Ihanaa, syksyllä aletaan yrittämään lasta!
Oon niin onnessani jo nyt ja odotan innolla. Mun suurimpia unelmiani on koko mun elämäni ajan ollut saada oma lapsi, ja miehen kanssa ollaan nyt puhuttu että syksyllä aletaan yrittämään! :) Olin jo aikalailla aiemmin luopunut ajatuksesta saada lapsi nuorena kaikkien opiskelujen ym. takia, mutta tällä hetkellä ajoitus tuntuukin ihan sopivalta vaikka opiskellaan molemmat. Onneksi korkeakouluopinnot on sen verran joustavia, niin ne ei estä tätä unelmaa.
Onko muita keillä lähitulevaisuudessa olis perheenlisäys kiikarissa?
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Mä annoin miinusta vain sen takia etten ymmärrä ihmisiä joiden suuri haave on saada lapsia/olla vanhempi.
Tiedän kuulostavani hirviöltä mutta mielestäni jokaisen tulisi elää omaa elämäänsä ja tavoitella omia päämääriään yksilönä, ilman puolisoa tai lasta. Jos parisuhteen ja lapsen haluaa niin ok, mutta minun korvaani kuulostaa huonolta jos oman elämän tarkoitus on ainostaan lisääntyä ja elää jälkikasvunsa kautta.
Jos se on elämän suurin haave niin mitä ehdotat että tällaisen ihmisen pitäisi tehdä jotta "tavoittelisi omia päämääriään yksilönä" kun se päämäärä ja haave on perustaa perhe? Keksisi jotain paskaa ja hukkaisi elämänsä siihen vaikka oikeasti haluaa tehdä jotain muuta?
Vierailija kirjoitti:
Tarviitteko apua?
Ketkä ja mihin?
Vierailija kirjoitti:
Mä annoin miinusta vain sen takia etten ymmärrä ihmisiä joiden suuri haave on saada lapsia/olla vanhempi.
Tiedän kuulostavani hirviöltä mutta mielestäni jokaisen tulisi elää omaa elämäänsä ja tavoitella omia päämääriään yksilönä, ilman puolisoa tai lasta. Jos parisuhteen ja lapsen haluaa niin ok, mutta minun korvaani kuulostaa huonolta jos oman elämän tarkoitus on ainostaan lisääntyä ja elää jälkikasvunsa kautta.
Samaa ihmettelen. Ja se, että suurin haave on saada perhe nuorena. Siis... Kuulostaa siltä, että ihan sama kenen kanssa sen perheen saa, kunhan siihen kuuluu se minimissään kolme henkilöä. Nainen, mies ja lapsi.
Itse olen jo nelivitonen ja minulla on perhe, mutta en koskaan ajatellut että "haluan nuorena perheen". Seurustelin pariin otteeseen, tapasin nykyisen mieheni, jonka kanssa vähitellen aloimme ajatella lasta. Useamman vuoden jälkeen siis. En ikimaailmassa olisi hätäillyt lasta kahden vuoden yhdessä olon jälkeen. Jos sen olisin tehnyt ensimmäisen poikaystäväni kanssa... Kamalaa edes ajatella. Ja kaikki vain siksi, että "haluaa nuorena perheen"! Miksi ei voi odottaa vaikka edes toiset kaksi vuotta, nuori kun on?
Se on ihan totta, että parin vuoden aikana ei ihmistä tunne. Se eka vuosihan menee jo siinä ihastuksen huumassa!
Anteeksi vuodatus, ja vilpittömästi toivotan onnea aloittajalle jos tosiaan lasta haluaa! En tarkoita missään nimessä lannistaa, näin me ihmiset ollaan erilaisia.
Otat ekan miehen jonka saat, vain koska haluat nuorena perheen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä annoin miinusta vain sen takia etten ymmärrä ihmisiä joiden suuri haave on saada lapsia/olla vanhempi.
Tiedän kuulostavani hirviöltä mutta mielestäni jokaisen tulisi elää omaa elämäänsä ja tavoitella omia päämääriään yksilönä, ilman puolisoa tai lasta. Jos parisuhteen ja lapsen haluaa niin ok, mutta minun korvaani kuulostaa huonolta jos oman elämän tarkoitus on ainostaan lisääntyä ja elää jälkikasvunsa kautta.Jos se on elämän suurin haave niin mitä ehdotat että tällaisen ihmisen pitäisi tehdä jotta "tavoittelisi omia päämääriään yksilönä" kun se päämäärä ja haave on perustaa perhe? Keksisi jotain paskaa ja hukkaisi elämänsä siihen vaikka oikeasti haluaa tehdä jotain muuta?
Ei tarvitse keksiä paskaa.
Uskon että ihmisellä tulee olla haaveita ja unelmia jotka liittyvät vain henkilöön itsensä. Jos nämä henkilökohtaiset unelmat on saavutettu tai niitä on tavoiteltu niin uskon että ihminen pystyy elämään itsensä ja ympäristönsä kanssa paremmin kuin eläessään niin että unelmat kulminoituvat omaan jälkikasvuun.
Vierailija kirjoitti:
Oon niin onnessani jo nyt ja odotan innolla. Mun suurimpia unelmiani on koko mun elämäni ajan ollut saada oma lapsi, ja miehen kanssa ollaan nyt puhuttu että syksyllä aletaan yrittämään! :) Olin jo aikalailla aiemmin luopunut ajatuksesta saada lapsi nuorena kaikkien opiskelujen ym. takia, mutta tällä hetkellä ajoitus tuntuukin ihan sopivalta vaikka opiskellaan molemmat. Onneksi korkeakouluopinnot on sen verran joustavia, niin ne ei estä tätä unelmaa.
Onko muita keillä lähitulevaisuudessa olis perheenlisäys kiikarissa?
Saa nähä tuleeko sieltä Eemeli vai ero 1-3v sisällä lapsen saannista.
Vierailija kirjoitti:
Osaako muuten kukaan antaa jotain omakohtasta kokemusta että kuinka pitkään mahtuu vielä hyvin asumaan lapsen kanssa 52 neliöisessä kaksiossa? On niin älyttömän hyvä asunto tämä ja halvalla vuokralla niin ei tee mieli vielä vähään aikaan alkaa uutta etsimään.
Ap
Me asuttiin kaksi vuotta. Vielä pidempäänkin olisimme asuneet, mutta toinen kun syntyi, niin kävi tila ahtaaksi ja muutimme kolmioon.
Vierailija kirjoitti:
Otat ekan miehen jonka saat, vain koska haluat nuorena perheen?
Mun kaveri teki näin, koska halusi perheen, vanhana. Koska sitä ei vielä ollut. Ja nyt aivan ***tananmoinen rutina ja marina ja uikutus koska mies. Koska lapset.
Ap onnea päätöksen johdosta ja plussa tuulia 🙂 Muistan hyvin tuon fiiliksen kun annettiin vauvalle lupa tulla. Itse olin käynnyt kouluni loppuun mutta moni jätti koulun kesken raskauden johdosta. Kaikki keskeyttäjät ovat päättäneet koulunsa ja päässeet töihin kiinni. Itse olen maksanut veroja palkastani ja maksan tulevaisuudessakin. Myös äideillä on oikeus nauttia yhteiskunnan etuuksista. Kyllä minuakin harmittaa kustantaa verorahoista tupakoitsijoiden, päihteidenkäyttäjien ym. hoidot mutta sellaista se nyt vaan on.
Olen havainnut että av palstalle pesiytyy paljon negatiivisia ja kateellisia ihmisiä. Asiasta kuin asiasta voi narista, päteä ja valittaa. Älä välitä jätä omaan arvoonsa. Pitkään aikaan en ole av:ta lukenut juuri tämän vuoksi enkä taida lukea jatkossakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kenen mielestä kaksi vuotta on oikeasti "pitkä" aika olla yhdessä???
Miettikää nyt vähän, ihmiset. Ihan vakavasti.
No ei se pitkä ole, mutta ei kyllä lyhytkään. Varsinkin jos suuri osa ajasta on jo asuttu yhdessä. Eikä se mitään takaa vaikka olisi oltu 10 vuotta yhdessä niin ero saattaa tulla. Mikä teidän mielestä on sellainen raja jonka jälkeen saa mennä naimisiin ja tehdä lapsia?
10 vuottakin on aika pieni yhdessäoloaika. 20 alkaa olla jo paljon.
Vierailija kirjoitti:
Osaako muuten kukaan antaa jotain omakohtasta kokemusta että kuinka pitkään mahtuu vielä hyvin asumaan lapsen kanssa 52 neliöisessä kaksiossa? On niin älyttömän hyvä asunto tämä ja halvalla vuokralla niin ei tee mieli vielä vähään aikaan alkaa uutta etsimään.
Ap
Meillä oli neliöitä 52,5 ja asuttiin siihen asti, että lapsi oli 3.
Olishan sinne pidempäänkin mahtunut yhden lapsen kanssa, mutta vaihdettiin isompaan, koska toinen lapsi ilmoitteli tulostaan.
Ja muutenkin luultiin, että isompi tarvii pian oman makuuhuoneen. Mut nukutaan edelleen samassa huoneessa, lapset 4ja8v😂 Mut onpahan yks huone, johon dumpata kaikki lelut :D
Vierailija kirjoitti:
Treenatkaa lujasti että sitten homma sujuu syksyllä. Suosittelen että takaa ja syvälle on etusijalla treeneissä. Niin saa poikia jos heitä heitä haluaa.
lähetyssaarnaja-asennolla tuli poika.
Katsoitteko viimeisintä Prismaa joka käsitteli ihmisen syntyä?
Siinä tuli ilmi mm, että esim Afrikassa lapsen terveys ja eliniän pituus määräytyy hedelmöityshetkestä eli millaista ravintoa äiti nauttii. Jos on menossa sadekausi niin äidin ravinto on hyvää ja jos kuiva kausi on päinvastoin.
Esimerkin ja tutkimusten vuoksi todettiin että suotuisissa olosuhteissa Afrikassa syntynyt voi elää yli 90- vuotiaaksi kun normaalisti kuolee n 60v iässä.
Päättelin, että sama lienee sovellettavissa kaikkien kohdalla myös länsimaissa ja koko maailmassa. Lasta haluava nainen panostaa ravintoonsa jolla on valtavan suuri merkitys lapsen kehitykselle ja eliniälle ja terveydelle. Nimenomaan alku ja ensimmäiset päivät/viikot kun alkio alkaa kehittymään. Erittäin merkittävää tietoa oli ohjelmassa.
jee kirjoitti:
Syksyllä me mennään marja- ja sienimettälle. Niin ne ilonaiheet jakaantuu.
Kun esikoisemme syntyi niin oltiin vielä edellisenä päivänä sienestämässä.
Aika jännä, että joku haluaa lapsen parhaassa iässään ja sekään ei sitten jostain syystä ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä, että joku haluaa lapsen parhaassa iässään ja sekään ei sitten jostain syystä ole hyvä.
Vähän tuntuu ettei tässä asiassa voi tehdä oikein, teki miten vaan...
Mä annoin miinusta vain sen takia etten ymmärrä ihmisiä joiden suuri haave on saada lapsia/olla vanhempi.
Tiedän kuulostavani hirviöltä mutta mielestäni jokaisen tulisi elää omaa elämäänsä ja tavoitella omia päämääriään yksilönä, ilman puolisoa tai lasta. Jos parisuhteen ja lapsen haluaa niin ok, mutta minun korvaani kuulostaa huonolta jos oman elämän tarkoitus on ainostaan lisääntyä ja elää jälkikasvunsa kautta.