Ystäväni kertoi, että hänen naisystävänsä saa katsoa hänen puhelimensa ja viestinsä. Ai kun kiva!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverin vaimo syynää aina kaikkien puhelimet, muuttelee soittoäänet ja henkilöiden nimet mieleisikseen.

Todella raivostuttava tyyli, eikä asiasta saa hänelle sanoa, koska silloin hän loukkaantuu....

Kenen kaikkien?

Heillä vierailevien. Anteeksi epätäsmällisyyteni!

Vierailija kirjoitti:

Minunkin puhelimen saa katsoa jos kiinnostaa. Mies ei varmasti jaksa lukea mun höpötyksiä naisten kanssa, eiköhän se kiinnosta vaan jos jonkun miehen kanssa vaihtaisin kuumia viestejä. Mutta mun puhelin ei ole kiinnostanut tähän mennessä.

Entä höpötyksesi ystävämiesten kanssa, joudutko ne näyttämään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä uusi, pari kuukautta sitten alkanut seurustelu. Olisi ollut kiva tietää etukäteen, ertä minun ystävälleni lähettämät henkilökohtaiset viestit minun asioistani ovat olleet jonkin muunkin luettavissa. En ymmärrä tätä ”kaikki on avointa” -mentaliteettia, jos ollaan samalla epälojaaleja muita ihmisiä kohtaan.

Kyllä minunkin mieheni saa katsoa minun viestini, jos tarvetta tulee. Jos on valittava, olenko lojaali erittäin luotettavalle miehelleni vai ystävälleni tai tuttavalleni, joka on minulle mahdollisesti jonkin viestin joskus lähettänyt, niin totta kai valitsen elämänkumppanini. Oudoksun asennetta, jossa ystäväpiirin jäseniä pidetään jotenkin omaa kumppania tärkeämpinä ihmisinä omassa elämässä - mielestäni siinä on sukulaisuutta ihmistyypille, joka asettaa omat vanhempansa kumppaninsa edelle prioriteeteissa. Kumpikaan asenne ei sovi itselleni.

Äläkä sinä huoli. Kumppanini ei ensinnäkään ole kiinnostunut lueskelemaan viestejä puhelimestani, vaikka hän niin saisikin tarvittaessa tehdä. Toiseksi, jos hän joskus sieltä jotain lukee, ei häntä kiinnosta ystävieni yksityiselämän piiriin kuuluvat viestit niin paljon, että hän juuri niihin siellä kiinnittäisi kovasti huomiota. Hän etsii puhelimesta sen tiedon, minkä tarvitsee, ja muut tiedot ohitetaan olankohautuksella.

Ilmeisesti sinullakaan ei sitten ole työpuhelinta. Kuulostaa kovin teinimeiningiltä nämä puhelimien kyyläämiset ja kumppanin asettaminen parisuhteen edelle. Itse olen sitä mieltä, että jos parisuhde ei perustu luottamukseen, niin silloin ei kannata yhdessä ollakaan. Ja työsuhteeni on ainakin minulle sen verran tärkeä, että vaikka tulisi mieheltä millainen ultimatum, niin enpä alkaisi työpuhelimen sisältöä hänelle esitellä - se kun voisi olla irtisanomisen paikka, jos tulisi ilmi.

Itse kuulostat aika epäluuloiselta ihmiseltä sanavalintojesi perusteella (mies saa tarvittaessa selata puhelintani = "puhelimen kyylääminen"). Parisuhteemme perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Mieheni luottaa siihen, että puhelimessani ei ole mitään sellaista raskauttavaa tietoa, jota pitäisi erikseen käydä "kyyläämässä", ei siis ole mitenkään kiinnostunut puhelimestani. Minä luotan siihen, että jos hän sieltä joskus jonkin tiedon tarvitsee, hän ei käytä muita sieltä löytyviä tietoja väärin. Eikä varsinkaan tee mitään sellaista, minkä vuoksi minä joutuisin vaikeuksiin työpaikallani.

Mieheni on ihan heittämällä tällaisen luottamuksen arvoinen, niin kuin olen minäkin hänen suuntaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverin vaimo syynää aina kaikkien puhelimet, muuttelee soittoäänet ja henkilöiden nimet mieleisikseen.

Todella raivostuttava tyyli, eikä asiasta saa hänelle sanoa, koska silloin hän loukkaantuu....

Kenen kaikkien?

Heillä vierailevien. Anteeksi epätäsmällisyyteni!

No ei kai nyt sentään? Ei mennä liiallisuuksiin. :O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te ihan tosissanne että puoliso ei saa katsoa puhelintanne? Meillä saa tarpeen vaatiessa katsoa ja ihan ilman lupaa. No eipä niitä tilanteita kovin usein tule, mutta joskus kuitenkin. Esim.synttärikutsut tulee mieheni puhelimeen aina hänen sukulaisiltaan, pakko niitä päiviä ja aikoja on sieltä tarkistella.

Mistä sinä ylipäätään tiedät, että siellä miehesi puhelimessä on synttärikutsuja, jos et ole niitä jo kerran nähnyt ja ottanut aikoja itsellesi ylös? Mitäs ihmettä sinä teet, jos sinun pitää tarkistaa se synttärikutsu, mutta mies puhelimineen ei ole vieressäsi? Voisiko tällaiset tilanteet ratkaista siten kuin normaalit ihmiset tekevät, eli mies kertoo sinulle siitä kutsusta, kun saa sen ja sinä laitat sen itsellesi ylös? 

Niin soittaa joskus että tuli kutsu, ei muista päivää/aikaa että katsotaan kotona. Eli mä sen sieltä sit joskus kaivan. Jos miehen ilmottamisen varaan jää niin ei hänen siskon lapsien synttäreillä oltais käyty varmaan ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi on työpaikan kännykkä käytössä, niin ei tarvitse riidellä tuollaisita asioista. Kenelläkään muulla ei ole asiaa sen sisältöön.

Minulla on sekä työ- että privapuhelin ja molemmat salasanan takana.

Mutta työpuhelimen kohdalla voin sanoa, että edes vaimolla ei ole siihen mitään asiaa. Henk.koht. puhelimen kohdalla saattaa alkaa tivaamaan, että haluaa nähdä jotain viestejä tms. 

Mitä vastaat? En ole itse koskaan joutunut tilanteeseen, jossa mieheni alkaisi tivata (tai minä häneltä), joten jos se tapahtuisi niin kyllähän siitä keskusteltaisiin, että miksi ja mistä oikeasti on kysymys.

Entisen ystäväni miesystävä sai kuulla rintasyövästäni tällä tavalla, vaikka tätä en olisi halunnut kerrottavan kuin vanhemmilleni, veljelleni ja ystävälleni.

Tämä asia tuli ilmi kun olin ex-ystävän luona saunomassa ja känninen mies ilmestyi pukuhuoneen ovelle kavereidensa kanssa kurkistelemaan "Me vaan mietittiin että onko sulta rinnat poistettu sen jutun takia niin tultiin kattomaan"

Ex-ystävä myönsi että lukivat toistensa viestit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä uusi, pari kuukautta sitten alkanut seurustelu. Olisi ollut kiva tietää etukäteen, ertä minun ystävälleni lähettämät henkilökohtaiset viestit minun asioistani ovat olleet jonkin muunkin luettavissa. En ymmärrä tätä ”kaikki on avointa” -mentaliteettia, jos ollaan samalla epälojaaleja muita ihmisiä kohtaan.

Kyllä minunkin mieheni saa katsoa minun viestini, jos tarvetta tulee. Jos on valittava, olenko lojaali erittäin luotettavalle miehelleni vai ystävälleni tai tuttavalleni, joka on minulle mahdollisesti jonkin viestin joskus lähettänyt, niin totta kai valitsen elämänkumppanini. Oudoksun asennetta, jossa ystäväpiirin jäseniä pidetään jotenkin omaa kumppania tärkeämpinä ihmisinä omassa elämässä - mielestäni siinä on sukulaisuutta ihmistyypille, joka asettaa omat vanhempansa kumppaninsa edelle prioriteeteissa. Kumpikaan asenne ei sovi itselleni.

Äläkä sinä huoli. Kumppanini ei ensinnäkään ole kiinnostunut lueskelemaan viestejä puhelimestani, vaikka hän niin saisikin tarvittaessa tehdä. Toiseksi, jos hän joskus sieltä jotain lukee, ei häntä kiinnosta ystävieni yksityiselämän piiriin kuuluvat viestit niin paljon, että hän juuri niihin siellä kiinnittäisi kovasti huomiota. Hän etsii puhelimesta sen tiedon, minkä tarvitsee, ja muut tiedot ohitetaan olankohautuksella.

Ilmeisesti sinullakaan ei sitten ole työpuhelinta. Kuulostaa kovin teinimeiningiltä nämä puhelimien kyyläämiset ja kumppanin asettaminen parisuhteen edelle. Itse olen sitä mieltä, että jos parisuhde ei perustu luottamukseen, niin silloin ei kannata yhdessä ollakaan. Ja työsuhteeni on ainakin minulle sen verran tärkeä, että vaikka tulisi mieheltä millainen ultimatum, niin enpä alkaisi työpuhelimen sisältöä hänelle esitellä - se kun voisi olla irtisanomisen paikka, jos tulisi ilmi.

Itse kuulostat aika epäluuloiselta ihmiseltä sanavalintojesi perusteella (mies saa tarvittaessa selata puhelintani = "puhelimen kyylääminen"). Parisuhteemme perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Mieheni luottaa siihen, että puhelimessani ei ole mitään sellaista raskauttavaa tietoa, jota pitäisi erikseen käydä "kyyläämässä", ei siis ole mitenkään kiinnostunut puhelimestani. Minä luotan siihen, että jos hän sieltä joskus jonkin tiedon tarvitsee, hän ei käytä muita sieltä löytyviä tietoja väärin. Eikä varsinkaan tee mitään sellaista, minkä vuoksi minä joutuisin vaikeuksiin työpaikallani.

Mieheni on ihan heittämällä tällaisen luottamuksen arvoinen, niin kuin olen minäkin hänen suuntaansa.

Kerro minulle yksikin tarvittava tieto, jonka takia on pakko käydä toisen puhelimella. Itse en keksi mitään muuta kuin sen, että mies tarvitsee jonkun henkilön puhelinnumeron, jota hänellä itsellään ei ole, mutta minulla on. Näitä tilanteita tulee ehkä kerran sadassa vuodessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä minäkään. Ja vaikka olisi jo vuosia yhdessä ollut pari, ei silti kaikkea tarvi jakaa. Olen ollut teini-iästä mieheni kanssa, nyt ollaan päälle 40v. En silti kerro hänelle läheskään kaikkea ystävieni kuulumisista. Ei ystävieni gyneongelmat, parisuhdeongelmat tms. kuulu hänelle. Ne on kerrottu luottamuksella minulle.

On aivan eri asia varta vasten erikseen kertoa kaikki ystäviensä asiat miehelle, vs. se että mies saa etsiä jonkin tarvitsemansa tiedon puhelimesta, jossa on myös ystävien lähettämiä viestejä. Suhteellisuudentajua, kiitos.

En ymmärrä, mitä tietoa mieheni tarvitsee puhelimestani? Google ym. on hänenkin puhelimessaan, ja meillä kyllä luottamus pelaa niin ettei tarvitse kyttäillä kelle on soiteltu ja mitä viestitelty. Joku sanoi, että tarkistelee sukulaisten synttärikutsuja miehen puhelimesta. Meillä ne merkitään yhteiseen kalenteriin. Ei ole tuokaan syy alkaa kytätä toisen viestejä ja ystävien henk.koht. asioita.

No minulla on esimerkiksi yritykseni yritystunnus puhelimen muistissa, josta pyysin miestä sen tarkistamaan kun olin laatimassa eräitä papereita ja mies juuri sillä hetkellä flaneerasi toimettomana vieressä. (Aivan: en muista omaa yritystunnustani ulkoa! Eipä nyt kuitenkaan takerruta siihen.) Tällaisia pieniä juttuja voi olla vaikka minkälaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te ihan tosissanne että puoliso ei saa katsoa puhelintanne? Meillä saa tarpeen vaatiessa katsoa ja ihan ilman lupaa. No eipä niitä tilanteita kovin usein tule, mutta joskus kuitenkin. Esim.synttärikutsut tulee mieheni puhelimeen aina hänen sukulaisiltaan, pakko niitä päiviä ja aikoja on sieltä tarkistella.

Mistä sinä ylipäätään tiedät, että siellä miehesi puhelimessä on synttärikutsuja, jos et ole niitä jo kerran nähnyt ja ottanut aikoja itsellesi ylös? Mitäs ihmettä sinä teet, jos sinun pitää tarkistaa se synttärikutsu, mutta mies puhelimineen ei ole vieressäsi? Voisiko tällaiset tilanteet ratkaista siten kuin normaalit ihmiset tekevät, eli mies kertoo sinulle siitä kutsusta, kun saa sen ja sinä laitat sen itsellesi ylös? 

Niin soittaa joskus että tuli kutsu, ei muista päivää/aikaa että katsotaan kotona. Eli mä sen sieltä sit joskus kaivan. Jos miehen ilmottamisen varaan jää niin ei hänen siskon lapsien synttäreillä oltais käyty varmaan ikinä.

So? Ehkä siskolta tulleen palautteen jälkeen hän alkaisi paremmin muistaa ne päivämäärät ja kellonajat. Sinäkö teillä olette vastuussa näistä asioista? Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä uusi, pari kuukautta sitten alkanut seurustelu. Olisi ollut kiva tietää etukäteen, ertä minun ystävälleni lähettämät henkilökohtaiset viestit minun asioistani ovat olleet jonkin muunkin luettavissa. En ymmärrä tätä ”kaikki on avointa” -mentaliteettia, jos ollaan samalla epälojaaleja muita ihmisiä kohtaan.

Kyllä minunkin mieheni saa katsoa minun viestini, jos tarvetta tulee. Jos on valittava, olenko lojaali erittäin luotettavalle miehelleni vai ystävälleni tai tuttavalleni, joka on minulle mahdollisesti jonkin viestin joskus lähettänyt, niin totta kai valitsen elämänkumppanini. Oudoksun asennetta, jossa ystäväpiirin jäseniä pidetään jotenkin omaa kumppania tärkeämpinä ihmisinä omassa elämässä - mielestäni siinä on sukulaisuutta ihmistyypille, joka asettaa omat vanhempansa kumppaninsa edelle prioriteeteissa. Kumpikaan asenne ei sovi itselleni.

Äläkä sinä huoli. Kumppanini ei ensinnäkään ole kiinnostunut lueskelemaan viestejä puhelimestani, vaikka hän niin saisikin tarvittaessa tehdä. Toiseksi, jos hän joskus sieltä jotain lukee, ei häntä kiinnosta ystävieni yksityiselämän piiriin kuuluvat viestit niin paljon, että hän juuri niihin siellä kiinnittäisi kovasti huomiota. Hän etsii puhelimesta sen tiedon, minkä tarvitsee, ja muut tiedot ohitetaan olankohautuksella.

Se, ettei lupaa kysymättä anna puolison lukea ystävän henk.koht. viestejä/asioita ei ole ystävän laittamista puolison edelle. Mikäs se näin tärkeä "tarve" viestien näyttämiseen  mahtaa sulle oikein olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te ihan tosissanne että puoliso ei saa katsoa puhelintanne? Meillä saa tarpeen vaatiessa katsoa ja ihan ilman lupaa. No eipä niitä tilanteita kovin usein tule, mutta joskus kuitenkin. Esim.synttärikutsut tulee mieheni puhelimeen aina hänen sukulaisiltaan, pakko niitä päiviä ja aikoja on sieltä tarkistella.

Mistä sinä ylipäätään tiedät, että siellä miehesi puhelimessä on synttärikutsuja, jos et ole niitä jo kerran nähnyt ja ottanut aikoja itsellesi ylös? Mitäs ihmettä sinä teet, jos sinun pitää tarkistaa se synttärikutsu, mutta mies puhelimineen ei ole vieressäsi? Voisiko tällaiset tilanteet ratkaista siten kuin normaalit ihmiset tekevät, eli mies kertoo sinulle siitä kutsusta, kun saa sen ja sinä laitat sen itsellesi ylös? 

Niin soittaa joskus että tuli kutsu, ei muista päivää/aikaa että katsotaan kotona. Eli mä sen sieltä sit joskus kaivan. Jos miehen ilmottamisen varaan jää niin ei hänen siskon lapsien synttäreillä oltais käyty varmaan ikinä.

Tiedätkö, että ne viestit saa parilla näpäytyksellä lähetettyä eteenpäin. Eli kun miehesi saa näitä lukuisia synttärikutsuja, hän saa noin kahdessa sekunnissa lähetettyä sen sinun puhelimeesi. Ei tarvitse soittaa, eikä muistaa kotona sitten näyttää niitä viestejä tai kaivella erikseen. 

Ihanko tosissaan ihmiset kirjoittavat toisilleen arkaluontoisista tai muuten hyvin henkilökohtaisista asioistaan netitse? Minulle ei tulisi mieleenkään. Ellen voi tavata kasvotusten, niin sitten keskustelen puhelimessa niin etteivät ulkopuoliset kuule kummassakaan päässä, enkä todellakaan kirjoita! Onko tämä joku sukupolvikysymys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä uusi, pari kuukautta sitten alkanut seurustelu. Olisi ollut kiva tietää etukäteen, ertä minun ystävälleni lähettämät henkilökohtaiset viestit minun asioistani ovat olleet jonkin muunkin luettavissa. En ymmärrä tätä ”kaikki on avointa” -mentaliteettia, jos ollaan samalla epälojaaleja muita ihmisiä kohtaan.

Kyllä minunkin mieheni saa katsoa minun viestini, jos tarvetta tulee. Jos on valittava, olenko lojaali erittäin luotettavalle miehelleni vai ystävälleni tai tuttavalleni, joka on minulle mahdollisesti jonkin viestin joskus lähettänyt, niin totta kai valitsen elämänkumppanini. Oudoksun asennetta, jossa ystäväpiirin jäseniä pidetään jotenkin omaa kumppania tärkeämpinä ihmisinä omassa elämässä - mielestäni siinä on sukulaisuutta ihmistyypille, joka asettaa omat vanhempansa kumppaninsa edelle prioriteeteissa. Kumpikaan asenne ei sovi itselleni.

Äläkä sinä huoli. Kumppanini ei ensinnäkään ole kiinnostunut lueskelemaan viestejä puhelimestani, vaikka hän niin saisikin tarvittaessa tehdä. Toiseksi, jos hän joskus sieltä jotain lukee, ei häntä kiinnosta ystävieni yksityiselämän piiriin kuuluvat viestit niin paljon, että hän juuri niihin siellä kiinnittäisi kovasti huomiota. Hän etsii puhelimesta sen tiedon, minkä tarvitsee, ja muut tiedot ohitetaan olankohautuksella.

Ilmeisesti sinullakaan ei sitten ole työpuhelinta. Kuulostaa kovin teinimeiningiltä nämä puhelimien kyyläämiset ja kumppanin asettaminen parisuhteen edelle. Itse olen sitä mieltä, että jos parisuhde ei perustu luottamukseen, niin silloin ei kannata yhdessä ollakaan. Ja työsuhteeni on ainakin minulle sen verran tärkeä, että vaikka tulisi mieheltä millainen ultimatum, niin enpä alkaisi työpuhelimen sisältöä hänelle esitellä - se kun voisi olla irtisanomisen paikka, jos tulisi ilmi.

Itse kuulostat aika epäluuloiselta ihmiseltä sanavalintojesi perusteella (mies saa tarvittaessa selata puhelintani = "puhelimen kyylääminen"). Parisuhteemme perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Mieheni luottaa siihen, että puhelimessani ei ole mitään sellaista raskauttavaa tietoa, jota pitäisi erikseen käydä "kyyläämässä", ei siis ole mitenkään kiinnostunut puhelimestani. Minä luotan siihen, että jos hän sieltä joskus jonkin tiedon tarvitsee, hän ei käytä muita sieltä löytyviä tietoja väärin. Eikä varsinkaan tee mitään sellaista, minkä vuoksi minä joutuisin vaikeuksiin työpaikallani.

Mieheni on ihan heittämällä tällaisen luottamuksen arvoinen, niin kuin olen minäkin hänen suuntaansa.

Kerro minulle yksikin tarvittava tieto, jonka takia on pakko käydä toisen puhelimella. Itse en keksi mitään muuta kuin sen, että mies tarvitsee jonkun henkilön puhelinnumeron, jota hänellä itsellään ei ole, mutta minulla on. Näitä tilanteita tulee ehkä kerran sadassa vuodessa. 

Kuulostat edelleen epäluuloiselta. Syy: et voi uskoa että on sellaisia tilanteita, jos et itse kykene sellaisia kuvittelemaan. Maailmassa on vaikka mitä sellaista, mistä sinulla ei ole käsitystä, ja se on ihan ok. Ei sinun tarvitse tietää ja ymmärtää kaikkea ennalta, jos kykenet luottamaan ainakin läheisimpiin ihmisiisi.

No mutta, se esimerkki siis: Eksäni oli lähettänyt whatsappiin viestiä, että hänellä on kiireellistä asiaa ja pyysi että juttelisimme skypessä. Olimme mieheni kanssa lähdössä ulos syömään, mies oli jo valmis ja minä meikkasin vessassa. Muistin että eksän kanssa viestittely oli kesken, joten pyysin miestä tarkistamaan onko tullut uutta viestiä, ja mitä siinä sanotaan. Semmoinen tilanne.

Te, jotka sanotte, että parisuhteissanne vallitsee ehdoton luottamus ja joiden puhelimet ovat avoimesti luettavissa, laittakaapa puhelin kuukaudeksi salasanan taakse. Yhäkö sama luottamus vallitsee vai pitääkö asiasta keskustella?

Ap

Hauska lukea toisen puhelinta kyttäävien selityksiä tässä ketjussa. Juu juu, synttärikutsut, juu juu.

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka sanotte, että parisuhteissanne vallitsee ehdoton luottamus ja joiden puhelimet ovat avoimesti luettavissa, laittakaapa puhelin kuukaudeksi salasanan taakse. Yhäkö sama luottamus vallitsee vai pitääkö asiasta keskustella?

Ap

Tämä tällaisena sivujuonteena tässä vain. Pääaihe on yhä lojaalius ystäville.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä minäkään. Ja vaikka olisi jo vuosia yhdessä ollut pari, ei silti kaikkea tarvi jakaa. Olen ollut teini-iästä mieheni kanssa, nyt ollaan päälle 40v. En silti kerro hänelle läheskään kaikkea ystävieni kuulumisista. Ei ystävieni gyneongelmat, parisuhdeongelmat tms. kuulu hänelle. Ne on kerrottu luottamuksella minulle.

On aivan eri asia varta vasten erikseen kertoa kaikki ystäviensä asiat miehelle, vs. se että mies saa etsiä jonkin tarvitsemansa tiedon puhelimesta, jossa on myös ystävien lähettämiä viestejä. Suhteellisuudentajua, kiitos.

En ymmärrä, mitä tietoa mieheni tarvitsee puhelimestani? Google ym. on hänenkin puhelimessaan, ja meillä kyllä luottamus pelaa niin ettei tarvitse kyttäillä kelle on soiteltu ja mitä viestitelty. Joku sanoi, että tarkistelee sukulaisten synttärikutsuja miehen puhelimesta. Meillä ne merkitään yhteiseen kalenteriin. Ei ole tuokaan syy alkaa kytätä toisen viestejä ja ystävien henk.koht. asioita.

No minulla on esimerkiksi yritykseni yritystunnus puhelimen muistissa, josta pyysin miestä sen tarkistamaan kun olin laatimassa eräitä papereita ja mies juuri sillä hetkellä flaneerasi toimettomana vieressä. (Aivan: en muista omaa yritystunnustani ulkoa! Eipä nyt kuitenkaan takerruta siihen.) Tällaisia pieniä juttuja voi olla vaikka minkälaisia.

Ja aikaa säästyi ehkä kaksi sekuntia verrattuna siihen, että miehesi olisi vain tuonut puhelimen sinulle, että olisit se voinut ihan itse tarkistaa. Ihan valtavan tarpeellista! Eihän tuossakaan mies sitä tietoa tarvinnut, vaan sinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä saan lukea mieheni kännykkää ja hän minun. Kumpikaan ei käytännössä Lue, koska pelkkä mahdollisuus riittää. On selvää, ettei siellä ole ns pettämismateriaalia silloin, eikä olla kiinnostuneita kavereiden kirjoittamista jutuista.

Tietävätkö kaikki kaverinne tämän?

Ap

Tässä lienee suuri sukupolviero.

Olemme lähemmäs viisikymppisiä ja jos on asiaakavereille, SOITETAAN TAI JUTELLAAN TAVATESSA, eikä kirjoitella omia asioita toiselle kännykkään. En edes oikein ymmärrä, miksi pitäisi viestiä kirjoittamalla, jos voi puhua. Eli kännyköissä ei ole mitään välimatkaa materiaalia kavereilta. Lähinnä viestejä tyyliin nähdäänkö x klo y

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä uusi, pari kuukautta sitten alkanut seurustelu. Olisi ollut kiva tietää etukäteen, ertä minun ystävälleni lähettämät henkilökohtaiset viestit minun asioistani ovat olleet jonkin muunkin luettavissa. En ymmärrä tätä ”kaikki on avointa” -mentaliteettia, jos ollaan samalla epälojaaleja muita ihmisiä kohtaan.

Kyllä minunkin mieheni saa katsoa minun viestini, jos tarvetta tulee. Jos on valittava, olenko lojaali erittäin luotettavalle miehelleni vai ystävälleni tai tuttavalleni, joka on minulle mahdollisesti jonkin viestin joskus lähettänyt, niin totta kai valitsen elämänkumppanini. Oudoksun asennetta, jossa ystäväpiirin jäseniä pidetään jotenkin omaa kumppania tärkeämpinä ihmisinä omassa elämässä - mielestäni siinä on sukulaisuutta ihmistyypille, joka asettaa omat vanhempansa kumppaninsa edelle prioriteeteissa. Kumpikaan asenne ei sovi itselleni.

Äläkä sinä huoli. Kumppanini ei ensinnäkään ole kiinnostunut lueskelemaan viestejä puhelimestani, vaikka hän niin saisikin tarvittaessa tehdä. Toiseksi, jos hän joskus sieltä jotain lukee, ei häntä kiinnosta ystävieni yksityiselämän piiriin kuuluvat viestit niin paljon, että hän juuri niihin siellä kiinnittäisi kovasti huomiota. Hän etsii puhelimesta sen tiedon, minkä tarvitsee, ja muut tiedot ohitetaan olankohautuksella.

Ilmeisesti sinullakaan ei sitten ole työpuhelinta. Kuulostaa kovin teinimeiningiltä nämä puhelimien kyyläämiset ja kumppanin asettaminen parisuhteen edelle. Itse olen sitä mieltä, että jos parisuhde ei perustu luottamukseen, niin silloin ei kannata yhdessä ollakaan. Ja työsuhteeni on ainakin minulle sen verran tärkeä, että vaikka tulisi mieheltä millainen ultimatum, niin enpä alkaisi työpuhelimen sisältöä hänelle esitellä - se kun voisi olla irtisanomisen paikka, jos tulisi ilmi.

Itse kuulostat aika epäluuloiselta ihmiseltä sanavalintojesi perusteella (mies saa tarvittaessa selata puhelintani = "puhelimen kyylääminen"). Parisuhteemme perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Mieheni luottaa siihen, että puhelimessani ei ole mitään sellaista raskauttavaa tietoa, jota pitäisi erikseen käydä "kyyläämässä", ei siis ole mitenkään kiinnostunut puhelimestani. Minä luotan siihen, että jos hän sieltä joskus jonkin tiedon tarvitsee, hän ei käytä muita sieltä löytyviä tietoja väärin. Eikä varsinkaan tee mitään sellaista, minkä vuoksi minä joutuisin vaikeuksiin työpaikallani.

Mieheni on ihan heittämällä tällaisen luottamuksen arvoinen, niin kuin olen minäkin hänen suuntaansa.

Kerro minulle yksikin tarvittava tieto, jonka takia on pakko käydä toisen puhelimella. Itse en keksi mitään muuta kuin sen, että mies tarvitsee jonkun henkilön puhelinnumeron, jota hänellä itsellään ei ole, mutta minulla on. Näitä tilanteita tulee ehkä kerran sadassa vuodessa. 

Kuulostat edelleen epäluuloiselta. Syy: et voi uskoa että on sellaisia tilanteita, jos et itse kykene sellaisia kuvittelemaan. Maailmassa on vaikka mitä sellaista, mistä sinulla ei ole käsitystä, ja se on ihan ok. Ei sinun tarvitse tietää ja ymmärtää kaikkea ennalta, jos kykenet luottamaan ainakin läheisimpiin ihmisiisi.

No mutta, se esimerkki siis: Eksäni oli lähettänyt whatsappiin viestiä, että hänellä on kiireellistä asiaa ja pyysi että juttelisimme skypessä. Olimme mieheni kanssa lähdössä ulos syömään, mies oli jo valmis ja minä meikkasin vessassa. Muistin että eksän kanssa viestittely oli kesken, joten pyysin miestä tarkistamaan onko tullut uutta viestiä, ja mitä siinä sanotaan. Semmoinen tilanne.

Niin, sinä pyysit miestäsi katsomaan, se on vähän eri asia, kuin toisen puhelimen kyttääminen.