Ihanaa, syksyllä aletaan yrittämään lasta!
Oon niin onnessani jo nyt ja odotan innolla. Mun suurimpia unelmiani on koko mun elämäni ajan ollut saada oma lapsi, ja miehen kanssa ollaan nyt puhuttu että syksyllä aletaan yrittämään! :) Olin jo aikalailla aiemmin luopunut ajatuksesta saada lapsi nuorena kaikkien opiskelujen ym. takia, mutta tällä hetkellä ajoitus tuntuukin ihan sopivalta vaikka opiskellaan molemmat. Onneksi korkeakouluopinnot on sen verran joustavia, niin ne ei estä tätä unelmaa.
Onko muita keillä lähitulevaisuudessa olis perheenlisäys kiikarissa?
Kommentit (180)
Ihmeen negatiivinen sävy palstalla aina kun joku kertoo yrittävänsä vauvaa tai on raskaana. Itselläni on 4 kk ikäinen vauva, ja joo, tämä on ollut elämäni paskinta ja parasta aikaa. Joskus tekisin mitä vaan, että vauvaa ei olisi olemassa yhtenä iltana. Ei silti kaduta että lisäännyin, vaikka joskus olen miettinyt, mihin pitää ottaa yhteyttä että voi antaa vauvan pois. Kai sitä nyt silti saa raskaana ollessa ja vauvaa suunnitellessa olla iloinen ja toiveikas. Niin minäkin olin. En mä siinä olis mitään voittanut, jos olisin jo sata vuotta etukäteen tiennyt, millaista paskaa tämä tulee olemaan. Eikä kaikki koe asiaa edes näin. Jotkut jopa rakastavat jokaista hetkeä vauvansa kanssa. Uskokaa tai älkää!
Syksyllä me mennään marja- ja sienimettälle. Niin ne ilonaiheet jakaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Vuosi ilman ehkäsyä, ei näy ei kuulu lasta..
Tuossa vaiheessahan on jo suositeltavaa mennä molempien lääkärille tutkituttamaan ettei ole jokin vialla. Voi toki hyvin vielä olla että teillä käynyt vain huono ajoitus. :) Ootko kokeillut ovulaatiotestejä?
ap
Älä välitä ap rumista kommenteista. Hyvä vaan että joku tekee lapsia tähän maahan. Sitähän koko ajan toitotetaan joka tuutista, että tehkää ne lapset nuorena koska mitä vanhempana tulee raskaaksi, sitä suurempi riski on komplikaatioihin, kehitysvammoihin, lapsettomuuteen jne. Palstan täydelliset mammat on tietty käyneet koulut ja valmistuneet maistereiksi 23-vuotiaana, löytäneet vakityön, olleet pari vuotta töissä, matkustelleet siinä samalla ympäri maailman ja "nähneet elämää", ja sitten ennen 30 ikävuotta pyöräyttäneet vielä kolme lasta. Harmi ettei kaikilla elämä mene näin täydellisesti.
Jos elämäsi suurin haave on saada lapsi, tottakai se haave kannattaa toteuttaa mahdollisimman varhain, kun vaan on hyvä elämäntilanne muutoin. Eikä se hyvä elämäntilanne tarkoita, että kaiken pitäisi olla valmiina lasta varten (opiskelut tehtynä jne). Oma äitini on hyvä esimerkki siitä, että jopa yksinhuoltajana pystyy käymään koulut loppuun ja löytämään työpaikan. Ja teillä kumminkin miehesi valmistuu varmaan ennen sinua (?) ja alkaa tienata, niin pääset itsekin hoitamaan opiskelut loppuun ilman rahahuolia.
Jonkun makuuhuoneena olohuone?! Ei helv... Kyllä te ehditte sen vauvan puskea, odottakaa nyt edes sen verran että teillä on varaa kahteen makuuhuoneeseen! 😂
Kaksi vuotta yhdessä, ja tuollainen kiire? Mistäköhän suurin osa tälläkin palstalla olevista keskusteluista kumpuaa...? 🤔
Meillä on miehen kanssa 10kk vauva. Kun tyttö syntyi, olimme seurustelleet 2 vuotta, eikä tuo todellakaan tuntunut liian aikaiselta. Hyvin ollaan mahduttu asumaan 52 neliön rivarikaksiossa. Se on vain järjestelykysymys. Tarpeettomat tavarat heitetään pois ja uutta säilytystilaa esim lipastolla. Tyttö nukkuu meidän kanssa samassa huoneessa. Voimmehan siirtää parisängyn olohuoneeseen, kun tulee tarvetta muutaman vuoden päästä lapsen huoneelle, mutta luultavasti silloin olemme jo muuttaneet isompaan.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun makuuhuoneena olohuone?! Ei helv... Kyllä te ehditte sen vauvan puskea, odottakaa nyt edes sen verran että teillä on varaa kahteen makuuhuoneeseen! 😂
Kaksi vuotta yhdessä, ja tuollainen kiire? Mistäköhän suurin osa tälläkin palstalla olevista keskusteluista kumpuaa...? 🤔
Kyllä sitä alkuun pärjää pienemmässä ja edullisemmassa, fiksuahan se vaan on olla muuttamatta kalliimpaan ja isompaa ennen kun oikeasti on tarve. Ja mielestäni kyllä 2 vuotta ei ole kovin lyhyt aika olla yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Olisit vaan käyny koulut loppuun ja hankkinu vakityöpaikan nii ois tulevaisuus paremmin turvattu.
voi sen lapsen hankkia ilman, että kuluttaa 100 000e+ veronmaksajien rahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun makuuhuoneena olohuone?! Ei helv... Kyllä te ehditte sen vauvan puskea, odottakaa nyt edes sen verran että teillä on varaa kahteen makuuhuoneeseen! 😂
Kaksi vuotta yhdessä, ja tuollainen kiire? Mistäköhän suurin osa tälläkin palstalla olevista keskusteluista kumpuaa...? 🤔
Kyllä sitä alkuun pärjää pienemmässä ja edullisemmassa, fiksuahan se vaan on olla muuttamatta kalliimpaan ja isompaa ennen kun oikeasti on tarve. Ja mielestäni kyllä 2 vuotta ei ole kovin lyhyt aika olla yhdessä.
Komppaan tätä kommenttia
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tää massiivinen määrä alapeukutuksia nyt on? Ajattelin keskustella iloisesta ja innostavasta aiheesta, ja siitä kuinka pääsen toteuttamaan elämääni haluamallani tavalla. Se on monesta sitten ilmeisesti huono juttu? Vai onko kyse siitä ettei elämänvalinnat ole samat kuin teillä? En mä nyt teitä ole kehoittanut elämään mun kanssa mitenkään samoin! Turha nyt toisten teidän omistanne poikkeavista unelmista on hiiltyä. Vai tarkoittavatko noilla alapeukuillansa vaan sitä että itse eivät olisi tehneet samoin? En ihan vielä tunne tämän palstan toimintatapoja.
ap
Hmmm....no sä et vielä tiedä että se lapsi tulee olemaan PALJON muutakin kuin vain ihana vauva. Nauttisit nyt vielä elämästä ilman lasta, ehtii myöhemminkin. Elä nyt.
Niin. Ja sitten kohta on 35+ ja kun kaikki puitteet lapsen saamiselle olisi, niin huomaakin ettei se enää biologisista syistä onnistu lainkaan tai ilman hoitoja. Itse ollaan miehen kanssa 27 molemmat ja päätettiin että yritetään mieluummin nyt kuin 5 vuoden päästä, koska elämästä ei koskaan tiedä ja ollaan sentään vielä suht nuoria. Nyt rv28+6, laskettu aika toukokuussa.
Paljon tsemppiä ja onnea tulevaan yritykseen ap:lle 😄
Vierailija kirjoitti:
Olisit vaan käyny koulut loppuun ja hankkinu vakityöpaikan nii ois tulevaisuus paremmin turvattu.
Kun pääsee uranaiseksi, silloin ei enää perhettä ajattele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit vaan käyny koulut loppuun ja hankkinu vakityöpaikan nii ois tulevaisuus paremmin turvattu.
voi sen lapsen hankkia ilman, että kuluttaa 100 000e+ veronmaksajien rahoja.
Itseasiassa opiskelijaäiti kuluttaa niitä kalliita verorahoja todennäköisesti vähemmän mitä töistä vapaalle jäävä äiti. Opikelijaäiti elää opintotuilla ja asumistuella (joilla eläisi tällöin myös ilman lasta), lapsesta lisärahaksi tulee pelkästään äitiys ja vanhempainpäivärahat lapsen ensimmäisen elinvuoden, joista nekin tulevat miniminä koska äiti ei ole ollut töissä (tuen määrä määräytyy äitiyslomaa edeltävien tulojen perusteella). Sen jälkeen saa sitten lapsilisää jota nostaa aika poikkeuksetta myös ne työssä käyvät rikkaammat perheet. Lisäksi opintojen aikana lapsen saanut ei jää sen lapsen takia enää työelämään päästyään sieltä töistä useaksi vuodeksi pois vaan voi saman ajan kerätä näitä paljon korostettuja "kalliita verorahoja".
Nämä verorahaloisimisesta opiskelijaäitejä syyttelevät eivät ole kovin syvällisesti perehtyneet siihen että mitä tukia kukin täällä Suomessa meillä saa ja miksi.
ap
Siis kenen mielestä kaksi vuotta on oikeasti "pitkä" aika olla yhdessä???
Miettikää nyt vähän, ihmiset. Ihan vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun makuuhuoneena olohuone?! Ei helv... Kyllä te ehditte sen vauvan puskea, odottakaa nyt edes sen verran että teillä on varaa kahteen makuuhuoneeseen! 😂
Kaksi vuotta yhdessä, ja tuollainen kiire? Mistäköhän suurin osa tälläkin palstalla olevista keskusteluista kumpuaa...? 🤔
Kyllä sitä alkuun pärjää pienemmässä ja edullisemmassa, fiksuahan se vaan on olla muuttamatta kalliimpaan ja isompaa ennen kun oikeasti on tarve. Ja mielestäni kyllä 2 vuotta ei ole kovin lyhyt aika olla yhdessä.
No minun mielestäni kaksi vuotta on kyllä aika helkkarin lyhyt aika olla yhdessä 😁. Mut kai se on tätä nykyaikaa, parisuhde on "pitkä" jo kahden vuoden jälkeen. Voi aikoja, voi tapoja... T. 35-vuotias kalkkis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun makuuhuoneena olohuone?! Ei helv... Kyllä te ehditte sen vauvan puskea, odottakaa nyt edes sen verran että teillä on varaa kahteen makuuhuoneeseen! 😂
Kaksi vuotta yhdessä, ja tuollainen kiire? Mistäköhän suurin osa tälläkin palstalla olevista keskusteluista kumpuaa...? 🤔
Kyllä sitä alkuun pärjää pienemmässä ja edullisemmassa, fiksuahan se vaan on olla muuttamatta kalliimpaan ja isompaa ennen kun oikeasti on tarve. Ja mielestäni kyllä 2 vuotta ei ole kovin lyhyt aika olla yhdessä.
No minun mielestäni kaksi vuotta on kyllä aika helkkarin lyhyt aika olla yhdessä 😁. Mut kai se on tätä nykyaikaa, parisuhde on "pitkä" jo kahden vuoden jälkeen. Voi aikoja, voi tapoja... T. 35-vuotias kalkkis.
Samaa mieltä! Mutta ap on tosi nuori ja nuorilla on vähän erilainen aikakäsitys kuin meillä kalkkiksilla.
N41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun makuuhuoneena olohuone?! Ei helv... Kyllä te ehditte sen vauvan puskea, odottakaa nyt edes sen verran että teillä on varaa kahteen makuuhuoneeseen! 😂
Kaksi vuotta yhdessä, ja tuollainen kiire? Mistäköhän suurin osa tälläkin palstalla olevista keskusteluista kumpuaa...? 🤔
Kyllä sitä alkuun pärjää pienemmässä ja edullisemmassa, fiksuahan se vaan on olla muuttamatta kalliimpaan ja isompaa ennen kun oikeasti on tarve. Ja mielestäni kyllä 2 vuotta ei ole kovin lyhyt aika olla yhdessä.
Komppaan tätä kommenttia
ap
No tietenkin komppaat 😂😁
Onnistut siis hyvin suodattamaan tuon negatiivisuuden. 😁