Totaalikieltäytyjä vetosi oikeudessa siihen, että haluaa samanvertaista kohtelua kuin Jehovan todistajat – vankeustuomiosta vapautuksella voi olla laajoja seurauksia

HELSINGIN hovioikeus antoi perjantaina äänestyspäätöksellä poikkeuksellisen ratkaisun, joka voi vaikuttaa totaalikieltäytyjien asemaan laajasti. Hovioikeus vapautti 23-vuotiaan miehen syytteestä eikä hän siten saa vankeusrangaistusta.

Hovioikeus katsoi, että tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on perustuslaissa kiellettyä syrjivää kohtelua Jehovan todistajiin nähden. Heidät on lailla vapautettu asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittamisesta.

Mies kertoi vastustavansa sotaa ja haluavansa edistää väkivallattomia keinoja ratkaista konflikteja. Hän totesi pitävänsä syrjivänä lakia, joka vapauttaa Jehovan todistajat asevelvollisuudesta, mutta muilla ei ole vakaumuksensa takia samaa mahdollisuutta.

Hovioikeus teki ratkaisunsa seitsemän jäsenen vahvennetussa kokoonpanossa. Ratkaisu syntyi täpärästi äänin 4-3.

ITÄ-UUDENMAAN käräjäoikeus ei nähnyt aikanaan tilanteessa syrjintää vaan tuomitsi miehen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä 173 päiväksi ehdottomaan vankeuteen. Nyt hovioikeus kumosi tämän ratkaisun.

Hovioikeuden ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. Syyttäjä ilmoitti HS:lle perjantaina, että hän aikoo hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

”Hovioikeuden ratkaisu eroaa vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ja syyttäjien velvollisuus on näin ollen hakea asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta”, kihlakunnansyyttäjä Maren Salvesén viestitti.

Lain mukaan siviilipalveluksesta kieltäytyvä on tuomittava vankeuteen. Vuodesta 2011 lähtien suuri osa kieltäytyjistä on määrätty vankilan sijasta valvontarangaistukseen.

Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuudesta erillisellä lailla, joka tuli voimaan 1980-luvun puolivälissä. Vapautuslain tarkoitus oli katkaista YK:n ihmisoikeuskomiteasta tullut kritiikki siitä, että totaalikieltäytyjät ovat mielipidevankeja.

Tuolloin valtaosa totaalikieltäytyjistä oli jehovan todistajia.

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU Kirsi Pimiä pitää hovioikeuden ratkaisua merkittävänä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimi totaalikieltäytyjän avustajana hovioikeudessa.

”Puolustusministeriön asettama toimikunta totesi jo vuonna 2007, että totaalikieltäytyjien kohtelu tulisi saattaa yhdenmukaiseksi perustuslain kanssa. Suomi ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi perustuslakivaliokunnan ja YK:n kritiikistä huolimatta. Odotamme, että hallitus nyt ryhtyy lainsäädäntötoimenpiteisiin asiassa”, Pimiä toteaa tiedotteessa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei halua ottaa tarkkaan kantaa siihen, millainen lakiuudistus pitäisi toteuttaa, koska sillä voi olla vaikutuksia myös esimerkiksi maanpuolustukseen.

”Yhdenvertaisuusvaltuutettu on sitä mieltä, että perus- ja ihmisoikeusmyönteisin vaihtoehto olisi jättää rankaisematta kaikkia, jotka perustelevat totaalikieltäytymistä uskonnon tai muun vakaumuksen perusteella. Hallituksen on kuitenkin arvioitava, millaisia vaikutuksia lakiuudistuksella tulisi olemaan maanpuolustuksen kannalta”, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Robin Harms.

Harmsin mukaan myös syytteestä vapautunut totaalikieltäytyjä on tyytyväinen hovioikeuden ratkaisuun.

”Olisi ollut kohtuutonta, että henkilö syrjivästi tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen eikä hovioikeuskaan löytänyt sille hyväksyttäviä perusteita”, toteaa Harms sanoo.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005579067.html