Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sosiaalinen media lisää masennusta. Oletko samaa mieltä?

Vierailija
22.02.2018 |

Masennus on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana ihan räjähdysmäisesti. Voisiko osasyy olla jatkuva kilpailu siitä kuka on suosituin ja kenellä on eniten instagram-seuraajia? Ainahan teinit ovat kilpailleet keskenään suosiosta mutta ei se ole ollut ollenkaan samanlaista mitä tänäpäivänä. Ennen kilpailtiin siitä kuka on koulun suosituin tyttö ja jos omistit jonkun uuden merkkivaatteen niin kaikki oli että wautsi sä oot kova mimmi. Mutta nykyään kilpaillaan kuka on netin suosituin, jos ei saada instagramseuraajia normaalilla tavalla niin sitten niitä ostetaan.

Onhan ennenkin ollut irc-galleriaa ja niin edelleen mutta kun nykyään kun kaikki perustuu someen. Ei sinne irc-galleriaan päivitetty joka päivä että tänään lounaalla paikassa X. Nykyään kun nuorilla on paineita ottaa kuvia joka lounaasta, jokaisesta illanvietosta, lomalta päivitellään kuvia kokoajan, automatkoilta, leffateatterista. On pakko esittää että mulla on kavereita, mulla on vilkas elämä, mulla menee hyvin. Muotibloggaajien täytyy näyttää että kyllä on varaa ostaa uusia kalliita vaatteita jatkuvasti, vaikka todellisuudessa erittäin todennäköisesti hyödyntävät ilmaisen palautusoikeuden heti kuvien ottamisen jälkeen. Kunhan some näyttää hyvältä niin elämä hymyilee?

En voi olla täysin väärässä...?

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
22.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Nykyään ei ole tavallaan sitä syvällisempää sisältöä kuin somen kuvavirta. Kuka sen kanssa jaksaa kilpailla? Ihmisten välinen normaali kommunikaatio on vähentynyt. Kuinka monelle on vuoden sisällä joku meilannut/tekstannut tai soittanut ja kysynyt mitä kuuluu?

Oma onnellinenkaan elämä ei vaikuta hohdokkaalta toisten materialistisiin arvoihin pohjautuvaan elämään verrattuna jos jää murehtimaan kaikkea sitä, mitä on toisilla nähnyt mutta mitä itseltä puuttuu. Todellisuudessa tavaroiden omistamisesta koituu miltein aina vaivaa muun muassa siivoamisen ja pyykkäämisen muodossa. Ihannetilanteessahan ihminen omistaa vain sen verran vaatteita, että pärjää. Matkustaa vain sinne, minne on halunnut pitkään ja minkä paikan kulttuurista on kiinnostunut. Some kouluttaa meistä kuluttajarobotteja.

Miksi pitää kilpailla? Varsinkaan tuntemattomien tai joidenkin hyvänpäiväntuttujen kanssa? Mutta onko siis yksi syy masennukseen, että elämä koetaan kilpailuna? Ja jos ei elämänkilpailussa ole voittajien joukossa, masennutaan?

Kyllä osa masentuu ja tuntee alemmuuden ja huonommuuden tunteita kun ei koe olevansa ”voittajien” joukossa. He eivät ymmärrä kuinka paljon on kyse valheellisesta imagonmuokkauksesta. Masentuvan osa siitäkin kun ei voi elää kuten Hollywoodin julkkikset.

Ainahan (erityisesti nuoret tytöt) ovat ihailleet kauniita ja menestyviä. Kuninkaallisia, filmitähtiä, valokuvamalleja, iskelmätähtiä jne. Ennen nettiä näistä luettiin lehdistä. Kuitenkin tavis-Tiina Tuupovaarasta ymmärsi, että hän on tavis-Tiina Tuupovaarasta eikä kuninkaallinen, filmitähti, valokuvamalli, iskelmätähti tms eikä sen vuoksi masentunut. 

Tämähän se. Nykyään se tavis-Tiinakin haluaa olla somejulkkis keinolla millä hyvänsä, jos ei saa tarpeeksi suosiota niin masentuu. Jos ei tule tarpeeksi tykkäyksiä instagramiin niin on ruma, kelvoton, epäonnistunut. Vaikka todellisuudessa ei todellakaan ole niin!

Vierailija
22/23 |
22.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Nykyään ei ole tavallaan sitä syvällisempää sisältöä kuin somen kuvavirta. Kuka sen kanssa jaksaa kilpailla? Ihmisten välinen normaali kommunikaatio on vähentynyt. Kuinka monelle on vuoden sisällä joku meilannut/tekstannut tai soittanut ja kysynyt mitä kuuluu?

Oma onnellinenkaan elämä ei vaikuta hohdokkaalta toisten materialistisiin arvoihin pohjautuvaan elämään verrattuna jos jää murehtimaan kaikkea sitä, mitä on toisilla nähnyt mutta mitä itseltä puuttuu. Todellisuudessa tavaroiden omistamisesta koituu miltein aina vaivaa muun muassa siivoamisen ja pyykkäämisen muodossa. Ihannetilanteessahan ihminen omistaa vain sen verran vaatteita, että pärjää. Matkustaa vain sinne, minne on halunnut pitkään ja minkä paikan kulttuurista on kiinnostunut. Some kouluttaa meistä kuluttajarobotteja.

Miksi pitää kilpailla? Varsinkaan tuntemattomien tai joidenkin hyvänpäiväntuttujen kanssa? Mutta onko siis yksi syy masennukseen, että elämä koetaan kilpailuna? Ja jos ei elämänkilpailussa ole voittajien joukossa, masennutaan?

Kyllä osa masentuu ja tuntee alemmuuden ja huonommuuden tunteita kun ei koe olevansa ”voittajien” joukossa. He eivät ymmärrä kuinka paljon on kyse valheellisesta imagonmuokkauksesta. Masentuvan osa siitäkin kun ei voi elää kuten Hollywoodin julkkikset.

Ainahan (erityisesti nuoret tytöt) ovat ihailleet kauniita ja menestyviä. Kuninkaallisia, filmitähtiä, valokuvamalleja, iskelmätähtiä jne. Ennen nettiä näistä luettiin lehdistä. Kuitenkin tavis-Tiina Tuupovaarasta ymmärsi, että hän on tavis-Tiina Tuupovaarasta eikä kuninkaallinen, filmitähti, valokuvamalli, iskelmätähti tms eikä sen vuoksi masentunut. 

Tämähän se. Nykyään se tavis-Tiinakin haluaa olla somejulkkis keinolla millä hyvänsä, jos ei saa tarpeeksi suosiota niin masentuu. Jos ei tule tarpeeksi tykkäyksiä instagramiin niin on ruma, kelvoton, epäonnistunut. Vaikka todellisuudessa ei todellakaan ole niin!

Sosiaalinen media siis tavallaan vääristää yksilön käsitystä itsestään? Aiemmin piti oikeasti olla jotain, jotta kukaan toimittaja otti yhteyttä ja teki lehtiin jutun. Nyt kuka vaan voi laittaa itsestään mitä vaan someen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
22.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ehkä siinä mielessä, että todellisuus esim ihmiskehosta vääristyy ja kiusaaminen on tuhansia kertoja helpompaa, mutta en nyt ihan allekirjoita tuota, että kulissielämän pitäminen ja suosion saavuttelu olisi kovin uusi ilmiö. Se, mikä ennen tapahtui koulun pihalla ja vessan seinissä, tapahtuu nyt puhelimessa.