Lue keskustelun säännöt.
Miksi miesten kriteerit ovat realistisempia?
121212
22.02.2018 |
Minulta kysyttiin tätä.
Koska ketju kuitenkin poistetaan, vastaan lyhyesti: miesten kriteerit ovat realistisempia koska ne ovat sellaisia jotka kaikki voivat täyttää samanaikaisesti.
Naisten kriteerit ovat päasiassa
- geneettisiä, esim. kaikki miehet eivät voi olla pitkiä (vs kaikki naiset voivat olla normaalipainoisia)
- relatiivisia, kaikki eivät voi erottua positiivisesti muihin verrattuna (miehen asema verrattuna muihin vs nainen on mukava ja empaattinen)
Käytännössä naisen kriteerit ovat sellaisia että miehistä osa karsiutuu, riippumatta siitä ovatko miehet hyviä vai huonoja. Yksinkertaista.
Kommentit (6169)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä. Parinvalintatavoissa tarkistamisen varaa?! Pari yleensä valitaan sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. ---
Olet asian ytimessä, vaikket sitä taida itse ymmärtää.
Juuri tuo naisten tapa tehdä elämänsä tärkeimpiin kuuluva valinta puhtaasti sen hetkisten fiiliksien mukaan on monen nykyajan ongelman alkujuuri. Menneinä vuosisatoinahan naiset pidettiin koko ikänsä niin sanotusti liekassa, jolloin he eivät päässeet noita fiiliksiänsä toteuttamaan kuin ehkä salarakastajien muodossa. (Kokonaan toinen keskustelu on se, oliko moinen järjestely hyvä juttu.)
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä aiheutuvat esimerkiksi yhden eliittimiehen ympärillä pyörivät naisjoukot, joista suurin osa päätyy iloisena jalkavaimoksi... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä kumpuaa Don Juanien ja Casanovien menestys, jotka naisen fiiliksiä manipuloimalla hurmaavat puolet kaupungin naisista lupaillen heille maat ja taivaat aikomattakaan pitää lupauksiaan... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Jokainen laajemmin asioita ajatteleva ymmärtää, ettei pidemmän päälle ratkaisuna ole se, että miehet vain "nostavat tasoaan". Huipulla ei ole liiaksi sitä tilaa: kyse kun on nimenomaan miehen tason nostamisesta _muihin miehiin verrattuna_. Jokin tietty absoluuttinen koulutus- tai tulotason nosto ei riitä, jos samaan aikaan miesten valtaosa tekee saman.
---
Mikä siis avuksi? Naisten tulee tehdä parinvalinta samalla tavalla kuin kypsällä tavalla ajatteleva mies tekee: hän asettaa itselleen realistiset reunaehdot naiselle sen mukaan, mikä miehen oma taso on, ja sitten antaa tietoisesti mahdollisuuden kaikille niille naisille, jotka kyseiset reunaehdot täyttävät. Samalla kypsästi ajatteleva mies jättää tietoisesti huippumallit sun muut kaunottaret tarkastelunsa ulkopuolelle. Olisihan sellainen kiva saada, mutta huippumalli-Claudia ei varmasti perus-Perttiä huoli.
Esimerkki:
nainen 35-vee, 160 cm pitkä, lievästi ylipainoinen, AMK-tason sairaahoitaja, ei lapsia.
Naisen reunaehdot miehelle:
ikä 25-40
160-175 cm pitkä
saa olla lievästi ylipainoinen
vähintään ammattikoulun käynyt, AMK:sta tai yliopistosta plussaa
ei lapsia
kohtelee naista ystävällisesti
valmius ja halukkuus sitoutua vain tähän yhteen naiseen
Ja kas! Niiden eliittimiesten jalkavaimoksi ei päädytä, eikä sen oman puolison puutetta tarvitse harmitella.
Tiedän olevani asian ytimessä ja ymmärrän sen varsin hyvin. Parisuhde tai avioliitto ei edelleenkään ole liikesopimus, joka tehdään vain kovien faktojen pohjalta, vaan minulla on oltava tunteita kumppaniani kohtaan.
Olen ollut naimisissa yli 12 vuotta saman miehen kanssa, eikä kertaakaan ole tarvinnut harmitella, että pariuduin juuri tuon miehen kanssa, johon alunperin rakastuin. Koska juuri se tunne ja fiilis on kantanut kaikki nämä vuodet - minä haluan ja rakastan miestäni ja hän minua. Ohoo - kaikki tämä ja fiilispohjalta!
Minä taas tunnen useitakin yli 30-vuotiaita naisia, jotka eivät fiilispohjalla ole löytäneet haluamaansa, vaan päätyvät kerta toisensa jälkeen pelimiesten panopuiksi ja muutaman eliittimiehen haaremin osaksi, vaikka omien sanojensa mukaan haluavat monogaamisen parisuhteen ja oman perheen.
Mitä haluaisit sanoa heille? Millä tavalla oma esimerkkisi auttaa heitä parinvalinnassa?
Itse taas tunnen yli 30-vuotiaita naisia, jotka eivät ole kiinnostuneen parisuhteesta ja etsivät niitä ns. Palomiehiä,
Koska ne eivät jää roikkumaan toisin kuin muut miehet.
.
Korjaan panomiehiä😃🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä. Parinvalintatavoissa tarkistamisen varaa?! Pari yleensä valitaan sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. ---
Olet asian ytimessä, vaikket sitä taida itse ymmärtää.
Juuri tuo naisten tapa tehdä elämänsä tärkeimpiin kuuluva valinta puhtaasti sen hetkisten fiiliksien mukaan on monen nykyajan ongelman alkujuuri. Menneinä vuosisatoinahan naiset pidettiin koko ikänsä niin sanotusti liekassa, jolloin he eivät päässeet noita fiiliksiänsä toteuttamaan kuin ehkä salarakastajien muodossa. (Kokonaan toinen keskustelu on se, oliko moinen järjestely hyvä juttu.)
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä aiheutuvat esimerkiksi yhden eliittimiehen ympärillä pyörivät naisjoukot, joista suurin osa päätyy iloisena jalkavaimoksi... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä kumpuaa Don Juanien ja Casanovien menestys, jotka naisen fiiliksiä manipuloimalla hurmaavat puolet kaupungin naisista lupaillen heille maat ja taivaat aikomattakaan pitää lupauksiaan... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Jokainen laajemmin asioita ajatteleva ymmärtää, ettei pidemmän päälle ratkaisuna ole se, että miehet vain "nostavat tasoaan". Huipulla ei ole liiaksi sitä tilaa: kyse kun on nimenomaan miehen tason nostamisesta _muihin miehiin verrattuna_. Jokin tietty absoluuttinen koulutus- tai tulotason nosto ei riitä, jos samaan aikaan miesten valtaosa tekee saman.
---
Mikä siis avuksi? Naisten tulee tehdä parinvalinta samalla tavalla kuin kypsällä tavalla ajatteleva mies tekee: hän asettaa itselleen realistiset reunaehdot naiselle sen mukaan, mikä miehen oma taso on, ja sitten antaa tietoisesti mahdollisuuden kaikille niille naisille, jotka kyseiset reunaehdot täyttävät. Samalla kypsästi ajatteleva mies jättää tietoisesti huippumallit sun muut kaunottaret tarkastelunsa ulkopuolelle. Olisihan sellainen kiva saada, mutta huippumalli-Claudia ei varmasti perus-Perttiä huoli.
Esimerkki:
nainen 35-vee, 160 cm pitkä, lievästi ylipainoinen, AMK-tason sairaahoitaja, ei lapsia.
Naisen reunaehdot miehelle:
ikä 25-40
160-175 cm pitkä
saa olla lievästi ylipainoinen
vähintään ammattikoulun käynyt, AMK:sta tai yliopistosta plussaa
ei lapsia
kohtelee naista ystävällisesti
valmius ja halukkuus sitoutua vain tähän yhteen naiseen
Ja kas! Niiden eliittimiesten jalkavaimoksi ei päädytä, eikä sen oman puolison puutetta tarvitse harmitella.
Tiedän olevani asian ytimessä ja ymmärrän sen varsin hyvin. Parisuhde tai avioliitto ei edelleenkään ole liikesopimus, joka tehdään vain kovien faktojen pohjalta, vaan minulla on oltava tunteita kumppaniani kohtaan.
Olen ollut naimisissa yli 12 vuotta saman miehen kanssa, eikä kertaakaan ole tarvinnut harmitella, että pariuduin juuri tuon miehen kanssa, johon alunperin rakastuin. Koska juuri se tunne ja fiilis on kantanut kaikki nämä vuodet - minä haluan ja rakastan miestäni ja hän minua. Ohoo - kaikki tämä ja fiilispohjalta!
Minä taas tunnen useitakin yli 30-vuotiaita naisia, jotka eivät fiilispohjalla ole löytäneet haluamaansa, vaan päätyvät kerta toisensa jälkeen pelimiesten panopuiksi ja muutaman eliittimiehen haaremin osaksi, vaikka omien sanojensa mukaan haluavat monogaamisen parisuhteen ja oman perheen.
Mitä haluaisit sanoa heille? Millä tavalla oma esimerkkisi auttaa heitä parinvalinnassa?
No minähän en ole vastuussa muiden pariutumisesta. Veikkaan, että tuollaisen kuvion takana on joku henkinen "lukko", jonka voisi varmasti hyvän terapeutin kanssa avata - hei, tämä neuvo toimii sinullekin! Ole hyvä!
Ei näillä naisilla kuitenkaan ole mitään velvollisuutta parisuhteeseen sellaisten miesten kanssa, joihin he eivät (ja nyt tulee taas se avainsana) tunne vetoa. Se, kuka kehenkin sitten ihastuu, on ihan yksilöllistä, vaikka sinä nyt päinvastaista tuletkin jankuttamaan.
Onneksi olen kaunis nainen. Ei tarvitse tyytyä tälläisiin palsta jämämiehiin.
Vaan voin valita hyvännäköisen ja hyvä luonteisen miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt joku lassukkamiehistä: MIKSI kuvittelette, että naiset olisi teille seksiä velkaa? Miksi luulette, että se olisi jotenkin naisten ongelma, jos nyt oletetaan että kaikki mitä sanotte naisista, parisuhteista ja alfamiehistä on totta? Siis naiset haluaa seksiä ja yhdenyönjuttuja vain alfamiehiltä, joita on ehkä 10% miehistä, muut miehet eivät saa seksiä, seksi ei jakaudu miehille tasaisesti, betamiehet kelpaavat vaan elättäjiksi naisten kakaroille, naisille on liian kovat kriteerit miesten suhteen jne.
MILLÄ TAVALLA tämä on mitenkään meidän naisten ongelma? Miksi me oltaisiin teille mitään velkaa?
Itse olen rikas ja ajattelen köyhistä samalla tavalla. Voisiko verottaja lopettaa rahani jakamisen köyhälistölle, koska en ole heille mitään velkaa.
Tässä taas ihminen jonka seksuaalisuus on niin minimalistinen ja yksiulotteinen että voi verrata sitä rahaan.
Ei ihme ettei natsaa kun eihän sellaista seksuaalisuudesta voi nauttia edes hän itse saatikka kukaan hänen kanssaan?Tarkoitat, että seksin haluaminen on yksiulotteista suhtautumista siihen? Etkö sinä halua mitään? Et parisuhdetta, terveyttä, onnea, kiinnostavaa työtä? Etkä koskaan tunne katkeruuden tunnetta, jos jäät täysin osattomaksi sellaisesta, mikä monille on arkipäivää? Olet kaveriporukan ainoa, jota ei kutsuta illalliselle, mutta se ei tunnu missään, koska olet moniulotteinen ajattelija?
Puhuin seksuaalisuudesta. Se on useimmille hyvin paljon enemmän kun hyödyke jota vaihtaa toiseen. Et ilmeisesti sitä käsitä joten oletan että sinun seksuaalisuutesi ei ole samalla tasolla kuin tavallisella ihmisellä.
Täytyy muistaa tämä keskustelutapa: ”tässä on kyse paljon moniulotteisemmasta asiasta, jota sinä et voi käsittää kun olet idiootti, enkä minä viitsi sitä selittää, koska et ymmärtäisi, joten voitin väittelyn” :D
Sitä tasoteoriaulit käyttävät jatkuvasti kun selittävät naisten tapoja ja naiset tulevat kertoman ettei näin ole. Ulit sanovat vain ettei naiset osaa katsoa isoa kuvaa tai jotain muuta eivätkä voi tajuta siksi mitään.
Nimenomaan. Ero on vain siinä, että naiset sentään yleensä pyrkivät kertomaan omista kokemuksistaan ja mielipiteistään - uliulimiesten väitteet puolestaan koskevat heidän itsensä ulkopuolisia ihmisiä (naisia). Ulimies siis väittää tietävänsä naista itseään paremmin, miten tämä ajattelee, tuntee ja valitsee, ja mikä tämän tekee onnelliseksi jne.
Todellisuudessa naiset ja miehet tietevät molemmat millä perustein naiset pääsääntöisesti miehiä valitsee. Ero on siinä että monet naiset eivät ole rehellisiä kriteereistään koska ei haluta antaa pinnallista kuvaa itsestään
Jokaisella naisella on ne omat perusteet ja ihan yhtä pinnallisia/ ei pinnallisia ne ovat kuin miehillä. Itse olen ns. Fitnessmimmi, joten teen jo heti selväksi, että etsin terveellisesti elävää treenaavaa miestä, joka siis ei polta ja juo mahd vähän. Itse olen absolutisti. Teen aina selväksi mitä etsin, joten kenellekään ei tule epäselvyyksiä. Nyt seurustellut 2 v.
Sinun tulee erota poikaystävästäsi ja ryhtyä seurustelemaan ap:n kanssa, koska ap on parempi mies (omasta mielestään). Ap:n mielestä olet tehnyt väärän valinnan, ja oikea valinta olisi seurustella ap:n kanssa. Mitään muuta perustelua tälle asialle ei ole kuin se, että ap sanoo näin ja ap haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä. Parinvalintatavoissa tarkistamisen varaa?! Pari yleensä valitaan sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. ---
Olet asian ytimessä, vaikket sitä taida itse ymmärtää.
Juuri tuo naisten tapa tehdä elämänsä tärkeimpiin kuuluva valinta puhtaasti sen hetkisten fiiliksien mukaan on monen nykyajan ongelman alkujuuri. Menneinä vuosisatoinahan naiset pidettiin koko ikänsä niin sanotusti liekassa, jolloin he eivät päässeet noita fiiliksiänsä toteuttamaan kuin ehkä salarakastajien muodossa. (Kokonaan toinen keskustelu on se, oliko moinen järjestely hyvä juttu.)
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä aiheutuvat esimerkiksi yhden eliittimiehen ympärillä pyörivät naisjoukot, joista suurin osa päätyy iloisena jalkavaimoksi... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä kumpuaa Don Juanien ja Casanovien menestys, jotka naisen fiiliksiä manipuloimalla hurmaavat puolet kaupungin naisista lupaillen heille maat ja taivaat aikomattakaan pitää lupauksiaan... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Jokainen laajemmin asioita ajatteleva ymmärtää, ettei pidemmän päälle ratkaisuna ole se, että miehet vain "nostavat tasoaan". Huipulla ei ole liiaksi sitä tilaa: kyse kun on nimenomaan miehen tason nostamisesta _muihin miehiin verrattuna_. Jokin tietty absoluuttinen koulutus- tai tulotason nosto ei riitä, jos samaan aikaan miesten valtaosa tekee saman.
---
Mikä siis avuksi? Naisten tulee tehdä parinvalinta samalla tavalla kuin kypsällä tavalla ajatteleva mies tekee: hän asettaa itselleen realistiset reunaehdot naiselle sen mukaan, mikä miehen oma taso on, ja sitten antaa tietoisesti mahdollisuuden kaikille niille naisille, jotka kyseiset reunaehdot täyttävät. Samalla kypsästi ajatteleva mies jättää tietoisesti huippumallit sun muut kaunottaret tarkastelunsa ulkopuolelle. Olisihan sellainen kiva saada, mutta huippumalli-Claudia ei varmasti perus-Perttiä huoli.
Esimerkki:
nainen 35-vee, 160 cm pitkä, lievästi ylipainoinen, AMK-tason sairaahoitaja, ei lapsia.
Naisen reunaehdot miehelle:
ikä 25-40
160-175 cm pitkä
saa olla lievästi ylipainoinen
vähintään ammattikoulun käynyt, AMK:sta tai yliopistosta plussaa
ei lapsia
kohtelee naista ystävällisesti
valmius ja halukkuus sitoutua vain tähän yhteen naiseen
Ja kas! Niiden eliittimiesten jalkavaimoksi ei päädytä, eikä sen oman puolison puutetta tarvitse harmitella.
Tiedän olevani asian ytimessä ja ymmärrän sen varsin hyvin. Parisuhde tai avioliitto ei edelleenkään ole liikesopimus, joka tehdään vain kovien faktojen pohjalta, vaan minulla on oltava tunteita kumppaniani kohtaan.
Olen ollut naimisissa yli 12 vuotta saman miehen kanssa, eikä kertaakaan ole tarvinnut harmitella, että pariuduin juuri tuon miehen kanssa, johon alunperin rakastuin. Koska juuri se tunne ja fiilis on kantanut kaikki nämä vuodet - minä haluan ja rakastan miestäni ja hän minua. Ohoo - kaikki tämä ja fiilispohjalta!
Minä taas tunnen useitakin yli 30-vuotiaita naisia, jotka eivät fiilispohjalla ole löytäneet haluamaansa, vaan päätyvät kerta toisensa jälkeen pelimiesten panopuiksi ja muutaman eliittimiehen haaremin osaksi, vaikka omien sanojensa mukaan haluavat monogaamisen parisuhteen ja oman perheen.
Mitä haluaisit sanoa heille? Millä tavalla oma esimerkkisi auttaa heitä parinvalinnassa?
No minähän en ole vastuussa muiden pariutumisesta. Veikkaan, että tuollaisen kuvion takana on joku henkinen "lukko", jonka voisi varmasti hyvän terapeutin kanssa avata - hei, tämä neuvo toimii sinullekin! Ole hyvä!
Ei näillä naisilla kuitenkaan ole mitään velvollisuutta parisuhteeseen sellaisten miesten kanssa, joihin he eivät (ja nyt tulee taas se avainsana) tunne vetoa. Se, kuka kehenkin sitten ihastuu, on ihan yksilöllistä, vaikka sinä nyt päinvastaista tuletkin jankuttamaan.
Juuri tämä! Ja terapeutista tosiaan olisi varmasti hyötyä Ap lle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä. Parinvalintatavoissa tarkistamisen varaa?! Pari yleensä valitaan sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. ---
Olet asian ytimessä, vaikket sitä taida itse ymmärtää.
Juuri tuo naisten tapa tehdä elämänsä tärkeimpiin kuuluva valinta puhtaasti sen hetkisten fiiliksien mukaan on monen nykyajan ongelman alkujuuri. Menneinä vuosisatoinahan naiset pidettiin koko ikänsä niin sanotusti liekassa, jolloin he eivät päässeet noita fiiliksiänsä toteuttamaan kuin ehkä salarakastajien muodossa. (Kokonaan toinen keskustelu on se, oliko moinen järjestely hyvä juttu.)
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä aiheutuvat esimerkiksi yhden eliittimiehen ympärillä pyörivät naisjoukot, joista suurin osa päätyy iloisena jalkavaimoksi... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä kumpuaa Don Juanien ja Casanovien menestys, jotka naisen fiiliksiä manipuloimalla hurmaavat puolet kaupungin naisista lupaillen heille maat ja taivaat aikomattakaan pitää lupauksiaan... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Jokainen laajemmin asioita ajatteleva ymmärtää, ettei pidemmän päälle ratkaisuna ole se, että miehet vain "nostavat tasoaan". Huipulla ei ole liiaksi sitä tilaa: kyse kun on nimenomaan miehen tason nostamisesta _muihin miehiin verrattuna_. Jokin tietty absoluuttinen koulutus- tai tulotason nosto ei riitä, jos samaan aikaan miesten valtaosa tekee saman.
---
Mikä siis avuksi? Naisten tulee tehdä parinvalinta samalla tavalla kuin kypsällä tavalla ajatteleva mies tekee: hän asettaa itselleen realistiset reunaehdot naiselle sen mukaan, mikä miehen oma taso on, ja sitten antaa tietoisesti mahdollisuuden kaikille niille naisille, jotka kyseiset reunaehdot täyttävät. Samalla kypsästi ajatteleva mies jättää tietoisesti huippumallit sun muut kaunottaret tarkastelunsa ulkopuolelle. Olisihan sellainen kiva saada, mutta huippumalli-Claudia ei varmasti perus-Perttiä huoli.
Esimerkki:
nainen 35-vee, 160 cm pitkä, lievästi ylipainoinen, AMK-tason sairaahoitaja, ei lapsia.
Naisen reunaehdot miehelle:
ikä 25-40
160-175 cm pitkä
saa olla lievästi ylipainoinen
vähintään ammattikoulun käynyt, AMK:sta tai yliopistosta plussaa
ei lapsia
kohtelee naista ystävällisesti
valmius ja halukkuus sitoutua vain tähän yhteen naiseen
Ja kas! Niiden eliittimiesten jalkavaimoksi ei päädytä, eikä sen oman puolison puutetta tarvitse harmitella.
Tiedän olevani asian ytimessä ja ymmärrän sen varsin hyvin. Parisuhde tai avioliitto ei edelleenkään ole liikesopimus, joka tehdään vain kovien faktojen pohjalta, vaan minulla on oltava tunteita kumppaniani kohtaan.
Olen ollut naimisissa yli 12 vuotta saman miehen kanssa, eikä kertaakaan ole tarvinnut harmitella, että pariuduin juuri tuon miehen kanssa, johon alunperin rakastuin. Koska juuri se tunne ja fiilis on kantanut kaikki nämä vuodet - minä haluan ja rakastan miestäni ja hän minua. Ohoo - kaikki tämä ja fiilispohjalta!
Minä taas tunnen useitakin yli 30-vuotiaita naisia, jotka eivät fiilispohjalla ole löytäneet haluamaansa, vaan päätyvät kerta toisensa jälkeen pelimiesten panopuiksi ja muutaman eliittimiehen haaremin osaksi, vaikka omien sanojensa mukaan haluavat monogaamisen parisuhteen ja oman perheen.
Mitä haluaisit sanoa heille? Millä tavalla oma esimerkkisi auttaa heitä parinvalinnassa?
Itse taas tunnen yli 30-vuotiaita naisia, jotka eivät ole kiinnostuneen parisuhteesta ja etsivät niitä ns. Palomiehiä,
Koska ne eivät jää roikkumaan toisin kuin muut miehet.
Toisin sanoen he eivät kuulu tämän ketjun tarkasteluun lainkaan. Kommenttisi oli siis täysin turha.
Vierailija kirjoitti:
Itse valitsin silmääni mielyttävän miehen, joka on omien mieltymyksieni mukaan pitkä, urheilullinen ja tumma.
Mitään ongelmaa ei kenelläkään syntynyt, koska minulla oli MAHDOLLISUUS saada tälläinen mies.
Sinunkin tulee erota miehestäsi ja alkaa seurustella ap:n kanssa. Koska ap näin sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä. Parinvalintatavoissa tarkistamisen varaa?! Pari yleensä valitaan sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. ---
Olet asian ytimessä, vaikket sitä taida itse ymmärtää.
Juuri tuo naisten tapa tehdä elämänsä tärkeimpiin kuuluva valinta puhtaasti sen hetkisten fiiliksien mukaan on monen nykyajan ongelman alkujuuri. Menneinä vuosisatoinahan naiset pidettiin koko ikänsä niin sanotusti liekassa, jolloin he eivät päässeet noita fiiliksiänsä toteuttamaan kuin ehkä salarakastajien muodossa. (Kokonaan toinen keskustelu on se, oliko moinen järjestely hyvä juttu.)
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä aiheutuvat esimerkiksi yhden eliittimiehen ympärillä pyörivät naisjoukot, joista suurin osa päätyy iloisena jalkavaimoksi... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä kumpuaa Don Juanien ja Casanovien menestys, jotka naisen fiiliksiä manipuloimalla hurmaavat puolet kaupungin naisista lupaillen heille maat ja taivaat aikomattakaan pitää lupauksiaan... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Jokainen laajemmin asioita ajatteleva ymmärtää, ettei pidemmän päälle ratkaisuna ole se, että miehet vain "nostavat tasoaan". Huipulla ei ole liiaksi sitä tilaa: kyse kun on nimenomaan miehen tason nostamisesta _muihin miehiin verrattuna_. Jokin tietty absoluuttinen koulutus- tai tulotason nosto ei riitä, jos samaan aikaan miesten valtaosa tekee saman.
---
Mikä siis avuksi? Naisten tulee tehdä parinvalinta samalla tavalla kuin kypsällä tavalla ajatteleva mies tekee: hän asettaa itselleen realistiset reunaehdot naiselle sen mukaan, mikä miehen oma taso on, ja sitten antaa tietoisesti mahdollisuuden kaikille niille naisille, jotka kyseiset reunaehdot täyttävät. Samalla kypsästi ajatteleva mies jättää tietoisesti huippumallit sun muut kaunottaret tarkastelunsa ulkopuolelle. Olisihan sellainen kiva saada, mutta huippumalli-Claudia ei varmasti perus-Perttiä huoli.
Esimerkki:
nainen 35-vee, 160 cm pitkä, lievästi ylipainoinen, AMK-tason sairaahoitaja, ei lapsia.
Naisen reunaehdot miehelle:
ikä 25-40
160-175 cm pitkä
saa olla lievästi ylipainoinen
vähintään ammattikoulun käynyt, AMK:sta tai yliopistosta plussaa
ei lapsia
kohtelee naista ystävällisesti
valmius ja halukkuus sitoutua vain tähän yhteen naiseen
Ja kas! Niiden eliittimiesten jalkavaimoksi ei päädytä, eikä sen oman puolison puutetta tarvitse harmitella.
Tiedän olevani asian ytimessä ja ymmärrän sen varsin hyvin. Parisuhde tai avioliitto ei edelleenkään ole liikesopimus, joka tehdään vain kovien faktojen pohjalta, vaan minulla on oltava tunteita kumppaniani kohtaan.
Olen ollut naimisissa yli 12 vuotta saman miehen kanssa, eikä kertaakaan ole tarvinnut harmitella, että pariuduin juuri tuon miehen kanssa, johon alunperin rakastuin. Koska juuri se tunne ja fiilis on kantanut kaikki nämä vuodet - minä haluan ja rakastan miestäni ja hän minua. Ohoo - kaikki tämä ja fiilispohjalta!
Minä taas tunnen useitakin yli 30-vuotiaita naisia, jotka eivät fiilispohjalla ole löytäneet haluamaansa, vaan päätyvät kerta toisensa jälkeen pelimiesten panopuiksi ja muutaman eliittimiehen haaremin osaksi, vaikka omien sanojensa mukaan haluavat monogaamisen parisuhteen ja oman perheen.
Mitä haluaisit sanoa heille? Millä tavalla oma esimerkkisi auttaa heitä parinvalinnassa?
No minähän en ole vastuussa muiden pariutumisesta. Veikkaan, että tuollaisen kuvion takana on joku henkinen "lukko", jonka voisi varmasti hyvän terapeutin kanssa avata - hei, tämä neuvo toimii sinullekin! Ole hyvä!
Ei näillä naisilla kuitenkaan ole mitään velvollisuutta parisuhteeseen sellaisten miesten kanssa, joihin he eivät (ja nyt tulee taas se avainsana) tunne vetoa. Se, kuka kehenkin sitten ihastuu, on ihan yksilöllistä, vaikka sinä nyt päinvastaista tuletkin jankuttamaan.
Jep eli toisin kuin minulla, sinulla ei ollut tarjota mitään ratkaisua. Halusit vain tulla kertomaan kuinka hienosti omat asiasi ovat. Olen toki iloinen siitä, että juuri sinulla on asiat hienosti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikilla muilla olisi asiat hienosti, tai että nykyinen kehitys tietäisi hyvää ihan yhteiskunnan kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olen kaunis nainen. Ei tarvitse tyytyä tälläisiin palsta jämämiehiin.
Vaan voin valita hyvännäköisen ja hyvä luonteisen miehen.
Se on hieno asia. Millaisen neuvon antaisit niille kanssasisarillesi, jotka tavoittelevat kanssasi samoja menestyneitä miehiä, mutta jotka eivät ole laillasi kauniita?
Neuvoisitko heitä vain menemään maksullisiin, tyytymään yksinoloon, menemään kauneusleikkauksiin tai kenties menemään terapiaan hoidattamaan traumojaan ja pyrkivän muuttamaan omia luonteenpiirteitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju tiivistettynä naisten osalta:
"Aion jatkossakin valita epäluotettavan sitoutumiskyvyttömän miehen koska vain hän herättää tunteita. Siihen asti aion harrastaa loputtomasti irtoseksiä vain komeiden panomiesten kanssa"
Mistä sinä tuon epäluotettavuuden ja sitoutumiskyvyttömyyden tähän repäisit? Kommentissasi ei ollut mitään tolkkua.
Repäisin sen ihan omista oikean elämän treffikokemuksista naisten kanssa.
Naiset valittavat minulle treffeillä että kohtaavat vain epäluotettavia seksin perässä olevia miehiä (varatut, pelimiehet) mutta eivät anna silti minulle kunnolliselle sinkkumiehelle mahdollisuutta tutustua heihin. Siitäkin voi tehdä johtopäätöksen että aikovat toistaa virheensä koska "tunteet" koska "kemia".
Ensin muka "tiivistit" tämän ketjun, mutta sitten kävikin ilmi, että puhuit omista treffikokemuksistasi.
Ap, minä olen hyvä lukemaan ihmisiä ja tunnistamaan, kuka on esimerkiksi luotettava ja kuka ei. Luotettavuudesta kertoo se, että mies kykenee tarkastelemaan itseään objektiivisesti, näkee omat hyvät ja huonot puolensa suunnilleen realistisesti, ja myös toimii tavalla, joka on linjassa tämän realistisen minäkäsityksen kanssa.
Epäluotettava mies puolestaan pyrkii vääntelemään ja kääntelemään asioita kullakin hetkellä oman mielensä mukaiseksi, juuri tähän tyyliin kuin sinä teet yllä. Väität olevasi luotettava mies, ja että naiset valitsevat aina niitä epäluotettavia ja siitä syystä sinä jäät osattomaksi. Todellisuudessa on kuitenkin enemmän niin, että naiset tunnistavat sinun olevan epäluotettava ja siitä syystä eivät valitse sinua. Mies, joka ei itse ymmärrä omia vajavaisuuksiaan, voi olla parisuhdekumppanina suorastaan ihan vaarallinen. Naisten valintaprosessi toimii siis ihan oikein tässä asiassa. Jos haluat muutosta nykytilanteeseen, keskity itsesi ja minäkuvasi kehittämiseen (esim. terapeutin avulla), sen sijaan että yrität nettipropagandalla saada itsesi ulkopuolisia ihmisiä (naisia) muuttamaan omaa käyttäytymistään sinun mielesi mukaan. Jälkimmäinen yritys on täysin epärealistinen, suorastaan absurdi, ja sekin kertoo siitä minkä verran sinuun ihmisenä voi luottaa. Luotettava ihminen kysyy aina ensimmäiseksi, mitä hän itsessään voi muuttaa, jos kokee jonkin asian elämässä ongelmalliseksi. Ei suinkaan ryntää syyttelemään suurta joukkoa muita ihmisiä omasta onnettomuudestaan. Sellainen on harhaista ja rajatonta käytöstä, joka voi johtaa parisuhteessa todella ikäviin tilanteisiin.
No eikö ap:n pointti ole juuri se että naisten kiinnostavuuteen vaikuttaa juuri ne seikat eniten mihin miehet itse ei voi vaikuttaa eli pituus ja muukin ulkonäkö? Mitä siis hän tai kukaan muu mies jolta nämä ominaisuudet puuttuvat voivat tehdä että naisia kiinnostaisi ? Eivät mitään eli eikö ole ihan ymmärrettävää turhautua ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä. Parinvalintatavoissa tarkistamisen varaa?! Pari yleensä valitaan sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. ---
Olet asian ytimessä, vaikket sitä taida itse ymmärtää.
Juuri tuo naisten tapa tehdä elämänsä tärkeimpiin kuuluva valinta puhtaasti sen hetkisten fiiliksien mukaan on monen nykyajan ongelman alkujuuri. Menneinä vuosisatoinahan naiset pidettiin koko ikänsä niin sanotusti liekassa, jolloin he eivät päässeet noita fiiliksiänsä toteuttamaan kuin ehkä salarakastajien muodossa. (Kokonaan toinen keskustelu on se, oliko moinen järjestely hyvä juttu.)
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä aiheutuvat esimerkiksi yhden eliittimiehen ympärillä pyörivät naisjoukot, joista suurin osa päätyy iloisena jalkavaimoksi... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä kumpuaa Don Juanien ja Casanovien menestys, jotka naisen fiiliksiä manipuloimalla hurmaavat puolet kaupungin naisista lupaillen heille maat ja taivaat aikomattakaan pitää lupauksiaan... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Jokainen laajemmin asioita ajatteleva ymmärtää, ettei pidemmän päälle ratkaisuna ole se, että miehet vain "nostavat tasoaan". Huipulla ei ole liiaksi sitä tilaa: kyse kun on nimenomaan miehen tason nostamisesta _muihin miehiin verrattuna_. Jokin tietty absoluuttinen koulutus- tai tulotason nosto ei riitä, jos samaan aikaan miesten valtaosa tekee saman.
---
Mikä siis avuksi? Naisten tulee tehdä parinvalinta samalla tavalla kuin kypsällä tavalla ajatteleva mies tekee: hän asettaa itselleen realistiset reunaehdot naiselle sen mukaan, mikä miehen oma taso on, ja sitten antaa tietoisesti mahdollisuuden kaikille niille naisille, jotka kyseiset reunaehdot täyttävät. Samalla kypsästi ajatteleva mies jättää tietoisesti huippumallit sun muut kaunottaret tarkastelunsa ulkopuolelle. Olisihan sellainen kiva saada, mutta huippumalli-Claudia ei varmasti perus-Perttiä huoli.
Esimerkki:
nainen 35-vee, 160 cm pitkä, lievästi ylipainoinen, AMK-tason sairaahoitaja, ei lapsia.
Naisen reunaehdot miehelle:
ikä 25-40
160-175 cm pitkä
saa olla lievästi ylipainoinen
vähintään ammattikoulun käynyt, AMK:sta tai yliopistosta plussaa
ei lapsia
kohtelee naista ystävällisesti
valmius ja halukkuus sitoutua vain tähän yhteen naiseen
Ja kas! Niiden eliittimiesten jalkavaimoksi ei päädytä, eikä sen oman puolison puutetta tarvitse harmitella.
Tiedän olevani asian ytimessä ja ymmärrän sen varsin hyvin. Parisuhde tai avioliitto ei edelleenkään ole liikesopimus, joka tehdään vain kovien faktojen pohjalta, vaan minulla on oltava tunteita kumppaniani kohtaan.
Olen ollut naimisissa yli 12 vuotta saman miehen kanssa, eikä kertaakaan ole tarvinnut harmitella, että pariuduin juuri tuon miehen kanssa, johon alunperin rakastuin. Koska juuri se tunne ja fiilis on kantanut kaikki nämä vuodet - minä haluan ja rakastan miestäni ja hän minua. Ohoo - kaikki tämä ja fiilispohjalta!
Minä taas tunnen useitakin yli 30-vuotiaita naisia, jotka eivät fiilispohjalla ole löytäneet haluamaansa, vaan päätyvät kerta toisensa jälkeen pelimiesten panopuiksi ja muutaman eliittimiehen haaremin osaksi, vaikka omien sanojensa mukaan haluavat monogaamisen parisuhteen ja oman perheen.
Mitä haluaisit sanoa heille? Millä tavalla oma esimerkkisi auttaa heitä parinvalinnassa?
No minähän en ole vastuussa muiden pariutumisesta. Veikkaan, että tuollaisen kuvion takana on joku henkinen "lukko", jonka voisi varmasti hyvän terapeutin kanssa avata - hei, tämä neuvo toimii sinullekin! Ole hyvä!
Ei näillä naisilla kuitenkaan ole mitään velvollisuutta parisuhteeseen sellaisten miesten kanssa, joihin he eivät (ja nyt tulee taas se avainsana) tunne vetoa. Se, kuka kehenkin sitten ihastuu, on ihan yksilöllistä, vaikka sinä nyt päinvastaista tuletkin jankuttamaan.
Jep eli toisin kuin minulla, sinulla ei ollut tarjota mitään ratkaisua. Halusit vain tulla kertomaan kuinka hienosti omat asiasi ovat. Olen toki iloinen siitä, että juuri sinulla on asiat hienosti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikilla muilla olisi asiat hienosti, tai että nykyinen kehitys tietäisi hyvää ihan yhteiskunnan kannalta.
Kerrotko vielä, mikä se sinun ratkaisusi onkaan? Se, että naiset pariutuisivat mahdollisimman epäkiinnostavien miesten kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertokaas nyt miehet, mitä pahaa on siinä, että mies saa tuntea itsensä arvostetuksi, rakastetuksi ja halutuksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju tiivistettynä naisten osalta:
"Aion jatkossakin valita epäluotettavan sitoutumiskyvyttömän miehen koska vain hän herättää tunteita. Siihen asti aion harrastaa loputtomasti irtoseksiä vain komeiden panomiesten kanssa"
Mistä sinä tuon epäluotettavuuden ja sitoutumiskyvyttömyyden tähän repäisit? Kommentissasi ei ollut mitään tolkkua.
Repäisin sen ihan omista oikean elämän treffikokemuksista naisten kanssa.
Naiset valittavat minulle treffeillä että kohtaavat vain epäluotettavia seksin perässä olevia miehiä (varatut, pelimiehet) mutta eivät anna silti minulle kunnolliselle sinkkumiehelle mahdollisuutta tutustua heihin. Siitäkin voi tehdä johtopäätöksen että aikovat toistaa virheensä koska "tunteet" koska "kemia".
Ensin muka "tiivistit" tämän ketjun, mutta sitten kävikin ilmi, että puhuit omista treffikokemuksistasi.
Ap, minä olen hyvä lukemaan ihmisiä ja tunnistamaan, kuka on esimerkiksi luotettava ja kuka ei. Luotettavuudesta kertoo se, että mies kykenee tarkastelemaan itseään objektiivisesti, näkee omat hyvät ja huonot puolensa suunnilleen realistisesti, ja myös toimii tavalla, joka on linjassa tämän realistisen minäkäsityksen kanssa.
Epäluotettava mies puolestaan pyrkii vääntelemään ja kääntelemään asioita kullakin hetkellä oman mielensä mukaiseksi, juuri tähän tyyliin kuin sinä teet yllä. Väität olevasi luotettava mies, ja että naiset valitsevat aina niitä epäluotettavia ja siitä syystä sinä jäät osattomaksi. Todellisuudessa on kuitenkin enemmän niin, että naiset tunnistavat sinun olevan epäluotettava ja siitä syystä eivät valitse sinua. Mies, joka ei itse ymmärrä omia vajavaisuuksiaan, voi olla parisuhdekumppanina suorastaan ihan vaarallinen. Naisten valintaprosessi toimii siis ihan oikein tässä asiassa. Jos haluat muutosta nykytilanteeseen, keskity itsesi ja minäkuvasi kehittämiseen (esim. terapeutin avulla), sen sijaan että yrität nettipropagandalla saada itsesi ulkopuolisia ihmisiä (naisia) muuttamaan omaa käyttäytymistään sinun mielesi mukaan. Jälkimmäinen yritys on täysin epärealistinen, suorastaan absurdi, ja sekin kertoo siitä minkä verran sinuun ihmisenä voi luottaa. Luotettava ihminen kysyy aina ensimmäiseksi, mitä hän itsessään voi muuttaa, jos kokee jonkin asian elämässä ongelmalliseksi. Ei suinkaan ryntää syyttelemään suurta joukkoa muita ihmisiä omasta onnettomuudestaan. Sellainen on harhaista ja rajatonta käytöstä, joka voi johtaa parisuhteessa todella ikäviin tilanteisiin.
No eikö ap:n pointti ole juuri se että naisten kiinnostavuuteen vaikuttaa juuri ne seikat eniten mihin miehet itse ei voi vaikuttaa eli pituus ja muukin ulkonäkö? Mitä siis hän tai kukaan muu mies jolta nämä ominaisuudet puuttuvat voivat tehdä että naisia kiinnostaisi ? Eivät mitään eli eikö ole ihan ymmärrettävää turhautua ?
Aihetta on käsitelty ihan elokuvissakin. Magic Mike -leffan jatko-osan (taisi olla Magic Mike XXL?) aluksi Channing Tatumin esittämä jannu totesi tehneensä kaiken sen, mitä mieheltä odotettiin: oli oma talo, kunniallinen ammatti, ulkonäöstä huolehdittiin, sosiaalisia taitoja oli jne. ja siitä huolimatta valittu tytsy halusi parempaa ja jätti.
Kyseessä on toki vain elokuva. On silti muistettava, että elokuvat kertovat aina omalla tavallaan siitä ajasta, jolloin ne on tehty.
Liittyi ketjun aiheeseen miten? Siten että teema on tunnettu, ja se aiheuttaa huolta ja hämmennystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä. Parinvalintatavoissa tarkistamisen varaa?! Pari yleensä valitaan sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. ---
Olet asian ytimessä, vaikket sitä taida itse ymmärtää.
Juuri tuo naisten tapa tehdä elämänsä tärkeimpiin kuuluva valinta puhtaasti sen hetkisten fiiliksien mukaan on monen nykyajan ongelman alkujuuri. Menneinä vuosisatoinahan naiset pidettiin koko ikänsä niin sanotusti liekassa, jolloin he eivät päässeet noita fiiliksiänsä toteuttamaan kuin ehkä salarakastajien muodossa. (Kokonaan toinen keskustelu on se, oliko moinen järjestely hyvä juttu.)
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä aiheutuvat esimerkiksi yhden eliittimiehen ympärillä pyörivät naisjoukot, joista suurin osa päätyy iloisena jalkavaimoksi... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä kumpuaa Don Juanien ja Casanovien menestys, jotka naisen fiiliksiä manipuloimalla hurmaavat puolet kaupungin naisista lupaillen heille maat ja taivaat aikomattakaan pitää lupauksiaan... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Jokainen laajemmin asioita ajatteleva ymmärtää, ettei pidemmän päälle ratkaisuna ole se, että miehet vain "nostavat tasoaan". Huipulla ei ole liiaksi sitä tilaa: kyse kun on nimenomaan miehen tason nostamisesta _muihin miehiin verrattuna_. Jokin tietty absoluuttinen koulutus- tai tulotason nosto ei riitä, jos samaan aikaan miesten valtaosa tekee saman.
---
Mikä siis avuksi? Naisten tulee tehdä parinvalinta samalla tavalla kuin kypsällä tavalla ajatteleva mies tekee: hän asettaa itselleen realistiset reunaehdot naiselle sen mukaan, mikä miehen oma taso on, ja sitten antaa tietoisesti mahdollisuuden kaikille niille naisille, jotka kyseiset reunaehdot täyttävät. Samalla kypsästi ajatteleva mies jättää tietoisesti huippumallit sun muut kaunottaret tarkastelunsa ulkopuolelle. Olisihan sellainen kiva saada, mutta huippumalli-Claudia ei varmasti perus-Perttiä huoli.
Esimerkki:
nainen 35-vee, 160 cm pitkä, lievästi ylipainoinen, AMK-tason sairaahoitaja, ei lapsia.
Naisen reunaehdot miehelle:
ikä 25-40
160-175 cm pitkä
saa olla lievästi ylipainoinen
vähintään ammattikoulun käynyt, AMK:sta tai yliopistosta plussaa
ei lapsia
kohtelee naista ystävällisesti
valmius ja halukkuus sitoutua vain tähän yhteen naiseen
Ja kas! Niiden eliittimiesten jalkavaimoksi ei päädytä, eikä sen oman puolison puutetta tarvitse harmitella.
Tiedän olevani asian ytimessä ja ymmärrän sen varsin hyvin. Parisuhde tai avioliitto ei edelleenkään ole liikesopimus, joka tehdään vain kovien faktojen pohjalta, vaan minulla on oltava tunteita kumppaniani kohtaan.
Olen ollut naimisissa yli 12 vuotta saman miehen kanssa, eikä kertaakaan ole tarvinnut harmitella, että pariuduin juuri tuon miehen kanssa, johon alunperin rakastuin. Koska juuri se tunne ja fiilis on kantanut kaikki nämä vuodet - minä haluan ja rakastan miestäni ja hän minua. Ohoo - kaikki tämä ja fiilispohjalta!
Minä taas tunnen useitakin yli 30-vuotiaita naisia, jotka eivät fiilispohjalla ole löytäneet haluamaansa, vaan päätyvät kerta toisensa jälkeen pelimiesten panopuiksi ja muutaman eliittimiehen haaremin osaksi, vaikka omien sanojensa mukaan haluavat monogaamisen parisuhteen ja oman perheen.
Mitä haluaisit sanoa heille? Millä tavalla oma esimerkkisi auttaa heitä parinvalinnassa?
No minähän en ole vastuussa muiden pariutumisesta. Veikkaan, että tuollaisen kuvion takana on joku henkinen "lukko", jonka voisi varmasti hyvän terapeutin kanssa avata - hei, tämä neuvo toimii sinullekin! Ole hyvä!
Ei näillä naisilla kuitenkaan ole mitään velvollisuutta parisuhteeseen sellaisten miesten kanssa, joihin he eivät (ja nyt tulee taas se avainsana) tunne vetoa. Se, kuka kehenkin sitten ihastuu, on ihan yksilöllistä, vaikka sinä nyt päinvastaista tuletkin jankuttamaan.
Jep eli toisin kuin minulla, sinulla ei ollut tarjota mitään ratkaisua. Halusit vain tulla kertomaan kuinka hienosti omat asiasi ovat. Olen toki iloinen siitä, että juuri sinulla on asiat hienosti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikilla muilla olisi asiat hienosti, tai että nykyinen kehitys tietäisi hyvää ihan yhteiskunnan kannalta.
Kerrotko vielä, mikä se sinun ratkaisusi onkaan? Se, että naiset pariutuisivat mahdollisimman epäkiinnostavien miesten kanssa?
Viesti #762, taitaa olla sivulla 50.
Jos syystä tai toisesta (siis JOS) koet oman tasoisesi miehet epäkiinnostaviksi, sitä voi kutsua ongelmaksi. Ja siihen eivät miehet itse voi enää vaikuttaa, vaan sinun on itse korjattava asia. Otettava siis vastuu elämästäsi kuin Nainen. Näinhän sitä miestenkin käsketään tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju tiivistettynä naisten osalta:
"Aion jatkossakin valita epäluotettavan sitoutumiskyvyttömän miehen koska vain hän herättää tunteita. Siihen asti aion harrastaa loputtomasti irtoseksiä vain komeiden panomiesten kanssa"
Ensimmäinen osa väärin. En tiedä mistä sen edes keksit.
Toinen osa taas meni oikein.
Terveisin yksi nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju tiivistettynä naisten osalta:
"Aion jatkossakin valita epäluotettavan sitoutumiskyvyttömän miehen koska vain hän herättää tunteita. Siihen asti aion harrastaa loputtomasti irtoseksiä vain komeiden panomiesten kanssa"
Mistä sinä tuon epäluotettavuuden ja sitoutumiskyvyttömyyden tähän repäisit? Kommentissasi ei ollut mitään tolkkua.
Repäisin sen ihan omista oikean elämän treffikokemuksista naisten kanssa.
Naiset valittavat minulle treffeillä että kohtaavat vain epäluotettavia seksin perässä olevia miehiä (varatut, pelimiehet) mutta eivät anna silti minulle kunnolliselle sinkkumiehelle mahdollisuutta tutustua heihin. Siitäkin voi tehdä johtopäätöksen että aikovat toistaa virheensä koska "tunteet" koska "kemia".
Ensin muka "tiivistit" tämän ketjun, mutta sitten kävikin ilmi, että puhuit omista treffikokemuksistasi.
Ap, minä olen hyvä lukemaan ihmisiä ja tunnistamaan, kuka on esimerkiksi luotettava ja kuka ei. Luotettavuudesta kertoo se, että mies kykenee tarkastelemaan itseään objektiivisesti, näkee omat hyvät ja huonot puolensa suunnilleen realistisesti, ja myös toimii tavalla, joka on linjassa tämän realistisen minäkäsityksen kanssa.
Epäluotettava mies puolestaan pyrkii vääntelemään ja kääntelemään asioita kullakin hetkellä oman mielensä mukaiseksi, juuri tähän tyyliin kuin sinä teet yllä. Väität olevasi luotettava mies, ja että naiset valitsevat aina niitä epäluotettavia ja siitä syystä sinä jäät osattomaksi. Todellisuudessa on kuitenkin enemmän niin, että naiset tunnistavat sinun olevan epäluotettava ja siitä syystä eivät valitse sinua. Mies, joka ei itse ymmärrä omia vajavaisuuksiaan, voi olla parisuhdekumppanina suorastaan ihan vaarallinen. Naisten valintaprosessi toimii siis ihan oikein tässä asiassa. Jos haluat muutosta nykytilanteeseen, keskity itsesi ja minäkuvasi kehittämiseen (esim. terapeutin avulla), sen sijaan että yrität nettipropagandalla saada itsesi ulkopuolisia ihmisiä (naisia) muuttamaan omaa käyttäytymistään sinun mielesi mukaan. Jälkimmäinen yritys on täysin epärealistinen, suorastaan absurdi, ja sekin kertoo siitä minkä verran sinuun ihmisenä voi luottaa. Luotettava ihminen kysyy aina ensimmäiseksi, mitä hän itsessään voi muuttaa, jos kokee jonkin asian elämässä ongelmalliseksi. Ei suinkaan ryntää syyttelemään suurta joukkoa muita ihmisiä omasta onnettomuudestaan. Sellainen on harhaista ja rajatonta käytöstä, joka voi johtaa parisuhteessa todella ikäviin tilanteisiin.
No eikö ap:n pointti ole juuri se että naisten kiinnostavuuteen vaikuttaa juuri ne seikat eniten mihin miehet itse ei voi vaikuttaa eli pituus ja muukin ulkonäkö? Mitä siis hän tai kukaan muu mies jolta nämä ominaisuudet puuttuvat voivat tehdä että naisia kiinnostaisi ? Eivät mitään eli eikö ole ihan ymmärrettävää turhautua ?
Miksi mies, jolle ei ulkoiset tekijät ole tärkeitä, haluaa juuri sellaisia naisia joille ne ovat tärkeitä? Miksi valittaa siitä, että naiset asettavat miehille ulkonäköön liittyviä kriteereitä, eikö sen sijaan voisi yrittää hakea niitä naisia, jotka eivät pidä ulkonäköä niin merkityksellisenä?
Naisillahan on oikein hyvin jalat maassa asenne... ei tarvi olla kuin pitkä, komea ja seksikäs niin johan päästään pitkälle. Miehillä pitää kelvata se yläkerran ulla jonka kasvot on niin pöhöttyneet ettei tiedä onko mies vai nainen ja elokiloa kertynyt 120 ja a-kupin tissit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä. Parinvalintatavoissa tarkistamisen varaa?! Pari yleensä valitaan sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. ---
Olet asian ytimessä, vaikket sitä taida itse ymmärtää.
Juuri tuo naisten tapa tehdä elämänsä tärkeimpiin kuuluva valinta puhtaasti sen hetkisten fiiliksien mukaan on monen nykyajan ongelman alkujuuri. Menneinä vuosisatoinahan naiset pidettiin koko ikänsä niin sanotusti liekassa, jolloin he eivät päässeet noita fiiliksiänsä toteuttamaan kuin ehkä salarakastajien muodossa. (Kokonaan toinen keskustelu on se, oliko moinen järjestely hyvä juttu.)
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä aiheutuvat esimerkiksi yhden eliittimiehen ympärillä pyörivät naisjoukot, joista suurin osa päätyy iloisena jalkavaimoksi... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Juuri fiiliksien mukaan menemisestä kumpuaa Don Juanien ja Casanovien menestys, jotka naisen fiiliksiä manipuloimalla hurmaavat puolet kaupungin naisista lupaillen heille maat ja taivaat aikomattakaan pitää lupauksiaan... ja samaan aikaan vieressä on useitakin ihan oikeasti hyviä miehiä, joille ei suoda vilkaisuakaan.
Jokainen laajemmin asioita ajatteleva ymmärtää, ettei pidemmän päälle ratkaisuna ole se, että miehet vain "nostavat tasoaan". Huipulla ei ole liiaksi sitä tilaa: kyse kun on nimenomaan miehen tason nostamisesta _muihin miehiin verrattuna_. Jokin tietty absoluuttinen koulutus- tai tulotason nosto ei riitä, jos samaan aikaan miesten valtaosa tekee saman.
---
Mikä siis avuksi? Naisten tulee tehdä parinvalinta samalla tavalla kuin kypsällä tavalla ajatteleva mies tekee: hän asettaa itselleen realistiset reunaehdot naiselle sen mukaan, mikä miehen oma taso on, ja sitten antaa tietoisesti mahdollisuuden kaikille niille naisille, jotka kyseiset reunaehdot täyttävät. Samalla kypsästi ajatteleva mies jättää tietoisesti huippumallit sun muut kaunottaret tarkastelunsa ulkopuolelle. Olisihan sellainen kiva saada, mutta huippumalli-Claudia ei varmasti perus-Perttiä huoli.
Esimerkki:
nainen 35-vee, 160 cm pitkä, lievästi ylipainoinen, AMK-tason sairaahoitaja, ei lapsia.
Naisen reunaehdot miehelle:
ikä 25-40
160-175 cm pitkä
saa olla lievästi ylipainoinen
vähintään ammattikoulun käynyt, AMK:sta tai yliopistosta plussaa
ei lapsia
kohtelee naista ystävällisesti
valmius ja halukkuus sitoutua vain tähän yhteen naiseen
Ja kas! Niiden eliittimiesten jalkavaimoksi ei päädytä, eikä sen oman puolison puutetta tarvitse harmitella.
Tiedän olevani asian ytimessä ja ymmärrän sen varsin hyvin. Parisuhde tai avioliitto ei edelleenkään ole liikesopimus, joka tehdään vain kovien faktojen pohjalta, vaan minulla on oltava tunteita kumppaniani kohtaan.
Olen ollut naimisissa yli 12 vuotta saman miehen kanssa, eikä kertaakaan ole tarvinnut harmitella, että pariuduin juuri tuon miehen kanssa, johon alunperin rakastuin. Koska juuri se tunne ja fiilis on kantanut kaikki nämä vuodet - minä haluan ja rakastan miestäni ja hän minua. Ohoo - kaikki tämä ja fiilispohjalta!
Minä taas tunnen useitakin yli 30-vuotiaita naisia, jotka eivät fiilispohjalla ole löytäneet haluamaansa, vaan päätyvät kerta toisensa jälkeen pelimiesten panopuiksi ja muutaman eliittimiehen haaremin osaksi, vaikka omien sanojensa mukaan haluavat monogaamisen parisuhteen ja oman perheen.
Mitä haluaisit sanoa heille? Millä tavalla oma esimerkkisi auttaa heitä parinvalinnassa?
No minähän en ole vastuussa muiden pariutumisesta. Veikkaan, että tuollaisen kuvion takana on joku henkinen "lukko", jonka voisi varmasti hyvän terapeutin kanssa avata - hei, tämä neuvo toimii sinullekin! Ole hyvä!
Ei näillä naisilla kuitenkaan ole mitään velvollisuutta parisuhteeseen sellaisten miesten kanssa, joihin he eivät (ja nyt tulee taas se avainsana) tunne vetoa. Se, kuka kehenkin sitten ihastuu, on ihan yksilöllistä, vaikka sinä nyt päinvastaista tuletkin jankuttamaan.
Jep eli toisin kuin minulla, sinulla ei ollut tarjota mitään ratkaisua. Halusit vain tulla kertomaan kuinka hienosti omat asiasi ovat. Olen toki iloinen siitä, että juuri sinulla on asiat hienosti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikilla muilla olisi asiat hienosti, tai että nykyinen kehitys tietäisi hyvää ihan yhteiskunnan kannalta.
Kerrotko vielä, mikä se sinun ratkaisusi onkaan? Se, että naiset pariutuisivat mahdollisimman epäkiinnostavien miesten kanssa?
Viesti #762, taitaa olla sivulla 50.
Jos syystä tai toisesta (siis JOS) koet oman tasoisesi miehet epäkiinnostaviksi, sitä voi kutsua ongelmaksi. Ja siihen eivät miehet itse voi enää vaikuttaa, vaan sinun on itse korjattava asia. Otettava siis vastuu elämästäsi kuin Nainen. Näinhän sitä miestenkin käsketään tekemään.
Minä (N) olin edellisen suhteeni jälkeen yli kahdeksan vuotta sinkkuna. En koskaan jaotellut miehiä joihinkin tasoihin ja ajatellut, että "oman tasoiseni eivät kiinnosta". Jaoin miehet tasan kahteen kategoriaan, niihin jotka kiinnostivat ja niihin jotka eivät. Aikanaan sitten tuli kohdalle mies, joka kiinnosti minua ja joka kiinnostui minusta (eikä vain kiinnostanut/kiinnostunut vaan molemmat ihastuimme toisiimme).
Tekisin edelleen samoin eli olisin mieluummin sinkku kuin alkaisin luokitella ihmisiä tasoihin ja laatisin jotain reunaehtoja ja sitten etsisin miehen, joka sopii niihin. Uskon, että 99% naisista toimii samoin kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju tiivistettynä naisten osalta:
"Aion jatkossakin valita epäluotettavan sitoutumiskyvyttömän miehen koska vain hän herättää tunteita. Siihen asti aion harrastaa loputtomasti irtoseksiä vain komeiden panomiesten kanssa"
Mistä sinä tuon epäluotettavuuden ja sitoutumiskyvyttömyyden tähän repäisit? Kommentissasi ei ollut mitään tolkkua.
Repäisin sen ihan omista oikean elämän treffikokemuksista naisten kanssa.
Naiset valittavat minulle treffeillä että kohtaavat vain epäluotettavia seksin perässä olevia miehiä (varatut, pelimiehet) mutta eivät anna silti minulle kunnolliselle sinkkumiehelle mahdollisuutta tutustua heihin. Siitäkin voi tehdä johtopäätöksen että aikovat toistaa virheensä koska "tunteet" koska "kemia".
Ensin muka "tiivistit" tämän ketjun, mutta sitten kävikin ilmi, että puhuit omista treffikokemuksistasi.
Ap, minä olen hyvä lukemaan ihmisiä ja tunnistamaan, kuka on esimerkiksi luotettava ja kuka ei. Luotettavuudesta kertoo se, että mies kykenee tarkastelemaan itseään objektiivisesti, näkee omat hyvät ja huonot puolensa suunnilleen realistisesti, ja myös toimii tavalla, joka on linjassa tämän realistisen minäkäsityksen kanssa.
Epäluotettava mies puolestaan pyrkii vääntelemään ja kääntelemään asioita kullakin hetkellä oman mielensä mukaiseksi, juuri tähän tyyliin kuin sinä teet yllä. Väität olevasi luotettava mies, ja että naiset valitsevat aina niitä epäluotettavia ja siitä syystä sinä jäät osattomaksi. Todellisuudessa on kuitenkin enemmän niin, että naiset tunnistavat sinun olevan epäluotettava ja siitä syystä eivät valitse sinua. Mies, joka ei itse ymmärrä omia vajavaisuuksiaan, voi olla parisuhdekumppanina suorastaan ihan vaarallinen. Naisten valintaprosessi toimii siis ihan oikein tässä asiassa. Jos haluat muutosta nykytilanteeseen, keskity itsesi ja minäkuvasi kehittämiseen (esim. terapeutin avulla), sen sijaan että yrität nettipropagandalla saada itsesi ulkopuolisia ihmisiä (naisia) muuttamaan omaa käyttäytymistään sinun mielesi mukaan. Jälkimmäinen yritys on täysin epärealistinen, suorastaan absurdi, ja sekin kertoo siitä minkä verran sinuun ihmisenä voi luottaa. Luotettava ihminen kysyy aina ensimmäiseksi, mitä hän itsessään voi muuttaa, jos kokee jonkin asian elämässä ongelmalliseksi. Ei suinkaan ryntää syyttelemään suurta joukkoa muita ihmisiä omasta onnettomuudestaan. Sellainen on harhaista ja rajatonta käytöstä, joka voi johtaa parisuhteessa todella ikäviin tilanteisiin.
No eikö ap:n pointti ole juuri se että naisten kiinnostavuuteen vaikuttaa juuri ne seikat eniten mihin miehet itse ei voi vaikuttaa eli pituus ja muukin ulkonäkö? Mitä siis hän tai kukaan muu mies jolta nämä ominaisuudet puuttuvat voivat tehdä että naisia kiinnostaisi ? Eivät mitään eli eikö ole ihan ymmärrettävää turhautua ?
Ei ole ymmärrettävää, vaan merkki harhaisuudesta, kun ap on päättänyt että hän tietää naisten ihastumiseen vaikuttavat tekijät naisia itseään paremmin. Eikö kannattaisi pitää avoimena edes sitä mahdollisuutta, että ketjuun kommentoineet naiset itse asiassa tietäväkin ap:ta paremmin, mikä heidät miehessä sytyttää? Osa on kertonut syttyneensä ulkonäöstä tai pitävänsä sitä tärkeänä, osa taas on kertonut että persoonallisuus on paljon tärkeämpi tai suorastaan ratkaiseva asia. Verrataanpa kahta skenaariota:
1. Ap on oikeassa:
Kaikki naiset ihastuvat vain ja ainoastaan niihin fysiologisiin ominaisuuksiin, joita ap:lla ei ole. Persoonallisuudella ei ole vaikutusta. Vaikka ap kehittäisi persoonallisuuttaan, hänen naismenestyksensä olisi yhä heikko. Persoonallisuuttaan kehittämällä (= pyrkimällä eroon katkeruudesta) hän voi kuitenkin oppia nauttimaan enemmän elämästään naisettomana.
2. Ap on väärässä:
Vain osa naisista arvostaa miehen ulkoisia ominaisuuksia niin korkealle, ettei persoonallisuudella ole merkitystä. Osalle naisista persoonalla siis on merkitystä - jonkinlaiselle osalle jopa suuri merkitys. Jos ap kehittää persoonallisuuttaan, hänen mahdollisuutensa päästä parisuhteeseen kohoavat.
Kummassakin skenaariossa oman persoonallisuuden kehittäminen johtaa parempaan lopputulokseen. Ap:lla on kuitenkin sellainen fiksaatio, että vain ja ainoastaan naisen saaminen johtaisi hänen kohdallaan onnellisuuden lisääntymiseen, ja että naisen voisi saada vain ja ainoastaan olemalla pitkä ja komea. Syy siihen, miksi hän on niin tiukasti jämähtänyt tällaiseen ajattelumalliin, on vääristyneessä minäkuvassa ja persoonallisuudessa, jolle olisi liian tuskallista myöntää itsessä olevan kehittämisen varaa. Siksi ap valitsee asioita, joita on täysin mahdotonta itse kehittää (pituus ja kasvonpiirteet) selityksiksi naisettomuudelleen ja yleiselle onnettomuudelleen.
Kaikki olisi muuten hyvin, mutta kun tuollainen kehäpäätelmä johtaa asteittain vain entistä suurempaan kuiluun oman minäkäsityksen ja todellisuuden (= miten muut ihmiset näkevät ap:n persoonan) välillä. Ja tämä johtaa vain entistä suurempaan onnettomuuden kokemisee ja muiden ihmisten syyllistämiseen omasta pahasta olosta. Ainoa henkilö, joka ap:ta voisi oikeasti auttaa, olisi hän itse.
Kerropa minulle sitten että miksi hyvännäköiset menestyvät miehet ovat suosituimpia naisten keskuudessa ? Miksi yleensä sillä rumalla miehellä ei ole yhtään naista?