Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Teinini uhkaa itsemurhalla joka päivä
26.02.2018 |
Hän on lukion ykkösellä. Pärjäsi peruskoulussa kuuntelemalla. Nyt lukiossa pitäisi lukea eikä hän halua lukea vaan pelata tietokonepelejä kavereiden kanssa. Syyttää minua etten ole opettanut häntä lukemaan läksyjä. On saanut kursseista nelosia.
En voi pakottaa noin isoa ihmistä lukemaan. Hän uhkasi tänä aamuna minua lyömisellä. Huusi kuin syötävä. Haluaa lopettaa koulun ja me vanhemmat emme salli sitä.
Kommentit (190)
Potkisin omaan asuntoon ja antiasin lopettaa koulun. Se pilaa tuolla asenteella ennemmin tai myöhemmin elämänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsemurhaan johtavat psyykkiset ongelmat ovat perityviä, ap:n on syytä ottaa uhkaus tosissaan ja järjestää lapsi hoitoon. Uhkaus ei todellakaan ole tae siitä ettei mitään tapahdu, tiedän tapauksia, joissa aikeet on kerrottu hyvin tarkkaan ja toteutus oli oikein onnistunut.
Kuulostaa (en tilannettanne tunne) myös siltä, että ap on aika vaativa. Tämä kaikella rakkaudella, itse voisin sanoa nuo samat asiat. Meillä kasvatettiin pärjäämään ja huomaan jatkavani linjaa. Lapsi saattaisi kuitenkin kaivata pelkkää halausta ja läsnäoloa. "Opiskelun tuki" voi tarkoittaa yhdessä tekemistä konkreettisen opiskeluavun sijaan.
Kaikkea hyvää, toivon että saatte nuoren pääkopan irti peleistä ja elämän tolalleen, kyllä opiskella ehtii sen jälkeenkin.
Oikeampi lause on kai se, että itsemurhan tehneistä 20-50%:lla on suvussaan myös itsemurhan tehneitä? Mikäli teinit tekisivät itsareita, eivät he myöskään lisääntyisi ja ongelma poistuisi geenipoolista aika äkkiä.
Itsemurhan esilletuonti on aina avunhuuto ja kertoo psyykkisestä pahoinvoinnista. En oikein usko sitä, että sh-järjestelmämme osaa tehdä muuta kuin lääkitä mielen tönköksi ja seurailla avohoidossa. Lääkkeillä, joita ei ole eettisistä syistä testattu lapsilla ja avohoidossa, jossa lääkkeet lisäävät itsetuhoisuutta.
Kannattaa kohdata se lapsi kuten vanhemman tulee kohdata, antaa vaikka "isän kädestä" toisin sanoen kissa pöydälle ja keskustella asiat halki. Kyllä se irtaantuminen siitä hoituu.
On yritetty ja monta kertaa muttei halua keskustella kanssamme. Viimeksi eilen yritimme keskustella mutta teiniä ei kiinnostanut kun piti päästä pelaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin hoidetaan akuutti kriisi, sitten puututaan opiskelutottumuksiin.
Itsemurha-ahdistuksessa ei pysty kouluun. Lukiossa vielä pärjäisi kuuntelemalla jos ei ahdistu, mutta lapsesi on ahdistunut joten ei onnistu se kuunteleminen.
Välivuosi voi olla paikallaan että saa pään ruuvattua kunnolla harteille.
Eihän hänellä ole opiskelutottumuksia koska hän ei laita rikkaa ristiin koulun eteen. Käytin eilen monta tuntia sen eteen, että tein hänelle mahdollisimman selkokieliset opiskelumateriaalit kokeita varten. Hän ei edes lukenut niitä. Sitten valittaa etten auta häntä opinnoissa.
Tuskin syyllistäminen ja valittaminen nuorta auttaa, vaan taustalla on jokin syy, miksi nuori käyttäytyy, niin kuin käyttäytyy esim. masennus, ADD jne. johon pitäisi hakea ulkopuolista apua.
Hänelle on tarjottu avun hakemista muttei se kelpaa. Peruskoulussa ei huomattu mitään kirjaindiagnooseihin viittaavaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ohos. Psykologinen kontrolli näyttää olevan kielletty sana. Siinä on ongelmanne alkusyy. Tuhoisampaa kuin väkivaltaisuus.
Valota enemmän sitä, mitä tarkoitat psykologisella kontrollilla meidän tapauksessamme?
Tuo on aika tyypillinen syrjäytyneiden miesten tausta. Tosin ap voi vielä toimia kun poika on alaikäinen. Ihan kunnon "katkaisuhoitoa" tuossa nyt tarvitaan, jopa sitä osastohoitoa, jos muu ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MLL:n sivuilla on nettipäivystys (chat) jos ap haluaa jutella asiantuntijan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohos. Psykologinen kontrolli näyttää olevan kielletty sana. Siinä on ongelmanne alkusyy. Tuhoisampaa kuin väkivaltaisuus.
Tähän lisää kun meni kerran läpi: vanhemmat tuhoavat lapsensa jos käyttävät kasvatusmetodina psykologista kontrollia. Väkivallalla on yleensä alku ja loppu, mutta psykologinen kontrolli, mikä AP:n tapauksessa näyttää tapahtuneen, on paljon tuhoisampaa. Sitä kannattaa välttää.
Kuinka meillä on käytetty lapseen psykologista kontrollia? Minusta vaikuttaa pikemminkin siltä, että teini yrittää kontrolloida vanhempiaan ja saada tahtonsa läpi itsemurhauhkauksisllaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myöhäinen voimakas murrosikä? Masennus lukion vaatimuksista? Peter Pan -syndrooma? Mitäs tässä arvailemaan. Hanki apua nopeasti ennen kuin toteuttaa uhkauksensa (moni näin myös tekee). On kohta täysi-ikäinen, jolloin et enää saa apua hänelle. Silloin alkaa elämäm kova koulu™.
Vierailija kirjoitti:
Tässä psykologisesta kontrollista http://kiintymysvanhemmuus.blogspot.fi/2015/04/lempea-vuorovaikutus-vai…
Psykologisella kontrollilla tarkoitetaan vanhemman tapaa manipuloida lapsen ajattelua ja kiintymyssuhdetta vanhempaan, esimerkiksi syyllistämistä, kiristämistä, ehdollista hyväksyntää tai lapsen näkökulman huomiotta jättäminen ja itseilmaisun rajoittaminen. Klassisia arjen esimerkkejä on vedota vanhemman uhrautumiseen lapsen eteen tai maailman nälkää näkeviin lapsiin ruokailutilanteissa, huomion pois vetäminen lapsen toimiessa toisin kuin vanhempi haluaisi ja vastaavasti lapsen hukuttaminen hellyydenosoituksiin kun hän toimii halutusti sekä lapsen eriävän mielipiteen sivuuttaminen. Arkikielellä psykologista kontrollia ovat siis uhkailu, kiristys ja lahjonta.
Onko uhkailua, kiristystä tai lahjontaa vaatia teini tekemään oma osansa ja käydä koulua? Pelata ja chillatako pitäisi saada sekä olla sataprosenttisesti passattavana jotta kiintymyysvanhemmuus toteutuisi? Eihän häntä ole aiemminkaan uhkailtu, kiristetty tai lahjottu.
Joka tapauksessa puolentoista vuoden päästä pitää kyetä tulla toimeen omillaan oman kattonsa alla. Tämänpäiväinen sai minut päättämään ettei kolli asu päivääkään kotonani sen jälkeen kun täyttää 18.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna teinin itse valita mitä hän haluaa opiskella, eiköhän se elämän ilo palaa samalla!!!!
Ongelma on siinä, ettei hän halua opiskella mitään. Hän haluaa pelata ja chillata.
No sitten laitat kovan kovaa vastaan. Isket vaikka koneen mäsäksi ja sanot, että tämä loppui tähän, oho, äidin pinna katkesi. Rahaa ei myöskään tarvi antaa, kunhan kotona on riittävästi terveellistä (!) ruokaa.
P.s. Meillä laitettiin nuori kuukauden sairaslomalle koulusta ja sen aikana käytiin keskustelemassa me vanhemmat, teini ja opettaja sekä rehtori, miten tilanne selvitetään.
Pitkä tie oli kuljettavansa, psyykenlääkkeitäkin käytössä, mutta nykyään hän on onnellinen aikuinen ja opiskelutkin on jo hoidettu.
Otan koneen pois nyt kun hän on koulussa ja laitan FB-kirppikselle myyntiin. Ruokaa ja vaatteita on riittävästi kotona.
No huhhuh. Aina yhtä hämmästyttävää lukea tällaista, että päästetään perheen asiat tolkuttoman pahaan jamaan ennen kuin ryhdytään edes varovasti harkitsemaan mitään toimenpiteitä.
Mistä tällainen sokeus/kieltäminen kumpuaa?
"Meidän talosta on vasta yksi nurkka tulessa, olen vähän miettinyt että tarkkailen tässä tilannetta kun ei täällä keittiössä yhtään vielä tunnu kuumalta." ???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta soitat! Ja meidän lapsi sai paljon apua kuraattorilta. Tarvitsette kaikki ammattilaisten tukea. Kannattaa myös vakavasti miettiä, olisiko syytä vaihtaa vaikka ammattikouluun. Lapsi opiskelee tuossa iässä omaa elämäänsä varten, ei toteuttaakseen vanhempiensa haaveita.
Hän on saanut valita ihan itse oman opiskelupaikkansa. Meillä vanhemmilla ei ole mitään muita haaveita kuin ettei hän jäisi koulupudokkaaksi pelaamaan kotiin tietokonepelejä.
Jos niin tekee niin saa luvan muuttaa pois kotoa heti sinä päivänä kun täyttää 18.
Huh.huh mitä tekstiä. Olisiko peiliin katsomisen paikka.
Uhata nyt nuori heittää pellolle, kun täyttää 18v kun ei täytä vanhempiensa vaatimuksia ja odotuksia, vaikka juuri silloin nuori kipeimmin tarvitsisi tukea ja ohjausta ja läsnäoloa vanhemmiltaan.
Ei ihme jos nuori voi huonosti ja uhkaa itsemurhalla.
18-vuotias on aikuinen Suomen lain silmissä. Saa luvan lähteä etsimään onneaan maailmalta. Häntä on paapottu, hellitty ja hemmoteltu ihan liikaakin lopputuloksesta päätellen. Ei toisen asteen koulutuksen vaatiminen ole kohtuuton vaatimus jos hänelle maksetaan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tuntuu olevan käsistä karannut tietokonepelien pelaaminen. Nyt sille stoppi kokonaan kevään ajaksi. Hankitte surkean perusläppärin, jossa pyörii vain office ja perusnetti, pelikone jäähylle. Saa takaisin kun ensin ryhdistäytyy koulussa. Joku liikuntaharrastus vielä lisäksi.
Nämä on sitä helpimpi toteuttaa mitä nuoremmasta on kyse. Opiksi siis muille teinien vanhemmille.
Ei tule onnistumaan mikään liikuntaharrastus. En voi pakottaa miehenkokoista väkisin liikkumaan.
Kun otatte pelimahdollisuuden kokonaan pois (sekä kone että netti kokonaan pois, irtisanotte vaikka nettiyhteydet kaikista liittymistä), niin jää uskomattomasti ns. luppoaikaa. Osa siitä käytetään kouluun ja läksyihin. Tuskin jaksaa seinää katsella kovin montaa viikkoa, jos tarjolla on mahdollisuus lähteä salille/uimaan/laskettelemaan/tms. Eikö poika harrastanut mitään nuorempana?
Nyt tilanteen korjaaminen on tietysti hankalaa, kun poika on jo aikamiehen kokoinen ja lähes täysi-ikäinen. Jälkiviisaana on helppo todeta, että olette tehneet virheen jo useita vuosia sitten, kun ette ajoissa puuttuneet pojan pelaamiseen ettekä vieneet häntä liikuntaharrastuksiin. Tarvitsette todennäköisesti ulkopuolista apua tilanteen katkaisuun ja normalisointiin. Jos viet pojan mielenterveyspalveluihin, niin muista mainita itsemurhapuheiden lisäksi vakava peliriippuvuus. Molemmat on hoidettava!
Häntä on kuskattu liikuntaharrastuksissa joka ikinen ilta ja viikonloput aiemmin. Älä edes yritä alkaa syyllistämään kun et mistään mitään tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että olette perheenä eksyksissä tilanteessa, joka on kehittynyt jo vuosien ajan väärään suuntaan. Kaikki, mitä kerrot pojan käyttäytymisestä suorastaan huutaa sitä, että hän tarvitsee psykiatrista ammattiapua ja nopeasti.
Samalla, kun olet huolissasi pojasta, kuulostat tyytymättömältä häneen. Vaikuttaa siltä, että olet/olette yrittäneet kasvattaa yliherkkää lasta tarjoamalla yksinkertaisia käytännön ratkaisuja (kuten pyykinpesun opettaminen) tilanteissa, joissa ei ole kyse siitä etteikö lapsi kognitiivisesti osaisi ja ymmärtäisi, vaan kyse on hänen psyykkisestä oireilustaan. Jotenkin näyttää, kuin olisitte kieltäneet hänen tilanteensa vakavuuden ja monimutkaisuuden yrittämällä itsepäisesti opastaa häntä arkeen kuin tosiaankin hieman heikkolahjaista. Tämä varmasti on tehnyt lapselle toivottoman olon, koska hänen hätähuutonsa on tulkittu väärin.
Tuo itsemurhan tehnyt isoäiti-asetelma myös kummittelee suhteessasi lapseen vahvasti. Ongelma ei ole siis vain poikasi, vaan koko perheen ongelma ja tarvitsette kaikki apua. Lastensuojelu ei ole oikea osoite vaan nuorisopsykiatria.
Aikamoinen yliherkkä kun latelee todella törkeää tekstiä omalle äidilleen. Häntä vaivaa lorvikatarri. Osasi ihan hyvin ennen teini-ikää monenlaisia kodinhoitojuttuja. Nyt leikkii ettei muka ymmärrä kuinka housut pestään tai roskapussi viedään roska-astiaan. Sen lisäksi itse vänkää koko ajan olevansa kehitysvammainen ettei vaan joutuisi tekemään mitään. Se veisi liikaa aikaa pelaamiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että olette perheenä eksyksissä tilanteessa, joka on kehittynyt jo vuosien ajan väärään suuntaan. Kaikki, mitä kerrot pojan käyttäytymisestä suorastaan huutaa sitä, että hän tarvitsee psykiatrista ammattiapua ja nopeasti.
Samalla, kun olet huolissasi pojasta, kuulostat tyytymättömältä häneen. Vaikuttaa siltä, että olet/olette yrittäneet kasvattaa yliherkkää lasta tarjoamalla yksinkertaisia käytännön ratkaisuja (kuten pyykinpesun opettaminen) tilanteissa, joissa ei ole kyse siitä etteikö lapsi kognitiivisesti osaisi ja ymmärtäisi, vaan kyse on hänen psyykkisestä oireilustaan. Jotenkin näyttää, kuin olisitte kieltäneet hänen tilanteensa vakavuuden ja monimutkaisuuden yrittämällä itsepäisesti opastaa häntä arkeen kuin tosiaankin hieman heikkolahjaista. Tämä varmasti on tehnyt lapselle toivottoman olon, koska hänen hätähuutonsa on tulkittu väärin.
Tuo itsemurhan tehnyt isoäiti-asetelma myös kummittelee suhteessasi lapseen vahvasti. Ongelma ei ole siis vain poikasi, vaan koko perheen ongelma ja tarvitsette kaikki apua. Lastensuojelu ei ole oikea osoite vaan nuorisopsykiatria.
Hohhoijaa. Tuossa nyt on kyse vakavasti peliriippuvaisesta nuoresta. Yleinen ilmiö nykypäivänä. Toiset addiktoituvat helpommin ihan jo geneettisistä syistä. Itsemurhauhkailutkin ovat vakavassa addiktiossa tavallisia kun pelaamista yritetään rajoittaa.
Olen samaa mieltä.
Ei mitään lasuja tuossa tilanteessa. Sä olet sen lapsen vanhempi ja sun kuuluu edes yrittää ensin itse selvittää lapsen kanssa asia, eikä ulkoistaa asioita viranomaisille. Jos lapsi ei viihdy lukiossa niin sitten kannattaa miettiä muita vaihtoehtoja. Ja joskus välivuosikin on paikallaan, eikä se tarkoita että nuoresta tulee syrjäytynyt jos ei tuon ikäisenä vielä löydä paikkaansa.
Lapsella on paha olo ja sun tehtävä on auttaa ja olla rakastava vanhempi jolle lapsi on yhtä arvokas ja rakas vaikka ei just nyt siihen tiettyyn muottiin mahtuisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Kykenetkö rakastamaan lastasi vaikka hän haluaa vain pelata ja chillata?
Teidän teini suorastaan huutaa itselleen rakkautta ja rajoja.
En kuitenkaan usko että kokonaan pelaamisen kieltäminen auttaa. Ei kiristys, uhkailu yms enää toimi tai pelkkä pahalla ja ikävällä uhkailu- " lentää pois kotoota" lause kuvastaa just sitä. Että kun ei tee niinkun haluatte niin ulos vaan. Ei sellainen ole rakkautta ja luulen että tuosta syntyy vaikeammat kuviot.
Rajat pelaamiselle ja rakkautta päälle, lisäksi hoitoon!Lapsia kannattaa kasvattaa jo ennen teini-ikää!
Onko sinulla kokemusta teineistä? Oletko nuori äiti, joka lukee lastenkasvatusoppaita?
Etkö ymmärrä, että häntä on rakastettu mutta sekään ei riitä hänelle! Sekin on rakkautta kun haluaa ettei lapsesta tule luuseria. Ei se ole rakkauden puutetta jos ei hyväksy sitä, että toinen haluaa viettää elämänsä pelaten ja chillaten kun kyseessä ei ole mikään ammattilaispelaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda pojan huoneen pistorasioihin 2A sulakkeet/breakerit. Ei pysty pelaamaan kun napsauttaa aina virran pois.
Löytävätkö rautakaupasta tuolla nimellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta soitat! Ja meidän lapsi sai paljon apua kuraattorilta. Tarvitsette kaikki ammattilaisten tukea. Kannattaa myös vakavasti miettiä, olisiko syytä vaihtaa vaikka ammattikouluun. Lapsi opiskelee tuossa iässä omaa elämäänsä varten, ei toteuttaakseen vanhempiensa haaveita.
Hän on todella epäkäytännöllinen. Hänestä ei ole minkään käytännön ammatin harjoittajaksi koska hän ei osaa edes pestä likaisia housujaan pyykkikoneella.
Ei ole nuoren syy tai vika, jos 17v ei osaa pestä housujaan, vaan syy löytyy vanhempien asenteesta. Ei ikä pelkästään tuo nuorelle mitään taitoja ja valmiuksia, jos vanhemmat eivät ole opastaneet nuorta vuosien ajan.
Ja joku syy löytyy myös pelaamiseen, miksi nuori tekee niin, eikä ole innostunut koulusta ja itsemurhalla uhkaaminen kertoo nuoren voivan todella pahoin, eikä se käskemällä tai haukkumalla parane, vaan vastuu on vanhemmilla hakea ulkopuolista apua, jos vanhempien voimavarat riitä.
Olen yrittänyt opettaa hänelle VUOSIA eri kotitöitä ja kodinhoitoa. Samoin mieheni on yrittänyt opettaa hänelle VUOSIA pihatöitä jne. Tekee vain pakotettuna ja asustettuna sekä mankuu koko ajan ettei kavereiden tarvi tehdä mitään kotona. Oma-alotteisesti ei tee mitään. Ottaa mieluummin vaikka rangaistuksen kuin vaikkapa laittaa tiskit koneeseen.
Olemme molemmat vanhemmat näyttäneet hänelle housujen pesuohjelapun, sen kuinka housut käännetään nurinpäin sekä pesuohelman ja kuinka pesuainetta laitetaan yykkikoneeseen. Osasi vielä alakoululaisena pestä omatoimisesti likaantuneita vaatteita heti myös tahranpoistoaineen kanssa mutta on nyt taantunut. Kertoo, että on kehitysvammainen eikä siksi opi pesemään housujaan. Ilman puhtaita housuja ei voi muka mennä kouluun. Ei myöskään tuo huoneestaan likapyykkiään kodinhoitohuoneeseen eikä osaa ottaa puhtaita ja kuivia vaatteita nykyään pyykkitelineestä.
Tämä on kyl itsetuntojuttu. Lapsesi on päätynyt ajatuskehään, että hänestä ei ole mihinkään. Miksi ette vain ole vaatinut hänen osaamistaan vastaavaa suoritusta avustamisen sijaan? Tunnistan tässä hieman oman äitini asenteen, hän ei edelleenkään usko minun osaavan mitään ja yrittää toimia mun (ja muidenkin) selän takana "auttamassa". Kehittävämpi asenne on luottamus lapsen kykyihin ja siihen, että "työn tekeminen" kannattaa (ts. lapsi yrittää ja ahkeroi ja saa sitä kautta onnistumisia ja itseluottamus vahvistui sekä itsetunto kehittyy). Tämä viisaastelu nyt ei ap:tä auta ja toivottavasti löytyy apua koko perheelle.
Alue: Aihe vapaa
Sitähän minä koko ajan yritän!