä ollut pari, ei silti kaikkea tarvi jakaa. Olen ollut teini-iästä mieheni kanssa, nyt ollaan päälle 40v. En silti kerro hänelle läheskään kaikkea ystävieni kuulumisista. Ei ystävieni gyneongelmat, parisuhdeongelmat tms. kuulu hänelle. Ne on kerrottu luottamuksella minulle.

On aivan eri asia varta vasten erikseen kertoa kaikki ystäviensä asiat miehelle, vs. se että mies saa etsiä jonkin tarvitsemansa tiedon puhelimesta, jossa on myös ystävien lähettämiä viestejä. Suhteellisuudentajua, kiitos.

En ymmärrä, mitä tietoa mieheni tarvitsee puhelimestani? Google ym. on hänenkin puhelimessaan, ja meillä kyllä luottamus pelaa niin ettei tarvitse kyttäillä kelle on soiteltu ja mitä viestitelty. Joku sanoi, että tarkistelee sukulaisten synttärikutsuja miehen puhelimesta. Meillä ne merkitään yhteiseen kalenteriin. Ei ole tuokaan syy alkaa kytätä toisen viestejä ja ystävien henk.koht. asioita.

No minulla on esimerkiksi yritykseni yritystunnus puhelimen muistissa, josta pyysin miestä sen tarkistamaan kun olin laatimassa eräitä papereita ja mies juuri sillä hetkellä flaneerasi toimettomana vieressä. (Aivan: en muista omaa yritystunnustani ulkoa! Eipä nyt kuitenkaan takerruta siihen.) Tällaisia pieniä juttuja voi olla vaikka minkälaisia.

Onko sinulla puhelimessasi asiakkaiden tietoja ja mahdollisuus mennä vaikka sähköpostiin tai muihin ohjelmiin, joissa on asiakkaiden tietoja?!? Olen yrittäjä ja otan asiakkaiden tietoturvan erittäin vakavasti ja teen sen juuri niin kuin pitää. Nyt siihen on tulossa myös kovemmat vaatimukset ja sinulla pitää olla asiakastiedot selkeästi salasanojen ja lukkojen takana. Ellei miehesi ole töissä sinun firmassasi, niin hänellä ei saa olla mitään asiaa puhelimeesi ja tietokoneeseesi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka sanotte, että parisuhteissanne vallitsee ehdoton luottamus ja joiden puhelimet ovat avoimesti luettavissa, laittakaapa puhelin kuukaudeksi salasanan taakse. Yhäkö sama luottamus vallitsee vai pitääkö asiasta keskustella?

Ap

Tämä tällaisena sivujuonteena tässä vain. Pääaihe on yhä lojaalius ystäville.

Ap

Nyt vähän kiinnostaa, että mitä sinä oikein kirjoittelet ystäviesi kännykkään. Lähetätkö heille siis kirjallisesti valonarkaa materiaalia itsestäsi? Se ei ole kauhean fiksua ylipäätään. Kännyköiden tietoturvariskit ovst isot ja henkilökohtaiset avautumiksesi voidaan hakkeroida sieltä käytännössä todella helposti, jos jotakuta esim rikollista alkaa asia kiinnostaa.

En ole Ap, mutta esimerkiksi minä mieluummin kirjoittelen, koska puhelimessa puhuminen ahdistaa.Ei ole "valonarkoja tietoja" mutta henkilökohtaisia kylläkin, mm. mesessä pitkiä viestittelyjä ystävän parisuhdeongelmista. Jos kumppani lukisi niitä, se tuntuisi samalta kuin päiväkirjan lukeminen.

Esimerkiksi tällaisia ihan tavallisia viestejä en välttämättä halua kaverin puolison tietoon: 

"Juu, nähdään vain kolmelta. Minun pitää sitten viimeistään viideltä lähteä, kun minulla on treffit seitsemältä Matin kanssa." 

"Niin, missäs voisimme yöpyä. Hotelli olisi mukavampi. En enää ainakaan halua mennä Jaanan luo, kun se Teppo jotenkin ahdistaa minua. " 

"Minulla on keskiviikkona aika sinne sterilisaatioon, joten voidaan jättää se torstain sulkapallovuoro väliin." 

Ei ehkä isoja juttuja jonkun mielestä, mutta jos haluan puhua jostain asiasta pelkästään kaverilleni, en todellakaan halua kenenkään muun tietävän näitä asioita.  

Olipa hyvä, että tein tämän aloituksen. Opin paljon.

Ap

Sanokaa nyt, että ette oikeasti pidä puhelintanne ilman pin-koodia tai muuta tunnistusta? Vaikka sitten sille puolisolle kerrottua?

Vierailija kirjoitti:

Oho onpas kummallinen ilmapiiri täällä. Miten joku puhelin on monelle niin pyhä asia, ettei puolisokaan saa siihen edes hipaista? Meillä puhelimet nyt lojuu ympäri kämppää ilman sen suurempia salasanoja, mutta eipä me käytännössä niitä tongita. Joskus saatamme jopa hyödyntää esim. googlettamiseen sitä toisen puhelinta jos oma on jossain toisessa huoneessa. Aika järkkyä.

No puolisolla ei ole mitään asiaa puhelimeeni. Ja työkännykän kurkkimisen kieltää ihan työpaikan säännötkin. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meilläkin toisen viestit saa katsoa että keneltä tullut. Mitään henkilökohtaisia kavereiden viestejä ei tarvi lukea. Mutta jos toisen puhelimeen on pääsy kielletty niin onhan se epäilyttävää.

Miksi ihmeessä pitää katsoa keneltä viesti on tullut? En ole koskaan katsonut miesystävieni ja nyt aviomieheni puhelimen viestejä. Ja samoin toistepäin. Asia ei ole edes koskaan tullut puheeksi vaan on ollut ihan itsestäänselvyys.

Vierailija kirjoitti:

Oho onpas kummallinen ilmapiiri täällä. Miten joku puhelin on monelle niin pyhä asia, ettei puolisokaan saa siihen edes hipaista? Meillä puhelimet nyt lojuu ympäri kämppää ilman sen suurempia salasanoja, mutta eipä me käytännössä niitä tongita. Joskus saatamme jopa hyödyntää esim. googlettamiseen sitä toisen puhelinta jos oma on jossain toisessa huoneessa. Aika järkkyä.

Onhan se nyt eri asia käyttää puhelimen nettiselainta kuin lukea toisen viestejä! Hei haloo.

Ei kumppanilla ole mitään asiaa toisten henkilökohtaisiin viesteihin. Eikä sillä ole merkitystä, onko niissä nyt jotain arkaluontoista tai ei, kyseessä on periaate. En minä ainakaan kehtaisi toisen viestisovellusta avata, ellei toinen varta vasten pyytäisi katsomaan jotakin sieltä, ja silloinkin tuntisin urkkivani...

Valtaosa parisuhteista päätyy eroon. Sinne menevät mukana sitten myös kavereiden yksityisasiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä minäkään. Ja vaikka olisi jo vuosia yhdessä ollut pari, ei silti kaikkea tarvi jakaa. Olen ollut teini-iästä mieheni kanssa, nyt ollaan päälle 40v. En silti kerro hänelle läheskään kaikkea ystävieni kuulumisista. Ei ystävieni gyneongelmat, parisuhdeongelmat tms. kuulu hänelle. Ne on kerrottu luottamuksella minulle.

On aivan eri asia varta vasten erikseen kertoa kaikki ystäviensä asiat miehelle, vs. se että mies saa etsiä jonkin tarvitsemansa tiedon puhelimesta, jossa on myös ystävien lähettämiä viestejä. Suhteellisuudentajua, kiitos.

En ymmärrä, mitä tietoa mieheni tarvitsee puhelimestani? Google ym. on hänenkin puhelimessaan, ja meillä kyllä luottamus pelaa niin ettei tarvitse kyttäillä kelle on soiteltu ja mitä viestitelty. Joku sanoi, että tarkistelee sukulaisten synttärikutsuja miehen puhelimesta. Meillä ne merkitään yhteiseen kalenteriin. Ei ole tuokaan syy alkaa kytätä toisen viestejä ja ystävien henk.koht. asioita.

No minulla on esimerkiksi yritykseni yritystunnus puhelimen muistissa, josta pyysin miestä sen tarkistamaan kun olin laatimassa eräitä papereita ja mies juuri sillä hetkellä flaneerasi toimettomana vieressä. (Aivan: en muista omaa yritystunnustani ulkoa! Eipä nyt kuitenkaan takerruta siihen.) Tällaisia pieniä juttuja voi olla vaikka minkälaisia.

Ja aikaa säästyi ehkä kaksi sekuntia verrattuna siihen, että miehesi olisi vain tuonut puhelimen sinulle, että olisit se voinut ihan itse tarkistaa. Ihan valtavan tarpeellista! Eihän tuossakaan mies sitä tietoa tarvinnut, vaan sinä. 

Totta kai olisin voinut nousta tuoliltani, käydä hakemassa puhelimeni, avata sen ja katsoa sieltä tunnuksen, ja sitten palata istumaan koneelle ja näpytellä tunnuksen sinne katsoen välillä puhelimen näytöltä, miten se jatkuukaan. Mutta koin paljon miellyttävämpänä tilanteen, jossa saatoin jatkaa sen dokumentin laatimista näpyttelemällä tekstiä, joka minulla oli työmuistissa, samalla kun mies teki nuo mainitut asiat puolestani ja lopuksi luetteli minulle sen numeron. Ajatukseni ei katkennut tunnuksen etsimiseen ja sain homman hoidettua tehokkaasti, minkä jälkeen pääsimme miehen kanssa muihin mukaviin puuhiin nopeasti ;)

Ajallinen säästö ei ollut kummoinen, mutta tunnepuolella ero on ihan huomattava. Sellaista on elää luottamuksen täyttämässä parisuhteessa: ihanaa, rentoa ja vapautunutta.

Minä sanoin tuossa, että miehesi olisi tuonut sinulle sen puhelimen. Sinun ei olisi tarvinnut nousta tuoliltasi eikä käydä hakemassa puhelintasi. Kyllä sinulla on huonot työskentelymenetelmät, jos yhden tunnuksen katsominen puhelimelta sekoittaa koko dokumentin näpyttelyn täysin. Jos ajatus tuollaisesta katkeaa, sinun varmaan kannattaisi luoda sellainen dokumenttipohja, jossa on se Y-tunnus. 

Meinaatko nyt, että tunnepuoli olisi jotenkin kärsinyt, jos se tunnus olisi sinulla ollut vaikka siinä jossain paperilla, eikä sitä tunnusta olisi tarvinnut kaivaa yhtään mistään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te ihan tosissanne että puoliso ei saa katsoa puhelintanne? Meillä saa tarpeen vaatiessa katsoa ja ihan ilman lupaa. No eipä niitä tilanteita kovin usein tule, mutta joskus kuitenkin. Esim.synttärikutsut tulee mieheni puhelimeen aina hänen sukulaisiltaan, pakko niitä päiviä ja aikoja on sieltä tarkistella.

Mistä sinä ylipäätään tiedät, että siellä miehesi puhelimessä on synttärikutsuja, jos et ole niitä jo kerran nähnyt ja ottanut aikoja itsellesi ylös? Mitäs ihmettä sinä teet, jos sinun pitää tarkistaa se synttärikutsu, mutta mies puhelimineen ei ole vieressäsi? Voisiko tällaiset tilanteet ratkaista siten kuin normaalit ihmiset tekevät, eli mies kertoo sinulle siitä kutsusta, kun saa sen ja sinä laitat sen itsellesi ylös? 

Niin soittaa joskus että tuli kutsu, ei muista päivää/aikaa että katsotaan kotona. Eli mä sen sieltä sit joskus kaivan. Jos miehen ilmottamisen varaan jää niin ei hänen siskon lapsien synttäreillä oltais käyty varmaan ikinä.

So? Ehkä siskolta tulleen palautteen jälkeen hän alkaisi paremmin muistaa ne päivämäärät ja kellonajat. Sinäkö teillä olette vastuussa näistä asioista? Miksi?

Kyllä olen vastuussa. Mä hoidan kodin ja ostokset(myös ne lahjat). Mies tekee pitkää päivää töissä. Mä olen myös se kuka muistuttaa häntä omista lääkäreistään. Ei mies vaan muista. Ja jos en muistuta/kysele niin menemättä jää eikä kyllä muista seuraavallakaan kerralla.

ok. No, makunsa kullakin. Itse en voisi olla miehen kanssa, jota pitää tuolla tavalla holhota.

Kirjalliset viestit kannattaa aina kirjoittaa sillä oletuksella, että ne eivät ole omaa omaisuuttasi enää lähetä-napin painalluksen jälkeen, vaan vastaanottaja saa tehdä viestillä mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen hieman yllättynyt että joku ajattelee että jos kertoo ystävälle jotain niin se ei kuulu hänen puolisolleen. Puolisojen välillä ei päde mikään salausvelvollisuus, puolisot ovat yksikkö. Näin olen itse aina toiminut ja oletan että jos kerron ystävälle jotain niin mahdollinen puoliso voi sen kuulla myös. Samoin en pidä salaisuuksia omalle puolisolle, vaikka ei häntä sillä tavalla toki kiinnosta ystävieni jutut.

Ainoastaan siskoni voi joskus mennä tässä puolisoni edelle jos hän erikseen pyytää pitämään jonkun asian vain itselläni.

Omassa tuttavapiirissäni tämä on ihan normaali ja itsestäänselvä juttu.

Ehkä sinun tuttavapiirisdäsi eletään symbioosissa, se ei tee siitä normaalia. Kyllä ihmiset yleensä ymmärtävät olevansa parisuhteesta huolimatta ihan erillisiä yksilöitä. Sinun ei pitäisi olettaa, että kaikki maailman ihmkset ovat kasvaneet yhteen puolisonsa kanssa, vaan kertoa uusille tuttavuuksille, että teidän perheesssä on näin, jotta voivat valuta kertovatko asioitaan "yksiköllenne".

Suhde on huono jos "luottamuksen" vuoksi molemmilla on lupa lukea toistensa viestit. Oikeasti toiseen luottava ihminen ajattelee ettei toinen petä, eikä lue toisen viestejä.

Ja tuosta y-tunnuksen etsimisestä vielä tuli mieleen, että itselläni ainakin ajatus katkeaisi paljon varmemmin, jos ensin pyydän miestä noutamaan puhelimen ja kaivamaan sieltä sen y-tunnuksen ja vielä todennäköisesti joutuisin neuvomaan mistä se sieltä löytyy. Sitten odottelen siinä, että mies sen löytää ja sitten mies kysyy "ai tämäkö?". Sitten sanon joo. Sitten mies luettelee ne numerot. "1235.. eiku siellä oli nelonen välissä, eli 12345". Voi kiitos, kun säästettiin ihan hirveästi aikaa! 

Meillä mies tietää minun puhelimen pin-koodin ja minä hänen, mutta sen tiedon kanssa tulee oletus, ettei sitä käytetä kuin hätätilanteessa tai toisen pyynnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ihan ymmärrä tuota ajatusta, että puoliso ei saa koskaan eikä milloinkaan edes koskea kännykkääni. En myöskään tajua niitä, jotka lukevat puolison kännykkää huvikseen.

Meillä minä katson välillä, kuka laittaa miehelle viestiä, en siis lue, mutta meillä on kolme lasta, joista joku on aina jotain vailla. Jos ei muuta niin kyytiä. Laittavat viestejä meille molemmille, mies niitä laiskemmin lukee. Minä katson yleensä viestit heti. Ja jos teen ruokaa, katson leffaa tms ja tulee viesti, niin pyydän usein miestä katsomaan keneltä minulle tullut viesti on jos hänellä ei ole mitään erityistä.

Tiedämme toistemme salasanat, ilman että olemme ne erityisesti toisillemme kertoneet.Ei vain ole koskaan ollut tarvetta niitä hirveästi piilottelemaan.

Ja tosi harva ystävä on koskaan laittanut kännykän kautta topsecret -viestiä:)

Tämä. Emme juuri koskaan katso toistemme puhelimia, mutta tiedän kyllä mieheni puhelin pin-koodin mikäli jotakin tarvetta ilmenee - harvemmin on ilmennyt. Hänkin tod.näk. tuntee, minkälaisen viivan minä ruutua avatessa siihen sormella vedän, mutta tuskin on tullut urkkineeksi sieltä mitään.

Toisten viestejä nyt ei sentään huvikseen tulisi katsottua, vaikka eipä siellä juuri ketkään muut viestejä lähettelekään kuin perheemme.